Gansgterit aiheuttivat sisällissodan Suomessa 1917

Paljon valheita tuli taas tältä "tietäjältä".

Venäjän duuma oli hajotettu 11.3.1917, eikä se kokoontunut enää sen jälkeen. Duumaan kuului 420 jäsentä, joista noin 50 päätti kokoontua 12.3.-17 epävirallisesti ja he nimittivät itseään "väliaikaiseksi komiteaksi". Duuma ei siis voinut hyväksyä mitään vallasta luopumisia, eikä sellaista tehnyt.

Sen sijaan mainittu "väliaikainen komitea" nimitti "väliaikaisen hallituksen", mikä ei kuitenkaan perustunut mihinkään lakiin. Myöhemmin keisarin jo luovuttua vallasta 15.3.-17 eräät henkilöt (mm. duuman entinen puhemies Mihail Rodzjanko) pyysivät keisarin veljeä Mikaelia 16.3.-17, että hän luovuttaisi vallan väliaikaiselle hallitukselle. Tästä laadittiin asiakirja.

Vallan luovuttaminen Mikaelin toimesta ei perustunut mihinkään lakiin, eikä Venäjän kruununperimysjärjestyksen mukaan keisarin valtaa olisi edes voinut luovuttaa hänen veljelleen Mikaelille, koska kruunuperillinen oli keisari Nikolai II:n poika Aleksei.

Tosiasissa Venäjällä ei ollut siis mitään laillista hallitusvaltaa enää 15.3.-17 jälkeen.

Tietenkään valtalaki ei merkinnyt itsenäistymistä. Se oli ensiaskel kohti itsenäisyyttä, ja lain tultua hyväksityksi eduskunnassa huudettiin eläköötä Suomen vapaudelle ja riippumattomuudelle Venäjästä.

31.7.1917 Suomessa tehtiin valtiopetos laillista eduskuntaa vastaan, jota Venäjän laiton hallitus tuki, koska se kuvitteli pitävänsä valtansa ja halusi ryhtyä kiristämään politiikkaa Suomen osalta. Venäjällä valta-asemaan nousi heinäkuussa 1917 Krenski, joka oli sekä "väliaikaisen hallituksen" jäsen että myöskin Pietarin neuvoston jäsen. Hän kykeni hyödyntämään kaksoisrooliaan niin vahvasti, että hänestä tuli elokuun aikana käytännössä diktaattori.

Oikeisto Suomessa esittää usein edellenkin valheellista historiaansa Suomen itsenäistymisen ajasta ja sisällissodan syistä. Siihen on ilmeinen syy. Valkoiset vetosivat laillisuuteen ja tuomitsivat punaiset valtiopetoksista rangaistuksiin, vaikka todellisuudessa ainoan valtiopetoksen tekivät oikeiston edustajat 31.7.1917.

Interregnum viittaa prlamentaarisissa demokratioissa käsitteenä uuden parlamentin valinnan ja uuden hallituksen nimittämisen väliseen ajanjaksoon. Tyypillisesti tällainen ajanjakso on niissä maissa, joissa hallituksen muodostamiseen tarvitaan hallitusneuvottelu. Parlamentaaristen interregnumien tapauksessa edellinen hallitus pitää tyypillisesti valtaa toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus saadaan nimitettyä. Suomessa toimitusministeristönä toimii tätä kirjoittaessa Sipilän hallitus.

Tyhjät ganingtserit kolisevat eniten.

Anonyymi kirjoitti:

Tyhjät ganingtserit kolisevat eniten.

Siksipä sinulla ei olekaan mitään sanottavaa asiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Paljon valheita tuli taas tältä "tietäjältä".

Venäjän duuma oli hajotettu 11.3.1917, eikä se kokoontunut enää sen jälkeen. Duumaan kuului 420 jäsentä, joista noin 50 päätti kokoontua 12.3.-17 epävirallisesti ja he nimittivät itseään "väliaikaiseksi komiteaksi". Duuma ei siis voinut hyväksyä mitään vallasta luopumisia, eikä sellaista tehnyt.

Sen sijaan mainittu "väliaikainen komitea" nimitti "väliaikaisen hallituksen", mikä ei kuitenkaan perustunut mihinkään lakiin. Myöhemmin keisarin jo luovuttua vallasta 15.3.-17 eräät henkilöt (mm. duuman entinen puhemies Mihail Rodzjanko) pyysivät keisarin veljeä Mikaelia 16.3.-17, että hän luovuttaisi vallan väliaikaiselle hallitukselle. Tästä laadittiin asiakirja.

Vallan luovuttaminen Mikaelin toimesta ei perustunut mihinkään lakiin, eikä Venäjän kruununperimysjärjestyksen mukaan keisarin valtaa olisi edes voinut luovuttaa hänen veljelleen Mikaelille, koska kruunuperillinen oli keisari Nikolai II:n poika Aleksei.

Tosiasissa Venäjällä ei ollut siis mitään laillista hallitusvaltaa enää 15.3.-17 jälkeen.

Tietenkään valtalaki ei merkinnyt itsenäistymistä. Se oli ensiaskel kohti itsenäisyyttä, ja lain tultua hyväksityksi eduskunnassa huudettiin eläköötä Suomen vapaudelle ja riippumattomuudelle Venäjästä.

