Mihin asti valo kulkee?

Yksi tapa määritellä etäisyys on ns. standardikynttilät, eli 1a luokan supernovat. Ne loistavat aina vakiokirkkaudella ja kun niiden näennäinen kirkkaus mitataan, tiedetään, miten kaukana ne ovat. Nykyään on saatu vielä tarkennusta vanhoihin mittauksiin. Alla Tiedetuubin lyhyt artikkeli asiasta.

https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwi0vKiXo5jiAhUEw8QBHXz8AZgQFjABegQIBBAB&url=https://www.tiedetuubi.fi/tahtitieteen-standardikynttilat-paivitettiin&usg=AOvVaw2zIxaDfn8xB_LAMdjSOjqg

Anonyymi kirjoitti:

Yksi tapa määritellä etäisyys on ns. standardikynttilät, eli 1a luokan supernovat. Ne loistavat aina vakiokirkkaudella ja kun niiden näennäinen kirkkaus mitataan, tiedetään, miten kaukana ne ovat. Nykyään on saatu vielä tarkennusta vanhoihin mittauksiin. Alla Tiedetuubin lyhyt artikkeli asiasta.

https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwi0vKiXo5jiAhUEw8QBHXz8AZgQFjABegQIBBAB&url=https://www.tiedetuubi.fi/tahtitieteen-standardikynttilat-paivitettiin&usg=AOvVaw2zIxaDfn8xB_LAMdjSOjqg

Lue lisää

Lisäys:
Valon ikähän on itseisarvoltaan tietysti sama kuin matka valovuosissa.

Etäisyysmittaukseen on tähtitieteessä kolme konstia:

"Miten määrittelette tähtien ja galaksien etäisyyden maapallolta? Valon iän perusteella vai miten?"

Noin 1000 valovuoden etäisyyteen kolmiomittauksella, siitä eteenpäin standardikynttilöillä ja hyvin kauas punasiirtymällä (valon matkallaoloaika). Lue lisää Tähtitieteen käsikirjasta tai pyydä uskottuasi lukemaan.

TH

Anonyymi kirjoitti:

Yksi tapa määritellä etäisyys on ns. standardikynttilät, eli 1a luokan supernovat. Ne loistavat aina vakiokirkkaudella ja kun niiden näennäinen kirkkaus mitataan, tiedetään, miten kaukana ne ovat. Nykyään on saatu vielä tarkennusta vanhoihin mittauksiin. Alla Tiedetuubin lyhyt artikkeli asiasta.

https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwi0vKiXo5jiAhUEw8QBHXz8AZgQFjABegQIBBAB&url=https://www.tiedetuubi.fi/tahtitieteen-standardikynttilat-paivitettiin&usg=AOvVaw2zIxaDfn8xB_LAMdjSOjqg

Lue lisää

Lisään vielä lähietäisyyden standardikynttilät eli kefeidi-muuttujat. Niillä saa jopa Andromedan galaksin etäisyyden.

Anonyymi kirjoitti:

Yksi tapa määritellä etäisyys on ns. standardikynttilät, eli 1a luokan supernovat. Ne loistavat aina vakiokirkkaudella ja kun niiden näennäinen kirkkaus mitataan, tiedetään, miten kaukana ne ovat. Nykyään on saatu vielä tarkennusta vanhoihin mittauksiin. Alla Tiedetuubin lyhyt artikkeli asiasta.

https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwi0vKiXo5jiAhUEw8QBHXz8AZgQFjABegQIBBAB&url=https://www.tiedetuubi.fi/tahtitieteen-standardikynttilat-paivitettiin&usg=AOvVaw2zIxaDfn8xB_LAMdjSOjqg

Lue lisää

Miten valon kirkkauden avulla voidaan mitata valon lähteen etäisyys maapallolta?

Valon kirkkaus on se, mitä se on, mutta ei sen avulla voida mitata valon lähteen etäisyyttä maapallolta eikä valon ikää.

