"Vuonna 2017 Kirkon diakoniarahastossa käsiteltiin 1 055 avustushakemusta, jotka olivat yhteissummaltaan 2 542 666,64 €. Avustuksia myönnettiin yhteensä 888 kappaletta, yhteensä
1 111 643,00 €." Viime vuosi lienee samaa tasoa..
Tuo 1,11 miljoonaa euroa on tietyssti tavallaan paljon rahaa, mutta kun ajattelee, että kirkollisveron tuotto on liki 900 miljoonaa euroa, se on vain noin 1,25 promillea (0,125 %) kirkollisveron tuotosta.
1 111 643,00 €." Viime vuosi lienee samaa tasoa..
Tuo 1,11 miljoonaa euroa on tietyssti tavallaan paljon rahaa, mutta kun ajattelee, että kirkollisveron tuotto on liki 900 miljoonaa euroa, se on vain noin 1,25 promillea (0,125 %) kirkollisveron tuotosta.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Pellepiispa Teemu Tammisalo törsää köyhien mummujen kolehtiroposet kalliisiin hotelleihin ja samppanjaan. Onneksi erosin kirkosta...
Viikonlopun Helsingin Uutisissa, (ilmaisjakelulehti), oli juttu jossa Laajasalo pääsi kehuskelemaan kirkon hyväntekoa. Teemu kertoi kuinka kirkon diakonia makselee ihmisten sähkö- ja puhelinlaskuja...
Teemu harmitteli miten vähän tästä kerrotaan julkisuudessa, ja kuinka vähän ihmiset ovat tästä tietoisia. Samalla Teeme kateellisena vähätteli sitä kun joku kutoo kymmenet villasukat antaakseen tarvitseville, ja saa somessa sillä kauheasti julkisuutta. Kuinka mitätöntä kirkon hyväntekoon verrattuna! Olisikohan "pieni" ero kirkon ja yksittäisen ihmisen resursseissa?
Teemun suhteellisuudentaju on hakusessa. Ei voi muuta sanoa.
Kelan myöntämän toimeentulotuen määrä on yli 800 miljoonaa euroa vuodessa. Joka kuukausi 60 -80 miljoonaa. Kunnat tekevät lisäksi monipuolisesti sosiaaalityötä.
Myös sosiaali- ja terveysjärjestöt (ks. soste.fi) käyttävät kohdennettuun auttamistoimintaansa kymmeeniä miljoonia euroja.
Tässähän olikin toinen ketju, jossa on tuotu esiin tuo promilleluokka, vaikka summa onkin miljoonan verran. Kannattaa seltata sivuja eteenpäin. Hyviäkin juttuja löytyy.
Toisin sanoa paljon melua pienestä. Suhteellisesti ottaen.
Kirkko käyttää rahaa myös diakoniatyöntekijöiden palkkaukseen. Tuo rahallisten avustusten määrä kuitenkin kuvaa mittaluokkaa olennaiselta osalta.
Kirkon diakoniatyö on yksi työalue kirkolla, sillä kyseessä on hengellinen yhteisö, ei automaattisesti ainoastaan avustusyhteisö. Hengellinen yhteisö keskittyy pääasianaan jumalanpalveluksiin ja hengelliseen kasvatukseen.
Diakoniatyö on sitä paitsi muutakin kuin vain avustusta. Se sisältää paljon diakoniatyöntekijän vierailuja ihmisten luona - yleensä on jonkinlainen avuntarvitsija tai yksinäinen ihminen. Apu voi olla vaikka käyttäminen kaupassa tai rollaattorin hakeminen terveyskeskuksesta. Kyllä, näihin ei aina apua saa ikäihminen kun tarvitsee. Yksinäisten luona käydään vierailulla ja keskustelemassa, ryhmissä kokoontuu yleensä iäkkäämpää porukkaa.
Siksi osa diakoniatyöhön menevistä rahoista menee työntekijän palkkaamiseen, jonka luona käynti voi ohjata ihmisen (joka ei tiedä mistä apua saa) oikean viranomaisen luo. Yhtälailla kirjastojenkin budjeteissa rahaa menee työntekijöiden palkkaamiseen eikä vain uusien kirjojen hankintaan tai verkkopalvelujen ylläpitoon.
Pyydän perehtymään enemmän asiaan eikä tuijottamaan pelkkiä tilastoja ja talouslukuja. Ne eivät kerro kaikkea. Tietämättömyys poikii runsaasti virheitä.