31.7.1917 Suomessa tehtiin valtiopetos laillista eduskuntaa vastaan, jota Venäjän laiton hallitus tuki, koska se kuvitteli pitävänsä valtansa ja halusi ryhtyä kiristämään politiikkaa Suomen osalta. Venäjällä valta-asemaan nousi heinäkuussa 1917 Krenski, joka oli sekä "väliaikaisen hallituksen" jäsen että myöskin Pietarin neuvoston jäsen. Hän kykeni hyödyntämään kaksoisrooliaan niin vahvasti, että hänestä tuli elokuun aikana käytännössä diktaattori.

Oikeisto Suomessa esittää usein edellenkin valheellista historiaansa Suomen itsenäistymisen ajasta ja sisällissodan syistä. Siihen on ilmeinen syy. Valkoiset vetosivat laillisuuteen ja tuomitsivat punaiset valtiopetoksista rangaistuksiin, vaikka todellisuudessa ainoan valtiopetoksen tekivät oikeiston edustajat 31.7.1917.

Interregnum viittaa prlamentaarisissa demokratioissa käsitteenä uuden parlamentin valinnan ja uuden hallituksen nimittämisen väliseen ajanjaksoon. Tyypillisesti tällainen ajanjakso on niissä maissa, joissa hallituksen muodostamiseen tarvitaan hallitusneuvottelu. Parlamentaaristen interregnumien tapauksessa edellinen hallitus pitää tyypillisesti valtaa toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus saadaan nimitettyä. Suomessa toimitusministeristönä toimii tätä kirjoittaessa Sipilän hallitus.

Lue lisää

"Oikeisto Suomessa esittää usein edellenkin valheellista historiaansa Suomen itsenäistymisen ajasta ja sisällissodan syistä. Siihen on ilmeinen syy. Valkoiset vetosivat laillisuuteen ja tuomitsivat punaiset valtiopetoksista rangaistuksiin, vaikka todellisuudessa ainoan valtiopetoksen tekivät oikeiston edustajat 31.7.1917."

Punakapina bolsujen tuella laillista hallitusta vastaan ei siis ollutkaan mikään valtiopetos?
Jamiten Venäjän laillinne halitus pystyi tekemään valtiopetoksen itseään vastaan? Sehän eduskunnan hajoitti, ei eduskunnan porvarit.

Kaikki esittämäni perustuu Tuomo Polvisen tutkimukseen "Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920". En usko, että stallarien kyvyt riittävän tutkimuksen kiistämiseen, kun sitä eivät ole muut tutkijat tehneet.

Väliaikainen hallitus oli laillinen, kunnes sen kaatoi bolsevikkikapina. Se taas asetti hallituksen, jota stallarit eivät ole kiistäneet. Mihin sen laillisuus perustui?

"31.7.1917 Suomessa tehtiin valtiopetos laillista eduskuntaa vastaan, jota Venäjän laiton hallitus tuki, koska se kuvitteli pitävänsä valtansa ja halusi ryhtyä kiristämään politiikkaa Suomen osalta."

Venäjän hallitus katsoi Suomen eduskunnan ylittäneen valtuutensa, minkä mm vasemmiston edustaja Oskari Tokoi myönsi. Venäjällä oli edelleen asevoimaa käytössään, Suomella ei.

"Interregnum viittaa prlamentaarisissa demokratioissa käsitteenä uuden parlamentin valinnan ja uuden hallituksen nimittämisen väliseen ajanjaksoon."

Avaaja ei näytä sitä tienneen,koska vertaa vuotta 1917 ja 2019 toisiinsa samanlaisina tapauksina. Vain stallari kykenee moiseen.

Sotaratsu kirjoitti:

"Oikeisto Suomessa esittää usein edellenkin valheellista historiaansa Suomen itsenäistymisen ajasta ja sisällissodan syistä. Siihen on ilmeinen syy. Valkoiset vetosivat laillisuuteen ja tuomitsivat punaiset valtiopetoksista rangaistuksiin, vaikka todellisuudessa ainoan valtiopetoksen tekivät oikeiston edustajat 31.7.1917."

Punakapina bolsujen tuella laillista hallitusta vastaan ei siis ollutkaan mikään valtiopetos?
Jamiten Venäjän laillinne halitus pystyi tekemään valtiopetoksen itseään vastaan? Sehän eduskunnan hajoitti, ei eduskunnan porvarit.

Kaikki esittämäni perustuu Tuomo Polvisen tutkimukseen "Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920". En usko, että stallarien kyvyt riittävän tutkimuksen kiistämiseen, kun sitä eivät ole muut tutkijat tehneet.

Väliaikainen hallitus oli laillinen, kunnes sen kaatoi bolsevikkikapina. Se taas asetti hallituksen, jota stallarit eivät ole kiistäneet. Mihin sen laillisuus perustui?

"31.7.1917 Suomessa tehtiin valtiopetos laillista eduskuntaa vastaan, jota Venäjän laiton hallitus tuki, koska se kuvitteli pitävänsä valtansa ja halusi ryhtyä kiristämään politiikkaa Suomen osalta."

