Euroalueen talousveturin vauhti on hyytymässä. Saksan hallitus uskoo enää 0,5 prosentin kasvuun. Muun muassa lapsilisiä on jo korotettu kotimarkkinoiden tukemiseksi.
Saksan kansantalous on ollut Euroopan talousveturi läpi eurokriisin jälkeisen elpymisvaiheen. Ei ole enää.
Saksan hallituksen tänään julkistaman ennusteen mukaan maan talous kasvaa tänä vuonna vain 0,5 prosenttia.
Hallitus leikkasi ennustetta toistamiseen kolmen kuukauden sisällä. Alun perin ennuste oli 1,8 prosenttia, mutta tammikuussa luku liki puolitettiin yhteen prosenttiin. Huhtikuussa tuokin luku puolittui.
Syyksi rajulle ennustelaskulle hallitus antaa teollisuustuotannon hidastumisen.
Sen taustalta löytyvät sekä USA:n presidentin Donald Trumpin ”Amerikka ensin” -politiikka että Britannian brexit-prosessi, totesi maan talousministeri Peter Altmaier Reutersin mukaan.
Molemmat ovat luoneet kitkaa Euroopan talouteen ja etenkin Saksan vientivetoiseen kansantalouteen.
Lisähidaste on ollut autojen päästömittausstandardin muuttuminen, mikä jarrutti autoteollisuutta rajusti etenkin viime syksynä.
Vientisektorin murheiden vuoksi maan talous lepää tänä vuonna pitkälti kotimarkkinoiden varassa. Niitä tukee ennätyskorkea työllisyys, roimat palkankorotukset sekä matalana pysyvä korkotaso.
Tuoreen ennusteen mukaan Saksan talous – joka oli hilkulla valahtaa tekniseen taantumaan jo viime vuoden lopulla – välttää kuitenkin taantuman tänäkin vuonna, ja kasvu virkoaa ensi vuonna 1,5 prosenttiin. Toipumisen taustalla olisi tällöinkin yksityinen kulutus.
Virkeän yksityisen kulutuksen myötä Saksan tuonti kasvaa tänä ja ensi vuonna vientiä nopeammin, mikä leikkaa maan suurta kauppataseen ylijäämää.
"Ylijäämä putoaa 6,4 prosenttiin (bkt:stä) vuonna 2020," valtionvarainministeriö totesi kevätkatsauksessaan.
Altmaierin mukaan hallitus on reagoinut talouskurimukseen tukien kotimarkkinoita muun muassa lapsilisien korotuksilla ja äitien eläkkeiden nostolla.
Altmaier peräänkuuluttaa nyt hallitukselta lisää elvyttäviä toimia - kuten yhteisöveron alennuksia ja pidättäytymistä julkisen sektorin rasittamisesta. Hän kuitenkin hylkäisi muun muassa Ranskan ehdotuksen kulutuspainotteisesta veroelvytyksestä taloussuvannosta nousemiseksi.
Saksan kansantalous on ollut Euroopan talousveturi läpi eurokriisin jälkeisen elpymisvaiheen. Ei ole enää.
Saksan hallituksen tänään julkistaman ennusteen mukaan maan talous kasvaa tänä vuonna vain 0,5 prosenttia.
Hallitus leikkasi ennustetta toistamiseen kolmen kuukauden sisällä. Alun perin ennuste oli 1,8 prosenttia, mutta tammikuussa luku liki puolitettiin yhteen prosenttiin. Huhtikuussa tuokin luku puolittui.
Syyksi rajulle ennustelaskulle hallitus antaa teollisuustuotannon hidastumisen.
Sen taustalta löytyvät sekä USA:n presidentin Donald Trumpin ”Amerikka ensin” -politiikka että Britannian brexit-prosessi, totesi maan talousministeri Peter Altmaier Reutersin mukaan.
Molemmat ovat luoneet kitkaa Euroopan talouteen ja etenkin Saksan vientivetoiseen kansantalouteen.
Lisähidaste on ollut autojen päästömittausstandardin muuttuminen, mikä jarrutti autoteollisuutta rajusti etenkin viime syksynä.
Vientisektorin murheiden vuoksi maan talous lepää tänä vuonna pitkälti kotimarkkinoiden varassa. Niitä tukee ennätyskorkea työllisyys, roimat palkankorotukset sekä matalana pysyvä korkotaso.
Tuoreen ennusteen mukaan Saksan talous – joka oli hilkulla valahtaa tekniseen taantumaan jo viime vuoden lopulla – välttää kuitenkin taantuman tänäkin vuonna, ja kasvu virkoaa ensi vuonna 1,5 prosenttiin. Toipumisen taustalla olisi tällöinkin yksityinen kulutus.
