Olisi aikeena aloittaa ohjelmoinnin opiskelut ja pitäisi hommata uusi kone tarkoitusta varten. Hinta maksimissaan 700 euron paikkeilla. Acer Swift 1 on saanut hyviä arvosteluja, mutta monet sen versiot ovat aika vähätehoisia. Löysin kuitenkin mallin jossa on 8GB RAMia, 256 GB SSD ja Intel Pentium Silver N5000 Quad Core prosessori. Eli jotain sentään; tuo 8GB RAMia on käsittääkseni minimivaatimus sujuvaan ohjelmointiin. Mahtaisiko tuo olla kelvollinen peli? Vai olisiko hommaan joku parempi vaihtoehto?
Vastaukset 22
- Anonyymi
Läppärit eivät sovellu huonon ergonomiansa vuoksi ohjelmointiin.
- Anonyymi
Höpön löpöö. Läppäri sopii mainiosti ohjelmoitiin kun siihen saa liitettyä kaikki tarpeellinen, ohjelmointi nyt periaateessa ei vadi edes tehoja mutta silti työkseen ohjelmoivilla on kuiteskin aika tehokas läppäri.
Acer Swift 1 ei nyt ole suosikkejani, Joku varmatoimisempi olisi kivanppi ettei koodi katoa.
kuten tällainen
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/1669/mfhqq/Dell-XPS-13-Developer-Edition-2019-13-3-kannettava-Ubuntu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpön löpöö. Läppäri sopii mainiosti ohjelmoitiin kun siihen saa liitettyä kaikki tarpeellinen, ohjelmointi nyt periaateessa ei vadi edes tehoja mutta silti työkseen ohjelmoivilla on kuiteskin aika tehokas läppäri.
Acer Swift 1 ei nyt ole suosikkejani, Joku varmatoimisempi olisi kivanppi ettei koodi katoa.
kuten tällainen
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/1669/mfhqq/Dell-XPS-13-Developer-Edition-2019-13-3-kannettava-UbuntuPuhe oli ergonomiasta. Läppäri soveltuu vain satunnaiseen tietokoneen käyttöön. Tietysti jos raaskii investoida läppärin ympärille telakat sun muut systeemit, niin tilanne on kokonaan toinen. Tehojen puolestahan riittää vaikka älypuhelin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpön löpöö. Läppäri sopii mainiosti ohjelmoitiin kun siihen saa liitettyä kaikki tarpeellinen, ohjelmointi nyt periaateessa ei vadi edes tehoja mutta silti työkseen ohjelmoivilla on kuiteskin aika tehokas läppäri.
Acer Swift 1 ei nyt ole suosikkejani, Joku varmatoimisempi olisi kivanppi ettei koodi katoa.
kuten tällainen
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/1669/mfhqq/Dell-XPS-13-Developer-Edition-2019-13-3-kannettava-UbuntuLäppäri on pöytäkoneeseen verrattuna sama asia kuin leirikeitin on keittiön lieteen verrattuna. Hellaa ja pöytäkonetta ei voi käyttää junassa tai luentosalissa, mutta kukaan enemmän tietokonetta käyttävä tuskin haluaa istua pienen läppärin ylle kyyristyneenä kuin joku klonkku.
Jos varmasti tarvitsee läppärin, ostaisin jonkin edullisen läppärin luentoja varten ja pöytäkoneen siihen kun pitää oikeasti saada jotain aikaiseksi.
Jos haluaa kunnollisen läppärin, sitten pitää olla valmis maksamaan. Esimerkiksi Dell XPS on hyvä -sarja, samoin Lenovon T-, X- tai edullisemmista L- ja A-sarjat. Lenovon koneita voi muokata haluamakseen Lenovon nettisivuilla ja tilata juuri sellaisen kuin tarvitsee. Prosessorin, muistin määrän, tallennustilan, lisäominaisuudet ja muut voi valita itse ja sivusto kertoo, paljonko läppäri maksaa niillä ominaisuuksilla.
--xB
- Anonyymi
Ohjelmoinnin opiskelun aloittamiseen käy mikä hyvänsä ikinä valmistettu tietokone.