Kirkon "hyvän tekeminen" on siis vaffasti ylimainostettua. Yrittää olla "kaikkien allojen erityissasiantuntija". Teologiahan antaa pätevyyden kaikkeen.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöt "tekevät hyvää" tehokkaasti ja kohdennetusti, niillä on yleensä spesialisoitunutta osaamista. Kirkon teologit häärivät joka paikassa muka "kaikkien alojen erityisasintuntijiona"....
Diakoniatyön takia moni on kirkossa, vaikkei usko sen oppia, mutta tosiasiassa kirkollisverosta vain tosi pieni osa käytetään diakoniatyöhön.
Kesti aikansa käsittää, että kyse ei ole prosentista vain promilleista. D:stä puhuaan niin paljon, että yllätysthän tuo oli.
Tietysti diakoniatyön rahoja menee palkkaukseen melko väljälläkin kädellä. Mutta kyllä tämän säätiön vain promilleluokan avustusmäärä herättä ajatuksia ja tunteita.
Kyllä "riikikuiva raha" kertoo kuitenkin jotain enemmän kuin henkilöiden palkkaus, koska henkilöt ovat käytännössä monitoimisia kikon palvelujoita.
Raha puhuu! Money talks. Sanat eivät riitä kertomaan.
Sattuvasti sanottu. Sillä ajattelin juuri samaa!
Kirkosta tänä vuonna eronneet ovat maksaneet tänä vuonna kirkollisveroa eronsa jälkeen noin 5 miljoonaa euroa. Sekin menee etupäässä pappien palkkoihin.
DLn saatio myi Terveystalon osakkeensa 140Me. Oli saanut osakkeet vastineeksi, kun myi Diacorin Terveystalolle. Mihin mahtavat kayttaa rahnat?
Kirkosta+eronneilta+taas+5+miljoonaa+euroa+kirkolle!+Kirkosta+vuonna+2019+eronneet+maksavat+eronsa+jälkeen+kirkollisveroa+yhteensä+ainakin+viisi+miljoonaa+euroa+.+Tämän+johtuu+nykysysteemistä,+jossa+veroa+peritään+vielä+kirkosta+eroamisen+jälkeenkin,+vuoden+loppuun+asti.
Diakoniarahastohan jakaa muualta kerättyä rahaa, ei suinkaan kirkollisveroilla kertynyttä rahaa. Ei siis mikään syy maksaa kirkollisveroa.
Kyllä, ja silti kirkon "hyvän tekemistä" markkinoidaan julkisuudessa vaikka miten paljon, kun kirkko yrittää saada ei-uskovia pysymään kirkossa. Se mikä vähemmän mediassa tulee esiin, on sekulaarien kansalaisjärjestöjen, 3. sektorin laajan ja monipuolisen kentän auttamistyö. Se on toki hajaantunut satoihin järjestöihin.
Esimerkiksi Sostessa on paljon diagnoosipohjaisia järjestöjä, joissa sekä ammattilaiset että koulutetut vapaaehtoistoimijat antavat kohdennettua tukea. Tärkeällä sijalla on vertaistuki, vertaisuus. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja SPR:n lisäksi tietysti myös kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntajärjestöillä on suuri merkitys.
Kirkosta eroavat voi liittyä ja lahjoittaa näille uskonnollisesti riippumattomille järjestöille, jos (suotta) tuntevat jotain omantunnon kolkutusta. Mieluummin voivat lahjoittaa iman vääriä kolkutuksia, kska tosiaan auttamisen tarvetta on, ja hyvä että auttajat ovat tehokkaita ja osaavia.
Tehokasta, kustannustehokasta markkinointivaiktuusta.
Kirkko operoi muilta saaduilla rahoilla ja mainostaa hyväntekeväisyyttään, vaikka kirkollisverovaroja ei käytetäkään diakoniarahaston avustuksiin.
Miljoona on siis promille kirkon budjetista, mutta njuokin rahattu on muualta kerättyä, siis ei kirkollisveron tuoton käyttämistä.
Kirkolisverorahat käytertään pappien pallkkoihin. Myös KUA eli kirkon ulkomaanavut sun muut ovat keräystuottoja, ei kirkolllisverorahioja.
On väitetty, että diakoniatyön osuus palkkakuluinen olisi liki 4 prosenttia kirkon budjetista, henkilöstömenoineen. En tiedä. Sekin on "auttamisen" tehoprosentina melko pieni, jos ajatellaan kirkollisveron vaikutusta. Satasesta 4 euroa auttamiseen ja auttajien palkkoihin.