Kun asiakas menee lakimiehen luo kysymään neuvoa rikosasiassa, niin minkä takia lakimies yleensä käskee asiakasta tekemään tutkintapyynnön, eikä varsinaista rikosilmoitusta, jos rikos on selkeästi tapahtunut? Periaatteessahan laki ei edes tunne tutkintapyyntöä.
Periaatteessa ymmärrän pointin, joka on ilmeisesti se, että asiakkaalle on "turvallisempaa" tehdä tutkintapyyntö, jotta ei "syyttäisi" ketään vahingossa ja joutuisi siitä itse edesvastuuseen. Mutta jos rikos on selkeästi tapahtunut, niin silloinhan siitä tehdään joka tapauksessa rikosilmoitus ja asiakas kaiken jäjen mukaan kertoo, jos asiassa on selkeä epäilty.
Lisäksi olen huomannut, että välillä lakimiehen antamat neuvot (esim. rikosnimikkeet) ovat ihan vääriä. Ymmärrän, etteivät kaikki lakimiehet ole suuntautuneet rikosasioihin, mutta luulisi, että he osaisivat asiakasta neuvoessaan tulkita Rikoslakia ja neuvoa oikein.
Tämä kirjoitus ei tarkoita sitä, että kaikki lakimiehet toimisivat näin, mutta aika usein tällaisenn on törmätty.
PS: Miten noiden asianajajien, lakimiesten, juristien ja muiden erot menevät noiden tittelien suhteen? Olen unohtanut.
"Lakimiehille" kysymyksiä
11
1510
Vastaukset
- En lakimies
Oikeusjärjestelmä on puolillaan hienoja lausahduksia mm. poliisin pitäisi olla puolueeton ja että lain edessä ihmisiä pitäisi kohdella yhdenvertaisesti jne.. Todellisuudessa rikosasiat perustuvat haluun taikka haluttomuuteen rangaista. Poliisi ei ole puolueeton tutkintaa tehdessään ja syytteet perustuvat tutkintaa tekevän poliisin mielihaluihin ja tuomiot syyttäjän mielihaluihin. Syyttäjä voi jättää vaikkapa perustelematta syyttämättäjättämispäätöksiään.
Tavanomainen lakimies, poliisi ja syyttäjä voi joutua hankalaan välikäteen jos alkaa ajamaan yhteiskunnalle moraalille sopimattomia juttuja, joten helpoksi tavaksi luistaa kiusallinen tilanne voi olla vaikkapa se, että ohjaa asiakkaan jättämään asian poliisin harkintaan = tutkintapyyntö ja poliisi edelleen palvelisi tutkinnallaan äänekkäimmän kansan mielipidettä.
Itse näkisin asian helposti siten, että jos joutuu ilmiselvän rikoksen kohteeksi, mutta tilanne on tutkintaa tekevälle poliisille kiusallinen ja ehkä syyttäjälle keljua lähteä syyttämään ja tuomioistuimelle kiusallinen lähteä rankaisemaan, niin itse tekisin rikosilmoituksen jota ei periaatteessa voi jättää huomioimatta vaikkakin todellisuudessa syyttämättäjättämispäätöksiä tehdään perustelematta ja tutkintaa tekeväkin poliisi voi yltyä uhkailemaan mikäli rikosilmoitus ei ole poliisille mielekäs. Poliisille epämielekkään ilmoituksen ja tästä seuranneen uhkauskin voidaan toteuttaa, mutta mielipiteeni jälleen on, että yksilö jolla on yhteiskunnassamme velvollisuuksia ja vastuuta, niin tällä on myös oikeuksia ja siksipä on turhauttavaa kuunella poliisin mielipiteitä käsillä olevaan asiaan.
