Toivon, että vanhemmat kertoisivat lapsilleen, ettei missään muualla maailmassa ole mitään pakkoruotsin kaltaista ja että meilläkin kyse on viime vuosikymmeninä rakennetusta järjestelystä, jonka taustalla on se poliittinen linjaus, että näin pyritään varmistamaan ruotsinkielisten palvelut.
Toivon, että vanhemmat muistavat kertoa ikätason mukaan, mikä on maan kielitilanne: ruotsinkielisiä alle 5% ja muita yli 95%. Toivon, että kerrotaan pakon kritiikin olevan yleistä (muutama vuosi sitten jopa 74% halusi pakon heti pois eivätkä kaikki loputkaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana).
Ruotsinkieliset voisivat rehellisesti kertoa lapsilleen, ettei pakon kriitikkoja tule leimata pahoiksi tai sivistymättömiksi - he puhuvat itseään ja lapsiaan koskettavasta asiasta ja heillä on siihen oikeus.
Tämä olisi hyvä pohja niin yhdeksäsluokkalaisten äidinkielen väittelyharjoituksiin kuin lukion etiikanopintojen pohdintoihin, molemmissa pakkoruotsi on ollut kestoaiheena. Puhumattakaan hyvästä pohjasta avoimeen kansalaiskeskusteluun.
Toivon, että vanhemmat muistavat kertoa ikätason mukaan, mikä on maan kielitilanne: ruotsinkielisiä alle 5% ja muita yli 95%. Toivon, että kerrotaan pakon kritiikin olevan yleistä (muutama vuosi sitten jopa 74% halusi pakon heti pois eivätkä kaikki loputkaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana).
Ruotsinkieliset voisivat rehellisesti kertoa lapsilleen, ettei pakon kriitikkoja tule leimata pahoiksi tai sivistymättömiksi - he puhuvat itseään ja lapsiaan koskettavasta asiasta ja heillä on siihen oikeus.
Tämä olisi hyvä pohja niin yhdeksäsluokkalaisten äidinkielen väittelyharjoituksiin kuin lukion etiikanopintojen pohdintoihin, molemmissa pakkoruotsi on ollut kestoaiheena. Puhumattakaan hyvästä pohjasta avoimeen kansalaiskeskusteluun.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Niin, jokainen voi päättää itse, mitä kertoo RKP:n ja folktingetin sekä säätiöiden osuudesta asiaan.
Lapsen kysyessä kuuluu vastata rehellisesti.
Lapsen on hyvä ymmärtää jo varhain se, että yhteiskuntaa pyöritetään varsin kyseenalaisilla taidoilla ja tavoitteilla...
Se Suomen rappiosta vielä puuttuu: pidätetään rehelliset vanhemmat!
Vanhemmat voivatkin olla rehellisiä, mutta SINÄ ei ole!
Olemme kannustaneet lapsia siihen, että eivät opiskele ruotsia. Se on oikeiston kusetus ja parempien etujen ajaminen pienryhmälle, ns. etuoikeututeille herran valitsemille.
Olemme maksaneet 300€ lukuvuodessa lapsillemme, jos tuovat pienimmän mahdollisen arvosanan ruattista mutta kuitenkin niin, että läpi männöö.
Hyvin on toiminut.
Vad duktiga ni är, medaljplats absolut.
500 euro vore ännu bättre, höj på summan.
Onneksi kouluissa nostetaan aihe esiin esimerkiksi väittelytaitojen opetuksessa yhdeksännellä luokalla ja lukion etiikan opetuksessa.
Olen kieltenopettaja. Voin vakuuttaa sinulle, että etiikan opetuksessa ei keskustella 'pakkoruotsista'.
Nyt vaihdoit puheenaihetta. Pakollinen ruotsi ei ole eettinen kysymys, siksi sitä ei käsitellä etiikan tunnilla.
Pakollisesta ruotsista voidaan sen sijaan väitellä, kun harjoitellaan väittelytaitoja.
