PALUU AITOVIERILÄISYYTEEN

Nyt kun Keskustasta tipahti johtaja, näyttävät alkaneen pohdinnat siitä, millaisen johtajan Keskusta tarvitsee. Yllätyksenä tuskin voi pitää, että haussa on niin kutsuttu visionääri. Sillä tarkoitetaan luonnollisesti henkilöä, joka näkee ennakolta, mihin kehitys on menossa ja osaa tämän perusteella asemoida puolueen ajamaan oikeita asioita.

Toivottavasti Keskusta on saanut tarpeekseen ainakin kahdesta visiosta: työreformi ja Suomi kuntoon, koska ne ovat käytännöllisesti katsoen yksi ja sama asia, eri paketeissa tosin. Nämä ovat olleet visioita, jotka eivät lämmitä tavallista kansalaista, vaan palvelevat vain ja ainoastaan suurpääoman etua. Siitäkin huolimatta, että on tullut hokemaksi väittää, että suurpääoman etu on myös tavallisen ihmisen etu.

Aitovieriläisyys on tulevaisuuden suunta. Jo ilmastonmuutos pakottaa ihmiskunnan palaamaan juurilleen arvostamaan luontoa ja sen tärkeyttä. Vaikka liehuvapartaiset professorit mitä väittäisivät kaupungistumisen globaalista trendistä, niin eihän sen tarvitse merkitä sitä, että maaseudun on mentävä kaupunkiin urbanisoitumaan, vaan myös sitä, että maaseutu urbanisoituu. Ehkä parran liehuminen on hämärtänyt myös kysymyksen siitä mitä urbanisoituminen merkitsee ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Ei ainakaan sitä mitä moni luulee.

Moni kuvittelee, että kaupungistumistrendi tarkoittaa sitä, että maalaiset ajetaan elinolosuhteita kurjistamalla kaupunkeihin kurjistumaan. Liika neljän seinän sisällä puuhastelu voi johtaa tällaiseenkin harhaan muista harhoista puhumattakaan. Kaupungistuminen voi yksinkertaisesti merkitä vain sitä, että kaupunkien rajat laajenevat jolloin kaupunki viimein kattaa koko valtakunnan. Tällainen ajatus kaupungistumisesta ei näy pälkähtäneen moneenkaan päähän, vaikka jo sote -uudistuksessa porvarit ulisivat suuremmista hartioista, mutta sitten ratkaisun hetkellä näköjään voimaantuivat. Tämä ajatus loppuun asti ajateltuna on varmasti, etenkin pienipäiselle, kova pähkinä.