Edelleen tänäpäivänä haluttaisiin palvella toridemokratiaa ja torituomioistuinta enemmän jota lakia. Tämähän nykyy kaikessa "yhteiskunnan" toiminnassa. Vaikkakaan esim. toisten ammatinvalinnat, asuinpaikanvalinnat taikka pariutumiset eivät ole ulkopuolisten asioita ja perustuslakikin antaa meille mahdollisuuden itse valita esim. asumiset ja tekemiset, niin näitäkin rajoja halutaan koetella ja esim. esitutkintaa tekevistä poliiseista voi löytyä ikääntyviä ja sairastelevia yksilöitä, joidenka todellisuudentaju alkaa herpaantumaan ja tuolloin asiaan kuulumattomat seikat voivat jopa hallita poliisinkin käytöstä. Itse olen mm. näistä syistä sitä mieltä, että jopa äänioikeutta pitäisi rajata eläkeikään, jotta ikääntyvän ja sairastelevan kansan mielipide ei vaikuttaisi mm. lain käyttöön.- Beagle Boy
Vai perustuvat syyttäjän syytteet ja poliisin
rikostutkinta asianosaisten mielihaluhin ? Näkee
selvästi, että ´en lakimies ´ ei ole lakimies
eikä ole koskaan näitten asioitten kanssa ollut
tekemisissäkään.
Poliisille tehty tutkintapyyntö on ilmianto, mis-
sä joku ilmiannetaan jostain teosta ja pyydetään
poliisia tutkimaan asiaa. Asianajat ohjaavat
asiakkaansa tähän menettelyyn hyvin mielellään,
koska he tajuavat yleensä tällaisen jutun vaikeu-
den ja valtavan työn määrän. Poliisihan tekee
kaiken ´ilmaiseksi ´ja lakimies pyytää asiakastaan
tuomaan itsellen asiasta syntyneen valmiin pöytä-
kirjan. Siitähän on sitten helppo lueskella mi-
tä poliisi jutusta löysi. Viisasta, eikö !
Tutkintapyyntö ei lisäksi ole niin vaarallinen
vastasyytöksille, kuin suora rikosilmoitus si-
nä tapauksessa, että väite ei jatkossa menes-
tykään. Esimerkiksi siitä putoaa pois RL 15 lu-vun perätön lausuma viranomaismenettelyssä.
Jäljelle jää sitten vain kunnianloukkaussäännök-
set, jos ilmiannon kohde tuntee kunniaansa lou-
katun ja lähtee siitä juttua vääntämään.
Asia tulee aina ilmiannetun tietoon, koska poliisi
on velvollinen ilmoittamaan tälle häntä koske-
vasta tutkinnasta. - En lakimies
Beagle Boy kirjoitti:
Vai perustuvat syyttäjän syytteet ja poliisin
rikostutkinta asianosaisten mielihaluhin ? Näkee
selvästi, että ´en lakimies ´ ei ole lakimies
eikä ole koskaan näitten asioitten kanssa ollut
tekemisissäkään.
Poliisille tehty tutkintapyyntö on ilmianto, mis-
sä joku ilmiannetaan jostain teosta ja pyydetään
poliisia tutkimaan asiaa. Asianajat ohjaavat
asiakkaansa tähän menettelyyn hyvin mielellään,
koska he tajuavat yleensä tällaisen jutun vaikeu-
den ja valtavan työn määrän. Poliisihan tekee
kaiken ´ilmaiseksi ´ja lakimies pyytää asiakastaan
tuomaan itsellen asiasta syntyneen valmiin pöytä-
kirjan. Siitähän on sitten helppo lueskella mi-
tä poliisi jutusta löysi. Viisasta, eikö !
Tutkintapyyntö ei lisäksi ole niin vaarallinen
vastasyytöksille, kuin suora rikosilmoitus si-
nä tapauksessa, että väite ei jatkossa menes-
tykään. Esimerkiksi siitä putoaa pois RL 15 lu-vun perätön lausuma viranomaismenettelyssä.
Jäljelle jää sitten vain kunnianloukkaussäännök-
set, jos ilmiannon kohde tuntee kunniaansa lou-
katun ja lähtee siitä juttua vääntämään.
Asia tulee aina ilmiannetun tietoon, koska poliisi
on velvollinen ilmoittamaan tälle häntä koske-
vasta tutkinnasta.Poliisin ja lakimiehen ero on siinä, että lakimiehellä ei ole laintulkinnan vapautta siinä jossa poliisilla on. Kiusallisten rikosilmoituksien ja tuomioden valossahan poliisi uhittelee juuri perättömillä lausumilla ja kunnianloukkaiksilla.
