Kristitty nuori jää aina yksin

Ketä nyt harhaisen ja mielisairaan höperön rouvan kirjat kiinnostaisivat?

Aivan. Rohkeasti nuori voi olla erilainen elämänkatsomuksessaan. Parempi kuin ryypiskellä kessu suussa ja harrastaa irtosuhteita. Siinä nuori rikkoo itsensä. Adventistit on Raamatun sanasta pois mennyt kirkkokunta. Paljon hyvää opetusta, mutta ei lepoa sovitus työssä. Ellen White oli eksyttäjä. Etsi itsellesi Raamattuun sitoutunut seurakunta. Laki ja armo oikeassa suhteessa luo terveen itsetunnon ja vie vapauteen. Laki on lihalle ja armo omalletunnolle.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan. Rohkeasti nuori voi olla erilainen elämänkatsomuksessaan. Parempi kuin ryypiskellä kessu suussa ja harrastaa irtosuhteita. Siinä nuori rikkoo itsensä. Adventistit on Raamatun sanasta pois mennyt kirkkokunta. Paljon hyvää opetusta, mutta ei lepoa sovitus työssä. Ellen White oli eksyttäjä. Etsi itsellesi Raamattuun sitoutunut seurakunta. Laki ja armo oikeassa suhteessa luo terveen itsetunnon ja vie vapauteen. Laki on lihalle ja armo omalletunnolle.

Lue lisää

"Etsi itsellesi Raamattuun sitoutunut seurakunta."

Eikös ne kaikki väitä olevansa Raamattuun sitoutuneita? Kuka ei väittäisi?

Kukaan henkilö ei ole sitä minulle opettanut vaan puhun omasta kokemuksesta. En ole koskaan tuntenut olevani yksinäinen, vaikka olisin ulkonaisesti katsottuna yksin. Kouluaikoina oli vain muutama ystävä, mutta se riitti minulle. Taivaan Isä on ollut minulle läsnä lapsesta saakka ja luottamus häneen saa aikaan sen, että yksinäisyys on minulle vieras tunnetila.

Tarvitsen niitä hetkiä, jolloin saan vetäytyä muiden ihmisten seurasta. Huomenna on taas mentävä töihin avokonttoriin, koska omat työhuoneet poistettiin. Muilta ihmisiltä tulee ärsykkeitä joka tuutista niin paljon, että kaipaan usein laatuaikaa. Etäpäivät kotona ovat tämän uuden työkulttuurin helpotus. Facebookista vetäydyin kaveripyyntöjen ja viestinnän ollessa niin pinnallista, ettei se minua tyydyttänyt. Tuli muuten mieleen, että aloittaja voi etsiä suomesta itselleen sopivan ryhmän, jos omalta paikkakunnalta ei heti löydy kavereita.

Pyhpyh kirjoitti:

Kukaan henkilö ei ole sitä minulle opettanut vaan puhun omasta kokemuksesta. En ole koskaan tuntenut olevani yksinäinen, vaikka olisin ulkonaisesti katsottuna yksin. Kouluaikoina oli vain muutama ystävä, mutta se riitti minulle. Taivaan Isä on ollut minulle läsnä lapsesta saakka ja luottamus häneen saa aikaan sen, että yksinäisyys on minulle vieras tunnetila.

Tarvitsen niitä hetkiä, jolloin saan vetäytyä muiden ihmisten seurasta. Huomenna on taas mentävä töihin avokonttoriin, koska omat työhuoneet poistettiin. Muilta ihmisiltä tulee ärsykkeitä joka tuutista niin paljon, että kaipaan usein laatuaikaa. Etäpäivät kotona ovat tämän uuden työkulttuurin helpotus. Facebookista vetäydyin kaveripyyntöjen ja viestinnän ollessa niin pinnallista, ettei se minua tyydyttänyt. Tuli muuten mieleen, että aloittaja voi etsiä suomesta itselleen sopivan ryhmän, jos omalta paikkakunnalta ei heti löydy kavereita.