Venäjän hallitus katsoi Suomen eduskunnan ylittäneen valtuutensa, minkä mm vasemmiston edustaja Oskari Tokoi myönsi. Venäjällä oli edelleen asevoimaa käytössään, Suomella ei.

"Interregnum viittaa prlamentaarisissa demokratioissa käsitteenä uuden parlamentin valinnan ja uuden hallituksen nimittämisen väliseen ajanjaksoon."

Avaaja ei näytä sitä tienneen,koska vertaa vuotta 1917 ja 2019 toisiinsa samanlaisina tapauksina. Vain stallari kykenee moiseen.

Lue lisää

"Punakapina bolsujen tuella laillista hallitusta vastaan ei siis ollutkaan mikään valtiopetos?"

Sinulla on ilmeisesti jokin lukihäiriö? Kirjoitin, että Suomessa ei ollut laillista hallitusta 1917 loppuvuonna. Silloin ei voinut olla mitään rikosta laillista hallitusta vastaankaan.

Venäjän hallitus ei tehnyt valtiopetosta vaan ne suomalaiset henkilöt (mm. Carl Enckell), jotka houkettelivat ja painostivat venäläiset tekemään eduskunnan hajottamista koskevan laittoman toimen.

"Se taas asetti hallituksen, jota stallarit eivät ole kiistäneet. Mihin sen laillisuus perustui?"

Bolsevikkien hallitus oli laiton. Se perustui väkivaltaiseen vallankaappaukseen marraskuussa 1917. Ironista tässä tilanteessa on, että suomalaisten delegaatio haki laittomalta halllinnolta tunnustusta Suomen itsenäisyydelle. Alun alkaen Suomi pyysi (22.12-17)Venäjän perustuslakia säätävältä kansalliskokoukselta itsenäisyyden tunnustamista, mutta tämän kokoontumista lykättiin bolsevikkien toimesta 18.1.1918. Kansalliskokous oli vaaleilla valittu laillinen parlamentaarinen elin.

"Venäjän hallitus katsoi Suomen eduskunnan ylittäneen valtuutensa, minkä mm vasemmiston edustaja Oskari Tokoi myönsi. Venäjällä oli edelleen asevoimaa käytössään, Suomella ei."

Valtalaki oli laillisen eduskunnan säätämä laki, joka tuli laillisesti säädetyksi eduskunnassa äänin 136-55. Venäläiset olivat itse käynnistäneet prosessin maaliskuun manifestissa 1917, jonka laillinen kenraalikuvernöörin sijainen Adam Lipski toimitti suomalaisille.

Venäläisillä oli asellista voimaa, jolla he uhkasivat laillisen eduskunnan jäseniä estäen eduskuntaa toimimasta.

Interregnum Suomessa on tätäkin kirjoitettessa. Eroavaisuus nykyisen ja 1917 interregnumiin on vain siinä, että yli sata vuotta sitten Suomessa oli venäläisiä joukkoja, jotka estivät laillista eduskuntaa kokoontumasta. Nyt Suomella on omien puolustusvoimiensa turvaama hallinto, jonka johdosta uusi hallitus aikanaan hallitusneuvottelujen jälkeen voi kokoontua maata hallitsemaan. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää??

Anonyymi kirjoitti:

Siksipä sinulla ei olekaan mitään sanottavaa asiaan.

Sikakoira räksyttää omaksi ilokseen.

Anonyymi kirjoitti:

Sikakoira räksyttää omaksi ilokseen.

Tästä olen samaa mieltä sotaratsun osalta.

Anonyymi kirjoitti:

"Punakapina bolsujen tuella laillista hallitusta vastaan ei siis ollutkaan mikään valtiopetos?"

Sinulla on ilmeisesti jokin lukihäiriö? Kirjoitin, että Suomessa ei ollut laillista hallitusta 1917 loppuvuonna. Silloin ei voinut olla mitään rikosta laillista hallitusta vastaankaan.

Venäjän hallitus ei tehnyt valtiopetosta vaan ne suomalaiset henkilöt (mm. Carl Enckell), jotka houkettelivat ja painostivat venäläiset tekemään eduskunnan hajottamista koskevan laittoman toimen.

"Se taas asetti hallituksen, jota stallarit eivät ole kiistäneet. Mihin sen laillisuus perustui?"

Bolsevikkien hallitus oli laiton. Se perustui väkivaltaiseen vallankaappaukseen marraskuussa 1917. Ironista tässä tilanteessa on, että suomalaisten delegaatio haki laittomalta halllinnolta tunnustusta Suomen itsenäisyydelle. Alun alkaen Suomi pyysi (22.12-17)Venäjän perustuslakia säätävältä kansalliskokoukselta itsenäisyyden tunnustamista, mutta tämän kokoontumista lykättiin bolsevikkien toimesta 18.1.1918. Kansalliskokous oli vaaleilla valittu laillinen parlamentaarinen elin.

"Venäjän hallitus katsoi Suomen eduskunnan ylittäneen valtuutensa, minkä mm vasemmiston edustaja Oskari Tokoi myönsi. Venäjällä oli edelleen asevoimaa käytössään, Suomella ei."