Miten todellisuudessa?
Itse olen ollut tilanteessa, jossa poliisi uhkaili minua rikosilmoituksen jätettyäni. Tilanne kehkeytyi näkökulmastani siten, että kimppuuni kävi mustasukkainen nainen, joka istui vatsani päälle ollessani makuulla huoneistossa, josta ei ollut kuin yksi ulospääsy tie, joka tämäkin vatsani päällä istuvan naisen ulottuvilla (puolella). Nainen sanoi kuristaessaan tappavansa minut. Sain voimakeinoja käyttäen naisen pois päältäni ja kuristusotteen heltiämään. Nainen ei päästänyt minua huoneistosta pois, enkä uskaltanut välikohtausen jälkeen jäädä huoneistoon, joten minä poistin naisen huoneistosta saaden samalla lisää iskuja kasvoihini. Naisella ei ollut avaimia jolla päästä takaisin sisälle, joten olin turvassa sisäpuolella. Nainen kävi lääkärillä saamansa mustelman vuoksi ja teki poliisille rikosilmoituksen pahoinpitelyn vuoksi. Minä tein myös rikosilmoituksen ja ikäväkseni vain pahoinpitelystä. Mielestäni nainen syylistyi myös vapaudenriistoon siinä jossa tämä ei päästänyt minua huoneistosta pois.
Naisen kertomus asiasta meni jotakuinkin siten, että olisin suuttunut nälän vuoksi, mutta hän ei kyennyt perustelemaan miten oli aiheuttanut ruhjeeni, miksi hän ei päästänyt minua pois huoneistosta taikka itse poistunut huoneistosta riidan aikana. Nainen myönsi asiaan liittyvän ulkopuolisen naisen ja väitti edelleen, että toinen nainen olisi ollut minulle entuudestaan tuttu. Nainen kiisti siltikin mustasukkaisuuden.
Olimme kumapainenkin nauttineet vähäisen määrän alkoholia tapauksen yhteydessä ja rikosilmoituksessan nainen olikin maininnut, että olisin väkivaltainen ihminen humalassa. Maininnan näkisin kunnianloukkaukseksi siksi, että en koskaan elämäni aikana ole ollut vastaavanlaisessa tilanteessa. En koskaan aijemmin ole joutunut käyttämään voimaa. Tiesin kyllä naisella olleen väkivaltainen historia ja tämän joutuneen kovienkin pahoinpiteyiden uhriksi siten, että asiat olivat menneet poliisinkin tietoon. Nainen nähtävästi halusi minusta syntipukin aikaisemmissa suhteissa kokemaansa väkivaltaan. Nainen syylistyi esitutkinnassa perättömään lausumaan viranomaismenettelyssä.
Poliisi oli kuulopuheiden mukaan saanut tietoonsa, että humalassa pahoinpitelen ihmisiä. Poliisilla ei ollut mitään näyttöä pahoinpitelyistä, eikä minulla ollut juuri edes erimielisyyksiä ihmis-suhteissa ja olihan minulla tuolloin täysin raitis ja pitkä työelämä meneillään.
Asia meni oikeuteen sillä tuloksella, että nainen ei saanut edes syytetä ja oikeudessa nainen esitti nimettömän lakimiehen laatimia perättömiä korvausvaatimuksia vahingoista joita ei ollut tullut. Perättömyyksiä ei tuomittu maksettavaksi, koska vaadin oikeudessa näyttöä vahingoista taikka niiden arvosta. Oikudessa viimestäänkin nainen syylistyi perättömään lausumaan tuomioistuimessa. Olisin toki kutsunut oikeuteen todistajaksi naisen jonka vuoksi ystäväni kimpaantui, mutta enhän saanut häneen jälkikäten yhteyttä, koska en tuntenut häntä.
Nainen ei saanut edes sakkoja, mutta minä sain tuomion pahoinpitelystä sen lisäksi, että minut yritettiin tappaa. Poliisin uhkailut toteutettiin hetki oikeudenkäynnin jälkeen ja sain muunkin kuin tuomioistuimen rankaisun. Kyseessä oli jälleen lähipiirin perätön ilmianto (perätön lausuma viranomaimenettelyssä ja todisteitakin löytyy), mutta tästähän seurasi jälleen pitkähkö vapaudenriisto, jota ei saatu olemassaolevien lakien mukaisesti tuomioistuimen tutkitatvaksi.
