Suomalainen media vääristää Venezuelan tapahtumia jättämällä kertomatta olennaisia asioita ja välittämällä ulkomaisen median valeuutisia. Lisäksi yksityiskohdat sovitetaan kertomukseen, joka selvästi johtaa harhaan.
Uutisointi antaa kuvan, että kaduilla vastustetaan ainoastaan Maduron hallitusta. Kuitenkin myös suuria mielenosoituksia, joissa vastustetaan Juan Guaidóa ja hänen liittolaisiaan ja tuetaan hallitusta, on järjestetty runsaasti. Niistä saatetaan mainita, mutta ne sivuutetaan, koska ne eivät sovi peruskertomukseen kansannoususta Maduroa vastaan. Esimerkiksi 23.1.Helsingin Sanomat kirjoitti: ”Asevoimat on kuitenkin kovan paineen alla, kun tuhansittain ihmisiä on kaduilla vastustamassa presidenttiä.” Kuitenkin on aivan ilmeistä, että kaduilta painetta tulee myös päinvastaiseen suuntaan.
Yksi syy hallitusta tukevien mielenosoitusten sivuuttamiseen on mediakertomuksen keskeinen kohta, jonka mukaan presidentti Maduro on paha diktaattori, jota kansalaiset yleisesti vastustavat. Esimerkiksi 23.1. lehti kirjoitti: ”Venezuelassa on vaadittu väkivaltaisissa mielenosoituksissa lähes diktaattorimaisesti maata johtaneen Nicolás Maduron eroamista.” Kuitenkin kaikki, mitä lehti kertoo opposition toiminnasta, on ristiriidassa tämän kanssa: diktatuurimaassa oppositio tuskin voisi pitää hallussaan parlamenttia eikä siellä voisi järjestää mielenosoituksia, joissa vaaditaan hallituksen kaatamista ilman, että ne päättyisivät verilöylyyn. Ulkomaiden tuella diktaattoria avoimesti syrjäyttämään pyrkivä poliitikko, kuten Juan Guaidó, olisi aikaa sitten pidätetty.
Maduron diktaattorimaisuutta perustellaan sillä, että vaaleja, joissa hänet valittiin toisen kerran presidentiksi ”on pidetty laajasti epädemokraattisina” (esimerkiksi HS 24.1.). Kuitenkaan vaaleista ei kerrota mitään yksityiskohtia – ehkäpä siksi, että yksityiskohtien tietäminen häiritsisi Maduron demonisointia: Suuri osa oppositiopuolueista boikotoi USA:n kehotuksesta vaaleja. Syynä oli ilmeisesti se, etteivät ne pystyneet sopimaan yhteisestä ehdokkaasta. Kuitenkin juuri ennen vaaleja suoritetun mielipidetiedustelun mukaan suosituin oppositiopoliitikko, Henri Falcón, asettui ehdolle Yhdysvaltojen uhkailuista huolimatta1. Paikalla olleet lukuisat ulkomaiset vaalitarkkailijat, joiden joukossa oli muun muassa Espanjan entinen pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero, pitivät vaaleja rehellisinä ja normaaleina2. Maduroa äänesti 6,2 miljoonaa ihmistä eli 31 % äänioikeutetuista, mikä on suurin piirtein sama prosenttiosuus kuin, millä USA:n presidentit on keskimäärin valittu
Uutisointi antaa kuvan, että kaduilla vastustetaan ainoastaan Maduron hallitusta. Kuitenkin myös suuria mielenosoituksia, joissa vastustetaan Juan Guaidóa ja hänen liittolaisiaan ja tuetaan hallitusta, on järjestetty runsaasti. Niistä saatetaan mainita, mutta ne sivuutetaan, koska ne eivät sovi peruskertomukseen kansannoususta Maduroa vastaan. Esimerkiksi 23.1.Helsingin Sanomat kirjoitti: ”Asevoimat on kuitenkin kovan paineen alla, kun tuhansittain ihmisiä on kaduilla vastustamassa presidenttiä.” Kuitenkin on aivan ilmeistä, että kaduilta painetta tulee myös päinvastaiseen suuntaan.