Valo voi näyttää maapallolta katsottuna kirkkaalta mm. sen vuoksi, että valon lähde on voimakkaampi kuin jonkin toisen valon lähde. Tämä ei kerro mitään valon lähteiden etäisyydestä tai iästä.

Anonyymi kirjoitti:

Etäisyysmittaukseen on tähtitieteessä kolme konstia:

"Miten määrittelette tähtien ja galaksien etäisyyden maapallolta? Valon iän perusteella vai miten?"

Noin 1000 valovuoden etäisyyteen kolmiomittauksella, siitä eteenpäin standardikynttilöillä ja hyvin kauas punasiirtymällä (valon matkallaoloaika). Lue lisää Tähtitieteen käsikirjasta tai pyydä uskottuasi lukemaan.

TH

Lue lisää

Halton Arp ja Toivo Jaakkola ovat olleet eri mieltä tulkinnoista. Minä en ota kantaa, koska en ymmärrä näitä asioita. Sen kuitenkin ymmärrän, että valon kirkkauden perusteella ei voida laskea kohteen etäisyyttä maapallolta tai valon ikää. Punasiirtymästä en mitään tiedä.

Anonyymi kirjoitti:

Lisäys:
Valon ikähän on itseisarvoltaan tietysti sama kuin matka valovuosissa.

Miten voit tietää sen, kuinka pitkän matkan valo on kulkenut?

G4G kirjoitti:

Miten valon kirkkauden avulla voidaan mitata valon lähteen etäisyys maapallolta?

Valon kirkkaus on se, mitä se on, mutta ei sen avulla voida mitata valon lähteen etäisyyttä maapallolta eikä valon ikää.

Valo voi näyttää maapallolta katsottuna kirkkaalta mm. sen vuoksi, että valon lähde on voimakkaampi kuin jonkin toisen valon lähde. Tämä ei kerro mitään valon lähteiden etäisyydestä tai iästä.

Lue lisää

Kun on koulut käymättä, niin joutuu kyselemään tyhmiä.

Juurihan tuossa oli selitetty, että 1a luokan supernova on standardi.m Ne loistavat aina yhtä voimakkaina. Samoin kefeideistä tiedetään suhde tähden absoluuttisenn kirkkauden ja muuttumisjakson välillä.
Sitten ei tarvitsekaan enää tietää muuta kuin se, että valon intensiteetti heikkenee etäisyyden neliöön.

Sinulle saa näköjään yksinkertaisimmatkin asiat vääntää rautalangasta. Olisit vaan yrittänyt sinnitellä amiksen loppuun.

Matalallisempi TH

G4G kirjoitti:

Halton Arp ja Toivo Jaakkola ovat olleet eri mieltä tulkinnoista. Minä en ota kantaa, koska en ymmärrä näitä asioita. Sen kuitenkin ymmärrän, että valon kirkkauden perusteella ei voida laskea kohteen etäisyyttä maapallolta tai valon ikää. Punasiirtymästä en mitään tiedä.

Lue lisää

Tähän voisi Bohr lausua:m "Mielenkiintoista jos totta". Sekä Arp että Jaakkola ovat näkemyksineen jääneet kuriositeettiin.

Anonyymi kirjoitti:

Kun on koulut käymättä, niin joutuu kyselemään tyhmiä.

Juurihan tuossa oli selitetty, että 1a luokan supernova on standardi.m Ne loistavat aina yhtä voimakkaina. Samoin kefeideistä tiedetään suhde tähden absoluuttisenn kirkkauden ja muuttumisjakson välillä.
Sitten ei tarvitsekaan enää tietää muuta kuin se, että valon intensiteetti heikkenee etäisyyden neliöön.

Sinulle saa näköjään yksinkertaisimmatkin asiat vääntää rautalangasta. Olisit vaan yrittänyt sinnitellä amiksen loppuun.

Matalallisempi TH

Lue lisää

Toinen tähti loistaa kirkkaammin kuin toinen. Mistä tiedät, millä kirkkaudella tähdet loistavat lähtöpaikassa? Jos toinen loistaa kirkkaammin kuin toinen, niin se näkyy kirkkaampana maapallolla, vaikka olisi yhtä kaukana kuin se vähemmän kirkkaasti loistava tähti.

