Joutomaille vähän tukea, istutetaan puuta

Phil Hogan vieraili Suomessa tavaten kokoomusjohtoa ja maatalouspäättäjiä.

EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan ehdottaa uutta mallia, jolla samaan aikaan sekä perustettaisiin hiilinieluja ympäri Eurooppaa että paikattaisiin maanviljelijöiden vaikeaa taloustilannetta. Mallissa EU maksaisi maanomistajille siitä, että nämä istuttavat taimia joutomailleen.

– Tänä päivänä pienet tilalliset pohtivat, miten he selviävät. Metsänhoidon avulla he voivat tehdä paljonkin tilanteensa parantamiseksi: he voivat ottaa tuotantoon maita, jotka ovat nyt tuotannon ulkopuolella, Hogan sanoi maanantaina Helsingissä.

Hoganin ehdotus kulkee nimellä ”Yhden hehtaarin aloite”. Hänen mukaansa mallin käyttöönotto toisi monenlaisia hyötyjä. Yleinen hyöty on, että EU:hun perustetaan pieniä, noin hehtaarin kokoisia metsiköitä, jotka sitovat ilmakehästä hiiltä ja hidastavat ilmastonmuutosta. Maanomistajat puolestaan saisivat pientä lisätuloa.

– Kaikilla viljelijöillä on joutomaata, Hogan perustelee.

”Yhden hehtaarin aloitteelle” voitaisiin myöntää tukea EU:n aluetukien kautta. Aluetuista maksetaan jo nykyisin osa maataloustuista.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo, että ehdotus kuulostaa kiinnostavalta ja merkittävältä, vaikka Suomen pinta-alasta onkin jo 86 prosenttia metsää.

– Tämä voisi olla merkittävä Suomellekin, koska voisimme metsittää maita, jotka ovat kaukana tilakeskuksista. Tällä voi voidaan yhdistää ilmastonmuutoksen torjunta ja maatalous, Mykkänen toteaa.

Maanomistajia edustavan MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vahvistaa, että Suomesta löytyy tarkoitukseen sopivia peltoja.

– Heitän lonkalta, että meiltä löytyy hyvinkin yli 100 000 hehtaaria huonosti kannattavia peltoja, joita voisi ajatella, Marttila sanoo.

Hän lisää, että ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta hyödyllisintä on estää metsäkatoa, ei niinkään vähentää hakkuita talousmetsissä. Suomessakin metsäkatoa tapahtuu, ja sen aiheuttaa yleensä infrarakentaminen eli metsän raivaaminen esimerkiksi asutuksen ja teollisuuslaitosten tieltä.
15<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Suomalainen joutomaa on avosuota tai kivikkoa, joille metsänistutus ei onnistu. Vai tarkoittavatko nuo kokoomuslaiset Hogan ja Mykkänen, että ensin kuivatetaan suot metsänistutusta varten? Varsinaista hiilinielupolitiikkaa.

Äänestä
  • No Suomessa on paljon tiloja joiden maat kauttaaltaan on joutomaata, niitä hoidetaan niin huonosti.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No Suomessa on paljon tiloja joiden maat kauttaaltaan on joutomaata, niitä hoidetaan niin huonosti.

    Mistä tiedät ? Ei se näin ole, kaikki kunnon pellot on käytössä.
    Siinä pari kokoomuslaista laittoi luulojaan esille.
    Mitähän Mykkänenkin tietää maanviljelystä ja tuo Pulteri myös, näyttää niin kaukaiselta maanviljelyyn.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mistä tiedät ? Ei se näin ole, kaikki kunnon pellot on käytössä.
    Siinä pari kokoomuslaista laittoi luulojaan esille.
    Mitähän Mykkänenkin tietää maanviljelystä ja tuo Pulteri myös, näyttää niin kaukaiselta maanviljelyyn.

    Mistä tiedät, että kaikki kunnon pellot ovat käytössä? Mitä tiedät maanviljelystä, onko omia peltoja?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mistä tiedät, että kaikki kunnon pellot ovat käytössä? Mitä tiedät maanviljelystä, onko omia peltoja?

    On ollut omia peltoja, ja paljonkin, asia on tuttua.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No Suomessa on paljon tiloja joiden maat kauttaaltaan on joutomaata, niitä hoidetaan niin huonosti.

    Tiedätkö edes, mitä sana joutomaa tarkoittaa? Voin kertoa, ettei sillä ole mitään tekemistä maiden huonon hoidon kanssa, vaan se tarkoittaa yksinkertaisesti maata, jonka viljely on mahdotonta. Tässä hyvä rautalangasta muotoiltu ilmaisu, jonka syntyperäisen kaupunkilaisen luulisi ymmärtävän: "Esimerkiksi lentohietikot, kalliot ja kelvottomat suot ovat joutomaita".

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Joutomaa

    Vaikka termi laajennettaisiinkin myös "kelvollisiin soihin", mikä kohu syntyisikään, jos Suomi ryhtyisi kuivattamaan niitä metsänistutusta varten.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    On ollut omia peltoja, ja paljonkin, asia on tuttua.

    Eikö sinulla enää ole peltoja? Jos ei ole niin eikö viljely kannattanut, ts. tuotantokustannukset olivat suuremmat kuin tuotto/netto?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eikö sinulla enää ole peltoja? Jos ei ole niin eikö viljely kannattanut, ts. tuotantokustannukset olivat suuremmat kuin tuotto/netto?