Poliisin ilmaiset ja hyvät tutkimukset on kyllä koettu!
- alkuper.
Niin, minua kiinnosti nyt nimenomaan "oikeiden lakimiesten" kommentit ja vastaukset nimenomaan näihin asioihin liittyen.
- jakomäki
Sun kannattaisi kysyä tuota ekaa kysymystäsi siltä lakimieheltäsi, jolle olet toimeksiantoasi antanut ja joka sinua on näin ohjeistanut. Itse kehottaisin asiakasta tekemään suoraan rikosilmoituksen. Eihän siinä mitään häviä, jos on rikos tapahtunut.
Kun teet rikosilmoituksen, menevät yleisen syytteen alaiset jutut syyttäjälle. Syyttäjillä on mahdollisuus ohjata esitutkintaa ja lienee meidän kaikkien edun mukaista, että yleisesti merkittävät jutut ja niiden syyttämisen hoitaa virallinen syyttäjä.
Ja ainahan voi kilauttaa suoraan syyttäjälle! Jos asia kovasti painaa, niin soitto suoraan tiedon lähteelle tuo parhaimmat vinkit siitä, mitä syyttäjä katsoo tapauksessasi.
Toisissa asioissa yleinen intressi on niin pieni (sorry vaan), että turha niiden takia on vaivata syyttäjäkoneistoa ja ainakin isommissa kaupungeissa asianomaiset saavat itse huolehtia syyttämisestä, jos kyseessä on esim. kunnianloukkaus (joka siis on rikoslakirikos ja sinänsä siis rikos mutta yleensä kaiketi asianomaisten oman syytteen nostamisen varassa).
Lakimiesten neuvot voivat olla vääriä, mutta onhan niitä lääkäreitäkin,, jotka ovat unohtaneet pihdit potilaiden vatsaan. Errarum humanum est. Rikosnimikkeissä tuskin tulee usein virheitä, mutta teon (lopullisesta) törkeysasteesta ja sen rangaistuksesta päättää tuomioistuin, ei syyttäjä tai asianomistajan lakimies.
Neuvonnassa on vaikeinta se puoli, että on vaikea pitää samanaikaisesti kättä asiakkaan lompakolla ja samalla selittää että juttu muuten voidaan hävitä. Tuomioistuimilla on täysi vapaus tuomita juuri siten, kuin he oikeaksi katsovat. Kyse voi olla pitkälti vaikeastikin osoitettavista seikoista tuomitsemistoiminnassa, jolloin pärstäkertoimella saattaa olla jotain merkitystä. Tuomarithan ovat ihmisiä ja ihmisen luonteeseen kuuluu, että ihminen ajattelee asioista opittujen mallien ja taustaideologien mukaisesti.
Asianajaja (AA) = lakimies, joka on vähintään oikeustieteen kandidaatti ja saanut Suomen Asianajajaliitolta AA -oikeudet.
Lakimies = kaikki, jotka kehtaavat itseään sellaiseksi kehua. Yleensä vähintään oikeustieteen kandeja.
Juristi = lakimies
Varatuomari (VT) = lakimies, joka on vähintään oikeustieteen kandi ja lisäksi suorittanut tuomioistuinharjoittelun.
Kaikki em ovat lakimiehiä, mutta AA ja VT ovat titteleitä, joita ei saa ilman tiettyjä kriteereitä. - Just joo
Henkilöä lyödään pesäpallo mailalla päähän??
Onko rikosnimike siis pahoinpitely, törkeä pahoinpitely vai jopa tapon yritys??
Poliisihan voi tutkia ihan millä nimikkeellä vaan ja syyttäjä voi syyttää, joten mistä helvetistä lakimieskään sitä voi tietää, ennen kuin näkee esitutkinta pöytäkirjat...Tuokin tapaus voi olla ihan mikä vaan noista- alkuper.
En ole itse tarvinnut ikinä lakimiestä, siitä ei ole kysymys. Joudun sattumoisin usein tekemisiin tällaisten asiakkaiden kanssa työtehtävissäni ja siksi kysyn lakimiesten näkökantaa asiaan.
