Aijotko ottaa yhteyttä kaivattuusi

Tietysti, synttärionnittelut on paikallaan ensi viikolla.

En niin kauan kun työpäivän aikana täytyy olla tekemisissä ihmisten kanssa. Vasta sitten kun sielu on vapaa on varaa ottaa yhteyttä.

Otin jo treffeissä . Mut ei ole tullut vastausta. Hän ei ole käynyt siellä.

En enää. Toista ei näytä kiinnostavan.

En aio ottaa. Seuraavaksi hänen (naisen) pitää osoittaa, että tunteita on tai sitten homma jää sikseen.

Miksi aikoa-verbin taivutus on joillekin niin vaikeaa?

Aion ottaa. Siksi että molemmat tiedämme että se on mun vuoro ja siksi, että tunteita on ollut koko ajan. Tällä tiedolla varmaan kyselijä mitään tee, mutta.

Yksi aikakausi elämästä on päättynyt ja mun mielestä sillä oli aika onnellinen loppu.

Kaivattuusi??
Vähän yksitoikkoiset nämä palstan keskusteluaiheet. .D Eikö teillä ihan oikeasti ole mitään muuta mielessä?

En voi enää, jos hänestä ei mitään kuulu niin silloin mun täytyy vaan hyväksyä se tosiasia että hän ei minua halunnut :(

Miksi ottaisin yhteyttä mieheen, jolla on koko ajan tunteita muihin kuin minuun.

Tiedän jo, ettei hän välittänyt / välitä. Hyödytöntä yrittää vääntää totuutta muuksi, kuin mikä se on.

Jos tietäisin, et hän haluaa yhteydenottoa niin ottaisin, mutku ...? Minä niin mieleni pahoitin, silti haluaisin yhteyden kaivattuuni. Tuntuu rakkaudelta vai sen puutteelta? Mielessä päivittäin, silti yksin pyörittelen näitä ajatuksia mielessäni.

Tunnen itseni liian oudoksi ja vieraaksi kaikille. En saa itsekään otetta itsestäni kuinka kukaan muu sitten? Kun eivät voi edes puhua minulle.

En aio, mutta enhän mä koskaan aio, ja silti niin aina tapahtuu. 🙄 Ehkä joku kerta on vika.

Miksi ottaisiin vellihousuun.

Otin häneen yhteyttä vuosien jälkeen. Sain hiljaisuuden vastauksen. Laitoin viestin hänelle väärään aikaan. En voi tietää oikeaa aikaa, on vain rohkeasti otettava yhteyttä. Pelkään yhteydenottoni aiheuttaneen ongelmia hänen elämään, se ei ollut tarkoitukseni. Halusin jutella ja selvittää totuuden menneisyydestäni.

Nyt tiedän, etten tule koskaan saamaan vastauksia joita kaipaan. Hän jää rikkinäisenä muistona sydämeen. Auki revitty haava, joka ei koskaan parane. Olen surullinen menneisyydestä ja siitä miten asiat meni. En voinut tietää sitä, mitä sisälläni kannoin. Meni 38 vuotta ihmisyyden pimeällä puolella.

Jos olen täysin rehellinen, olisin toivonut elämänpolkumme vielä kohtaavan hyvissä ja rauhallisissa merkeissä. Jakaa kokemuksia ja kertoa kuulumiset vuosien varrelta... Olet ainutlaatuinen ystävä ja rakas minulle ❤

Toivon hänelle kaikkea hyvää elämään. Toivon hänen löytäneen / löytävän ihmisen, joka rakastaa häntä ilman naamiota ja ehtoja. Toivon hänen löytäneen onnen ja ilon elämään.

Rakkaudella 🦄

Tämä oli aika hieno idea, ei tarvinnut äidiltä kysyä joka asuisi 100km, etäisyydellä, hävettäisi asua niin lähellä, kuin olisi "MAMMANPOIKA".

Mutta voiteista kasvoihin Nivean kasvo-rasvaa, tuubissa... juurikin hyvää kun pyöräilen paljon ja aurinko paistaa ja monestikin voi syntyä sellaisia hilseytiminiä kun menee...

Milloin siis ajatella ajoittaa tuitokusesi?

Minä poksauttelin vappuna noita AIRplus -palloja jalallakin, poksahtaa kivan kovsatikin.


Niin oli jollain valehtelevalla poliisikomisioraasiollla jotain lisättävää,?`??

Erittäin kylmäverinen ja lämminsydäminen, joku kkk-deathwisher voisi sanoa että harmittaa että tämäkin teki itsemurhan ennen minun kohtaamista, tai sitten myös että laitetaan nyt joku kukkakin kasvamaan haudan päälle.

Rehellisesti sanottuna, olen vähän ihastunut gallup-tyttöihin ja muihinkin mukaviin, mutta, on pointti se aina että jos oikeasti pystyisin kertomaan mitä pystyn tekemään, EN ole poliisi, mutta tuollainen huolestuttaa mihin olen kykenevä toisia määräämään, ja ne sellaiset tehtävät eivät ole kovin mukavia tietääkään ollenkaan... siitä suojelustakin tyttöjä kohtaan.

Verbi aikoa taipuu aiotko. Ei aijotko.
Äidinkielen osaamattomuus ei ole pikkujuttu, kuten monet ajattelevat.

En ota koskaan yhteyttä enää yhteenkään mieheen. Kaikki ovat pettureita jättäköön mut rauhaan.