Kreml uskoo lännen olevan aidosti vihamielinen
Välien lientymistä ei kannata professori Mark Galeottin mielestä pitkään aikaan edes haikailla.
Viimeisen viikon aikana on kuultu uusia, huolestuttavia signaaleja lännen ja Venäjän jännitteiden syvenemisestä.
Viime sunnuntaina Naton Euroopan-joukkojen komentaja, amerikkalaiskenraali Curtis Scaparotti varoitti Moskovan ja Naton välisen yhteydenpidon ja keskinäisen ymmärryksen puutteen muodostamasta vakavasta riskistä. Miltei välittömästi Scaparottin puheenvuoron jälkeen Venäjän apulaisulkoministeri Aleksandr Gruško ilmoitti, että Venäjän ja läntisen puolustusliiton kaikki yhteistyö on tosiasiallisesti päättynyt.
– Kreml uskoo aidosti lännen olevan vihamielinen ja sitoutunut kiistämään [Venäjältä] suurvalta-aseman, jonka se kokee ansaitsevansa, nimekäs brittiläinen Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti toteaa tuoreessa artikkelissaan hollantilaisella Raam op Rusland -verkkosivustolla.
– Se ei vakavissaan pelkää suoria vihollisuuksia koko Naton taholta, vaan häirintä- ja horjuttamispyrkimyksiä – mahdollisesti esinäytöksenä sellaisten valtioiden muodostaman liittouman rajoitetuille interventioille, joita yhdistää erityisen leppymätön vihamielisyys Venäjää kohtaan, Galeotti sanoo.
Sitä, mitkä maat voisivat Kremlin mielestä tällaisen vihamielisten liittouman muodostaa, hän ei artikkelissaan arvioi.
Käännettä parempaan ei näkyvissä
Sekä Venäjä että Nato ovat Galeottin mukaan ilmaisseet tavoittelevansa jännitteiden lientymistä ja keskinäisen kommunikaation uudelleen käynnistämistä.
– On reilusti myönnettävä, että molemmat osapuolet varmaan aidosti haluavat tätä. Mutta miten, Galeotti kysyy.
– Erityisen traagista on, että kumpikin osapuoli näyttää ajattelevan ajan olevan omalla puolellaan. Länsi uskoo taloudellisten paineiden ja poliittisen tyytymättömyyden aikanaan kannustavan Kremlin myönnytyksiin. Moskova sen sijaan uskoo, että demokraattisten valtioiden sisäiset jakolinjat ja niiden kyvyttömyys hyväksyä kustannuksia ja keskittyä olennaiseen tulevat hajottamaan lännen yhtenäisyyttä, hän sanoo.
Edistymisen mahdollisuuksia on Galeottin mielestä tällä hetkellä kovin vähän, sillä kumpikaan osapuoli ei näytä pitävän kompromissia realistisena vaihtoehtona. Sekä Nato että Kreml päinvastoin arvioivat, että mitä pitempään vastakkainasettelu jatkuu, sitä todennäköisemmin siitä voisi itse selvitä voittajana.
Asetelma on Galeottin mukaan ajautunut takalukkoon, jonka avaaminen on vaikeaa, ellei jommallakummalla puolella tapahtuisi dramaattista poliittista muutosta.
– Useimmat esitetyistä aloitteista ovat ikävä kyllä tällä hetkellä jommankumman osapuolen kannalta poliittisesti mahdottomia hyväksyä – oli sitten kyse Krimin liittämisen jonkinlaisesta pehmeästä tunnustamisesta vastineena irtautumiselle Donbassista tai siitä, että Moskova lakkaisi vaatimasta epärealistista ja oikeastaan myyttistä suurvaltastatusta, Galeotti arvioi.
Koska kumpikaan osapuoli ei pidä vallitsevaa vastakkainasettelua omalta kannaltaan liian kalliina tai vaarallisena, sille ei hänen mukaansa ole loppua näköpiirissä.
Välien lientymistä ei kannata professori Mark Galeottin mielestä pitkään aikaan edes haikailla.
Viimeisen viikon aikana on kuultu uusia, huolestuttavia signaaleja lännen ja Venäjän jännitteiden syvenemisestä.
Viime sunnuntaina Naton Euroopan-joukkojen komentaja, amerikkalaiskenraali Curtis Scaparotti varoitti Moskovan ja Naton välisen yhteydenpidon ja keskinäisen ymmärryksen puutteen muodostamasta vakavasta riskistä. Miltei välittömästi Scaparottin puheenvuoron jälkeen Venäjän apulaisulkoministeri Aleksandr Gruško ilmoitti, että Venäjän ja läntisen puolustusliiton kaikki yhteistyö on tosiasiallisesti päättynyt.