Valtalaki oli laillisen eduskunnan säätämä laki, joka tuli laillisesti säädetyksi eduskunnassa äänin 136-55. Venäläiset olivat itse käynnistäneet prosessin maaliskuun manifestissa 1917, jonka laillinen kenraalikuvernöörin sijainen Adam Lipski toimitti suomalaisille.

Venäläisillä oli asellista voimaa, jolla he uhkasivat laillisen eduskunnan jäseniä estäen eduskuntaa toimimasta.

Interregnum Suomessa on tätäkin kirjoitettessa. Eroavaisuus nykyisen ja 1917 interregnumiin on vain siinä, että yli sata vuotta sitten Suomessa oli venäläisiä joukkoja, jotka estivät laillista eduskuntaa kokoontumasta. Nyt Suomella on omien puolustusvoimiensa turvaama hallinto, jonka johdosta uusi hallitus aikanaan hallitusneuvottelujen jälkeen voi kokoontua maata hallitsemaan. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää??

Lue lisää

Stallari jatkaa valeitaan:

"Sinulla on ilmeisesti jokin lukihäiriö? Kirjoitin, että Suomessa ei ollut laillista hallitusta 1917 loppuvuonna. Silloin ei voinut olla mitään rikosta laillista hallitusta vastaankaan."

Valehtelet. Suomessa oli eduskunnan enemmistön luottamusta nauttiva Svinhufvudin senaatti, joka julisti Suomen itsenäiseksi 4.12. 1917. Sen laillisuuden todistivat naapurimaat mm.Venäjä, Ruotsi, Saksa ym.

"Venäjän hallitus ei tehnyt valtiopetosta vaan ne suomalaiset henkilöt (mm. Carl Enckell), jotka houkettelivat ja painostivat venäläiset tekemään eduskunnan hajottamista koskevan laittoman toimen."

Valehtelet. Ratkaisu oli Venäjän hallituksen, joka katsoi Suomen eduskunnan ylittäneen valtuutensa. On aivan yhdentekevää, mitä mieltä stallarit ovat asiasta.

Sama koskee itsenäisyyden tunnustamista. On aivan sama, miotä mieltä stallarit ovat, mutta bolsevikit olivat tuolloin vallassa ja pysyivät. Yleensä stallarit keuvat Leniniä, mutta nyt olet horjahtanut oikeasta uskosta. Etkö tiedä, miten stallarit kohtelevat lahkolaisia?

"Interregnum Suomessa on tätäkin kirjoitettessa."

Ei todellakaan. On vain demokraattiseen vallanvaihtoon kuuluva välivaihe,jonka aikana perustuslain mukaisesti muodostetaan uusi hallitus. Kukaan ei ole kiistänyt tilannetta millään tavalla. Paitsi te stallarit.

" Eroavaisuus nykyisen ja 1917 interregnumiin on vain siinä, että yli sata vuotta sitten Suomessa oli venäläisiä joukkoja, jotka estivät laillista eduskuntaa kokoontumasta. Nyt Suomella on omien puolustusvoimiensa turvaama hallinto, jonka johdosta uusi hallitus aikanaan hallitusneuvottelujen jälkeen voi kokoontua maata hallitsemaan."

Hölynpölyä.

" Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää??"

Kysy itseltäsi. Etkö itsekään ymmärrä valeitasi? Kukaan muu ei sitä tee.

Sotaratsu kirjoitti:

Stallari jatkaa valeitaan:

"Sinulla on ilmeisesti jokin lukihäiriö? Kirjoitin, että Suomessa ei ollut laillista hallitusta 1917 loppuvuonna. Silloin ei voinut olla mitään rikosta laillista hallitusta vastaankaan."

Valehtelet. Suomessa oli eduskunnan enemmistön luottamusta nauttiva Svinhufvudin senaatti, joka julisti Suomen itsenäiseksi 4.12. 1917. Sen laillisuuden todistivat naapurimaat mm.Venäjä, Ruotsi, Saksa ym.

"Venäjän hallitus ei tehnyt valtiopetosta vaan ne suomalaiset henkilöt (mm. Carl Enckell), jotka houkettelivat ja painostivat venäläiset tekemään eduskunnan hajottamista koskevan laittoman toimen."

Valehtelet. Ratkaisu oli Venäjän hallituksen, joka katsoi Suomen eduskunnan ylittäneen valtuutensa. On aivan yhdentekevää, mitä mieltä stallarit ovat asiasta.

Sama koskee itsenäisyyden tunnustamista. On aivan sama, miotä mieltä stallarit ovat, mutta bolsevikit olivat tuolloin vallassa ja pysyivät. Yleensä stallarit keuvat Leniniä, mutta nyt olet horjahtanut oikeasta uskosta. Etkö tiedä, miten stallarit kohtelevat lahkolaisia?

"Interregnum Suomessa on tätäkin kirjoitettessa."

Ei todellakaan. On vain demokraattiseen vallanvaihtoon kuuluva välivaihe,jonka aikana perustuslain mukaisesti muodostetaan uusi hallitus. Kukaan ei ole kiistänyt tilannetta millään tavalla. Paitsi te stallarit.