Lue lisää

Siis somesta (ei suomesta)

Pyhpyh kirjoitti:

Kukaan henkilö ei ole sitä minulle opettanut vaan puhun omasta kokemuksesta. En ole koskaan tuntenut olevani yksinäinen, vaikka olisin ulkonaisesti katsottuna yksin. Kouluaikoina oli vain muutama ystävä, mutta se riitti minulle. Taivaan Isä on ollut minulle läsnä lapsesta saakka ja luottamus häneen saa aikaan sen, että yksinäisyys on minulle vieras tunnetila.

Tarvitsen niitä hetkiä, jolloin saan vetäytyä muiden ihmisten seurasta. Huomenna on taas mentävä töihin avokonttoriin, koska omat työhuoneet poistettiin. Muilta ihmisiltä tulee ärsykkeitä joka tuutista niin paljon, että kaipaan usein laatuaikaa. Etäpäivät kotona ovat tämän uuden työkulttuurin helpotus. Facebookista vetäydyin kaveripyyntöjen ja viestinnän ollessa niin pinnallista, ettei se minua tyydyttänyt. Tuli muuten mieleen, että aloittaja voi etsiä suomesta itselleen sopivan ryhmän, jos omalta paikkakunnalta ei heti löydy kavereita.

Lue lisää

"Kukaan henkilö ei ole sitä minulle opettanut vaan puhun omasta kokemuksesta. En ole koskaan tuntenut olevani yksinäinen, vaikka olisin ulkonaisesti katsottuna yksin. Kouluaikoina oli vain muutama ystävä, mutta se riitti minulle."

Onpa taas sanahelinää. Tuskinpa monellakaan on niitä ystäviä muutamaa enempää. Et siis tiedä todellisesta yksinäisyydestä yhtään mitään, mutta esität siinä jotakin asiantuntijaa.

Tyhjiä sanoja.

Anonyymi kirjoitti:

"Kukaan henkilö ei ole sitä minulle opettanut vaan puhun omasta kokemuksesta. En ole koskaan tuntenut olevani yksinäinen, vaikka olisin ulkonaisesti katsottuna yksin. Kouluaikoina oli vain muutama ystävä, mutta se riitti minulle."

Onpa taas sanahelinää. Tuskinpa monellakaan on niitä ystäviä muutamaa enempää. Et siis tiedä todellisesta yksinäisyydestä yhtään mitään, mutta esität siinä jotakin asiantuntijaa.

Tyhjiä sanoja.

Lue lisää

No jatketaan sitten vielä, että olen ollut yksinhuoltajaäidin ainoa lapsi. Pienestä alkaen rakentelin kotona palikoilla yksikseen, kun äiti kävi vuorotöissä. Minulla ei ole sisaruksia enkä ole koskaan nähnyt biologista isääni. Taivaan Isä on ollut ja se on riittänyt.

Pyhpyh kirjoitti:

No jatketaan sitten vielä, että olen ollut yksinhuoltajaäidin ainoa lapsi. Pienestä alkaen rakentelin kotona palikoilla yksikseen, kun äiti kävi vuorotöissä. Minulla ei ole sisaruksia enkä ole koskaan nähnyt biologista isääni. Taivaan Isä on ollut ja se on riittänyt.

Lue lisää

"Taivaan Isä on ollut ja se on riittänyt."

No olihan sinulla ne kouluaikaiset ystävätkin.

Pyhpyh kirjoitti:

Kukaan henkilö ei ole sitä minulle opettanut vaan puhun omasta kokemuksesta. En ole koskaan tuntenut olevani yksinäinen, vaikka olisin ulkonaisesti katsottuna yksin. Kouluaikoina oli vain muutama ystävä, mutta se riitti minulle. Taivaan Isä on ollut minulle läsnä lapsesta saakka ja luottamus häneen saa aikaan sen, että yksinäisyys on minulle vieras tunnetila.