Pakollinen pieni vähemmistökieli on eettinen kysymys ja tämä tulee myös väittelyissä esille.
Aihetta käsitellään myös etiikan tunneilla lukiossa, ei ehkä kaikissa kouluissa mutta käsitellään kuitenkin.
Eivätkö ruotsinkieliset koulut käsittele aihetta?
Tämä pitäisi kertoa pakkoruotsin alkaessa, voidaan laulaa ja leikkiä samalla:
Aika on ollut kypsä valinnaiselle ruotsille tosi kauan, mutta...
Aika oli kypsä valinnaiselle ruotsille jo 50-luvulla, jolloin suomenkieliset pedagogit ja opetustoimen ylin johto ehdotti kaikille englantia pakolliseksi kieleksi. Ruotsinkielisellä puolella lähdettiin vastustamaan kehitystä ja asetettiin tavoitteeksi suomenkielisille pakollinen ruotsi ja mahdollisimman varhain.
Aika oli kypsä valinnaiselle ruotsille jo 60-luvulla, mutta RKP hoiteli peruskouluun lehmänkaupoillaan pakkoruotsin kaikille.
Aika oli kypsä valinnaiselle ruotsille 70-luvulla, mutta ruotsinkielisten edunvalvonta hoiteli jokaiseen yliopistotutkintoon pakkovirkaruotsin, DDR:n pakkovenäjä mallina. Missään muualla ei tällaista ole, no enää ei ole DDR:kään.
Aika oli kypsä valinnaiselle ruotsille 80- ja 90-luvuilla, jolloin ruotsinkielinen edunvalvonta sai pakkovirkaruotsin jokaiseen uuteen ammattikorkeakoulun tutkintoon ja kaatoi silloisen opetusministeri Uosukaisen yrityksen purkaa pakkoruotsi.
Aika oli erityisen kypsä valinnaiselle ruotsille 2000-luvun alussa, jolloin onnistuttiinkin tekemään lukioruotsin yo-kokeesta valinnainen, koska haluttiin vähentää reppuja, lyhentää opiskeluaikoja, tukea ammattikoulureittiä tutkintoon tulevia JA vähentää tutkinnon kielipainotusta. - RKP&folktinget väittävät edelleenkin, että tavoitteena oli kielten lisääminen ja väittää siksi valinnaisuuden epäonnistuneen, kun kielten kirjoittaminen ei tietenkään lisääntynyt!
Tämä yo-ruotsin takaisku sai ruotsinkielisten edunvalvonnan hälytystilaan, folktinget tilasi jo ennen 2011 vaaleja tulevan hallitusohjelman kielipoliittisen osion (Ahtisaaripaperi) ja sen pohjalta laadittiin ns. kansalliskielistrategia. Näillä eväillä folktinget on sitonut päättäjiä eri tasoilla koko 2010-luvun:
- vastoin asiantuntijanäkemyksiä pakkoruotsi varhaistettiin alakouluun,
- kunnissa nostettiin pakkoruotsin tuntimääriä,
- yliopistojen kielikeskusten pyyntö pakkovirkaruotsin purkamisesta ohitettiin,
- kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi käännettiin eduskunnassa kielikokeiluksi, joka sitten vesitettiin...
RKP&folktinget ajaa taas pakkoruotsin yo-koetta pakolliseksi. Esimerkiksi Vasemmistoliitto ilmoittaa HBL:ssä olevansa täysin samaa mieltä ja Vihreät harkitsee... Edessä voi olla ankeita aikoja.
Nyt, kun pääkaupunkiseudulla neljännes koulun aloittajista on vieraskielisiä, pakkoruotsi on erityisen ongelmallinen. Erityisopetusresurssit eivät tahdo muutenkaan riittää, perustaidot jäävät monella huteriksi, ruotsiin panostaminen vie resursseja kaikelta muulta, mutta yhtään ei pakosta jousteta.
Tämä absurdi "kaksikielisyysnäytelmä" voisi jo jäädä historiaan.