- Anonyymi
Kiitos äärimmäisen valaisevista kommenteista. Taidankin hommata tuollaisen: https://fi.wikipedia.org/wiki/UNIVAC_I
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos äärimmäisen valaisevista kommenteista. Taidankin hommata tuollaisen: https://fi.wikipedia.org/wiki/UNIVAC_I
Minusta kukaan, joka ei ole tallentanut koodiaan reikäkortille, ei voi pitää itseään koodarina
--xB - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos äärimmäisen valaisevista kommenteista. Taidankin hommata tuollaisen: https://fi.wikipedia.org/wiki/UNIVAC_I
Se on oikein!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos äärimmäisen valaisevista kommenteista. Taidankin hommata tuollaisen: https://fi.wikipedia.org/wiki/UNIVAC_I
Siinä voi porukka vähän katsella, kun tuot sen luentosaliin.
UNIVAC I perustui 5 200 elektroniputkeen, painoi 13 tonnia ja kulutti 120 kilowattia sähköenergiaa. Koko tietokonejärjestelmä vei lattiapinta-alaa noin 116 neliömetriä ja oli 2,6 metriä korkea. Järjestelmään kuului keskusyksikkö, operaattorin ohjauskonsoli, joukko nauha-asemia, muutama kirjoitin sekä ylläpidossa tarpeellinen oskilloskooppi.
- Anonyymi
Ohjelmoinnin opiskelijat tarvitsevat myös virtualisointia jo ensimmäisellä orientaatiokurssilla, joten vähintään i3 tai y-sarjan prossu jossa on tuki vt-d:lle.
- Anonyymi
Mihin hittoon ohjelmoinnissa tarvitaan vt tukea?? ei mihinkään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mihin hittoon ohjelmoinnissa tarvitaan vt tukea?? ei mihinkään.
Jos kiinnostuu palvelinpuolen ohjelmoinnista, niin virtuaalikoneet on ihan käteviä testaamiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kiinnostuu palvelinpuolen ohjelmoinnista, niin virtuaalikoneet on ihan käteviä testaamiseen.
Virtuaalikoneet on käteviä, ei missään .
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Virtuaalikoneet on käteviä, ei missään .
Osaamattomalle tietysti turhia. Neljä pyörii minulla näköjään tälläkin hetkellä tällä koneella. Tämänkin kirjoitan yhdeltä virtuaalikoneelta.
Aloittelevan ohjelmoijan kannattaa toki opetella myös Dockereiden käyttö. Ne ovat vähän köykäisempi tapa toteuttaa virtualisointia, ja ovat kovassa käytössä "oikeassa elämässä". https://www.docker.com/why-docker - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osaamattomalle tietysti turhia. Neljä pyörii minulla näköjään tälläkin hetkellä tällä koneella. Tämänkin kirjoitan yhdeltä virtuaalikoneelta.
Aloittelevan ohjelmoijan kannattaa toki opetella myös Dockereiden käyttö. Ne ovat vähän köykäisempi tapa toteuttaa virtualisointia, ja ovat kovassa käytössä "oikeassa elämässä". https://www.docker.com/why-dockerMitä virtuaalikonetta käytät?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä virtuaalikonetta käytät?
Hyper-V ja VirtualBox molemmat käytössä.
Anonyymi kirjoitti:
Hyper-V ja VirtualBox molemmat käytössä.
Ei kannata liikaa oleskella siellä virtuaalimaailmassa.
- Anonyymi
Kun tarpeet ovat vasta siinä vaiheessa että asiasta kysellään Suomi24:n puolella eli ilmeisesti peruskurssien asioista kyse niin melkein kone kuin kone kelpaa. Jos myöhemmin tulee vaativampaa työtä vastaan niin sen tarpeet selviävät aikanaan.
En näkisi mitään erityistä syytä miksi luentokoneena olisi pakko käyttää sitä samaa jolla aikoo tehdä suurempia resursseja vaativia ohjelmointitöitä. Jo ergonomiakin vuoksi läppäriä käytetään vain silloin kun on ihan pakko ja muutoin pöytäkonetta tai telakointiasemaan liitettyä kunnollista näppistä ja 24'' näyttöä.