Noilla rikosnimikeasioilla en tarkoittanut Just joon tapaista tekojen törkeysastetta, vaan sitä, että välillä lakimiehet käskevät asiakkaan tulla tekemään rikosilmoituksen rikosnimikkeellä, mitä ei enää ole olemassakaan (vanhentunut nimike) tai rikosnimikkeellä, jota ei ole ikinä ollu olemassakaan. Siinä sitä sitten miettii, että mistä ne asiakkaat oikein lakimiehelle maksavat... Ymmärrän luonnollisesti, että esimerkiksi pahoinpitelyssä olosuhteet ja kokonaisarvostelu vaikuttavat asiaan, jonka viime kädessä tuomioistuin arvostelee.
Jakomäelle kiitokset vastauksesta. Ymmärrän toki myös sen, että lakimiehiäkin on huonoja ja hyviä, samoin kuin minkä tahansa ammattikunnan edustajia. Sitä vaan miettii, että luulisi lakimiehen osaavan lakikirjaa tulkita noin yleisellä tasolla, ettei heittelisi hatusta juttuja. Mutta näitähän riittää, missä tahansa ammatissa.
- mirri
No jos jotain vastaisin.
Jokainen oikeustieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut on oikeustieteen kandidaatti, nykyisin ollaan siirtymässä titteliin oikeustieteen maisteri, mutta suoritettu tutkinto on siis kummassakin tapauksessa se ylempi korkeakoulututkinto.
Jokainen OTK/OTM on juristi ja lakimies, jotka ovat synonyymeja. Asianajaja puolestaan on hänkin tottakai lakimies, mutta sen lisäksi hän kuuluu Suomen Asianajajaliittoon. Liitto ei hyväksy jäsenikseen kaikkia lakimiehiä, vaan edellyttää mm. kokemusta alalta ja ns. asianajajatutkinnon suorittamista, joka on liiton järjestämä koe asianajajiksi haluaville.
Varatuomari on sellainen lakimies, joka on suorittanut vuoden pituisen auskultoinnin eli tuomioistuinharjoittelun käräjäoikeuden notaarina.
Rikosnimikkeistä: yksi teonkuvaus saattaa sopia useamman rikoksen tunnusmerkistöön, ainakin ennen kuin asiasta saadaan tarkempia tietoja. Monesti asiakkaan kertomus on sen verran sekava/ristiriitainen tms. ettei sen perusteella pysty välttämättä arvioimaan sitä "oikeaa" rikosnimikettä. Eihän tuomioistuinkaan ole sidottu siihen rikosnimikkeeseen, jolla syyttäjä rangaistusta vaatii. Tuomioistuin on sensijaan sidottu siihen teonkuvaukseen, jonka syyttäjä teosta esittää. Tuomioistuin voi siis tuomita vain siitä konkreettisesta teosta, josta syyttäjä vaatii rangaistusta. Sen sijaan, jos syyttäjä esimerkiksi on tulkinnut teon kavallukseksi, saattaa tuomioistuin pitääkin sitä petoksena. Asiat ovat monesti tulkinnanvaraisia.- alkuper.
Kiitos mirri selventävästä vastauksesta.
Tuon kirjoittamasi viimeisen kappaleen ymmärrän varsin hyvin, mutta samat alkutiedot se asiakas kertoo sille lakimiehelle kuin poliisillekin. Ja jos ei osaa kertoa, pitää lakimiehen tai poliisin osata kysyä oikeat kysymykset. Eli siksi ihmettelen, minkä takia lakimies saattaa antaa asiakkaalle eri rikosnimikkeen, kuin millä poliisi lähtee sitä esitutkintaa suorittamaan? Toki rikosnimike voi esitutkinnan aikana tai myöhemmin muuttua.
