Lukaisin Hersalosta kertovaa kirjaa ja silmiini osui kummallinen kertomus ( s. 57) Hennalan vankileiristä ja Kalmin pataljoonasta. Kalmin pataljoonan vaiheista kerrotaan pitkästi ( sivut 31-58 ) ja Harmoisten sairashuoneen lahtauskin mainitaan "valkoisten versiona". Kalmin pataljoonan ja etenkin siis Hersalon vastuulla oli Lahden valtauksen jälkeen Hennalassa "pari- kolmetuhatta" vankia. Siis muodollisesti Kalmin pataljoona oli Saksalaisen von Brandensteinin alaisuudessa 20.4. - 4.5.1918.
Hersalon piti saksalaisten käskystä kostoksi teloituttaa 150 vankia, kun joitakin valkoisia oli kuollut sairaalaan osuneista kranaateista. 4-5 vankia piti ammuttaa jokaista sairaalaa kohti tulleesta ammuksesta. Vangit olisi pitänyt valita laittamalla kaikki riviin ja joka 5. askel eteen ja sitten ammuttavaksi. H piti menetelmää "epäoikeuden mukaisena kun syyttömiäkin olisi joutunut ammuttavaksi". Sitten hän kertomansa mukaan vähensi määrä ja ammututti 30 ihmistä. Mukana oli myöskin naisia (ja luultavasti siis lapsiakin). Tätä hän sitten tunnusti ystävilleen, ettei asia menisi hänen mukanaan unholaan. Tässä oli siis kyse kyse kostosta ja kirjan mukaan kokonaan eri luku oli vankien ampuminen.
Sitten Hersalo vielä kirjeissään ihmettelee kuinka taistelussa saa vihollista tuhota mielen määrin, mutta murhamies- ja tuhopolttovangeista nostetaan meteli.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jarkko_Kemppi
Kenraali ja sotataidon kehittäjä N. V. Hersalo. Jyväskylä: Docendo, 2013.
Hersalon piti saksalaisten käskystä kostoksi teloituttaa 150 vankia, kun joitakin valkoisia oli kuollut sairaalaan osuneista kranaateista. 4-5 vankia piti ammuttaa jokaista sairaalaa kohti tulleesta ammuksesta. Vangit olisi pitänyt valita laittamalla kaikki riviin ja joka 5. askel eteen ja sitten ammuttavaksi. H piti menetelmää "epäoikeuden mukaisena kun syyttömiäkin olisi joutunut ammuttavaksi". Sitten hän kertomansa mukaan vähensi määrä ja ammututti 30 ihmistä. Mukana oli myöskin naisia (ja luultavasti siis lapsiakin). Tätä hän sitten tunnusti ystävilleen, ettei asia menisi hänen mukanaan unholaan. Tässä oli siis kyse kyse kostosta ja kirjan mukaan kokonaan eri luku oli vankien ampuminen.
Sitten Hersalo vielä kirjeissään ihmettelee kuinka taistelussa saa vihollista tuhota mielen määrin, mutta murhamies- ja tuhopolttovangeista nostetaan meteli.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jarkko_Kemppi
Kenraali ja sotataidon kehittäjä N. V. Hersalo. Jyväskylä: Docendo, 2013.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei ollut enää kyse desimalisoinnista.
Vähensi ammuttavia ja ampui vains yyllisiä. Mikä tässä on vikana?
Mitä ihmeen syyllisiä? Kostoteloitti 30 sattumalta valittua ihmistä. Kirjassahan sanottiin muitten vankien ampumisen olleen asia erikseen.
Kyllä Hennalan tapahtumia pitäisi selvittää entistä enemmän. Marjo Liukkonen, Tuulikki Pekkalainen ja moni muu tutkija on aihetta jo jonkin verran tutkinut. Mitä kaikkea sieltä mahtaa vielä tulla esiin? Se konekivääriteloitus esiintyy muutamissa kirjoissa. Paljonko siinä lahdattiin ja oliko tämä kostoteloitus juuri tämä?
Hersalon omaisilla on asiaan liittyvää materiaalia, jota myös Kemppi on kirjassaan "siististi" käyttänyt.
Kostoteloitukset ovat hyvin tavallisia eri maiden armeijoissa. Ennen se oli sallittua terrorismin vastustusta. Ei siihen ihan syyttömiä valittu
Ammutut haudattiin Huhtiniemeen jottei salaisuus paljastuisi. Kuitenkin lahtareiden katalat teot paljastui 70-luvun alussa. Tuolloin löytyi luurankoja.