Pianoyhdistys hankkii uuden flyygelin.
Yhdistys kehuu, että flyygelin myötä Brahe-salin kiinnostavuus kasvaa Nurmes-talon Hannikaisen salin tasolle.
?
Yhdistys kehuu, että flyygelin myötä Brahe-salin kiinnostavuus kasvaa Nurmes-talon Hannikaisen salin tasolle.
?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ja tämä oli se Lieksan suurin ongelma, joka nyt ratkaistiin ja Lieksa saadaan uuteen nousuun. Ei. Kaikissa surkeissa kunnissakin on se ns. kulttuurikerma, jolla on ne kerman ongelmat, jotka eivät tavallista kansaa koske. Eikun flyygeliä tiluttamaan, niin nälkäisten vatsat täyttyvät ja ilmastonmuutoskin torjuuntuu. Heh.
Haitari olisi tullut halvemmaksi! Voipi haitarillakin Sibeliuksen sävellyksiä nitkuttaa!
Kuinkahan paljon flyygelin katsomisesta pitää maksaa ja milloin soitin lienee nähtävissä? Kyllähän tuollainen komistus pitää jokaisen nähdä.
Kesällä flyygeli viedään kirkkoveneellä soutamalla Monolanniemeen ja Makkonen soittaa samalla Sibeliuksen säveliä. Soitin painaa noin 500 kg, joten kantamaan tarvitaan Lieksan kaupungin työmiehiä noin 15 henkeä puolelleen.
Mahtuuko flyygeli kirkkoveneeseen vai roikkuuko laidan yli? Sopisiko flyygeli autolautalle niin tehtäisiin seppeliusristeilyjä Pielisellä?
Kyllä on parempi lainata museolta pontuu kuljetusta varten että flyygeli ei humpsahda Pieliseen. Kiikkerällä kirkkoveneellä näin saattaisi käydä. Siinä matkalla voisi joku kansainvälinen pienotaiteilija pimputtaa kissanpolkkaa kyytiläisten iloksi. Tuo arvosoitinhan houkuttaa kansainväliset taiteilijat esiintymään Lieksaan ja kilvan he tahtovat pimputtaa tuota uniikkia Bösendorferia. Kahvia ja pullaa on tarjolla lauttamatkalaisille ja jos ponttuulla oleva Volvo Penta- perämoottori lähtee käyntiin, voidaan pistäytyä ihmettelemässä Nurmeksen Hannikaisen salin vetovoimaa. Siellä on yöpymässä Rickhard Clayderman ja jazzpianisti Oscar Petersonin pojanpoika, he tulivat salin vetovoiman takia kaukaa ulkomailta sinne. Saman vetovoiman saa nyt uuden pianon myötä myös Lieksan Brahe-sali ja se jos mikä tuo uutta pöhinää kylälle. Aivan kuten Lie-hu sali ja Kevätniemen bio-alue. Hyvä Lieksa!
Nurmekseen kunnon flyygelin ylivoimaisena puuhanaisena oli edesmennyt kuoronjohtaja Kerttu Nikka, hänellä oli myös oma kuoro nimeltään Karjalan Kerttuset. Ilman hänen kovaa otetta asiaan varmaan urut soisi Hannikaisen salissa.
Varmaankin tarkoitat niitä poljettavia urkuharmooneja, joiden puhinaa ja louskutusta kuuntelimme kansakouluissamme. Sellainen kapistus taisi oll jokaisessa luokassa. Jotkut opettajatkin osasivat sitä polkea. Lieksakin on pääsemässä pois urkuharmooniaikakaudesta. Saapas nähdä, kunka paljon flyygelin katsojia tulee Lieksan Brahesaliin.
Urkuharmoonista puheenollen minä sain traumoja kyseisetä soittimesta kun olin kansakoulussa? Oltiin välitunnilla sisätiloissa kun ulkona oli noin -40 pakkasta!
Tulipa mieleen että otan urkuharmoonin ja sillä pahoinpitelen nuotteja oikein kunnolla, mutta opettajahnan tietysti kuuli se harmoonin valituksen ja säntäsi luokkaan! No eipähän tuosta tullut kuin jälki istuntoa ja lopullinen lähestymiskieltö kyseiseen soittimeen! Siitälähtien en ole oikein voinut sietää ko. soitinta ja olen hmetellyt että mikä sai minut silloin tilapaiseen inspiraatioon kokeilla Sibeliuksen jalanjälkiä musiikin saralla! Tämä tapahtui -60 luvun alkupuolella!
Hyvä tarina siitä, kuinka ennen muinoin lapsia kannustettiin koulussa musiikin pariin. Urkuharmooni kuului luokan kalleuksiin, kuten suuri Suomen kartta ja iso helmitaulu. Helmitaulu oli luokissa koristeena eivätkä opettajat osanneet sitä käyttää. Kartalta oppilaat saivat näyttää Pohjanlahteen laskevat joet Siika, Pyhä, Kala...
Olikos tässä rahankäytössä järkeä kun piti ostaa kallein mahollinen lamporghiniflyygeli? Eikö Lieksan kontturoille olisi välttäny halavempi? No sillä on ainakkii hyvä soittaa tonttu-ukot hyppikää kun Lieksan työttömät tanssii tonttuhattu päässä.