Ylisuvakit osaavat käsitellä kotoutusasiaa oikeasta näkökulmasta. Heidän tarkoituksensa
on tehdä Suomesta paskastania eikä tänne saapuvista ulkolaisista suomalaisia
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006075990.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=a679c09b2bff77ddc50f2b072f537124
Helsingissä on jo alueita, joilla yli puolet pikkulapsista on vieraskielisiä – Hilja Alava, 2, oppii sujuvasti somalia
Varhaiskasvatuksen merkitys kotoutumisessa korostuu, kun vieraskielisten osuus alle kouluikäisistä kasvaa nopeammin kuin muissa ikäryhmissä.
HILJA ALAVA, 2, osaa jo monta somalin kielen sanaa, kuten äitiä tarkoittavan sanan hooyo. Hän on oppinut ne päiväkodissa, jossa hänellä on useita somalinkielisiä kavereita.
Hiljalle, niin kuin yhä useammalle helsinkiläiselle lapselle, monikielisessä ympäristössä kasvaminen on aivan luonnollinen asia.
Kotona Hilja puhuu englantia ja suomea. Hänen 10- ja 8-vuotiaat isoveljensä taas käyttävät ilmaisuja, jotka ovat tulleet suomen kieleen arabiasta.
”Meidän pojat ovat jatkuvasti lupaamassa kaikenlaista, mikä tulee arabian kielen wallah-sanasta”, kertoo lasten äiti Henni Alava.
on tehdä Suomesta paskastania eikä tänne saapuvista ulkolaisista suomalaisia
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006075990.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=a679c09b2bff77ddc50f2b072f537124
Helsingissä on jo alueita, joilla yli puolet pikkulapsista on vieraskielisiä – Hilja Alava, 2, oppii sujuvasti somalia
Varhaiskasvatuksen merkitys kotoutumisessa korostuu, kun vieraskielisten osuus alle kouluikäisistä kasvaa nopeammin kuin muissa ikäryhmissä.
HILJA ALAVA, 2, osaa jo monta somalin kielen sanaa, kuten äitiä tarkoittavan sanan hooyo. Hän on oppinut ne päiväkodissa, jossa hänellä on useita somalinkielisiä kavereita.
Hiljalle, niin kuin yhä useammalle helsinkiläiselle lapselle, monikielisessä ympäristössä kasvaminen on aivan luonnollinen asia.
Kotona Hilja puhuu englantia ja suomea. Hänen 10- ja 8-vuotiaat isoveljensä taas käyttävät ilmaisuja, jotka ovat tulleet suomen kieleen arabiasta.
”Meidän pojat ovat jatkuvasti lupaamassa kaikenlaista, mikä tulee arabian kielen wallah-sanasta”, kertoo lasten äiti Henni Alava.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Panin tietoa muiden maiden tilanteesta mutta ohrana on poistanut tiedot
Neuvoisin muita selvittämään norjan, tanskan ja Itävallan tilanteen.
Mm monikulttuurisuudesta on luovuttu
Totuuden sanominen on tässä "maailman vapaimman lehdistön" maassa sääntöjen vastaista!?
Eipä noiden ulkomaalaistaustaisten alakouluikäisten kanssa sen suurempia ongelmia esiinny kuin suomalaistenkaan, mitä nyt opettaminen ja oppiminen käy vähän hitaasti, kun ei ole suomen kielen taitoa. Ja sitten joku joulujuhlan tai pääsiäishartauden kaltaiset tilaisuudet he ovat omana ryhmänään muiden pakanoiden kanssa, kun evlut uskontoon kuuluvat osallistuvat perinteisiin juhliin.
Vantaan Sanomien mukaan Koivukylän Rautpohjan päiväkodissa lapset puhuvat 27 eri kieltä. Lapsista kahden äidinkieli on suomi, lapsia päiväkodissa on yhteensä 54. Päiväkodin opettajat eivät osaa 27 eri kieltä, mutta he kannustavat lapsia puhumaan vähemmistönä olevaa suomen kieltä.
Asiasta toiseen. Suomen kielilain mukaan viranomaisen on huolehdittava tulkkauksesta, kun pakolainen/maahanmuuttaja asioi heidän kanssaan. Esimerkiksi Helsingissä puhutaan 140 eri kieltä.
Jokaiselle kielelle ei suinkaan löydy tulkkia Pääkaupunkiseudulta. Voi käydä niinkin, että ainoa kyseisen kielen tulkki asuu Rovaniemellä. Veronmaksajien piikkiin hän lentää Rovaniemeltä Helsinkiin, majoittuu ehkä hotelliin, käy tulkkaamassa ja lentää sen jälkeen takaisin. Kaikki tietysti veronmaksajien piikkiin.
Todennäköisesti näin ei koskaan käy, että Rovaniemeltä lennettäisiin tänne ja oltaisiin hotellissa yötä.
Luulisi olevan järkevämpääkin ajateltavaa kuin tälläisen jutun keksiminen.
Tampereellakin lapset ovat kotoutuneet aika hyvin.
Uuden karheat bemarit ja mersut jo alla.
Not bad.
Ahkeruus palkitaan