    Jos kuvittelet että pellot seuraa samaa aina, olet väärässä. Peltoja ei voi ottaa mukaansa eläkeelle. Ne on siinä paikoillaan, kuin paska junttilan tuvan seinillä.
    -jokin vanha hokema junttilan tuvan seinistä elää....

    Ihmiset vanhenee, myös viljelijät, sitä ei raskasta työtä enään siten jaksa. On seuraavien vuoro viljellä, nuorempien. Suomessa on paljon täten vuokramaita viljelyssä, jotka ei raaski tilaansa myydä ja muuttaa taajamiin. Myös suvuissa jatkajia tiloihin, muttei riittävästi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eikö sinulla enää ole peltoja? Jos ei ole niin eikö viljely kannattanut, ts. tuotantokustannukset olivat suuremmat kuin tuotto/netto?

    Mistä tiedät hintoja kannattavuuteen ? Hiitelet asioista mitään ymmärtämättä.

    Punikki kuvittelee että pellot kääritään rullalle, ja sen kanssa eläkkeelle.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mistä tiedät hintoja kannattavuuteen ? Hiitelet asioista mitään ymmärtämättä.

    Punikki kuvittelee että pellot kääritään rullalle, ja sen kanssa eläkkeelle.

    Vastasit kaksi kertaa... Selittäisitkö miten olet voinut olla maanviljelijä, kun kaikki aikasi kului "upseerina" ja "insinöörinä"?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Vastasit kaksi kertaa... Selittäisitkö miten olet voinut olla maanviljelijä, kun kaikki aikasi kului "upseerina" ja "insinöörinä"?

    Näetkö näkyjä ? Kuvittelet että täällä sinä ja pari muuta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Näetkö näkyjä ? Kuvittelet että täällä sinä ja pari muuta.

    Ups... aiemmista ammateista unohtui "metsänhoitaja", ja onhan sulla se mehiläisfarmikin.

    Äänestä

Keppana saa siis tuhansia euroja puupelloista. Eikö olisi järkevämpää kansallistaa maat valtiolle. Ei tukijussille sentään tuhansia euroja siitä, että jaksaa yvden päivän diabeetikkonakin istutella puita joutomaalle. Onko tämä Orpon ja Halla-ahon keino kosiskella kepua Rinteen hallituksen ulkopuolelle.

Äänestä
  • Miksi ei tehtäisi kuin meillä Venäjällä kasvatetaan kaalia niin saadaan soppaa.

    Äänestä

Sovitaan niin, että se mun heinäpelto, jolla alan kasvattaa rivitaloja, heti kun tonttimaan vero poistuu, on joutomaata. Voin istututtaa sinne vaikka kuusia, kunhan maksettava korvaus on sopiva. Kuusi onn pintajuurinen kasvi, joten kannot on nätti nyppiä koneella bioenergiaksi, kun se aika on.

Muuten olen sitä mieltä, että nykyisellään maanomistamista tuetaan veronmaksajain toimesta aivan liian vähän.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Phil Hogan vieraili Suomessa tavaten kokoomusjohtoa ja maatalouspäättäjiä.

EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan ehdottaa uutta mallia, jolla samaan aikaan sekä perustettaisiin hiilinieluja ympäri Eurooppaa että paikattaisiin maanviljelijöiden vaikeaa taloustilannetta. Mallissa EU maksaisi maanomistajille siitä, että nämä istuttavat taimia joutomailleen.

– Tänä päivänä pienet tilalliset pohtivat, miten he selviävät. Metsänhoidon avulla he voivat tehdä paljonkin tilanteensa parantamiseksi: he voivat ottaa tuotantoon maita, jotka ovat nyt tuotannon ulkopuolella, Hogan sanoi maanantaina Helsingissä.

Hoganin ehdotus kulkee nimellä ”Yhden hehtaarin aloite”. Hänen mukaansa mallin käyttöönotto toisi monenlaisia hyötyjä. Yleinen hyöty on, että EU:hun perustetaan pieniä, noin hehtaarin kokoisia metsiköitä, jotka sitovat ilmakehästä hiiltä ja hidastavat ilmastonmuutosta. Maanomistajat puolestaan saisivat pientä lisätuloa.

– Kaikilla viljelijöillä on joutomaata, Hogan perustelee.

”Yhden hehtaarin aloitteelle” voitaisiin myöntää tukea EU:n aluetukien kautta. Aluetuista maksetaan jo nykyisin osa maataloustuista.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo, että ehdotus kuulostaa kiinnostavalta ja merkittävältä, vaikka Suomen pinta-alasta onkin jo 86 prosenttia metsää.

– Tämä voisi olla merkittävä Suomellekin, koska voisimme metsittää maita, jotka ovat kaukana tilakeskuksista. Tällä voi voidaan yhdistää ilmastonmuutoksen torjunta ja maatalous, Mykkänen toteaa.

Maanomistajia edustavan MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vahvistaa, että Suomesta löytyy tarkoitukseen sopivia peltoja.

– Heitän lonkalta, että meiltä löytyy hyvinkin yli 100 000 hehtaaria huonosti kannattavia peltoja, joita voisi ajatella, Marttila sanoo.

Hän lisää, että ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta hyödyllisintä on estää metsäkatoa, ei niinkään vähentää hakkuita talousmetsissä. Suomessakin metsäkatoa tapahtuu, ja sen aiheuttaa yleensä infrarakentaminen eli metsän raivaaminen esimerkiksi asutuksen ja teollisuuslaitosten tieltä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu