Täällä tuntuu olevan muodissa tuo porvariyhteistyön (jonka suhteen ei ole taidettu oikeastaan mitään konkreettista tehdä) mainostaminen.
Paljostako löydään vetoa että tuo yhdessäolo päättyisi keskustan osalta tasan siihen päivään jos (siis jos) M. Vanhanen valittaisiin presidentiksi? Melkein voisi lyödä vetoa (kohta kallistuvasta - kiitos siitä Hyssälä) putelista konjakkia.
Paljostako löydään vetoa että tuo yhdessäolo päättyisi keskustan osalta tasan siihen päivään jos (siis jos) M. Vanhanen valittaisiin presidentiksi? Melkein voisi lyödä vetoa (kohta kallistuvasta - kiitos siitä Hyssälä) putelista konjakkia.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Asia on juuri noin. Keskustalla on halua kosiskella Kokoomusta yhteiseen projektiin keskustalaisen presidentin valitsemiseksi. Saa nähdä, meneekö osa Kokoomusta tähän ansaan.
Sitoutuminen johonkin muuhun yhteistyöhön tämän varjolla on riskaabeli hanke. Kansalaiset valitsevat presidentin suoralla vaalilla ja puolueet voivat olla asiasta omaa mieltään ilman, että se vaikuttaa kansalaisten valintoihin. Suomen kansa osaa olla jääräpäinen ja oikukas kuten jo Molotov aikanaan totesi.
Kokoomuksessa luultaisiin tajuttavan, ettei keskustalainen presidentti voi millään lailla edistää Kokoomuksen poliittisia pyrkimyksiä. Jos Kokoomus ei aseta omaa ehdokasta, sen olisi viisaampaa lähestyä vaaleja sammutetuin lyhdyin, jotta vapausasteet ja vaihtoehdot olisivat jatkossakin maksimaaliset. Presidenttikysymys ei ylipäätään ole niin tärkeä asia nykyisin, kun presidentin sisäpoliittista valtaa on kavennettu. Tämän vuoksi paras ehdokas on se, joka kunnioittaa demokratiaa. Keskustassa tällaisia ehdokkaita on perinteisesti ollut hyvin harvassa.
Presidentinvaali on tärkeä linjavaali. Se on selkeä osoitus kohti porvarillista Suomea. Mitä tarkoittaa porvarillisuus? Ennen kaikkea yksityisomaisuuden suojaa, se on selkeä valinta kohti yksilöllisyyttä.
Olisi hyvä, että Kokoomus saisi nopeasti sparrattua oman ehdokkaansa liikkeelle, jotta saisimme ensimmäiseen vaaliin kaksi hyvä porvariehdokasta. Toivottavasti Keskustakin saa Matti Vanhasen ehdokkaakseen.
Toisella kierroksella porvareiden on äänestettävä yhteistä ehdokasta, oli se sitten kumpi tahansa; kokoomuslainen tai keskustalainen.
Porvarillinen Suomi tarvitsee porvarillisen presidentin.
Kokoomuslainen, joka äänestää demaria, on isänmaan petturi. Juuri näin toimi esim. Kirsi Piha viime vaaleissa oikein julkisesti. Ja siitä ei hyvää seurannut.
Haluamme porvaripresidentin. Nyt on se aika.
Tuosta tuli mieleeni edelliset presidentinvaalit joissa Sauli Niinistö yritti kosiskella keskustalaisia äänestäjiä kokoomuksen ehdokkaan taakse lupaamalla, että Kokoomus asettuu toiselle kierrokselle pääsevän porvariehdokkaan taakse.
Ja me kaikkihan varmaan muistamme miten siinä sitten kävi...
Joka vanhaa muistaa, sitä tikulla silmään. Nyt on katsottava OIKEASTI eteenpäin ja äänestettävä porvari valtaan. Ohareita on voitu tehdä puolin ja toisin, mutta nyt demarit eivät pääse sössimään yhteistyötä omalla porvosoinnillaan.
18.3.2003 Nelonen: ”Keskustaedustajat haluavat punamullan
Kahteen kysymykseen ei tänään Keskustajohdolta tullut tivaamallakaan vastausta: kenen kanssa hallitukseen mennään ja onko hallitukseen menon ehtona Jäätteenmäen pääministeripaikka. Jäätteenmäen mukaan päätös on eduskunnan käsissä.
Päätöstä helpottaaksemme kysyimme asiaa Keskustan tuoreilta kansanedustajilta ja tulos on selvä. Vastanneista 49 eskustaedustajasta 40 haluaa punamultahallituksen; porvarihallitukseen toiveita on vain yhdellä. 8 ei ilmoittanut kantaansa.
Millä hinnalla tahansa keskustalaisedustajat eivät kuitenkaan punamultaa muodostaisi. Demaripääministeriä suostuu harkitsemaan edes mahdollisuutena 49 edustajasta 12. 28 tyrmää ajatuksen täysin. Neljännes edustajista ei siis poissulje Lipposen kolmatta hallitusta, jossa keskusta olisi kakkospuolue. Sitä ei tee myöskään puoluejohto.
- Siitä aletaan nyt neuvotella, Jäätteenmäki sanoo.
Eli kahta asiaa keskusta vielä tällä hetkellä haluaa: Punamultaa ja pääministerin paikan. Ja jos jommastakummasta tingitään, tämän päivän perusteella se vaikuttaa olevan pääministerin pesti. NELONEN”
Etteks te mielipidepankit voisi rekisteröityä vaikkapa nimimerkeillä Mielipidepankki 1 ja Mielipidepankki 2, jotta me muut tietäisimme, kumpi teistä kulloinkin on äänessä. Selviäähän se tosin muutenkin, eli käsittääkseni alkuperäinen mielipankki on teistä se fiksumpi, tuo ylempänä kirjoittanut. Mutta kirjoitteluanne vähemmänkin seuranneiden olisi syytä erottaa teidät heti toisistaan, jotta toisen mokat tai kunniat eivät menisi toisen tilille.
Etteks te mielipidepankit voisi rekisteröityä vaikkapa nimimerkeillä Mielipidepankki 1 ja Mielipidepankki 2, jotta me muut tietäisimme, kumpi teistä kulloinkin on äänessä. Selviäähän se tosin muutenkin, eli käsittääkseni alkuperäinen mielipankki on teistä se fiksumpi, tuo ylempänä kirjoittanut. Mutta kirjoitteluanne vähemmänkin seuranneiden olisi syytä erottaa teidät heti toisistaan, jotta toisen mokat tai kunniat eivät menisi toisen tilille.
Olen niin fiksu, että minun perässäni et pysy kuitenkaan.
Mokia teen harvoin ja kunniaa en tarvitse.
Fiksu olen. Sinun ei kannata yrittää minua jäljittää, koska olen siellä jo ennen sinua ja isken silloin kun itse huvittaa. Et pysy kannoillani.
eikös vain?
(Khihihi)...
(Khihihi)...
... että ollaan aina samaa mieltä.
Suomeen ei enää koskaan valita kepulaista presidenttiä. Se on onneksi Isänmaalle. Valveutuneet kansalaiset eivät tositilanteessa äänestä väärin, onneksi.
Maan etu vaatii porvarillisen presidentin.
Kepulaisethan ovat ns. "kahden viikon porvareita", vai mikä se ensimmäisen ja toisen kierroksen välinen aika nyt olikaan? Kepulaista juonikkuutta (petollisuutta) kuvaa mainiosti se kameleonttimainen muutos, minkä arvokonservatiivinen osto- ja myyntiliike suorittaa hyvinkin lyhyessä ajassa saadakseen hetkellisesti etua valtaan pyrkiessään.
Kepulainen kaksinaismoraali paistaa kuitenkin yötä päivää, joten enemmistöä ei kepuhankkeiden taakse saada. Ei tämä maa nyt niin täynnä ole missejä, pyöreitä trubaduureja ja heidän tekemisiään lehdistä lukevia. Valitan.
"Suomeen ei enää koskaan valita kepulaista presidenttiä. Se on onneksi Isänmaalle."
Tuo saattaa olla eduksi isänmaallesi, mutta Suomelle tuosta on pikemminkin haittaa.. ;)
Suomalaiset haluavat porvarillisen presidentin. Heinähatun ärhentely ei auta. Demarit yrittävät rikkoa porvariyhteistyön, mutta se ei onnistu.
Suomen maan etu vaatii porvarillisen presidentin. Se on tällä saitilla jo monta kertaa sanottu. SDP ei voi sitä estää. Jos tuleva presidentti ei ole kokoomuslainen, olkoon sitten keskustalainen.
Aitovierisuomalainen häviää aina, loppujen lopuksi. Olisi toivottavaa etteivät he upottaisi eurooppalaisia suomalaisia käpertyessään koloihinsa.
Tai jos luit, niin lue ihmeessä uudestaan. Mikä siinä nyt noin hämäsi?
Väite "Suomeen ei koskaan valita kepulaista presidenttiä" oli väärä.
Perustele ihmeessä, miten etelän taajamat saadaan jonkun Vanhasen taakse?
Olipa hienosti sanottu, mutta kuulehan kun se on niin, että maalaiset ovat aina elättäneet kaupunkilaiset. Kaikki ruoka on tuotettu maaseudulla. "suomalaiset eurooppalaiset" kuvittelevat olevansa jotakin hienompaa kuin kunnon maalaiset. Oikeasti maalaisJÄRKI asuu maaseudulla.
Suomi tarvitsee edustavan porvari-presidentin, ei mitään Kassi-Almaa.
Kepun osa-aika porvarillisuus on petoksen pahinta laatua, koska siinä todelliset motiivit ovat aina salatut. Muistammehan esimerkiksi vielä Puheenjohtaja Jäätteenmäen puheet valoisasta ja avoimesta poliittisesta kulttuurista, ja samaan aikaan faksi lauloi korutonta kertomaa.
Viestissäni se oli kyllä vain viittauksena antiteesin kirjoitukseen.
Mutta olisit ihmeessä vastannut hänen kirjoitukseensa, siinähän se esitetiin "totuutena".
Sinulla on tämä missiperuste (tai mister). Eli ihan normaali kepulainen valtiotieteellinen peruste.
Tosiasiassa vain tihentymässä edistys etenee, vanha huono käytäntö romutetaan ja raikkaiden, uusien ideoiden annetaan innostaa nousevaa nuorisoa ja ennakkoluulotonta aikuisväestöä.
Jos kepulainen maalaisjärki olisi aina ollut vallalla, ihmiset eivät asuisi maalla tai kaupungeissa. Ihmiset asuisivat luolissa.
Meillä on tarjota peltojen patriarkka, ikimetsien ies, vainioiden voimahahmo; tohtori Seppo Kääriäinen. Tuo hyväntahtoinen sovitteleva suurmies ei ole politiikan ryvettämä, vaan luottamusta herättävä varteenotettava toimija harkitessamme kotomaallemme uutta ikonia.
"Tosiasiassa vain tihentymässä edistys etenee"
Mihinköhän mahdat perustaa väiteesi, imaginääriavaruuteen?
"vanha huono käytäntö romutetaan"
Turhan usein vain käy niin, että kun yritetään romuttaa jotain huonoa, saadaan aikaiseksi vain vielä huonompaa. Kommunismihan oli pyrkinys parempaan maailmaan ja NL näytti miltä tämä "parempi" maailma näytti.