Ihme kitinää! Ruotsi ei ole koskaan ollut vapaaehtoista! Ennen peruskoulua pakkoruotsista oli vapautettu vain lahjattomat, laiskat ja köyhät, eli ne jotka eivät jatkaneet oppikoulussa vaan jäivät kansakouluun.
Ruotsia luettiin ennen peruskoulua jopa paljon enemmän kuin nykyään , eikä siitä valitettu. Nykynarinasta voi siis tehdä vain sen päätelmän että valittajat ovat juuri näitä tyhmiä ja lahjattomia joilla ei ennenkään ollut lukupäätä.
Surullista tietysti etteivät kaikki pärjää mutta ei koulujärjestelmäämme tietenkään voida säätää heikoimpien oppilaiden tason mukaan.
Otan osaa.
Ankdam: "pakkoruotsista oli vapautettu vain lahjattomat, laiskat ja köyhät"
Pakkoruotsiaan ovat luettaneet muilla ne lahjattomat ja laiskat - mutta eivät köyhät.
Asenneongelmat näyttävät periytyneen näihin päiviin asti.
Ei ennen peruskoulua ollut mitään asenneongelmaa ruotsia kohtaan, kansakouluun jäivät ne jotka eivät halunneet lukea (laiskat) ja ne joilla ei lahjat riittäneet oppikouluun (sinne jouduttiin pyrkimään) ennen peruskoulua kansakouluun saattoivat jäädä myös köyhät koska oppikoulu ei ollut ilmainen, vaan siitä jouduttiin maksamaan.
Nykyään köyhyys ei enää ole peruste koska peruskoulu on ilmainen kaikille.
Peruskoulu ei tuonut mukanaan mitään asenneongelmaa ruotsia kohtaa. Etenkin 80-luvulla kieliä opiskeltiin peruskoulussa paljon ja innokkaasti. Englantiin ja ruotsiin (ja matikkaan) oli tasokurssit, mikä helpotti suuresti opetukseen liittyviä ongelmia (häiriköinti, ryhmäkoot, motivaatio).
Asenneongelmat (jos sellaisia nyt edes varsinaisesti on) ovat syntyneet myöhemmässä vaiheessa. Ne ovat syntyneet siinä vaiheessa, kun kiinnostus kielten opiskeluun on muutenkin vähentynyt.
Pakkoruotsia ei ole koskaan luettu innolla.
Ennen ainereaalia ja tiukentunutta kilpailua jatko-opintoihin varsinkin tytöt lueskelivat kieliä huvikseen. Nyt on välttämätöntä opiskella määrätietoisesti ja seuraavaa pyrkimisvaihetta ajatellen. Ei enää turistiranskaa...
" Ei enää turistiranskaa..."
Kielten luku ja kirjoittaminen yo:ssa on romahtanut aiempaan verrattuna. Nykyisillä opiskelumäärillä ei synnyt edes "turistiranskan" osaajia.
Ennen kieliä luettiin paljon määrätietoisemmin, koska ne oli luettava loppuun asti. Keskeytyksiä ei sallittu. 80-luvulla lukiossa kaikki lukivat 3-4 kieltä, ja kieliä myös kirjoitettiin runsaasti.
Mikään ei myöskään viittaa siihen, että luettaisiin vastaavasti enemmän esim. matemaattis-luonnontieteellisiä aineita. Kiinnostus niihinkin on laskenut hälyttävästi. Kiinnostusta korkeakouluopintoihin on entistä vähemmän.
Kun koulu on kaikille sama on vaatimus- ja viitsimistaso laskenut.
Itse kirjoitin yo-kirjoituksissa 4 kieltä, suomen, pitkän englannin, saksan ja ranskan.