Lähtötilanne siis ratkaisee eikä se kerro mitään etäisyydestä tai valon iästä.

G4G kirjoitti:

Toinen tähti loistaa kirkkaammin kuin toinen. Mistä tiedät, millä kirkkaudella tähdet loistavat lähtöpaikassa? Jos toinen loistaa kirkkaammin kuin toinen, niin se näkyy kirkkaampana maapallolla, vaikka olisi yhtä kaukana kuin se vähemmän kirkkaasti loistava tähti.

Lähtötilanne siis ratkaisee eikä se kerro mitään etäisyydestä tai valon iästä.

Lue lisää

Otetaan toinen jutska eli tähtien koko.

Joku olettaa suurena näkyvän tähden olevan lähempänä kuin pienempänä näkyvä tähti. Tämä voi olla totta, mutta toinen selitys on se, että tähdet ovat yhtä kaukana ja toinen on suurempi kuin toinen. Sen takia se näyttää isommalta maapallolla, vaikka tähdet ovat yhtä etäällä.

G4G kirjoitti:

Toinen tähti loistaa kirkkaammin kuin toinen. Mistä tiedät, millä kirkkaudella tähdet loistavat lähtöpaikassa? Jos toinen loistaa kirkkaammin kuin toinen, niin se näkyy kirkkaampana maapallolla, vaikka olisi yhtä kaukana kuin se vähemmän kirkkaasti loistava tähti.

Lähtötilanne siis ratkaisee eikä se kerro mitään etäisyydestä tai valon iästä.

Lue lisää

Tiedän, koska tähtitiede on ratkaisuut asian parin erikoisen tähtiluokan kohdalla. Muita tähtiä ei etäisyyden määrittelyssä käytetä kuin niitä, joiden kirkkaus tunnetaan. Juurikin 1a supernovien ja kefeidien absoluuttinen kirkaus tunnetaan, kuten sinulle on useita kertoja jo kerrottu.
Miten joku voi olla niin hemmetin tyhmä, ettei vielä neljännenkään kerran jälkeen tajua niin yksinkertaista asiaa. Vai etkö lainkaan lue, mitä sinulle on vastattu? Silloin keskustelu kanssasi on ajan haaskausta mutta niinhän se taitaa olla muutenkin.

G4G kirjoitti:

Otetaan toinen jutska eli tähtien koko.

Joku olettaa suurena näkyvän tähden olevan lähempänä kuin pienempänä näkyvä tähti. Tämä voi olla totta, mutta toinen selitys on se, että tähdet ovat yhtä kaukana ja toinen on suurempi kuin toinen. Sen takia se näyttää isommalta maapallolla, vaikka tähdet ovat yhtä etäällä.

Lue lisää

"Joku olettaa suurena näkyvän tähden olevan lähempänä kuin pienempänä näkyvä tähti. "

Voi lapsi hyvä. Jos et tiedä tähtitieteestä sitä vertaa, että maapallolle tähdet näkyvät pistemäisinä, niin kipin kapin kirjastoon. On kuin opettaisi aakkosia osaamatonta lukemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedän, koska tähtitiede on ratkaisuut asian parin erikoisen tähtiluokan kohdalla. Muita tähtiä ei etäisyyden määrittelyssä käytetä kuin niitä, joiden kirkkaus tunnetaan. Juurikin 1a supernovien ja kefeidien absoluuttinen kirkaus tunnetaan, kuten sinulle on useita kertoja jo kerrottu.
Miten joku voi olla niin hemmetin tyhmä, ettei vielä neljännenkään kerran jälkeen tajua niin yksinkertaista asiaa. Vai etkö lainkaan lue, mitä sinulle on vastattu? Silloin keskustelu kanssasi on ajan haaskausta mutta niinhän se taitaa olla muutenkin.