"Jos kepulainen maalaisjärki olisi aina ollut vallalla, ihmiset eivät asuisi maalla tai kaupungeissa. Ihmiset asuisivat luolissa."
Kumma juttu, mutta sillä parjaamallasi maalaisjärjellä on tämäkin maa saatu pidettyä pystyssä. Toisaalta, jos SAK olisi ollut olemassa jo kivikaudella, olisi se varmasti kieltänyt ihmisen kehityksen vaatien työntekijöille oikeutta olla tekemättä mitään.
No heh heh. Kiäriäinen on sanojensa mittainen miäs. Ainakin sillä hetkellä kun mielipide lausutaan. Tohtorismies muuttaa yön yli nukuttuaan vaikka ydinvoimakantansa. Kieltämättä tohtori Kääriäisen nimityspolitiikka, vaalipiirinsä suosiminen ja aito kiinnostus Kekkosen politiikkaan, ovat meriittejä kepukonklaavissa. Uskoisin kuitenkin niin, että Tohtori Kääriäinen ja Arvoisa Puheenjohtaja (emeritus) Jäätteenmäki ovat ensimmäisiä puheenpitäjiä pitkään opiskelleen älykön, Matti Taneli Vanhasen kruunajaistilaisuudessa.
Ei saa sotkea
Ulkonäkö on osa persoonallisuutta, osa tyylikästä älykkyyttä.
Luin tekstisi antiteesin jälkeen.
Kommunikaatio on edellytys muutokselle. Voi tietenkin miettiä, vaihtuuko tieto nopeammin vanhakantaisessa maalaisyhdyskunnassa vai teollistuneen, kaupunkimaisen asukastihentymän puitteissa.
Neuvostoliitto oli kepumainen yksipuoluekokeilu, joka romahti omaan mahdottomuuteensa. Kuten kepukunnat Suomessa. Se että Suomi ei ole kepun yksin hallinnoima Putkinotko, ei johdu siitä etteivätkö kepulaiset olisi sitä tahtoneet.
SAK on ihmisten korkeimpien pyrkimysten tulos. Ennen SAK:ta on pitänyt käydä läpi koko ihmiskunnan kehitys: ajan hämäristä Kopernikuksen, Valistuksen, teollisen vallankumouksen ja aatteiden kautta tietoisuuteen vallitsevista yhteiskunnallisista lainalaisuuksista. Paikallaan pysyttelevä viljelijäväestö ei siis keikuttele venettä yleisen edun nimissä.
Petos on aina paljastettava, milloin sen havaitsee.
Muut ovat joutuneet hoitamaan tuon yhteiskunnan kehittämisen, jotta SAK pääsisi edistämään taantumusta. Onneksi on Akava.
"Neuvostoliitto oli kepumainen yksipuoluekokeilu"
Kannattaa miettiä myös, ketkä yrittivät aseellisesti laajentaa aikanaan tuota kokeilua myös Suomeen.
juuuu
Sak:n ja Akavan tavoitteet ovat yhtenevät: etuja jäsenistölle, vastustusta työnantajan mielivallalle ja ohjeellista toimintaa vastuullisille.
Ilman SAK:n olemassaoloa olisi vain akateemisten huolestuneiden käsienvääntely-yhdistys alaraaja-ala-osastoineen. Sisällissodan hävinneet punaiset olivat monessa asiassa väärässä. Siinä he olivat oikeassa, ettei oikeutta saa jos ei sitä vaadi. Nykyiset akavalaiset saavat etunsa Kansalaissodan ansiosta. Jos punainen veri ei olisi vuotanut tarpeeksi, käsienvääntely-yhdistys ei olisi kasvanut "vaatimusliikkeeksi".
ja edustaa edistyksellisyyttä, yrittäjyyttä ja vapautta. SAK on roskasakkia.