" Eroavaisuus nykyisen ja 1917 interregnumiin on vain siinä, että yli sata vuotta sitten Suomessa oli venäläisiä joukkoja, jotka estivät laillista eduskuntaa kokoontumasta. Nyt Suomella on omien puolustusvoimiensa turvaama hallinto, jonka johdosta uusi hallitus aikanaan hallitusneuvottelujen jälkeen voi kokoontua maata hallitsemaan."

Hölynpölyä.

" Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää??"

Kysy itseltäsi. Etkö itsekään ymmärrä valeitasi? Kukaan muu ei sitä tee.

Lue lisää

Propagandistiset valheesi eivät hetkauta ketää!

" Suomessa oli eduskunnan enemmistön luottamusta nauttiva Svinhufvudin senaatti, joka julisti Suomen itsenäiseksi 4.12. 1917. Sen laillisuuden todistivat naapurimaat mm.Venäjä, Ruotsi, Saksa ym."

Suomessa 31.7.1917 alkaen estettiin laillisesti v 1916 vaaleissa valitun eduskunnan toiminta venäläisen sotaväen toimesta. Tätä et pysyt mitenkään kiistämään! Ulkovallat eivät voi päättää, mikä on Suomen laillinen eduskunta. Sen kysymyksen ratkaisee Suomen suuriruhtinaskunnan silloinen valtiosääntö eli Hallitusmuoto vuodelta 1772, säädetty 21.8.1772, jota täydensi vuodelta 1789 annettu yhdistys- ja vakuuskirja. Nämä valtiosäännön perusteet oli pysytetty voimassa Porvoon valtiopäivillä 1809 keisari Aleksanteri I:n toimesta.

"Ratkaisu oli Venäjän hallituksen, joka katsoi Suomen eduskunnan ylittäneen valtuutensa."

On yhdentekevää, mitä Venäjän laiton hallitus teki tai mitä se katsoi Suomen eduskunnan tehneen. Suomessa laillisilla vaaleilla v 1916 valittu eduskunta ei voinut jatkaa toimintaansa heinäkuun 1917 jälkeen, koska sen toiminta väkivalloin estettiin.

"Etkö tiedä, miten stallarit kohtelevat lahkolaisia?"

Enpä tiedä, koska en ole ollut mainitsemiesi stallareiden kanssa koskaan missään tekemisissä. Minua kiinnostaa vain objektiiviset tosiasiat Suomen historiassa, toisin kuin sinua, joka toistelet vain propagandaasi.

Interregnum = On vain demokraattiseen vallanvaihtoon kuuluva välivaihe,jonka aikana perustuslain mukaisesti muodostetaan uusi hallitus. Oikein! Vallanvaihto voi myös venyä ajallisesti, jolloin joudutaan usein perustuslailliseen kriisiin. Ilmeisesti uutta asiaa sinulle!!

Kysy itseltäsi, kuinka paljon väittämäsi on sinulle syötettyä propagandaa ja syvenny sitten tosiasioihin ilman poliittista fanaattisuutta.

"Suomessa 31.7.1917 alkaen estettiin laillisesti v 1916 vaaleissa valitun eduskunnan toiminta venäläisen sotaväen toimesta. Tätä et pysyt mitenkään kiistämään! "

Eduskunnan hajoitti Venäjän laillinen hallitus, ei sotaväki.
Uuden eduskunnan valitsi laillisesti Suomen kansa.

"Enpä tiedä, koska en ole ollut mainitsemiesi stallareiden kanssa koskaan missään tekemisissä."

Niinkö? Väitteissä on paljon samoja valeita. Oletko piilostallari?

"Minua kiinnostaa vain objektiiviset tosiasiat Suomen historiassa, toisin kuin sinua, joka toistelet vain propagandaasi."

Niinkö? Pystyt siis kumoamaan tutkijat, kuten Tuomo Polvisen? En ole huomannut, että kykenisit jälkikäteen muuttamaan historian tapahtumia.

"Vallanvaihto voi myös venyä ajallisesti, jolloin joudutaan usein perustuslailliseen kriisiin. Ilmeisesti uutta asiaa sinulle!!"

Ei todellakaan. Nyt ei ole sellainen.

"Kysy itseltäsi, kuinka paljon väittämäsi on sinulle syötettyä propagandaa ja syvenny sitten tosiasioihin ilman poliittista fanaattisuutta."

Vaikka et huomaa, en turvaudu propagandaan, vaan tutkimustuloksiin. Niitä et näy tuntevan.

Sotaratsu kirjoitti:

"Suomessa 31.7.1917 alkaen estettiin laillisesti v 1916 vaaleissa valitun eduskunnan toiminta venäläisen sotaväen toimesta. Tätä et pysyt mitenkään kiistämään! "

Eduskunnan hajoitti Venäjän laillinen hallitus, ei sotaväki.
Uuden eduskunnan valitsi laillisesti Suomen kansa.

"Enpä tiedä, koska en ole ollut mainitsemiesi stallareiden kanssa koskaan missään tekemisissä."

Niinkö? Väitteissä on paljon samoja valeita. Oletko piilostallari?

"Minua kiinnostaa vain objektiiviset tosiasiat Suomen historiassa, toisin kuin sinua, joka toistelet vain propagandaasi."