Lue lisää

Vaikka joidenkin tähtien absoluuttinen kirkkaus tunnetaan, niin se kirkkaus ei kerro niiden tähtien etäisyyttä maapallolta. Se etäisyys täytyisi laskea jollakin muulla tavalla kuin mittaamalla valon kirkkautta. Etkö tätä ymmärrä? Eikä tähtien kirkkaus kerro mitään niiden tuottaman valon iästä. Oletko todella niin tyhmä, että et ymmärrä näin yksinkertaisia asioita?

Jos näet taskulampun valokeilan, niin mistä tiedät, miten vanhaa se valo on? Siitä, että se valon lähde täytyy olla reaaliaikainen.

No, mistä tiedät sen, milloin tähdet alkoivat loistaa valoa? Et mistään. Uskot ateistien arvauksia tässä asiassa, samoin kuin tähtien etäisyyksiä arvioitaessa. Minä en usko, mutta pidän mahdollisena. Miksi uskot sellaista, mitä et tiedä tai voi todistaa? Eikö se ole tyhmää? Sehän on sama kuin uskoisi Jumalaan ja luomiseen!

Anonyymi kirjoitti:

"Joku olettaa suurena näkyvän tähden olevan lähempänä kuin pienempänä näkyvä tähti. "

Voi lapsi hyvä. Jos et tiedä tähtitieteestä sitä vertaa, että maapallolle tähdet näkyvät pistemäisinä, niin kipin kapin kirjastoon. On kuin opettaisi aakkosia osaamatonta lukemaan.

Lue lisää

Toinen piste on kaukoputkessa toista isompi.

G4G kirjoitti:

Vaikka joidenkin tähtien absoluuttinen kirkkaus tunnetaan, niin se kirkkaus ei kerro niiden tähtien etäisyyttä maapallolta. Se etäisyys täytyisi laskea jollakin muulla tavalla kuin mittaamalla valon kirkkautta. Etkö tätä ymmärrä? Eikä tähtien kirkkaus kerro mitään niiden tuottaman valon iästä. Oletko todella niin tyhmä, että et ymmärrä näin yksinkertaisia asioita?

Jos näet taskulampun valokeilan, niin mistä tiedät, miten vanhaa se valo on? Siitä, että se valon lähde täytyy olla reaaliaikainen.

No, mistä tiedät sen, milloin tähdet alkoivat loistaa valoa? Et mistään. Uskot ateistien arvauksia tässä asiassa, samoin kuin tähtien etäisyyksiä arvioitaessa. Minä en usko, mutta pidän mahdollisena. Miksi uskot sellaista, mitä et tiedä tai voi todistaa? Eikö se ole tyhmää? Sehän on sama kuin uskoisi Jumalaan ja luomiseen!

Lue lisää

Kävisit nyt kiltisti sen peruskoulun loppuun missä nämä asiat selvitetään. Tosin mitäs se minulle kuuluu jos haluat antaa itsestäsi noin idiootin kuvan.

Ja kaveri vielä kehtaa haukkua muita amispojiksi, kun oma tietämys ei ole edes peruskoulutasoa..

Tästä tulee taas hauskaa kun sinua viedään kuin pässiä narussa. Taidanpa laittaa popparit tulemaan :D

G4G kirjoitti:

Toinen piste on kaukoputkessa toista isompi.

Ei ole. Se näyttää siltä, koska voimakkaampi valo siroaa ilmakehässä enemmän. Millän kaukoputkella et kykene näkemään tähden pintaa. Jos näet jonkun valopallon suurempana, katsot planeettaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole. Se näyttää siltä, koska voimakkaampi valo siroaa ilmakehässä enemmän. Millän kaukoputkella et kykene näkemään tähden pintaa. Jos näet jonkun valopallon suurempana, katsot planeettaa.

Lue lisää

Tähdet ovat erikokoisia jo paljain silmin katsottuna. Amispoju.

G4G kirjoitti:

Tähdet ovat erikokoisia jo paljain silmin katsottuna. Amispoju.

Niin ovat, mutta et todellakaan näen tätä koko eroa paljain silmin, vaan kuten sinulle on yritetty selittää, että näet erilaisia tähtiä erilaisilla kirkkauksilla.

