2018 kanonisoitiin kolme suomalaista kilvoittelijaa pyhiksi. Yksi Moskovan patriarkaatista ja kaksi Konstantinopolin patriarkaatista.
Myös Suomen ortodoksit ovat saaneet uuden pyhän. Venäjän ortodoksisen kirkon eli Moskovan patriarkaatin synodi on kanonisoinut viime vuoden joulukuun 28. päivänä suomalaissyntyisen pappismarttyyri Kristoforin. Heinävedellä toimivan Valamon luostarin igumeni Sergei pitää Kristoforin pyhäksi julistamista arvokkaana, tärkeänä ja isona asiana. Tampereella asuva Kristoforin tytär Maria Lindberg, 98, iloitsee marttyyrikuoleman kohdanneen isänsä saamasta korkeasta kunnianosoituksesta.
Samana päivänä, 29. marraskuuta, kuin Kuopion ja Karjalan hiippakunta sai uuden piispan, teki Konstantinopolin Ekumeenisen patriarkaatin Pyhä Synodi kirkkomme kannalta sitäkin kauaskantoisemman päätöksen liittämällä Valamon skeemaigumeni Johanneksen pyhittäjänä ja Johannes Karhapään marttyyrinä ja tunnustajan pyhien joukkoon. Tulevana kesänä Valamossa ja Ilomantsissa järjestettävät pyhien joukkoon liittämisen juhlat tekevät alkaneesta vuodesta historiallisen.
Myös Suomen ortodoksit ovat saaneet uuden pyhän. Venäjän ortodoksisen kirkon eli Moskovan patriarkaatin synodi on kanonisoinut viime vuoden joulukuun 28. päivänä suomalaissyntyisen pappismarttyyri Kristoforin. Heinävedellä toimivan Valamon luostarin igumeni Sergei pitää Kristoforin pyhäksi julistamista arvokkaana, tärkeänä ja isona asiana. Tampereella asuva Kristoforin tytär Maria Lindberg, 98, iloitsee marttyyrikuoleman kohdanneen isänsä saamasta korkeasta kunnianosoituksesta.
Samana päivänä, 29. marraskuuta, kuin Kuopion ja Karjalan hiippakunta sai uuden piispan, teki Konstantinopolin Ekumeenisen patriarkaatin Pyhä Synodi kirkkomme kannalta sitäkin kauaskantoisemman päätöksen liittämällä Valamon skeemaigumeni Johanneksen pyhittäjänä ja Johannes Karhapään marttyyrinä ja tunnustajan pyhien joukkoon. Tulevana kesänä Valamossa ja Ilomantsissa järjestettävät pyhien joukkoon liittämisen juhlat tekevät alkaneesta vuodesta historiallisen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Useilla suomalaisilla on menneissä sukupolvissa sukulaissuhteita moniin kanonisoituihin pyhiin mm. Venäjällä kanonisoituihin. Sukutututkimukset ei vain ole kohdistuneet heitä löytämään.
Sarjassa: Paavin pallit ja nunnan nännit sekä esimiehen kehu ilman palkankorotusta.
Mummoni isän isä tapettiin 1918 heinävedellä vaikkei ollut punaisia edes.
Siihen aikaan ei tarvinnut edes syytä että mestattiin.
Miksi siis hänestä ei tehdä pyhää
Kettusten lehdessä sivulla 13 kerrotaan Johannes (Ivan) Karhapäästä. Hänet valkoiset kanonisoivat pyhimykseksi pilven reunalle. https://www.kuolismaankettuset.fi/tiedostot/uusi_Kettusviesti_2._2018.pdf
Tuola on kattavasti kirjoitettu heistä ja jutun linkeissä lisää.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/johannes-karhapaa-ja-skeemaigumeni-johannes-pyhien-joukkoon?publisherId=11646700&releaseId=69847713
31.5-1.6 pitäisi tapahtua Johannes Valamolaisen kanonisointi. Ihmettelen, miksi kirkkokunnan tiedotus ei ole vieläkään julkaissut ko. päivien ohjelmaa? Vai onko niin, ettei rahvasta haluta paikalle lainkaan?
Eikös siellä ollut isot juhlat?
Jotain 400 vierasta.
Voisiko joku kertoa lisää?
Oli kyllä jo aikakin että suomalaisia/karjalaisia kilvoittelijoita kanonisoitiin!
Onko mahdollista saada enemmän tietoa Johannes Karhapäästä?
Mahdollisesti onko tekeillä kirja?
Helsingin sanomissa oli liiöemma pitkä kirjoitus sekä Johannes Karhapäästä ja Johannes Valamolaisesta.
Onko se julkaistu netillä?
Oli kuulemma pitkä kirjoitus.
Miten hyviä kirjoituksia Valamon munkilta Johannekselta.
Kirjassaan kiteytyy niin paljon.
Suosittelen että moni lukisi hänen kirjansa.
On totta että hänellä oli parantamisen lahja.
Kyllä, olihan siellä väkeä noin pienelle kylälle. Sää vaihteli sateen ja pilkistävän auringon välillä, mutta lopuksi aurinko lämmitti juhlaväkeä.
Kaiken kaikkiaan voin sanoa, että oli Suomen ortodoksikirkolle napakymppi valita juuri nämä kaksi Johannesta muistettaviksi, Suomessa vaikuttaneiksi pyhiksi. Johannes Valamolaisen tie oli pitkä kuten hänen elämänsäkin - hän tuli muistetuksi nimenomaan kärsivällisenä hiljaisen työn tekijänä, ahkerana kirjoittajana ja lohduttajana. Johannes Karhapään ura taasen oli lyhyt ja johti väkivaltaiseen marttyyrikuolemaan. Pyhinä nämä kaksi täydentävät toisiaan, niin erilainen heidän tiensä oli.
Johannes Karhapäästä (Sonkajanrantalainen) on jo tehty pari ikoniakin, joista yksi Helsingin Vuosaaressa ortodoksisessa kulttuurikeskus Sofiassa kunniapaikalla. Saa nähdä, koituuko omista suomalaisista Pyhistä suomalaisen ortodoksiuskon renessanssi. Molemmat kaksi pyhää olivat sentään ajallisesti lähellä aikaamme ja paikkaamme, ja he jakoivat tuntemamme Suomen historian kipukohdat.