Niinkö? Pystyt siis kumoamaan tutkijat, kuten Tuomo Polvisen? En ole huomannut, että kykenisit jälkikäteen muuttamaan historian tapahtumia.

"Vallanvaihto voi myös venyä ajallisesti, jolloin joudutaan usein perustuslailliseen kriisiin. Ilmeisesti uutta asiaa sinulle!!"

Ei todellakaan. Nyt ei ole sellainen.

"Kysy itseltäsi, kuinka paljon väittämäsi on sinulle syötettyä propagandaa ja syvenny sitten tosiasioihin ilman poliittista fanaattisuutta."

Vaikka et huomaa, en turvaudu propagandaan, vaan tutkimustuloksiin. Niitä et näy tuntevan.

Lue lisää

"Eduskunnan hajoitti Venäjän laillinen hallitus, ei sotaväki."

Vielä et ole edes yrittänyt perustella, minkä lain mukaan Venäjän väliaikainen hallitus olisi ollut laillinen.

"Uuden eduskunnan valitsi laillisesti Suomen kansa."

Suomessa oli jo vuonna 1916 valittu eduskunta. Sen vaalikausi oli kolme vuotta 1906 säädetyn valtiopäiväjärjestyksen mukaan. VJ 3 §: "Edustajanvaalit toimitetaan joka kolmas vuosi samaan aikaan koko maassa. Edustajan toimivalta alkaa silloin, kun hänet on julistettu valituksi, ja jatkuu, kunnes sen jälkeiset vaalit on suoritettu."

Uudet vaalit voitiin toimittaa siis vasta 1919, kun laillisen eduskunnan vaalikausi päättyisi. (Niin tehtiinkin 1919.)

"Pystyt siis kumoamaan tutkijat, kuten Tuomo Polvisen? "

Niin olen tehnyt, jos propagandasi on häneltä peräisin. Mutta voit toki yrittää esittää omat perusteesi.

" Nyt ei ole sellainen."

Hyvä kun olet huomannut. Olisikin huolestuttavaa, jos luulisit Suomessa olevan nykyisin perustulaillinen kriisi.

Tunnen erittäin hyvin Suomen itsenäistymisen ajan historian, kuten olen kirjoituksillani osoittanutkin. Sinäkin voit perehtyä asiaan niin halutessasi. Huomautan kuitenkin, ettei kannata lukea vain yhden tutkijan teoksia, voi totuus jäädä niistä tavoittamatta.

"Vielä et ole edes yrittänyt perustella, minkä lain mukaan Venäjän väliaikainen hallitus olisi ollut laillinen."

Se oli laillinen de facto.Muita hallituksia ei ollut. Sen päätökset toimeenpantiin, ei muita.

"Suomessa oli jo vuonna 1916 valittu eduskunta."

Ei ollut enää. Oli lokakuussa 1917 valittu eduskunta de facto.

"Hyvä kun olet huomannut. Olisikin huolestuttavaa, jos luulisit Suomessa olevan nykyisin perustulaillinen kriisi."

Olen nimenomaan oikonut sellaiset väitteenne,

"Niin olen tehnyt, jos propagandasi on häneltä peräisin. Mutta voit toki yrittää esittää omat perusteesi."

Esitä faktoja, en propagandaa, enkä juridista saivartelua sadan vuoden takaisista tapahtumista. Eivät ne miksikään muutu. Teoria on teoria ja käytäntö on käytäntö. Teoretisoida voidaan loputtomiin, eikä mikään muutu, koska kukaan välitä paskan vertaa,

"Tunnen erittäin hyvin Suomen itsenäistymisen ajan historian, kuten olen kirjoituksillani osoittanutkin."

Yrität jälkikäteen väännellä tapahtumia uuteen muottiin takertumalla pykäliin, joilla aikanaan pyyhittiin peppua. Nytkö ne muuttaisivat sadan vuoden takaiset tapahtumat.

" Sinäkin voit perehtyä asiaan niin halutessasi. Huomautan kuitenkin, ettei kannata lukea vain yhden tutkijan teoksia, voi totuus jäädä niistä tavoittamatta."

Kerrohan, kuka on kumonnut Polvisen näkemykset? Kyse ei siis ole voimassa olleista lakipykälistä, vaan reaalimaailman tapahtumista.

Sotaratsu kirjoitti:

"Vielä et ole edes yrittänyt perustella, minkä lain mukaan Venäjän väliaikainen hallitus olisi ollut laillinen."

Se oli laillinen de facto.Muita hallituksia ei ollut. Sen päätökset toimeenpantiin, ei muita.

"Suomessa oli jo vuonna 1916 valittu eduskunta."

Ei ollut enää. Oli lokakuussa 1917 valittu eduskunta de facto.

"Hyvä kun olet huomannut. Olisikin huolestuttavaa, jos luulisit Suomessa olevan nykyisin perustulaillinen kriisi."

Olen nimenomaan oikonut sellaiset väitteenne,

"Niin olen tehnyt, jos propagandasi on häneltä peräisin. Mutta voit toki yrittää esittää omat perusteesi."

