Markettien humalaiset asiakkaat

Arvoisa Tampereen päivittäistavarakauppojen henkilökunta: Tunnustan. Olen käynyt humalassa hakemassa lähimarketeista lisää olutta. Joskus myös lonkeroa ja siideriä.

Voi kauhistus sentään. Mitä mä nyt teen? Pitäisikö mun ryömiä johonkin koloon häpeämään itseäni vai mitä nyt pitäisi sitten tehdä?

Nykyisin kun käyn lähikaupassani ruokaostoksilla on marketin myymäläpäälliköllä tapana kipittää touhukkaasti niillä töppösillään tarkistamaan olenko minä tällä kertaa humalatilassa vai en. Hänellä on sellainen pällistelevä ilme naamallaan. Pyörittelee silmiään kuin maansa myynyt. Aivan kuin olisin jäänyt kiinni jostakin todella ih- meel- lisestä asiasta. Olen merkitty asiakas. Minusta on juoruiltu muiden myyjien kanssa.

Arvoisa myymäläpäällikkö, tiedän kyllä käyneeni humalatilassa hakemassa marketistasi lisää olutta.

MITÄ SIITÄ?

Olen itsekin ollut joskus kassamyyjänä marketissa. Näin lukemattomia humalaisia asiakkaita. Silmät seisoivat päässä ja kuola valui. Joskus oli oksua takinpieluksilla ja vanha viina dunkkasi kivasti. Aika rutiininomaista kassamyyjän työhön kuuluvaa elämää.

Mikäli olen liian päissäni ja ryömin alusvaatteisillani pitkin markettisi lattioita, voit aivan rauhallisesti jättää ne oluet myymättä ja ohjata minut ulko- ovelle. Se ei katsos pällistely ja kauhistelu asiaa muuta miksikään. Asiakkaiden alkoholinkäyttö ei kuulu markettien myyjille. En ole asiakkaana tilivelvollinen teille päihteiden käytöstäni eikä minua kiinnosta mielipiteenne asiasta. Se sijaan tällainen merkityksi asiakkaaksi joutuminen lähikaupassa vaikuttaa jokapäiväseen elämääni. Se on ärsyttävää.

En ole nähnyt tämän ennennäkemättömän ilmiön, että joku hakee humalatilassa lisää olutta kaupasta, aiheuttavan ikinä missään muualla Suomessa markettien myyjissä yhtä suurta traumaa kuin Tampereella. Havaintojeni mukaan Tampereella on aivan yhtä paljon humalaisia kuin muuallakin Suomessa keskimäärin. Vähän kaupunginosasta riippuen. Suomi on alkoholistien luvattu maa. Täällä on paljon päihderiippuvaisia. Kaikki heistä ovat päivittäistavarakauppojen asiakaskuntaa. Mikä siinä on, että tamperelaisten markettien henkilökunnassa tämä tuntuu aiheuttavan erityisen paljon tunteita aivan poikkeuksetta?

Ei Etelä- Suomessa vain aiheuta. Eikä Pohjois- Suomessa. Eikä Keski- Suomessa.

Alkoholistien luvatussa maassa humalaiseen asiakkaaseen törmäämisen ei pitäisi aiheuttaa hämmästelyä. Paljon hämmästeltävämpää on se miksi humalaisen näkeminen aiheuttaa hämmästelyä.

On ärsyttävää nähdä vähän väliä tilanteita - olin sitten itse humalassa tai en - että kassajonossa sattuu olemaan umpihumalainen asiakas joka ei millään tavoin häiriökäyttäydy tai aiheuta muuta ongelmaa. Ainoa ihmeellinen asia on se, että hän on humalassa. Sitten siinä on AINA se silminnähden kiusaantunut kassamyyjä joka vilkuilee muuta henkilökuntaa apuun aivan kuin olisi jossakin ryöstöä vastaavassa vakavassa kriisitilanteessa hätää kärsimässä. Mikäli humalainen - tai sitten ei humalainen - aiheuttaa häiriötä, teillä on aina vartijat selustaanne turvaamassa. Hyvin harvoin humalaiset aiheuttavat häiriötä. Humalainen yleensä yrittää käyttäytyä voimiensa rajoissa moitteettomasti juuri siksi koska hän yleensä haluaa ne oluet mukaansa.

Jos olet hakeutunut päivittäistavarakauppaan töihin, sinun tulee hyväksyä se tosiasia että humalaiset ja ehta aidot alkoholistitkin tulevat olemaan osa sitä asiakaskuntaa joka tuo leivän sinun omaan pöytääsi. Päihderiippuvaistenkin täytyy käydä ruokakaupassa. Jos humalainen asiakas aiheuttaa sinussa jotain lasisen lapsuutesi traumoja on sinun paras vaihtaa alaa. Mikäli humalaisen asiakkaan näkeminen aiheuttaa sinussa tunnemyrskyn, olisi ehkä syytä käydä välillä jossain muuallakin kuin nököttää siinä kassan takana koko elämänsä. Maailma on avara, ja kaikennäköisiä ihmeellisiä ihmisiä täynnä. Alkoholistejakin on olemassa. Kuten narkomaaneja, syömishäiriöisiä, mielisairaita, pitkiä ja pätkiä, lihavia ja laihoja. Kyllä se on ihmeellistä.