Miksi haukut muita amispojiksi, kun heillä näyttää olevan paljon parempi tietotaso kuin sinulla, tai itse asiassa kaikki jotka ovat käyneet peruskoulun tietävät nämä perusasiat. Miksi et ole käynyt peruskoulua?

G4G kirjoitti:

Vaikka joidenkin tähtien absoluuttinen kirkkaus tunnetaan, niin se kirkkaus ei kerro niiden tähtien etäisyyttä maapallolta. Se etäisyys täytyisi laskea jollakin muulla tavalla kuin mittaamalla valon kirkkautta. Etkö tätä ymmärrä? Eikä tähtien kirkkaus kerro mitään niiden tuottaman valon iästä. Oletko todella niin tyhmä, että et ymmärrä näin yksinkertaisia asioita?

Jos näet taskulampun valokeilan, niin mistä tiedät, miten vanhaa se valo on? Siitä, että se valon lähde täytyy olla reaaliaikainen.

No, mistä tiedät sen, milloin tähdet alkoivat loistaa valoa? Et mistään. Uskot ateistien arvauksia tässä asiassa, samoin kuin tähtien etäisyyksiä arvioitaessa. Minä en usko, mutta pidän mahdollisena. Miksi uskot sellaista, mitä et tiedä tai voi todistaa? Eikö se ole tyhmää? Sehän on sama kuin uskoisi Jumalaan ja luomiseen!

Lue lisää

Voihan Mooseksen sandaalit.
Standardikynttilän absoluuttinen kirkkaus tunnetaan. Tällöin Maassa mitattavasta suhteellisesta kirkkaudesta voidaan laskea sen etäisyys, koska intensiteetti heikkenee etäisyyden neliöön. Kun etäisyys tunnetaan, tunnetaan myös valon ikä. Asia tiedetään varsin hyvin ja se on aukottomasti todistettu.

Ainakin viides kerta sama alkeellinen asia, eikä taida vieläkään mennä tajuntaan. Kertoo jotain logiikasi tasosta. Sen perusteella määrittelisin sinut selvästi kreationistiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ovat, mutta et todellakaan näen tätä koko eroa paljain silmin, vaan kuten sinulle on yritetty selittää, että näet erilaisia tähtiä erilaisilla kirkkauksilla.

Miksi haukut muita amispojiksi, kun heillä näyttää olevan paljon parempi tietotaso kuin sinulla, tai itse asiassa kaikki jotka ovat käyneet peruskoulun tietävät nämä perusasiat. Miksi et ole käynyt peruskoulua?

Lue lisää

Kun olin lapsi, niin peruskoulua ei ollut olemassa. Kävin kansakoulua.

Silmin nähden pienempi tähti loistaa pienemmällä kirkkaudella kuin suurempi tähti. Se ei kerro mitään siitä, miten etäällä tähdet ovat ja mikä on niiden ikä. Simple. Jo kansakoulussa opetettiin tämä asia, mutta ateistit ovat näköjään muuttaneet opetuksen sisältöä peruskoulussa.

G4G kirjoitti:

Kun olin lapsi, niin peruskoulua ei ollut olemassa. Kävin kansakoulua.

Silmin nähden pienempi tähti loistaa pienemmällä kirkkaudella kuin suurempi tähti. Se ei kerro mitään siitä, miten etäällä tähdet ovat ja mikä on niiden ikä. Simple. Jo kansakoulussa opetettiin tämä asia, mutta ateistit ovat näköjään muuttaneet opetuksen sisältöä peruskoulussa.

Lue lisää

"Kävin kansakoulua. "
No et kyllä ole käynyt sitäkään, ainakaan sen perusteella minkälaisen kuvan annat olemattomasta tietotaidostasi.

"Silmin nähden pienempi tähti loistaa pienemmällä kirkkaudella kuin suurempi tähti."
Kun edelleenkään et voi nähdä silmin tähtien koko eroa. Eikä suurempi tähti tarkoita että se olisi kirkkaampi.

