Mihin aikakauteen ennallistetaan Tulliniemi?
Tulliniemi lepäsi jäävuoren alla vielä 10 000 vuotta sitten, mammutin talloivat sen jäisellä pinnalla. 8000 vuotta sitten Tulliniemen rantaa ei vieläkään ollut muodostunut, vasta 3000 vuotta sitten.
http://www.merenkurkku.fi/assets/Suomi---pdf/Opetusmateriaalia/Teema-2-Jkausi/Jaakausifakta2.pdf
Tulevaisuuden Tulliniemen rantaviiva laajenee, maa kohoaa vieläkin, tosin kasvihuoneilmiön myötä merenpinta kohoaa. Emme todellakaan tiedä missä lopullinen rantaviiva joskus tulee olemaan tai onko sitä enää ollenkaan. Maailma muuttuu, luonto elää.
Tulliniemi lepäsi jäävuoren alla vielä 10 000 vuotta sitten, mammutin talloivat sen jäisellä pinnalla. 8000 vuotta sitten Tulliniemen rantaa ei vieläkään ollut muodostunut, vasta 3000 vuotta sitten.
http://www.merenkurkku.fi/assets/Suomi---pdf/Opetusmateriaalia/Teema-2-Jkausi/Jaakausifakta2.pdf
Tulevaisuuden Tulliniemen rantaviiva laajenee, maa kohoaa vieläkin, tosin kasvihuoneilmiön myötä merenpinta kohoaa. Emme todellakaan tiedä missä lopullinen rantaviiva joskus tulee olemaan tai onko sitä enää ollenkaan. Maailma muuttuu, luonto elää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tietääkö "tiedemies", miten luonto hoiti ennen itseään? ns, puhdistus ja maan parannus hoitui salaman sytyttämien kulojen avulla. Se on Jumalan keino parantaa ohjaamansa kehityksen kulkua metsissä ja vainioilla.
Tasoitetaanko dyynit? Täytetäänkö eteläisen aidan lähellä oleva satojen metrien pituinen kuru? Poistetaanko historialliset taistelupoterot, no ne taitavat olla 1930-1940 -luvulta. Siis mihin aikaan palataan? Mitä tehdään luonnon itse seulomille kivikasoille rannan tuntumassa? Sekoitetaanko ne takaisin mereen?
Ihminen leikkii Jumalaa yrittäessään "entisöidä" luontoa. Entä ekologinen luonnonmukainen kehitys?
Tuhat vuotta sitten Tulliniemeä ei vielä ollut. Hankoniemen uloin kärki oli jossain Gunnarsinrannan tai Kappelisataman tienoilla. 1700-luvullakin kartoissa Tullholmen ja Uddskatan olivat vielä erillisiä kalliosaaria Hankoniemen edustalla.
Varsinainen hiekkaniemi on siis vain kolmesataa vuotta nuori! Sen käkkyrämännyt eivät voi olla siis kovinkaan vanhoja. Dyyneille on muutamassa sadassa vuodessa kasvanut myös hienoista vaaleaa hiekkaa sitomaan variksenmarjaa, tierasammalta, rantavehnää, otakilokkia ja suola-arhoa.
Dyyneissä elää mm. Muurahaisleijonia, Jalavakeltayökkösiä, Hietaheinäperhosia, Päistärpistiäisiä, Hietikkonataluteita ym.
Tulliniemi on siis Suomen hienoin dyyni, Salpausselän uloin merenpäällinen osa ja Suomen eteläisin kärki. Tulliniemi on myös Hangon paras matkailuvaltti!
Niemen männikködyynit ovat maamme komeimpia! Niemen maisemat hakevat edelleen vertaistaan!
Tässä tekstissä suurin osa on lainattu kirjasta Tulliniemi - Suomen valtakoneistoa vastaan, kirja on painettu 1993. Sen kirjoittajia ovat mm. Kalevi Keynäs ja Karno Mikkola sekä Kaj Bärlund.
Onko kirja väärässä? Olemmeko nyt tehneet oikean päätöksen?
Tottakai Tulliniemikin kaipaa hoitoa, mutta kestääkö sen arvokas luonto nykyaikaiset tehokkaat metsäkoneet: noton, kaivinkoneet ja traktorit?