Yksi syy hallitusta tukevien mielenosoitusten sivuuttamiseen on mediakertomuksen keskeinen kohta, jonka mukaan presidentti Maduro on paha diktaattori, jota kansalaiset yleisesti vastustavat. Esimerkiksi 23.1. lehti kirjoitti: ”Venezuelassa on vaadittu väkivaltaisissa mielenosoituksissa lähes diktaattorimaisesti maata johtaneen Nicolás Maduron eroamista.” Kuitenkin kaikki, mitä lehti kertoo opposition toiminnasta, on ristiriidassa tämän kanssa: diktatuurimaassa oppositio tuskin voisi pitää hallussaan parlamenttia eikä siellä voisi järjestää mielenosoituksia, joissa vaaditaan hallituksen kaatamista ilman, että ne päättyisivät verilöylyyn. Ulkomaiden tuella diktaattoria avoimesti syrjäyttämään pyrkivä poliitikko, kuten Juan Guaidó, olisi aikaa sitten pidätetty.
Maduron diktaattorimaisuutta perustellaan sillä, että vaaleja, joissa hänet valittiin toisen kerran presidentiksi ”on pidetty laajasti epädemokraattisina” (esimerkiksi HS 24.1.). Kuitenkaan vaaleista ei kerrota mitään yksityiskohtia – ehkäpä siksi, että yksityiskohtien tietäminen häiritsisi Maduron demonisointia: Suuri osa oppositiopuolueista boikotoi USA:n kehotuksesta vaaleja. Syynä oli ilmeisesti se, etteivät ne pystyneet sopimaan yhteisestä ehdokkaasta. Kuitenkin juuri ennen vaaleja suoritetun mielipidetiedustelun mukaan suosituin oppositiopoliitikko, Henri Falcón, asettui ehdolle Yhdysvaltojen uhkailuista huolimatta1. Paikalla olleet lukuisat ulkomaiset vaalitarkkailijat, joiden joukossa oli muun muassa Espanjan entinen pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero, pitivät vaaleja rehellisinä ja normaaleina2. Maduroa äänesti 6,2 miljoonaa ihmistä eli 31 % äänioikeutetuista, mikä on suurin piirtein sama prosenttiosuus kuin, millä USA:n presidentit on keskimäärin valittu
Vastaukset 15
Vanhimmat
Venezuelassa kaikki hyvin ?
tietenkään totuuksia ei voida kertoa kansalle
Sosialismi johtaa aina kaaokseen.
Venezuelassa ei ole kaikki hyvin. Ei ole ollut ainakaan 150 vuoteen. Se mitä hesari jättää kertomatta on mielenkiintoinen: RASISMI. Maduron ja hallituksen kannattajissa on vähävaraisia ja värillisiä. Opposition kannattajissa näkyy paljon paljon enemmän valkoihoisia.
Ja aivan kuten Chilen tapauksessa 1972-73 CIA rahoittaa mielenosoituksia, lakkoja ja rettelöitä. Katsokaan Invisible Heroes-sarja tarkkaan YLE:ltä. Siellä Chilessä tapahtui samaa CIA vehkeilyjä mitä Venezuelassa myös. Miljardeja dollareita on sijoitettu hallituksen kaatamiseksi.
Helsingin Sanomat kirjoittaa taajaan Venezuealan öljystä, jota maassa on enemmän kuin missään muualla. Lehti ei kuitenkaan halua millään tavoin yhdistää tätä Maduron hallituksen syrjäyttämishankkeeseen, vaikka Venezuelan tapauksessa kytkentä vielä ilmeisempi kuin Lähi-idän sodissa. USA:n johto ei nimittäin yritä peittää asiaa, vaan sanoo sen suoraan. Presidentti Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton totesi tammikuun lopulla Fox-TV:n haastattelussa: ”Yhdysvaltain taloutta parantaisi huomattavasti, jos USA:n öljy-yhtiöt voisivat toden teolla investoida ja tuottaa öljyä Venezuelassa.” Tätä paljon huomiota herättänyttä lausuntoa Helsingin Sanomat ei ole halunnut kertoa lukijoilleen, vaikka se on avain konfliktin ymmärtämiseen.
Trump itse on useaan otteeseen puhunut toisaalta sotilaallisen intervention mahdollisuudesta Venezuelassa, toisaalta öljyn haltuunottamisesta maissa, joissa Yhdysvallat toimii sotilaallisesti. FBI:n entisen johtajan Andrew McCaben uuden kirjan mukaan Trump yhdisti nämä kaksi asiaa vuonna 2017 keskustellessaan yksityisesti tiedusteluvirkamiesten kanssa. Presidentti sanoi: ”Se (Venezuela) on maa, jonka kanssa meidän pitäisi sotia… Heillä on kaikki tuo öljy, ja he ovat aivan tuossa takaovellamme”.