Tarvitsen niitä hetkiä, jolloin saan vetäytyä muiden ihmisten seurasta. Huomenna on taas mentävä töihin avokonttoriin, koska omat työhuoneet poistettiin. Muilta ihmisiltä tulee ärsykkeitä joka tuutista niin paljon, että kaipaan usein laatuaikaa. Etäpäivät kotona ovat tämän uuden työkulttuurin helpotus. Facebookista vetäydyin kaveripyyntöjen ja viestinnän ollessa niin pinnallista, ettei se minua tyydyttänyt. Tuli muuten mieleen, että aloittaja voi etsiä suomesta itselleen sopivan ryhmän, jos omalta paikkakunnalta ei heti löydy kavereita.

Lue lisää

"Taivaan Isä on ollut minulle läsnä lapsesta saakka ja luottamus häneen saa aikaan sen, että yksinäisyys on minulle vieras tunnetila.

Tarvitsen niitä hetkiä, jolloin saan vetäytyä muiden ihmisten seurasta. Huomenna on taas mentävä töihin avokonttoriin, koska omat työhuoneet poistettiin. Muilta ihmisiltä tulee ärsykkeitä joka tuutista niin paljon, että kaipaan usein laatuaikaa. "

Kuka tahansa kaipaa välillä "yksinäisyyttä", jos joutuu jatkuvasti olemaan ihmisten seurassa. Tuo ei kuitenkaan ole sellaista yksinäisyyttä, jota yhteiskunnasta syrjäytynyt ihminen kokee.

Anonyymi kirjoitti:

"Taivaan Isä on ollut minulle läsnä lapsesta saakka ja luottamus häneen saa aikaan sen, että yksinäisyys on minulle vieras tunnetila.

Tarvitsen niitä hetkiä, jolloin saan vetäytyä muiden ihmisten seurasta. Huomenna on taas mentävä töihin avokonttoriin, koska omat työhuoneet poistettiin. Muilta ihmisiltä tulee ärsykkeitä joka tuutista niin paljon, että kaipaan usein laatuaikaa. "

Kuka tahansa kaipaa välillä "yksinäisyyttä", jos joutuu jatkuvasti olemaan ihmisten seurassa. Tuo ei kuitenkaan ole sellaista yksinäisyyttä, jota yhteiskunnasta syrjäytynyt ihminen kokee.

Lue lisää

Yksinäisyys ja yksin oleminen ovat täysin eri asioita. Yksinoloa tarvitsee melkein jokainen, ellei ole tavattoman ekstrovertti. Yksinäisyys taas on tuhoisa tunnetila.

Kuulkaas nyt Pyhpyh ja MrHyvis. Minulla särähtää lausuntonne korvaan. Ymmärrän näkökantanne mutta kaikki ihmiset eivät ole niin kuin te.

Minut kun on luotu ekstrovertiksi sosiaaliseksi ihmiseksi, joka tarvitseee, kaipaa ja haluaa ystäviä. Minä tulen sairaaksi jos en näe tai kuule ystäviäni. Jumala pelkästään ei riitä alkuunkaan vaan tarvitsen todella ystäviä. En halua, että tämä maallinen elämäni olisi jo helvettiä ilman ystävien seuraa mutta nyt vain on niin, että paikallisseurakuntani on hylännyt minut kun tulin sairaaksi enkä pääse enää seurakuntaan. Kukaan seurakunnasta ei käy ja vain yksi ihminen seurakunnasta soittaa tai laittaa emailia. Olen ollut välillä todella yksinäinen. Onneksi täällä maaseudulla on sentään helpompi pitää kotieläintä että on jotain seuraa. Ja onneksi edes maalliset ystäväni käyvät katsomassa ja auttamassa. Jos Adventtikirko olisi Jumalan valitsema seurakunta, sieltä kävisi ystäviä toteuttamassa Jeesuksen käskyä vierailla sairatten ja yksinäisten luona mutta ei. Tämä seurakunta on se, josta Jeesus tulee sanomaan: minä en tunne teitä.