Virkeän yksityisen kulutuksen myötä Saksan tuonti kasvaa tänä ja ensi vuonna vientiä nopeammin, mikä leikkaa maan suurta kauppataseen ylijäämää.
"Ylijäämä putoaa 6,4 prosenttiin (bkt:stä) vuonna 2020," valtionvarainministeriö totesi kevätkatsauksessaan.
Altmaierin mukaan hallitus on reagoinut talouskurimukseen tukien kotimarkkinoita muun muassa lapsilisien korotuksilla ja äitien eläkkeiden nostolla.
Altmaier peräänkuuluttaa nyt hallitukselta lisää elvyttäviä toimia - kuten yhteisöveron alennuksia ja pidättäytymistä julkisen sektorin rasittamisesta. Hän kuitenkin hylkäisi muun muassa Ranskan ehdotuksen kulutuspainotteisesta veroelvytyksestä taloussuvannosta nousemiseksi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
hyvä+vaan,+loppuu+tuo+pakkomielteinen+hokema,,,politiikkojen+itsekäs++osaaminen+ja+onnistuminen,+jolle+ei+todellista+katetta+ole+olemassakaan.+
pian suomi hyytyy ja nautitaan suurista työttömien massoista ja loismamuista,joiden elätys on kaamea virhe.
jos maailma ei "vedä", maa "jäätyy", se on tosiasia.
Hauska nähdä miten monet EU ulkopuolella olevat maat tekee yhteistyötä ja kauppoja toistensa kanssa ja järjestää tapaamisia EU suvakkeja ei haluta tavata ja siksi EU talous romahtaa ennen pitkää.
Ainoa mikä voi pelastaa EU on matuparvien palautukset omaan maahan ja EU rajojen puolustus johon on jo ryhdytty monella maalla menee sen takia huonosti ku joutuu elättämään heinäsirkkaparvia jotka syö yli varojen tekemättä mitään talouden hyväksi päinvastoin aiheuttaa vaan ongelmia monille maille.
Tuo on tuota valemedian uutisointia.
Miten talouskasvu muka hiipuu kun Saksan vaihtotaseen ylijäämä oli 2017 -2018 n. 50mrd Euroa kumpanakin vuonna?
Vertailun vuoksi koko Suomen budjetti on n. 50 mrd Euroa ja alijäämää 5 mrd .
No missä tilanteessa se Saksa on.
https://www.ess.fi/uutiset/talous/art2427891
Suvakkien politiikka on ottaa velkaa niin paljon et koko maa menee konkurssiin ja maahan julistetaan nälänhätä ja kaikkien tuotteiden hinnat nousee pilviin.
Sipilän hallitus missasi parhaan tilanteen kymmeneen vuoteen lyhentää valtion velkaa. Nousukausi oli kuumimmillaan ja vienti veti ja se (ei Sipilä, Orpo tai Soini) toi Suomeen lisää töitä. Seuraavasta hallituksesta tulee laskukauden hallitus ihan riippumatta siitä mitkä puolueet siinä on mukana.
Omekehu on poliitikkojen helmasynti, mutta joku realismin häivä olisi hyvä säilyttää jo senkin takia, ettei äänestäjille tule epärealistisia odotuksia. Miten hallitus vaikutti Uudenkaupungissa tehtävien Mersujen kysyntään maailmalla? Mitn hallitus vaikutti Kilpilahdessa tehtyjen öljyjalosteiden hintaan ja kysyntään maailmanmarkkinoilla? Miten hallitus vaikutti verkkokaupan kasvun aiheuttamaan kartongin ja sellun kysyntään?
Yksi tuttuni oli joskus erään panimon myyntijohtaja. Hän sanoi, että Suomessa on kahdenlaisia kesiä: kylmiä ja sateisia ja sellaisia, jolloin panimon myyntimiehet tekevät erinomaisen hyvää työtä.
Aivan samoin meillä on kahdenlaisia hallituksia: sellaisia jotka joutuvat sopeutumaan kansainväliseen lamaan ja sellaisia jotka onnistuvat talouspolitiikassaan erinomaisesti.
Sipilän hallitus laittoi maan talouden kuntoon, joten kansa hylkäsi hänet. Suomalaiset haluavat, että talous on sekaisin. Hurlumleita vaan, euroja jaetaan.
Jako jatkuu vaikka eurot olisi jo loppu. Otetaan sitten muutama miljardi velkaa ja taas jakoratas pyörähtää käyntiin.
Tuleva pääministeri kyllä osaa talouden sekoittamisen taidon, osasihan hän pistää taloyhtiön raha-asiatkin sekaisin, joten varmasti onnistuu valtiontaloudenkin sekoittaminen.
Lestapaska ei laittanut mitään kuntoon,paitsi maajussien tuet ja matujen hyvinvoinnin