– Kreml uskoo aidosti lännen olevan vihamielinen ja sitoutunut kiistämään [Venäjältä] suurvalta-aseman, jonka se kokee ansaitsevansa, nimekäs brittiläinen Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti toteaa tuoreessa artikkelissaan hollantilaisella Raam op Rusland -verkkosivustolla.
– Se ei vakavissaan pelkää suoria vihollisuuksia koko Naton taholta, vaan häirintä- ja horjuttamispyrkimyksiä – mahdollisesti esinäytöksenä sellaisten valtioiden muodostaman liittouman rajoitetuille interventioille, joita yhdistää erityisen leppymätön vihamielisyys Venäjää kohtaan, Galeotti sanoo.
Sitä, mitkä maat voisivat Kremlin mielestä tällaisen vihamielisten liittouman muodostaa, hän ei artikkelissaan arvioi.
Käännettä parempaan ei näkyvissä
Sekä Venäjä että Nato ovat Galeottin mukaan ilmaisseet tavoittelevansa jännitteiden lientymistä ja keskinäisen kommunikaation uudelleen käynnistämistä.
– On reilusti myönnettävä, että molemmat osapuolet varmaan aidosti haluavat tätä. Mutta miten, Galeotti kysyy.
– Erityisen traagista on, että kumpikin osapuoli näyttää ajattelevan ajan olevan omalla puolellaan. Länsi uskoo taloudellisten paineiden ja poliittisen tyytymättömyyden aikanaan kannustavan Kremlin myönnytyksiin. Moskova sen sijaan uskoo, että demokraattisten valtioiden sisäiset jakolinjat ja niiden kyvyttömyys hyväksyä kustannuksia ja keskittyä olennaiseen tulevat hajottamaan lännen yhtenäisyyttä, hän sanoo.
Edistymisen mahdollisuuksia on Galeottin mielestä tällä hetkellä kovin vähän, sillä kumpikaan osapuoli ei näytä pitävän kompromissia realistisena vaihtoehtona. Sekä Nato että Kreml päinvastoin arvioivat, että mitä pitempään vastakkainasettelu jatkuu, sitä todennäköisemmin siitä voisi itse selvitä voittajana.
Asetelma on Galeottin mukaan ajautunut takalukkoon, jonka avaaminen on vaikeaa, ellei jommallakummalla puolella tapahtuisi dramaattista poliittista muutosta.
– Useimmat esitetyistä aloitteista ovat ikävä kyllä tällä hetkellä jommankumman osapuolen kannalta poliittisesti mahdottomia hyväksyä – oli sitten kyse Krimin liittämisen jonkinlaisesta pehmeästä tunnustamisesta vastineena irtautumiselle Donbassista tai siitä, että Moskova lakkaisi vaatimasta epärealistista ja oikeastaan myyttistä suurvaltastatusta, Galeotti arvioi.
Koska kumpikaan osapuoli ei pidä vallitsevaa vastakkainasettelua omalta kannaltaan liian kalliina tai vaarallisena, sille ei hänen mukaansa ole loppua näköpiirissä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
r....än hännystelijät kärsii myös samoista vainoharhoista kun r...ä. Länsi on sanonut että se tulee puolustautumaan yhdessä r....än uhkaa vastaan mutta ei muuta.
Natoon r....ä on uhka Länsimaiden turvallisuudelle
Venäjän apulaisulkoministeri Aleksandr Gruško ilmoitti, että Venäjän ja läntisen puolustusliiton kaikki yhteistyö on tosiasiallisesti päättynyt.
----------------------------------------
r...ä valmistelee aggressiota Länttä vastaan?
Hyvin on Länsi saanut Kremlin syylliseksi joka asiassa myrkyttämisessä, urheilussa, Ukrainassa jne.:Hyvin luonnolista että Kreml uskoo Lännen olevan vihamielinen Venäjälle.
Kreml on syyllinen jokaisessa noissa mainitsemassasi tapauksessa.
Itä vinkujat on vainoharhaisia ja lässyttää kremlin lässytyksiä tänne
Putinin kiitos kaikesta siitä mitä länsi teki Venäjän heikkouden alkuaikoina. Rahoitti, auttoi ja tuki monin tavoin että Venäjä olisi saanut hyvät lähtökohdat demokraattiseksi maaksi. Toisin kävi. Putin halusi autoritaariseksi johtajaksi, johon oppositiovoimat eivät kuulu. Ei myöskään sisäpiirin väärinkäytösten tutkinta.