Akavan olemassaolon peruste on Sak:n petaama neuvottelumekanismi. Se että akavan monet yksilöt ovat yltiöitsekkäitä itsekeskeisyyksiä, on tietysti enemmän lähiympäristön kuin yhteiskunnan ongelma.
......
uytuyfu
älä yritä kaataa porvareiden yhteistyötä
Ensinnäkin, Vanhasessa ei ole presidenttiainesta. Hänestä on kuitenkin kehkeytymässä varteenotettava poliitikko. Virheitä on tehnyt, vaan kukapa meistä ei.
Presidentti on lähinnä instituutio, jonka valta perustuu enemmän karismaan kuin persoonaan. Olisi haaskausta valita vanhanen presidentiksi, mielummin pääministeriksi.
Maa tarvitsee keulakuvakseen ja ikonikseen rauhallisen, laajemminkin kunnioitusta herättävän presidentin, joka on sovitteleva, älykäs ja maan läheinen. Sellainen on vain Seppo Kääriäinen.
Jos Kääriäinen on ehdolla presidentinvaalissa, äänestän häntä. Sekä ensimmäisellä, että toisella kierroksella.
Vasemmistoa en ole koskaan äänestänyt.
Verkkouutiset
TIMO KERVINEN
25.2.2000
PORVARIYHTEISTYÖ ON HUUTO MENNEISYYDESTÄ
Urho Kekkoseen liittyviin perinnetarinoihin kuuluu tarina, jossa neuvostoliittolainen neuvotteluosapuoli moitti suomalaisia siitä, että Suomen lehdistö käyttäytyi epäsopivasti.
Kekkosen vastattua, ettei Suomessa ole neuvostomallista lehdistösensuuria, vaan lehdistö tekee mitä haluaa, vastasi neuvostoliittolainen osapuoli: "Jos ollaan ystäviä, käyttäydytään kuten ystävät".
Tämä venäläinen sananlasku sopii myös, kun tarkastellaan Kokoomuksen ja Suomen keskustan välisiä suhteita.
Aika ajoin toinen porvaripuolue edellyttää toiselta liittolaisuutta, mutta toistaiseksi milloinkaan kysymys ei ole ollut ystävyydestä. Sen sijaan liittolaisuutta on haettu silloin, kun omat voimat eivät ole riittäneet.
Kokoomuksen ja keskustan välinen porvariyhteistyö nousi pinnalle pitkän tauon jälkeen nyt, kun Tarja Halonen löi keskustan puheenjohtaja Esko Ahon presidentinvaalien toisella kierroksella ja nousi tasavallan presidentiksi.
Jälleen kerran porvaripuolueiden tahoilla syntyneet puheet porvariyhteistyöstä eivät alkaneet siitä, että yhteistyötä tarvitaan vaan siitä, mitä sen puuttumisen johdosta on muka menetetty.
Uskotellaan, että "porvarit" eivät saavuttaneet presidentinpaikkaa erimielisyyksiensä vuoksi. Tämä oletus on perätön ja tästä lähtökohdasta uutta porvariyhteistyötä ei synny.
YHTEISTYÖHALU ON VALTAPOLITIIKKAA
Puolueiden välinen yhteistyö ja sen edellytykset ovat pohjimmiltaan valtapolitiikkaa. Valta on se elementti, jonka jakamiseen yhteistyöllä tähdätään. Halutaan keskimäärin parempi tulos yhteistyön avulla kuin ilman sitä olisi saatavissa.
Yhteistyöhaikailu on myös poliittisen pelin väline. Yhteistyön perään haikailee aina se, joka uskoo näin saavansa aikaan paineita poliittisen kilpailijansa sisälle. Tokihan on myös niitä, joille pyrkimys porvariyhteistyöhön on pyhä ja aatteellinen asia, mutta reaalipolitiikan kanssa näillä haaveilla on vähemmän tekemistä.