"mutta ateistit ovat näköjään muuttaneet opetuksen sisältöä peruskoulussa."
Ja nyt sitten laitoit hörhövaihteen oikein kunnolla sisään, ja rupesit hörhöilemään salaliittoteorioita. Luuletko että olet yhtään sen uskottavampi, kun tuollaista sontaa keksit?

Anonyymi kirjoitti:

Voihan Mooseksen sandaalit.
Standardikynttilän absoluuttinen kirkkaus tunnetaan. Tällöin Maassa mitattavasta suhteellisesta kirkkaudesta voidaan laskea sen etäisyys, koska intensiteetti heikkenee etäisyyden neliöön. Kun etäisyys tunnetaan, tunnetaan myös valon ikä. Asia tiedetään varsin hyvin ja se on aukottomasti todistettu.

Ainakin viides kerta sama alkeellinen asia, eikä taida vieläkään mennä tajuntaan. Kertoo jotain logiikasi tasosta. Sen perusteella määrittelisin sinut selvästi kreationistiksi.

Lue lisää

"Standardikynttilän absoluuttinen kirkkaus tunnetaan. Tällöin Maassa mitattavasta suhteellisesta kirkkaudesta voidaan laskea sen etäisyys, koska intensiteetti heikkenee etäisyyden neliöön. Kun etäisyys tunnetaan, tunnetaan myös valon ikä. Asia tiedetään varsin hyvin ja se on aukottomasti todistettu."

Tässä oletetaan kohteelle jokin kirkkaus sen lähtöpaikassa, jota ei tiedetä. Sitten sen arvatun kirkkauden perusteella lasketaan etäisyys maapalloon. Käytetään siis tuntematonta määrettä laskussa, joka on vedetty kokonaan hatusta. Ja sen laskutoimituksen jälkeen sanotaan tähden iäksi jotakin, joka on sekin hatusta temmattu, koska yhtälön alkutilanne on pelkän arvauksen varassa eikä mitattavissa millään tavalla. Taikuutta?

En usko luomiseen enkä kreationistien väitteisiin. En ole kreationisti. Sinä olet ateisti, minä en. Sinä uskot, minä en. Olen agnostikko. Vain agnostikot eivät usko: ateistit ja uskontojen kannattajat uskovat. Häpeä uskoasi! Et voi todistaa uskomuksiasi tosiksi! Et tiedä totuutta, mutta pidät varmana ateistisen uskosi sisällön! Hyi! Häpeä! Uskovainen! Yök! Oksennus.

G4G kirjoitti:

Tähdet ovat erikokoisia jo paljain silmin katsottuna. Amispoju.

Ihmisen normaalin näkökyky edellyttää n. yhden kulmaminuutin etäisyydellä olevien pisteiden erottamista toisistaan. Kulmaminuuttihan on 1/60 astetta.
Amispoikakin osaisi varmaan laskea, miten kaukana toisistaan 4,2 valovuoden (lähin tähti) etäisyydellä yhden kulmaminuutin kulmassa näkyvät kohteet ovat.

Jos en tehnyt pilkkuvirhettä, niin kaariminuutti vastaa tuolta etäisyydelta n. 11 valotuntia. Jos normaalilla näöllä varustettu näkisi Proxima Centaurin pintana, kyseisen tähden halkaisijan pitäisi olla n. 82 kertaa Maan ja Auringon välimatka. Eli jos tähden keskusta olisi Aurinkomme kohdalla, sen pinta olisi n 3,5 kertaa kauempana kuin Neptunus. Ja nyt on kyse lähimmästä tähdestä.

Että sellaista amismatiikalla tällä kertaa. Hömelö hyvä. Niinhän sinua viedään kuin kuoriämpäriä. Palstalla kun sattuu olemaan alan harrastajia ja sinulla ei ole edes amispohjaista sivistystä.

G4G kirjoitti:

"Standardikynttilän absoluuttinen kirkkaus tunnetaan. Tällöin Maassa mitattavasta suhteellisesta kirkkaudesta voidaan laskea sen etäisyys, koska intensiteetti heikkenee etäisyyden neliöön. Kun etäisyys tunnetaan, tunnetaan myös valon ikä. Asia tiedetään varsin hyvin ja se on aukottomasti todistettu."