Olen käynyt 60 luvulla oppikolun ja lukion. Ei siihenaikaan ollut todellakaan mitään ongelmaa minkään oppiaineen suhteen kotona, oltiin tyytyväisiä kun oli mahdollisuus käydä oppikoulua ja lukiota. Nykyään näköjään pakkokielifennot pyrkivät manipuloimaan omia lapsiaan etenkin kielten opiskelujen suhteen. Sääli sillä tehdään pelkästään hallaa tulevien ammativalintojen suhteen koska ei ole olemassa mitään palveluruotsia tai palveluenglantia tai pakkomatematiikkaa. Kaikki kielet ja muutkin oppiaineet ovat yhtä arvokkaita. Piste!
Amen!
No kyllä näkee, että sitä ollaan 60-luvun eväillä liikkeellä - ja te pyritte vaikuttamaan tämän päivän nuorten opintoihin pakottamalla ruotsianne.
Minä olen peruskoulun kasvatti. Lukiossa luin 4 vierasta kieltä. Kirjoitin ruotsin, englannin, saksan ja ranskan tietenkin suomen.
Kielet oli suuri etuoikeus koulussa. Kukaan ei marissut niistä. Nyt tuntuu, että monet oppilaat marisevat siitäkin, että koulua pitää ylipäänsä käydä.
Tällä palstalla kieliä vastustavien kommentit eivät edesauta mitään oppimista. Koettakaa siis olla rakentavia kommenteissanne. Älkää olko jatkuvasti niin negatiivisia kaikessa, kiitos.
Kukaan ei kiellä kieliä koulussa, vain ruotsin pakollisuudesta on luovuttava.
Näetkö eron?
Josset näe, kielet eivät olekaan auttaneet sinua ajattelemaan vaan päinvastoin.
Nyt ei ole kyse pakollisuudesta, vaan siitä, että kieliaktiivi toistuvasti esittää, kuinka kielet ovat jollain tapaa haitallisia ja niitä tulisi lukea minimimäärä (englanti suomi). Kun kieliaktiivin mielestä kielten opiskelu haittaa ties minkä ryhmän koko elämää ja tulevaisuutta! Kun joku kertoo tarinan siitä, kuinka kielten luku koulussa on itse asiassa aika normaali juttu, niin kieliaktiivi ei koskaan hyväksy tällaista kertomusta. Nytkin lukiossa luetaan keskimäärin kolmea vierasta kieltä, joten ei ne kielet niin kovin ihmeellisiä edelleenkään ole suomalaisille.
Osalle turhat kielet ovat haitallisia, suurelle osalle turhia ja joillekin erittäin hyviä, suodaan kielet siis heille.
Sellaista on elämä.
Lapsille ja nuorille tulisi ennen kaikkea olla rehellinen.
Ja opettaa rehellisyyttä.
Moni aikuinen voisi pitää pienen rehellisyyskoulutuksen myös itselleen.
Pakkoruotsi ei ole rehellinen järjestely.
Se on surullinen virhe.
Man ska vara ärlig och berätta att man motarbetar och smutskastar Finlands andra officiella språk.
Sedan lönar det sig att berätta att den som också behärskar svenska har mycket större möjligheter ifråga om studie - och arbetsplatser.
Sedan också att svenskspråkiga är mycket sämre människor än finskspråkiga,svenska är bara muminjoller.
Bara "aitosuomalaiset " är värdefulla.
No höpöhöpö, mikä nyt iski?
Suomenkielisissä luokissa esim. pääkaupunkiseudulla neljännes koulunaloittajista on vieraskielisiä, eikä heitä pidetä mitenkään huonompina. Tietenkään he eivät pomota suomalaisia samanlaisilla vaatimuksilla kuin ruotsinkieliset. Pitäisikö teidän miettiä, mitä saatte vaatimuksillanne aikaan?
Ylen areenasta ohjelma "RKP - Rahat, Kytkökset ja Puolue" ei sovi suoraan lapsille, mutta vanhemmat voivat tiivistää ohjelman annin ikätasolle sopivaksi.
Erityisesti yläkoulu- ja lukioikäsiet voisivat tehdä teräviä huomioita...