Kokoomuksen ollessa yli 20 vuotta oppositiossa puolue käytti porvariyhteistyöpuheita herättääkseen keskustapuolueen sisällä paineita keskusta-SDP -yhteistyön korvaamiseen yhteistyöllä Kokoomuksen kanssa. Samalla tavalla keskusta pyrkii nyt herättämään Kokoomuksen sisällä paineita "SDP:n ylivallan" murtamiseen.
Kysymys ei kummallakaan kerralla ole ollut aidosta pyrkimystä aatteellisesti toisiaan lähellä olevien puolueiden yhteistyöhön, vaan siitä mikä puolueiden kannalta kulloinkin on ollut valtapoliittisesti tärkeää.
Valtapoliittisesti arvokasta on aina kulloinkin oppositiossa olevan porvaripuolueen kannalta pyrkiä murtamaan valtapoliittinen asetelma ja murtautua osaksi uutta. Tämä käy helpoimmin päinsä yrittämällä ahdistaa nurkkaan sitä puoluetta, joka lähinnä kilpailee samasta äänestäjäryhmästä oman puolueen kanssa.
UUSI ULKOPOLIITTINEN RAJOITE?
Nyt kun ulkopolitiikka ei enää muodollisesti ole este minkään ison puolueen osallistumiselle hallitukseen, on siitä yllättäen tullut uudenlainen asiallinen rajoite yhteistyölle tiettyjen puolueiden kesken.
Suhtautumisessa ulkomaailmaan ratkaisevaa ei enää ole suhtautuminen Neuvostoliittoon vaan Eurooppaan. Puolueet voidaankin jakaa niihin, jotka suhtautuvat yleiseurooppalaiseen kehitykseen ja yhteystyöhön perusteiltaan myönteisesti tai perusteiltaan epäilevästi tai torjuvasti.
Kansankielellä on puhuttu eurosuomalaisista ja metsäsuomalaisista.
Kokoomus ja SDP ovat perusasennoitumisiltaan eurosuomalaisia puolueita, keskusta ja esimerkiksi Suomen Kristillinen Liitto taas metsäsuomalaisia liikkeitä.
Tämä raja-aita on käytännön politiikassa korkeampi, kuin perinteinen jako sosialistisiin ja ei-sosialistisiin puolueisiin. Perinteisessä mielessähän sosialistisia puolueita ei enää ole. Ne kuolivat viimeistäänkin pian Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Monissa arvioissa uudenlaista puolueiden välistä yhteistyötä - esimerkiksi porvariyhteistyötä - on toki pidetty mahdollisena. Yhteistä arvioille on kuitenkin se, että usko puolueiden yhdistymiseen on haihattelua. Tähän peruskäsitykseen on helppo yhtyä.
Toisaalta on vaikea löytää yhteistyömuotoja, jotka lyhyellä tähtäimellä kykenisivät ylittämään sittenkin tärkeimmäksi nousseen hallituksessa/ei hallituksessa -rajan. Sellaista on reaalipolitiikka.
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/25.helmikuu/porv0800.htm
sehän on jo nähty kuinka tuhoisaa maallemme Kepun ja Sekoomuksen liitto on.
mutta kuinka hedelmällistä jälkeä syntyykään, kun jompi kumpi liittoutuu vasemmiston kanssa.
hymiön kera
porvariyhteisytöhön on pyrkimys
18.02.2005 09:00
HÄKÄMIES: SUOMI TARVITSEE PORVARIYHTEISTYÖTÄ
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jyri Häkämiehen mielestä tarve porvariyhteistyölle Suomessa kasvaa sitä myötä kun punamultahallituksen lääkkeet työllisyyden hoitamiseen on todettu tehottomiksi. Vasemmistossa käydään keskustelua yhteistyöstä ja jopa voimien yhdistämisestä. Siksi myös porvaripuolella on syytä olla hereillä. Lähestyvät presidentinvaalit ovat luonteva paikka aloittaa syvenevä porvariyhteistyö, Häkämies kirjoittaa Kokoomuksen Nykypäivä ?lehdessä.
