Kuka moes täällä kirjoittelee naisten asemasta ja sielusta yms ?
Miksi tuollain kirjoittaa, kun meistä naisistahan miehet on tarpeellisia ja me naiset tarvotsemme miehiä moneen asiaan
Vai mitä naiset?
Miksi tuollain kirjoittaa, kun meistä naisistahan miehet on tarpeellisia ja me naiset tarvotsemme miehiä moneen asiaan
Vai mitä naiset?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Täällä ei käy juurikaan naisia.
Ihan hyvä niin. Heidän paikkansa on hellan ääressä ja tarjoilemassa miehelleen ruokaa.
"Miksi tuollain kirjoittaa..." (*huokaus*)
Jos joku niin kirjoittaa, hänellä lienee siihen syynsä. Syy kyllä jossain vaiheessa valkenee, kun jatkaa hänen kuunteluaan. Pitää omat silmänsä ja korvansa auki, eikä kysele tyhmiä.
Miksi jotkut miehet kirjoittavat naisista esim. halveksivasti? Kenellä mikäkin syynsä. Elämän kokemuksensa, luonteenlaatunsa, älynlahjansa, kärsivällisyytensä, kaveripiirinsä ja sen ajattelutapa, uskonsa ja uskomuksensa, tämä on myös miehinen itsetuntokysymys.
Jos joku mies käyttäytyy halveksivasti ja hänen käytöksensä loukkaa itseä, no. Mitä tehdä? Yrittää muuttaa hänet? Ei kannata. Parempi jättää hänet omaan arvoonsa.
Täällä, mainituissa ketjuissa, useat miehet ovat tuoneet julki pahoinvointinsa nimenomaan feminismin tuomien ongelmien vuoksi. Jotkut naiset itse omalla käytöksellään provosoivat näitä tuntemuksia. Miehellä on miehen luonne, naisella naisen luonne. En kyllä ole arvannut, että trauma meistä naisista johtuen on heillä noin suuri.
Se riippuu kaiketi myös heidän omista kokemuksistaan, minkälaisia naisia ovat tavanneet ja tunteneet. Jokainen nainenhan on yksilö, miehet taas enemmänkin yhdestä puusta veistettyjä: kun on nähnyt yhden, on nähnyt jokaisen.
Kyseessä on myös eräänlainen hamsterinpyörä. Miesten oma, monituhatvuotinen käytös naisia kohtaan. Näitäkin miehiä oli kuitenkin käytökseltään erilaisia. Jokaista ei voi syyttää huonosta käytöksestä, mutta tässäkin on ollut kysymys vain toimintatavasta. Yksi ja sama Mies siellä lymyilee korviensa välissä, mutta käytösmallit voivat poiketa: kyse on miehen selviytymisestä. Jos nainen on kiltti ja nk. ymmärtää paikkansa kehdon ja hellan edessä, voi mieskin olla säyseä. Mutta jos nainen tästä yhtään virkistyy, yrittää ajatella kuin mies: tässä hän astuu luvattomalle alueelle!
Ja jos puoliso esim. osoittautuu miestään nokkelammaksi, silloin mies joko alistuu kuuliaisena tossun alle tai helvetti pääsee irti!
Että tällaista.
Eikö miehet yleisesti ottaen ole tarpeellisia?
Kyllä nainen tarvitsee miehen !!
Mies on parasta mitä naiselle voi tapahtua vai mitä?
Aatteles, jos me naiset eläisimme täällä keskenämme. Huh huh.....
Hmmm. Nuorempana uskoin noin.
Sittemmin viisastuin.
Miehen kyllä sietää jos hän pysyy nk. kalkkiviivan toisella puolella ja keskustelee älykkäästi. Eilen, ulkoilmatapahtumassa, tulin jutelleeksi muutamankin miehen kanssa, ne olivat ihan mukavia, leppoisia miehiä. Juttelin minä muutaman naisenkin kanssa.
Arvostan miehissä sitä, että heillä on looginen ja tasapainoinen ajatustapa. Kuuntelemalla ja katselemalla oppii paljon.
Mutta kunhan pysyvät sen näkymättömän viivan toisella puolella.
Minulla, joskaan en ole vanhus, on jo jonkin verran ikää. En laittaudu mitenkään erityisesti, mutta huolestun heti kun näen kiinnostuksen ilmeen jonkun miehen kasvoilla. Tulee jotenkin tukala olo. Siis, edelleen vaan, vaikken mielestäni ole juuri muuta tehnyt kuin kammannut tukkani ja laittanut vähän poskipunaa, ihan vain näyttääkseni terveeltä. Onko oma käytökseni jotenkin kevytkenkäinen? Ei mielestäni. Olen vain aika virkku ja suorasanainen keskustelija ja mielipiteeni eivät välttämättä ole tavanomaisia. Kun kerran kirkossa niiasin ja sanoin eräälle "puolitutulle" miehelle venäjäksi hyvää päivää, niin reaktio oli melkoinen: jo heti kääntyi kahden muunkin miehen katse hymyillen kohti...