Tässä oletetaan kohteelle jokin kirkkaus sen lähtöpaikassa, jota ei tiedetä. Sitten sen arvatun kirkkauden perusteella lasketaan etäisyys maapalloon. Käytetään siis tuntematonta määrettä laskussa, joka on vedetty kokonaan hatusta. Ja sen laskutoimituksen jälkeen sanotaan tähden iäksi jotakin, joka on sekin hatusta temmattu, koska yhtälön alkutilanne on pelkän arvauksen varassa eikä mitattavissa millään tavalla. Taikuutta?

En usko luomiseen enkä kreationistien väitteisiin. En ole kreationisti. Sinä olet ateisti, minä en. Sinä uskot, minä en. Olen agnostikko. Vain agnostikot eivät usko: ateistit ja uskontojen kannattajat uskovat. Häpeä uskoasi! Et voi todistaa uskomuksiasi tosiksi! Et tiedä totuutta, mutta pidät varmana ateistisen uskosi sisällön! Hyi! Häpeä! Uskovainen! Yök! Oksennus.

Lue lisää

Ei oletettu, vaan laskettu. Jos joku ei tajua kertotaulua on turha yrittää opettaa osittaisdifferentiaaleja.
Voit uskoa ihan huviksesi, että 1a standardikynttilöiden abosluuttinen kirkkaus perustuu tunnettuun fysiikkaan. Se ei todellakaan ole arvailua, vaan kovaa tieteellistä faktaa. A1 leimahdusmekanismi tunnetaan ja se tuottaa aina vakiotehoisen valon. Kefeidien muuntelun ja kirkkauden suhde taas perustuu suoriin empiirisiin havaintoihin.

Kaveri kysyy Aku Ankka tason asioita ja sitten kun ne kerrotaan, alkaa älämölö: "En usko. En usko." Vajakki mikä vajakki.

Anonyymi kirjoitti:

Ei oletettu, vaan laskettu. Jos joku ei tajua kertotaulua on turha yrittää opettaa osittaisdifferentiaaleja.
Voit uskoa ihan huviksesi, että 1a standardikynttilöiden abosluuttinen kirkkaus perustuu tunnettuun fysiikkaan. Se ei todellakaan ole arvailua, vaan kovaa tieteellistä faktaa. A1 leimahdusmekanismi tunnetaan ja se tuottaa aina vakiotehoisen valon. Kefeidien muuntelun ja kirkkauden suhde taas perustuu suoriin empiirisiin havaintoihin.

Kaveri kysyy Aku Ankka tason asioita ja sitten kun ne kerrotaan, alkaa älämölö: "En usko. En usko." Vajakki mikä vajakki.

Lue lisää

Se, mikä kirkkaus kohteella on maapallolla mitattuna, on täysin riippuvaista siitä kirkkaudesta, mikä kohteella on lähtöpaikassa. Kukaan ei tiedä sitä lähtötilanteen kirkkautta. Se arvataan. Ja sen arvauksen eli tuntemattoman määreen mukaan lasketaan sitten kohteen etäisyys maapallolta ja valon ikä. Vastaus vedetään siis hatusta. Taikuutta?

G4G kirjoitti:

Se, mikä kirkkaus kohteella on maapallolla mitattuna, on täysin riippuvaista siitä kirkkaudesta, mikä kohteella on lähtöpaikassa. Kukaan ei tiedä sitä lähtötilanteen kirkkautta. Se arvataan. Ja sen arvauksen eli tuntemattoman määreen mukaan lasketaan sitten kohteen etäisyys maapallolta ja valon ikä. Vastaus vedetään siis hatusta. Taikuutta?