Jos asiasta on epäilyksiä niin kysykää ihan naamakkain niiltä jotka joko opiskelevat tai tekevät työtä alalla.- Anonyymi
Jos menee esim. haaga-heliaan opiskelemaan ohjelmointia, niin ihan ensimmäisenä joutuu orientaatiokurssille jossa pitää omaan läppäriin asentaa Virtualbox ja tehdä virtualisointiin liittyviä harjoitustehtäviä. Koulusta ei suoriudu edes ensimmäisestä ja helpoimmasta kurssista jos ei ole riittävän hyvää läppäriä. Pentiumin ja celeronit saa unohtaa, ja liian pienellä rammilla varustetut kaikkein halvimmat läppärit, mutta alle tonnilla saa jo riittävän hyvän että voi jo harjoitustehtävistä suoriutua.
- Anonyymi
Ohjelmoinnin ja tietotekniikan opiskelijat tarvitsevat siis huomattavasti paremman läppärin kuin muut opiskelijat joilla riittää että office-ohjelmat toimivat.
- Anonyymi
Kyllähän nuo IDEt jonkin verran tehoa vaatii, että käyttö olisi sujuvaa, ja muistiakin on syytä olla sen verran, että ei joudu swappaamaan, muuten menee aika tuskaiseksi käyttö. Esim. Android studio näkyi imaisevan muistia noin gigan verran heti startissa, eli 4 gigaa oli jo sitten käytössä, kun oli tässä jotain muutakin ajossa. Joten joo, kyllä se 8 gigaa on hyvä olla. Toki opetteluvaiheen koodit on aika pieniä ja ne voi tehdä yksinkertaisellakin tekstieditorilla, joten pärjätä voi aika heppoisellakin koneella. Mutta voihan se olla että kurssilla opetuksessa käytetään jotain esim. Eclipseä tms. IDEä ja on tietenkin hyvä, että pystyy sitä itsekin käyttämään, ja samaan aikaan pitämään auki muutamaa dokumenttia ja nettiselainta ilman että kone hyytyy. Netistäkin usein katsotaan kielen syntaksin, funktioiden tms. dokumentaatiota.
Ergonomia on tietenkin tärkeä asia myös, ja esim. kotona on hyvä olla kunnon näyttö, näppis ja hiiri. Telakka ei ole välttämätön, mutta helpottaa toki kytkemistä. Eipä toisaalta ole kovin vaikeaa sekään, jos on langaton hiiri/näppis ja joutuu näytön tökkäämään HDMI:llä kiinni. Sitä samaa läppäriä jos käyttää kotona ja luennolla niin on kätevästi aina tehtävät sun muut mukana.- Anonyymi
Virtualisoinnin tukea tarvitaan käytännössä joillakin yliopiston kursseilla - varsinkin ryhmätöissä. Tuohon liittyen kannattaa tsekata että myös läppärin BIOS tukee virtualisointia eikä luottaa siihen, että prossun ominaisuusluettelossa tuki on mainittu, nimittäin erään laatumerkkinä pidetyn valmistajan kuluttajamalleissa, ainakin jokunen vuosi sitten, virtualisoinnin tuki oli BIOS-tasolla estetty (eikä tarjolla ollut BIOS-päivityksiä tai erillisiä ohjelmia juuri kyseisen toiminnon päälle kytkemiseen).
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalaisten pinna paloi - Ärsytys iskee uudesta TTK-juontajasta "Eihän tälle voi kun nauraa"
Oliko Veronica Verho hyvä valinta TTK-juontajaksi? Uuden TTK-juontajan henkilöllisyyttä on arvailtu siitä asti, kun Va1182435Mitä tapahtuu?
Mitä tapahtuu Humalojalla? Poliiseja talon ympärillä ja paljon ihmisiä pitkin pihoja???401552Suomi on viittä vaille sodassa Venäjän kanssa...
...syynä tähän on kokoomuslainen presidenttimme Stubb. Hän on ainoa eurooppalaisen maan johtaja, joka kärkkäästi ja taha6441028- 106993
- 71962
- 98906
- 48875
Olen vähän epävarma siitä, oletko kiltti
Nainen, ensivaikutelma oli, että olet tosi hyväsydäminen eli siinä mielessä harvinaisuus. Eli et mene virran mukana, etk76710- 70706
Herkkä, hellä, aurinkoinen, kaunis upea, valonsäde on hän nainen
Ja myös fiksu, älykäs ja luonnonläheinen. Erittäin mielenkiintoinen ja kiltti ihminen. Haluan tuntea hänet, koska kaik31696