lähdetiedot: Imposes Sanctions on Venezuela in Latest Challenge to Maduro”,
Democracy Now!, 29.1.2019
Alex Ward: ”Andrew McCabe claims Trump wanted war in Venezuela because
’they have all that oil’”, Vox, 20.2.2019,
Helsingin Sanomat julkaisee usein hyviä ja kriittisiä raportteja varsinkin monista kotimaan tapahtumista. Miksi siis Venezuelasta esitetään tällaista harhaanjohtavaa propagandaa? Yksi syy lienee lehden omistajien, johdon ja päätoimittajien integroituminen Suomen valtaapitäviin piireihin26, joissa atlantistinen, Nato-hakuinen suuntaus on voimakas. Toisaalta lehden ulkomaantoimituksen esikuvana ovat New York Timesin kaltaiset suuret lehdet, joiden silmäätekevät ovat taas yhdentyneet suurten Nato-maiden eliittiin ja jotka levittävät tämän mukaista propagandaa. Helsingin Sanomat johdolla on myös suorat kytkennät globaaliin eliittiin. Esimerkiksi lehden omistajia ja päätoimittajia on osallistunut ainakin aiemmin maailman ylimpiä valtaapitäviä integroivan Bilderberg-ryhmän kokouksiin.
Aloittajajalla seurannassa ns virallinen pravda mallia RT=Venäjän ja Kremlin näkemys. Uskoo ken tahtoo.
Hesari on suomalainen laatulehti.
Jos Maduro rakastaisi kansaansa, hän olisi jo eronnut.
Järjestettäisiin uudet vaalit ja pyydettäisiin ulkomaalaisia tarkkailijoita seuraamaan vaalien etenemistä.
Suomesta olisi innolla tulossa vaali tarkkailijoita.
Venetsuela on luisunut lähelle kommunismia ja se tuo aina tullessaan puutteen tavallisista hyödykkeistä kuten vessa paperista.
Missään maassa kommunismi ei ole tuottanut mitään hyvää. Kaikki maat ovat siitä hiljalleen liuenneet pois. Kiinassa on suuret kapitialistiset markkinat joita maan kommunistipuolue valvoo. Samoin Pohjois Koreassa.
USA voi investoida voimakkaasti Venetsuelaan, kun sen tilanne on rauhoittunut. Myös kaikki muut maat odottavat innolla Venetsuelan tilanteen rauhoittumista.
Venetsuelan jatkuvat sähkökatkot kertovat myös että maan infrasduktuuri on huonossa kunnossa.
Kiina investoi sinne nyt valtavasti. USAn masinoimat epävakaustekijät pitää ensin kitkeä pois niin maa alkaa kehittyä Kiinan tuella. USA:ssa ei valmisteta enää mitään joten USAn ei auta enää missään.
On se ihme ettei Guaidosta saada nirri pois :(
Putinin seuraajaPersu kailottaa venäläistä RT:n propagandaa Madurosta , tuosta suurenmoisesta presidentistä. Uskoo ken tahtoo Tiltua!
Maduro ei ole mikään hyvä, mutta selitäpä tämä, miten on mahdollista että maassa on oikeistolla parlamentissa enemmistö, mutta eivät saa aikaiseksi omaa läpi menevää ehdokastaan presidentinvaaleihin, vaan boikotoivat vaaleja? Siis enemmistö boikotoi vaaleja??? Sitten aletaan järjestää vallankumousta istuvaa presidenttiä vastaan ulkovaltojen tuella, voi voi.
Lyhyemmin sanottuna näin: Oikeisto boikotoi vaaleja, päättää parlamentissaan mitätöidä vaaleilla valitun pressan ja ilmoitusluontoisesti valitsee sijalle oman ehdokkaan. Kuulostaako demokratialle? ei.
Eilinen+vallankaappausyritys+oli+naurettava+floppi+Guiadolta+ja+Lopezilta.+Saivat+mukaan+noin+tuhat+hienostokaupunginosan+valkoista+bimboa+ja+mammanpoikaa.+Niistä+noin+30+sotilaastakin+vain+6+on+oikeasti+kapinallisia+ja+80%+ilmoittanut+että+heidät+oli+huijattu+mukaan.+He+eivät+olleet+tietoisia+mistään+kapinasta.
Onpa pimeitä juttuja. Trollit eivät halua kertoa tosiasioita.
Kun uutisissa on kerrottu, että Ukrainan uusi presidentti on koomikko, on Maduro varsinainen pelle
ilman tolkkua.