Lähivuosien haasteita tarkastellessa ja niihin ratkaisukeinoja etsiessä on helppo huomata tarve porvariyhteistyölle.
- Kokoomus ja Keskusta löytävät helposti toisensa kun on kysymys työllisyydestä ja yrittäjyydestä. Myös käsityksemme ihmisten vastuusta ja julkisen sektorin uudistamisesta ovat kohtuullisesti sovitettavissa. Juuri nämä kysymykset tulevat ensi vaalikaudelle keskeisiksi. Kysymys on hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta sitä uudistamalla.
Yhteistyön haasteet liittyvät Häkämiehen mielestä erityisesti Eurooppa-politiikkaan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuihin. Myös kaupunki- ja aluepolitiikassa on Kokoomuksen ja Keskustan näkemyksissä soviteltavaa.
- Heikot henkilösuhteet eivät tule olemaan yhteistyön este. Molemmissa puolueissa ovat johdossa uudet ja yhteistyökykyiset henkilöt.
Näyttöjä yhteistyöstä presidentinvaaleissa
- Vaikka Keskusta ymmärrettävästi on sitoutunut nykyiseen hallituspohjaan ja sen politiikkaan, on nyt ennakkoluulottomasti katsottava lähivuosien vaaleja ja niissä harjoitettavaa politiikkaa.
Ensiksi ovat vuorossa presidentinvaalit. On ymmärrettävää, että Keskusta lähtee vaaleihin pääministeri Vanhasella ja yhtä ilmeistä on, että Kokoomus asettaa oman ehdokkaan ja tavoitteeksi pääsyn toiselle kierrokselle.
Vaalien henkilövaaliluonne korostaa ehdokkaan henkilökohtaisia ominaisuuksia, joita ei puolueiden välisillä sopimuksilla voi ylikävellä.
- Realistista on asettaa tavoitteeksi porvariyhteistyö toisella kierroksella suoran kansanäänestyksen asettamissa raameissa vastavoimana vasemmiston ehdokkaalle. "Paras mies tai nainen voittakoon" on hyvä ohje toiselle kierrokselle.
Häkämiehen mukaan Kokoomuksen ja Keskustan yhteistyö toisella kierroksella loisi kiistatta jännitteitä punamultahallituksen työhön sen viimeiselle vuodelle ennen eduskuntavaaleja, lähentäisi porvaripuolen toimijoita ja antaisi otollisen lähtötilanteen eduskuntavaaleihin 2007.
Lisätietoja:
Jyri Häkämies, p. 050 511 3030
http://www.kokoomus.fi/artikkeli.php?artikkeli_id=1813
Porvariyhteistyö tarkoittaa eteenpäinmenoa. Katse on tulevaisuudessa.
Yhtä hullu kun kokoomuslainen katainen.
Ensimmäinen sonera salakuumtelija vaimoaan
Hullu mustasukkaisuus.
Haluatko tuonlaisen siannaaman johtaan maata?
Ketähän se nyt hakkaa? huoria?
Onko siirtynyt lapsipornoon?
Sairas tyyppi!
Yhtä hullu kun kokoomuslainen ka tai nen.
Ensimmäinen sonera salakuumtelija vaimoaan
Hullu mustasukkaisuus.
Haluatko tuonlaisen siannaaman johtaan maata?
Ketähän se nyt hakkaa? huoria?
Sairas tyyppi!
...
...
Kuten Iiron ja Eskon aikoina!
Ei kiitos!
Kokoomus on nyt tänään niin sekaisin että sitä olisi hyvä ohjailla, mutta aivan liian Sotimishaluinen.
En ainkaan lähtisi tuon oljenkorren varaan.
Muistuu vieläkin se vanha vitsi:
Iiro oli vieraillulla sveitsissä ja ihmetteli miksi heillä on meri-ministeri, kun ei ole mertakaan.