Esitä faktoja, en propagandaa, enkä juridista saivartelua sadan vuoden takaisista tapahtumista. Eivät ne miksikään muutu. Teoria on teoria ja käytäntö on käytäntö. Teoretisoida voidaan loputtomiin, eikä mikään muutu, koska kukaan välitä paskan vertaa,

"Tunnen erittäin hyvin Suomen itsenäistymisen ajan historian, kuten olen kirjoituksillani osoittanutkin."

Yrität jälkikäteen väännellä tapahtumia uuteen muottiin takertumalla pykäliin, joilla aikanaan pyyhittiin peppua. Nytkö ne muuttaisivat sadan vuoden takaiset tapahtumat.

" Sinäkin voit perehtyä asiaan niin halutessasi. Huomautan kuitenkin, ettei kannata lukea vain yhden tutkijan teoksia, voi totuus jäädä niistä tavoittamatta."

Kerrohan, kuka on kumonnut Polvisen näkemykset? Kyse ei siis ole voimassa olleista lakipykälistä, vaan reaalimaailman tapahtumista.

Lue lisää

"Se oli laillinen de facto."

Et siis esitä lakia, eli de jure. Vetoat käytäntöön de facto. Vallanpitäjien asemaa on perusteltu myös de facto monissa historiallisissa tapauksissa, etenkin jos he ovat nousseet valtaan laittomin menetelmin. Mutta siis sinulla ei siis ollutkaan sitä laillista perustetta. OK.

"Muita hallituksia ei ollut."

Venäjällä toimi myös Pietarin neuvosto ja sen toimeenpaneva komitea hallitusvallan käyttäjänä, ja molempien edustajat tulivat käymään Suomessa heti keisarin vallan päättyessä 1917. Venäjällä oli siis kaksi "väliaikaista hallitusta".

"Sen päätökset toimeenpantiin, ei muita."

Pietarin neuvoston asema vahvistui Venäjällä vuoden 1917 aikana, koska sillä oli tukenaan monia sotilasyksiköitä, joissa esim. bolsevikeilla oli laaja kannatus. Pietarin neuvosto pani toimeen monia toimenpiteitä ja sen vaikutusvalta kasvoi jatkuvasti.

Ns. väliaikasien hallituksen ja Pietarin neuvoston kesken oli myös enenevää yhteistyötä sen jälkeen, kun toukokuussa 1917 väliaikaiseen hallitukseen valittiin uusia ministereitä, jotka olivat myös Pietarin neuvoston jäseniä. Kerenski oli koko ajan molempien elinten jäsen.

"Oli lokakuussa 1917 valittu eduskunta de facto."

Niin, käytännössä laittomasti valittu eduskunta toimi maassa. Ei kovin hyvä argumentti sen laillisuudelle.

"Yrität jälkikäteen väännellä tapahtumia uuteen muottiin takertumalla pykäliin, joilla aikanaan pyyhittiin peppua."

No, ei pyyhitty! HM 38 §:ää käytettiin, kun 1918 valittiin Suomelle kuningas. Samoin 15.11.1917 eduskunnan korkeimman vallan julistuksessa viitataan HM 38 §:ään. Se ei siis ollut mitään teoreettista pykäläsaivartelua. Eri asia soveltuuko 38 § noihin toimenpiteisiin.

Luettelosta tulisi luvattoman pitkä, mistä löydät lisätietoa. Ks tarkemmin google.

Tokoin hallitus ei ollut hyväksynyt mitään Venäjän hallitusta 1917. Oli ylipäätään epäselvää, oliko mikään väliaikainen hallitus voinut tulla Suomen suuriruhtinaan seuraajaksi, koska sellaisia säännöksiä ei ollut Hallitusmuodossa 1772 (HM).

Kysymystä venäläisen hallitusvallan laillisuudesta Suomessa on tarkasteltava Suomen suuriruhtinaskunnan valtiosäännön nojalla.

HM 38 §:ssä kuninkaan kuoleman varalta seuraava säännös (lyhennys):

" ....ja älköön kenelläkään muulla, kuin Kunink. Maj:tilla, olko waltaa, mistäkään syystä, kutsua Waltakunnan Säätyjä yleisille Waltiopäiwille; paitsi Kuninkaan alaikäisyyden aikana, jolloin hänen holhojansa käyttäwät tätä oikeutta; mutta jos waltaistuin jäisi awonaiseksi miespuolisen Kuningasheimon sukupuuton kautta, (josta onnettomasta tapauksesta armollinen Jumala meitä warjelkoon), niin owat Waltakunnan Säädyt welwolliset, kenenkään kutsumatta, kolmantenakymmenentenä päiwänä wiimeisen Kuninkaan kuolemasta, itsestänsä saapumaan Tukholmaan...." ja jatkuu: "niin saattanee määrätyssä ajassa niin monta kokountua, että woiwat warjella ja puolustaa Waltakunnan wapautta sekä walita uuden Kuningassuwun."

Niinpä jos kuninkaan miessukulinja katkeaa, oli Ruotsin vallan aikaisessa valtiosäännössä säädetty, että valtiosäätyjen pitää kutsumatta kokoontua 30 päivän kuluessa kuninkaan kuolemasta valitsemaan uuden kuninkaan.

