Suomen Kansa Ensin-puolueen tila on tällä hetkellä hyvin sekava. Sinänsä sen tila yhdistyksenä on lain mukaan melko selvä, mutta yhdistykseen kuuluvilla jäsenillä on niin suuri erimielisyys asioiden kulusta, että sitä joudutaan ratkomaan oikeudessa.
Pirkanmaan käräjäoikeudessa käytiin eilen (yksi monista) istunto, joissa yritettiin setviä SKE ry:n tilaa. SKE on rekisteröity yhdistys, joten sen kaikkia toimia koskee yhdistylaki. Yhdistyslaki sinänsä on sen tunteville melko yksinkertainen, mutta sitä tuntemattomille laki voi muodostua ylitsepääsemättömäksi esteeksi. SKE:ssä vallitsee tällä hetkellä kummallinen kahtiajakotilanne. On olemassa kaksi poolia, joista molemmat väittävät olevansa yhdistyksen laillinen hallitus.
SKE ry valitsi lokakuussa 2018 hallituksen. Mutta jo parin kuukauden päästä joulukuussa sukset olivat sen verran ristissä, että yhdistyksessä päätettiin tehdä uusi hallitus. Lokakuun hallitus ikäänkuin vipattiin ulos ja perustettiin ns. Käpylän hallitus. Nyt on siis olemassa kaksi poolia; lokakuun hallitus ja joulukuun ns. Käpylän hallitus. Molemmat väittävät olevansa yhdistyksen laillinen hallitus.
Oikeudessa kiisteltiin siitä kumpi hallitus on oikea. Ari Lindström kertoi Pt-medialle, että lokakuun hallitus on laillinen hallitus. Käpylän hallitus taas on perustettu ikäänkuin lämpimikseen. Lokakuun hallitukseen kuuluneet potkaistiin yhdistyksestä pihalle ja perustettiin Käpylän hallitus ilman mitään yhdistyslaissa mainittuja perusteita. Ts. Lindströmin mukaan Käpylän hallitus ikäänkuin otti yhdistyksen haltuunsa, vaikka mitään laissa mainittuja perusteita ei ole olemassa.
Yritin saada toisen poolin vastinetta asialle, mutta Marco De Wit ei vastannut soittoihin.
De Wit on kuitenkin vaatinut vastineessaan lokakuun hallitukselta useiden tuhansien vahingokorvaukset. En osaa sanoa mitkä De Witin perustelut ovat. De Witin puolesta voidaan kuitenkin sanoa, että Lindström ja monet muut SKE:hen kuuluvat ovat olleet toisessa puolueessa vaaliehdokkaina. Lindström oli Väyrysen Täthiliikkeen ehdokkaana kuten muutama muu Oulussa vaikuttava henkilö.
Kaikenkaikkiaan SKE:n tila on niin sekava, että vaikka ei ota mitään kantaa poliittisiin asioihin, voidaan kysyä, että voiko tällaisella puolueella olla mahdollisuuksia? Voiko puolue, joka kahdessa kuukaudessa ajautui sellaiseen tilaan, joka ei herätä suurempaa luottamusta, ajaa suomalaisten etua eduskunnassa tai euroskunnassa? Perussuomalaiset saivat hyvän nousun kun Siniset lähtivät puolueesta. Silloin perussuomalaisten linja uudistettiin. Mutta voiko puolue, joka on parin kuukauden jälkeen käräjillä, olla sellainen vaihtoehto, jota voi ottaa todesta?
Pirkanmaan käräjäoikeudessa käytiin eilen (yksi monista) istunto, joissa yritettiin setviä SKE ry:n tilaa. SKE on rekisteröity yhdistys, joten sen kaikkia toimia koskee yhdistylaki. Yhdistyslaki sinänsä on sen tunteville melko yksinkertainen, mutta sitä tuntemattomille laki voi muodostua ylitsepääsemättömäksi esteeksi. SKE:ssä vallitsee tällä hetkellä kummallinen kahtiajakotilanne. On olemassa kaksi poolia, joista molemmat väittävät olevansa yhdistyksen laillinen hallitus.
SKE ry valitsi lokakuussa 2018 hallituksen. Mutta jo parin kuukauden päästä joulukuussa sukset olivat sen verran ristissä, että yhdistyksessä päätettiin tehdä uusi hallitus. Lokakuun hallitus ikäänkuin vipattiin ulos ja perustettiin ns. Käpylän hallitus. Nyt on siis olemassa kaksi poolia; lokakuun hallitus ja joulukuun ns. Käpylän hallitus. Molemmat väittävät olevansa yhdistyksen laillinen hallitus.
Oikeudessa kiisteltiin siitä kumpi hallitus on oikea. Ari Lindström kertoi Pt-medialle, että lokakuun hallitus on laillinen hallitus. Käpylän hallitus taas on perustettu ikäänkuin lämpimikseen. Lokakuun hallitukseen kuuluneet potkaistiin yhdistyksestä pihalle ja perustettiin Käpylän hallitus ilman mitään yhdistyslaissa mainittuja perusteita. Ts. Lindströmin mukaan Käpylän hallitus ikäänkuin otti yhdistyksen haltuunsa, vaikka mitään laissa mainittuja perusteita ei ole olemassa.
Yritin saada toisen poolin vastinetta asialle, mutta Marco De Wit ei vastannut soittoihin.
De Wit on kuitenkin vaatinut vastineessaan lokakuun hallitukselta useiden tuhansien vahingokorvaukset. En osaa sanoa mitkä De Witin perustelut ovat. De Witin puolesta voidaan kuitenkin sanoa, että Lindström ja monet muut SKE:hen kuuluvat ovat olleet toisessa puolueessa vaaliehdokkaina. Lindström oli Väyrysen Täthiliikkeen ehdokkaana kuten muutama muu Oulussa vaikuttava henkilö.
Kaikenkaikkiaan SKE:n tila on niin sekava, että vaikka ei ota mitään kantaa poliittisiin asioihin, voidaan kysyä, että voiko tällaisella puolueella olla mahdollisuuksia? Voiko puolue, joka kahdessa kuukaudessa ajautui sellaiseen tilaan, joka ei herätä suurempaa luottamusta, ajaa suomalaisten etua eduskunnassa tai euroskunnassa? Perussuomalaiset saivat hyvän nousun kun Siniset lähtivät puolueesta. Silloin perussuomalaisten linja uudistettiin. Mutta voiko puolue, joka on parin kuukauden jälkeen käräjillä, olla sellainen vaihtoehto, jota voi ottaa todesta?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.