En lähtisi suureen ääneen kirjoittelemaan siitä, kuinka riittää kun Jumala on ystävä, ilman että tekee sen niin, että sanoo sen riittävän itselle mutta että ei ole tietoa siitä riittäisikö se muille. Teidän kirjoituksistanne ei käy millään tasolla ilmi sellainen nöyryys muita kohtaan, että mielestänne olisi edes mahdollisuutta siihen, että jollekin toiselle tämä tilanne mitä te edustatte ei käy.

Joku lukija voi olla jopa niin yksinäinen ja masentunut, että tuollainen lausunto voisi loukata häntä kun hän syyttelee itseään siitä, että miksi minä olen niin huono, ettei minulle Jumala riitä. Uskonko väärin kun Jumala ei riitä ainoaksi ystäväksi? Eikö Jumala välitäkään minusta kun minulle se ei riitä? Ehkä joku oikein masentunut voi päätyä ottamaan itseltään hengen lausuntojenne perusteella. Ehkä pitäisi hieman miettiä, miten asiansa esittää.

Minulle ei riitä pelkästään Jumala eikä se ole oma vikani. Jumala on minut tällaiseksi tehnyt. Tiedän, että muiden tilanne voi olla toisenlainen. Minulle niillä huonoilla ihmisilläkin on arvoa vaikkeivat he pystyisikään adventistien korkeisiin ihanteisiin ja kiitän Luojaani heidän seurastaan. Tässä kohden minä en ole niin altis heidän tapojensa vaikutuksille kuin joku muu saattaisi olla mutta ymmärrän, että joidenkin täytyy varoa ns. huonoa seuraa. Lähimmäisen rakkauteen kuuluu toisten huomioon ottaminen ilman, että katsoo henkilöön. Asiansa voi esittää hienotunteisestikin.

Aloittajalle tiedoksi, että Ellen G. White ei ollut mikään sosiaalialan psykologian osaaja. Omat lapsensa hän jätti kuukausiksi kerrallaan ihan muitten hoidettavaksi. Ei ihan malliesimerkki äidiksi. Ei kannata uskoamihan mitämtahansa hän opettaa. Sitä paitsi Ellen G. White kuvastaa oman aikansa puritaanisia adventismin oppeja, joita nykyajan lapsien kasvattajien ei pitäisi edes käyttää lastensa kasvatuksessa, puhumattakaan, että elää kaikkien niiden mukaan elämäänsä.

Minulla on myös juuri Toivonlinnan ajalta samoja kokemuksia kun olin siellä ulko-oppilaana ja sisäoppilailla oli ns sisäpiirin juttuja, joihin ei ulko-oppilaita otettu mukaan. Jopa opettajat sortuivat joskus asuntolassa asuvien suosimiseen. Kun kaveripiirit muodostuivat asuntolassa silloin kun minä olin jo matkalla kotiin koulun jälkeen, ei ystäviä pahemmin koululta löytynyt. Edes opettajat eivät tajunneet puuttua asiaan. Onneksi Piikkiössä oli muita ei-uskovaisia kavereita vaikka kaikki eivät niin mukavia olleetkaan. Ehkä aloittajan kannattaa miettiä, onko ei-uskovien seura kuitenkaan kovin huono vaihtoehto. Uskovistakin kun löytyy mätiä omenia. Riippuu omasta luonteestasi mutta minulle ei koskaan ollut. Nautin ihmisten seurasta ja kunnioitan ihmisten monimuotoisuutta.

"Ei kannata etsiä ihmisten mielisuosiota enemmän kuin Jumalan."

Ja minkähän lahkon rituaaleilla se "Jumalan" mielisuosio saavutetaan?

>Teininä elämä meni vinoon alkoholin ja huonojen kotiolojen vuoksi.

Kuten suurimmalla osalla uskonlahkoihin hurahtaneista.

Ei niillä ole mitään annettavaa ihmiselle jonka elämää ei ole pilattu tai joka ei ole pilannut sitä itse.