Tulliniemi for dummies

Tietääkö "tiedemies", miten luonto hoiti ennen itseään? ns, puhdistus ja maan parannus hoitui salaman sytyttämien kulojen avulla. Se on Jumalan keino parantaa ohjaamansa kehityksen kulkua metsissä ja vainioilla.

Tasoitetaanko dyynit? Täytetäänkö eteläisen aidan lähellä oleva satojen metrien pituinen kuru? Poistetaanko historialliset taistelupoterot, no ne taitavat olla 1930-1940 -luvulta. Siis mihin aikaan palataan? Mitä tehdään luonnon itse seulomille kivikasoille rannan tuntumassa? Sekoitetaanko ne takaisin mereen?

Ihminen leikkii Jumalaa yrittäessään "entisöidä" luontoa. Entä ekologinen luonnonmukainen kehitys?

Tuhat vuotta sitten Tulliniemeä ei vielä ollut. Hankoniemen uloin kärki oli jossain Gunnarsinrannan tai Kappelisataman tienoilla. 1700-luvullakin kartoissa Tullholmen ja Uddskatan olivat vielä erillisiä kalliosaaria Hankoniemen edustalla.
Varsinainen hiekkaniemi on siis vain kolmesataa vuotta nuori! Sen käkkyrämännyt eivät voi olla siis kovinkaan vanhoja. Dyyneille on muutamassa sadassa vuodessa kasvanut myös hienoista vaaleaa hiekkaa sitomaan variksenmarjaa, tierasammalta, rantavehnää, otakilokkia ja suola-arhoa.
Dyyneissä elää mm. Muurahaisleijonia, Jalavakeltayökkösiä, Hietaheinäperhosia, Päistärpistiäisiä, Hietikkonataluteita ym.

Tulliniemi on siis Suomen hienoin dyyni, Salpausselän uloin merenpäällinen osa ja Suomen eteläisin kärki. Tulliniemi on myös Hangon paras matkailuvaltti!
Niemen männikködyynit ovat maamme komeimpia! Niemen maisemat hakevat edelleen vertaistaan!

Tässä tekstissä suurin osa on lainattu kirjasta Tulliniemi - Suomen valtakoneistoa vastaan, kirja on painettu 1993. Sen kirjoittajia ovat mm. Kalevi Keynäs ja Karno Mikkola sekä Kaj Bärlund.
Onko kirja väärässä? Olemmeko nyt tehneet oikean päätöksen?
Tottakai Tulliniemikin kaipaa hoitoa, mutta kestääkö sen arvokas luonto nykyaikaiset tehokkaat metsäkoneet: noton, kaivinkoneet ja traktorit?