Siis kysysmys oli edelleen siitä, että välillä lakimiehet antavat rikosnimikkeiksi ihan utopistisia nimikkeitä tai sellaisia, mitä ei edes ole tai ole ollut olemassa. Luulisi, että jos lakimies ottaa maksun (siis jos ottaa), hänellä olisi velvollisuus neuvoa asiakasta oikealla tavalla. Ja voihan lakimies sanoa myös sen, että rikosnimike saattaa muuttua jutun edetessä. Välillä sitä miettii joidenkin lakimiesten ammattitaitoa, kun he ovat kuitenkin kouluttautuneet ja lukeneet lakia pidempään kuin minä. - mirri
alkuper. kirjoitti:
Kiitos mirri selventävästä vastauksesta.
Tuon kirjoittamasi viimeisen kappaleen ymmärrän varsin hyvin, mutta samat alkutiedot se asiakas kertoo sille lakimiehelle kuin poliisillekin. Ja jos ei osaa kertoa, pitää lakimiehen tai poliisin osata kysyä oikeat kysymykset. Eli siksi ihmettelen, minkä takia lakimies saattaa antaa asiakkaalle eri rikosnimikkeen, kuin millä poliisi lähtee sitä esitutkintaa suorittamaan? Toki rikosnimike voi esitutkinnan aikana tai myöhemmin muuttua.
Siis kysysmys oli edelleen siitä, että välillä lakimiehet antavat rikosnimikkeiksi ihan utopistisia nimikkeitä tai sellaisia, mitä ei edes ole tai ole ollut olemassa. Luulisi, että jos lakimies ottaa maksun (siis jos ottaa), hänellä olisi velvollisuus neuvoa asiakasta oikealla tavalla. Ja voihan lakimies sanoa myös sen, että rikosnimike saattaa muuttua jutun edetessä. Välillä sitä miettii joidenkin lakimiesten ammattitaitoa, kun he ovat kuitenkin kouluttautuneet ja lukeneet lakia pidempään kuin minä.No niin, ihmisiähän lakimiehetkin on. Ja ammattitaitoa löytyy varmasti laidasta laitaan, aivan kuten kaikissa muissakin ammattiryhmissä.
Lakimieskään ei (valitettavasti) ole mikään yli-ihminen ja muisti-ihme... Kun miettii päällekkäin 2 Suomen lakikirjaa ja eurooppalait päälle, niin ymmärtää kyllä että ihan kaikkea ei kyllä pysty ulkoa muistamaan. Mutta jos asiasta ei ole varma niin siitä pitää ottaa sitten vielä selvää ja varmistaa.
Rikosnimikkeistä vielä sen verran, että tekoa arvioidaan tekoajan lainsäädännön mukaan. Jos rikosnimike ja mahdollisesti teonkuvaus on teon jälkeen muuttunut, tekoa arvioitaessa käytetään kuitenkin tekoaikana voimassa olleen lain mukaista tunnusmerkistöä ja rikosnimikettä. - alkuper.
mirri kirjoitti:
No niin, ihmisiähän lakimiehetkin on. Ja ammattitaitoa löytyy varmasti laidasta laitaan, aivan kuten kaikissa muissakin ammattiryhmissä.
Lakimieskään ei (valitettavasti) ole mikään yli-ihminen ja muisti-ihme... Kun miettii päällekkäin 2 Suomen lakikirjaa ja eurooppalait päälle, niin ymmärtää kyllä että ihan kaikkea ei kyllä pysty ulkoa muistamaan. Mutta jos asiasta ei ole varma niin siitä pitää ottaa sitten vielä selvää ja varmistaa.
Rikosnimikkeistä vielä sen verran, että tekoa arvioidaan tekoajan lainsäädännön mukaan. Jos rikosnimike ja mahdollisesti teonkuvaus on teon jälkeen muuttunut, tekoa arvioitaessa käytetään kuitenkin tekoaikana voimassa olleen lain mukaista tunnusmerkistöä ja rikosnimikettä.Juu, ihmisiähän me kaikki. Tämä juttu on tullut vain omalle kohdalleni niin monta kertaa, että se on kiinnittänyt huomiota. Sitä ihmettelee, että miksei osa vaivaudu edes ottamaan selvää.
Tiedän, että tekoa arvioidaan tekoajan lainsäädännön mukaan, mutta sellaisista jutuista ei ole ollut kysymys.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2053161Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2391610Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus951462- 921369
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e461324Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1561236Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121178Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze1231009Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89922Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.44803