Jos se on se minun mahd. piiloslaavilainen iloisuuteni.
https://www.youtube.com/watch?v=i-FtlMNxa5Y
(Jumalanäiti... armahda minua!)
Minä ihailen työteliäitä miehiä. On hienoa nähdä työtä tekevä mies.
Mies vain on niin....se vain jotenkin on sellainen naisen täydentäjä.
Miesten huumori on usein myös mukavaa kuunneltavaa ja lämmittää mieltä. Ja miesten fyysinen voima on ihalitavaa, jos tarvitsee esim nostaa jotain painavaa tai vääntää yli tiukkaa korkkia jota ei saa itse auki.
Ja miehen vartalo. Se oman miehen vartalo, siihen ei koskaan kyllästy.
Kyllä mies on mies.
Tässä ihana laulu "Hei, haukka!"
https://www.youtube.com/watch?v=jhaTXWEVgHA
Laulu liittyy ilm. johonkin Ukrainan ja Puolan väliseen sotaan.
Vaikka virallisesti olenkin protestantti ja nimenomaan ankaran lutherilainen protestantti, havaitsin jo varhain luonteessani piilevän barbaarin, kohdistuen lähinnä muinaissuomalaisuuteen. Nuorena luulin isoäitini äidin olleen mustalainen, mutta minulle on vakuutettu, ettei suvustani löydy nimenomaan tätä "tummaa" väkeä. Tummuudestaan huolimatta, mummunäiti ei ollut romani. Myöhempi sukututkimus on paljastanut, että mahd. barbaarius tuleekin myös kauempaa. Kuten kaipaus ortodoksisten kirkkojen kelloihin.
Pietarin Lavran kellot:
https://www.youtube.com/watch?v=cOSL9WXjNGQ
Ehkä Taivaassa, muiden eläinteni kanssa, saan myös oman hevoseni...
Kun alkaa ahistaa, menen netissä, hengessäni "omieni luo", nousen hevosen selkään ja ratsastan jonnekin kauas, hevonkuuseen tästä nykymaailmasta.
Хэй - ой, конь мой вороной / Hej-oj, hevoseni korpinmusta!
https://www.youtube.com/watch?v=u2hNhzRZvGQ
Videon lopussa kuva Nestor Ivanovich Makhno'sta, joka Venäjän vallankumouksen aikaan perusti eräänlaisen valkoisen armeijan anarkistiryhmän vastustamaan bolsevikeja. En ota poliittista kantaa häneen ja tähän ryhmittymään, mutta laulu ja videon kuvat ovat varsin komeat.
"Vapaus tai kuolema!" ("Svabooda ili smertj!")
*
Yleisesti ottaen kyllä. Käytännössä pärjää ilmankin. En ole nuoruuden avioeron jälkeen edes ehtinyt aviomiestä haikailla. Mukavia miehiä toki lähipiirissä kavereina ja työkavereina. Avioliittotarjouksiakin tullut silloin tällöin.
Mutta olen kokenut Jumalan johtavan minua tiettyyn suuntaan, enkä ole halunnut poiketa siltä tieltä. Tasapaino ja onni löytyvät loppupeleissä Jumala-suhteesta ja oman pään sisältä. Ihmisuhteet ovat bonusta. Ilman rakkautta ei tarvitse elää, kunhan ymmärtää, ettei se tule vain yhdenlaisessa paketissa.
Se on ainakin totta, ettei voi kuvitella toisen tekevän itseään onnelliseksi.
Onnellusuus on oma juttunsa. Se on itsestä kiinni enemmän kuin toisesta.
Nyt kun aloitus koski nimenomaan miehiä niin on ihanaa, että rakkaus voi tulla myös sieltäkin. Oarisuhde on ihanaa ja kantava voima onnistuessaan.
Ja hyvä niin, ettet ole avioitunut uudelleen, se on raamatun mukainen käytäntö.
31 vuotta oltu yhdessä jo niin on tofellakin kuin yhdeksi lihaksi tullut olo ja se tuntuu hyvälle.
Jumalan johdatuksessa oleminen on paras tie ja sitä seuraa myös siunaus. Se on kullakin omanlaisensa.
Eikö täällä ole oikein naisia? Miehikö täällä on vain etupäässä?
Voi hyvänen aika. Nyt kyllä nolottaa...
Olen nainen ja olen tullut toimeen ilman miestä yli 20 vuotta. En minä miehiä vihaa mutta en ole heistä riilluvainen!
Minä olen. Olen ollut 31 v avioliitossa. Olemme riippuvaisia toisistamme, minä ja mieheni 💖 Yhteen nivouduttu.
Mies vain paranee vanhetessaan.