Tämä soveltuu erittäin huonosti siihen, että Venäjän keisari luopuu vallasta ja siten myös suuriruhtinaan asemasta Suomessa. Miten olisi meneteltävä, jos hyväksyy ko. säännöksen soveltamisen hallitsijan vallastaluopumiseen (rinnastaen sen hallitsijan sukupuuttoon)?

Tällöin olisi ilmeisesti eduskunnan kokoonnuttava viipymättä (30 pvässä) valitsemaan uusi suuriruhtinas Suomelle. Tähän ei tarvittaisi edes kutsua. Mitään tällaista uuden suuriruhtinaan valintaprosessia ei kuitenkaan käynnistetty. Sen sijaan Adam Lipski, joka oli kenraalikuvenöörin apulaisena tullut vangitun kenraalikuvernäöörin sijaan, oli antanut tiedoksi "väliaikaisen hallituksen" manifestin, jonka nojalla eduskunta saattoi kokoontua säätämään uutta valtiosääntöä. Prosessi johti valtalain säätämiseen ja se tuli voimaan.

Siten ensinnäkään ei ollut mitään suuriruhtinaan korvaavaa valtioelintä olemassa, jolta olisi voitu valtalain vahvistamista pyytää, eikä toisaalta ollut tarvettakaan sille, koska tuossa vaiheessa oli suuriruhtinasta edustaneen vt. kenraalikuvernöörin avulla käynnistetty laillinen valtiosääntöä koskeva uudistusprosessi, joka johti korkeimman vallan ottamiseen eduskunnalle sisäisissä asioissa.

Eduskunnan hajottaminen 31.7.-17 ei siis ollut laillinen toimenpide.

Anonyymi kirjoitti:

Tokoin hallitus ei ollut hyväksynyt mitään Venäjän hallitusta 1917. Oli ylipäätään epäselvää, oliko mikään väliaikainen hallitus voinut tulla Suomen suuriruhtinaan seuraajaksi, koska sellaisia säännöksiä ei ollut Hallitusmuodossa 1772 (HM).

Kysymystä venäläisen hallitusvallan laillisuudesta Suomessa on tarkasteltava Suomen suuriruhtinaskunnan valtiosäännön nojalla.

HM 38 §:ssä kuninkaan kuoleman varalta seuraava säännös (lyhennys):

" ....ja älköön kenelläkään muulla, kuin Kunink. Maj:tilla, olko waltaa, mistäkään syystä, kutsua Waltakunnan Säätyjä yleisille Waltiopäiwille; paitsi Kuninkaan alaikäisyyden aikana, jolloin hänen holhojansa käyttäwät tätä oikeutta; mutta jos waltaistuin jäisi awonaiseksi miespuolisen Kuningasheimon sukupuuton kautta, (josta onnettomasta tapauksesta armollinen Jumala meitä warjelkoon), niin owat Waltakunnan Säädyt welwolliset, kenenkään kutsumatta, kolmantenakymmenentenä päiwänä wiimeisen Kuninkaan kuolemasta, itsestänsä saapumaan Tukholmaan...." ja jatkuu: "niin saattanee määrätyssä ajassa niin monta kokountua, että woiwat warjella ja puolustaa Waltakunnan wapautta sekä walita uuden Kuningassuwun."

Niinpä jos kuninkaan miessukulinja katkeaa, oli Ruotsin vallan aikaisessa valtiosäännössä säädetty, että valtiosäätyjen pitää kutsumatta kokoontua 30 päivän kuluessa kuninkaan kuolemasta valitsemaan uuden kuninkaan.

Tämä soveltuu erittäin huonosti siihen, että Venäjän keisari luopuu vallasta ja siten myös suuriruhtinaan asemasta Suomessa. Miten olisi meneteltävä, jos hyväksyy ko. säännöksen soveltamisen hallitsijan vallastaluopumiseen (rinnastaen sen hallitsijan sukupuuttoon)?

Tällöin olisi ilmeisesti eduskunnan kokoonnuttava viipymättä (30 pvässä) valitsemaan uusi suuriruhtinas Suomelle. Tähän ei tarvittaisi edes kutsua. Mitään tällaista uuden suuriruhtinaan valintaprosessia ei kuitenkaan käynnistetty. Sen sijaan Adam Lipski, joka oli kenraalikuvenöörin apulaisena tullut vangitun kenraalikuvernäöörin sijaan, oli antanut tiedoksi "väliaikaisen hallituksen" manifestin, jonka nojalla eduskunta saattoi kokoontua säätämään uutta valtiosääntöä. Prosessi johti valtalain säätämiseen ja se tuli voimaan.

Siten ensinnäkään ei ollut mitään suuriruhtinaan korvaavaa valtioelintä olemassa, jolta olisi voitu valtalain vahvistamista pyytää, eikä toisaalta ollut tarvettakaan sille, koska tuossa vaiheessa oli suuriruhtinasta edustaneen vt. kenraalikuvernöörin avulla käynnistetty laillinen valtiosääntöä koskeva uudistusprosessi, joka johti korkeimman vallan ottamiseen eduskunnalle sisäisissä asioissa.

Eduskunnan hajottaminen 31.7.-17 ei siis ollut laillinen toimenpide.

Lue lisää

Laillista valtaa ei voi jakaa laillisesti laittoman elimen kanssa.