Sveitsiläiset hymyili ja vastas että ohan teilläkin valtionvarainministeri.
Tuon tilaston mukaan pikemminkin päin vastoin
http://www.etla.fi/suhdanne/Png/y01c.png
Kekkonen turvautui kommunisteihin valtaan päästäkseen. Maalaisliitto sitten syytteli kokoomusta Fagerholmin tukemisesta sanoen, että se oli porvaripresidentin petämistä.
Karjalaisen ympärille perustettiin ensimmäinen salainen yhteistyöelin Ryhmä-K80, jossa oli kokoomuksesta mm Pertti Salolainen. Tavoitteena oli tehdä Karjalaisesta UKK:n seuraaja, mutta Karjalainen joi sen projektin. Ilmeisesti kokoomuslaisille tuossa luvattiin yhteistyötä myös hallitustasolla, kun kokoomus muuten oli "yleisistä syistä" vain kepun tukena oppositiosta käsin.
Sitten Väyrynen hölmöili iltalypsyjensä kanssa sen verran liikaa saaden aikaan vieläkin elävän sanonnan "kepu pettää aina", että punamullan jatkomahdollisuudet loppuivat 1986. Sorsa ja Koivisto päättivät keskenään heittää keskustan oppositioon 1987 vaalien jälkeen. Kun Väyrynen sai tästä tiedon, hän koetti sitoa Suomisen ja Taxellin salaisella sopimuksella, että olisi päässyt pääministeriksi ja Koiviston päävastustajaksi seuraavissa pressanvaaleissa.
Esko Aho - punamultamies ja demareiden ystävä viimeiseen saakka - oli 1999 tehnyt kaikkensa syrjäytääkseen kokoomuksen hallituksesta ja nostaakseen kepun jälleen punamultaan, mutta ryhtyikin sitten 2000 vaatimaan "kaikkien ei-sosialistien tukea" presidenttikampanjassaan kokoomuksen Kanervan ja Ilaskiven vahvalla tuella.
Kepun porvariyhteistyö on tähän saakka todella rajoittunut pelkästään siihen, että kokoomusta on vaadittu tulemaan keskustalaisen presidenttiehdokkaan tueksi.
Mitään muuta yhteistyötä keskusta ei ole koskaan kokoomukselle tarjonnut, jos on ollut olemassa yhteistyömahdollisuus kommunistien tai demareiden kanssa.
Porvariyhteistyö ei voi koskaan lähteä käyntiin, ellei keskustan puoluejohto sitä aidosti halua. Minun elinaikanani se ei ole sitä vielä koskaan halunnut.
Presidentinvaalissa aion kuitenkin äänestää henkilöä, koska se on henkilövaali. Ellei Matti Vanhanen ryhdy ihan liikaa vasemmiston nuolijaksi, niin hän saa ääneni.
Mutta jos vaihtoehtoina on demari ja demareiden edessä matelija, niin valintani ei ole se matelija.
Nyt on ihan oikeasti saatava aikaiseksi porvariyhteistyö. Yhteistyö tarkoittaa sitä, että molemmat puolueet hyötyvät. Nyt ei tehdä kompromisseja, joka tarkoittaa sitä, että molemmat joutuvat luopumaan jostakin päästäkseen yhteisymmärrykseen.
Siis nyt on aloitettava yhteistyötä.
Keskustan ja kokoomuksen tulisi löytää kummankin paljon enemmän haluja itsestään siihen, että ne yhdessä etsisivät yhteisiä tavoitteita, jotka kumpikin saisi paremmin toteutumaan yhteistyön tuloksena kuin vuoron perään demareita mielistelemällä.
Yksilötasolla meidän pitäisi olla valmiit yhteistyöhön. Kaikista asioista ei tarvitse ajatella samalla tavalla ja puolueiden itsenäisyys täytyy tietenkin säilyttää.