Lue lisää

Hatusta vedetään myös kohteen (tähden) koko. Sehän perustuu tähden kirkkauteen maapallolla mitattuna! Ja siihen vaikuttaa tietysti se, mikä on kirkkaus lähtöpaikalla eli siellä, missä tähti sijaitsee. Sitä ei kukaan tiedä, mutta ainahan voi arvailla! Ja sitä ateistit juuri tekevät, kun eivät muuhun pysty! Vajakit!

"Miten nuoren maan kreationistit selittävät galaksien ja tähtien valon näkymisen maapallolla?"

Eivät mitenkään. Heidän mielestään ne ovat toisarvoisia asioita, joita ei tarvtise tietää.

G4G kirjoitti:

Se, mikä kirkkaus kohteella on maapallolla mitattuna, on täysin riippuvaista siitä kirkkaudesta, mikä kohteella on lähtöpaikassa. Kukaan ei tiedä sitä lähtötilanteen kirkkautta. Se arvataan. Ja sen arvauksen eli tuntemattoman määreen mukaan lasketaan sitten kohteen etäisyys maapallolta ja valon ikä. Vastaus vedetään siis hatusta. Taikuutta?

Lue lisää

"Kukaan ei tiedä sitä lähtötilanteen kirkkautta."
Miten niin ei tiedetä? Mistä tuon älyttömyyden nyt vetäisit?

"Sehän perustuu tähden kirkkauteen maapallolla mitattuna!"
Ja mistä vetäisit tämän idioottimaisuuden?

Miksi edes keskustelet tästä asiasta kun et tiedä siitä mitään? Mutta silti kovasti olet haukkumassa muita. Eli olet pesunkestävä kretu. Mitä muuten jumalasi sanoo tuosta sinun jatkuvasta valehtelusta?

G4G kirjoitti:

Hatusta vedetään myös kohteen (tähden) koko. Sehän perustuu tähden kirkkauteen maapallolla mitattuna! Ja siihen vaikuttaa tietysti se, mikä on kirkkaus lähtöpaikalla eli siellä, missä tähti sijaitsee. Sitä ei kukaan tiedä, mutta ainahan voi arvailla! Ja sitä ateistit juuri tekevät, kun eivät muuhun pysty! Vajakit!

Lue lisää

"Hatusta vedetään myös kohteen (tähden) koko. Sehän perustuu tähden kirkkauteen maapallolla mitattuna!"

Olet ennekin mokaillut armottomasti, mutta tässä ketjussa mokailusi ylittää kaiken entisen kirkkaasti. Miltei jokainen väitteesi on ollut väärä. kuten taas tämäkin. Tähden kokoa ei todellakaan määritellä kirkkauden perusteella.
Googlaahan "Hertzsprungin–Russellin kaavio" lue, opi ja viisastu.

G4G kirjoitti:

Halton Arp ja Toivo Jaakkola ovat olleet eri mieltä tulkinnoista. Minä en ota kantaa, koska en ymmärrä näitä asioita. Sen kuitenkin ymmärrän, että valon kirkkauden perusteella ei voida laskea kohteen etäisyyttä maapallolta tai valon ikää. Punasiirtymästä en mitään tiedä.

Lue lisää

Vielä yksi lisäys sivullisten varalta Ei voi laskea, jollei kohteesta tiedetä mitään:

"Sen kuitenkin ymmärrän, että valon kirkkauden perusteella ei voida laskea kohteen etäisyyttä maapallolta tai valon ikää."

Meillä on kuitenkin yli miljoona tähteä alle 10´000 valovuoden valovuoden päässä, johon saakka etäisyys on saatavissa kolmiomittauksella. Tästä aineistosta voidaan erotella

Anonyymi kirjoitti:

Vielä yksi lisäys sivullisten varalta Ei voi laskea, jollei kohteesta tiedetä mitään:

"Sen kuitenkin ymmärrän, että valon kirkkauden perusteella ei voida laskea kohteen etäisyyttä maapallolta tai valon ikää."

Meillä on kuitenkin yli miljoona tähteä alle 10´000 valovuoden valovuoden päässä, johon saakka etäisyys on saatavissa kolmiomittauksella. Tästä aineistosta voidaan erotella

Lue lisää

Jatkoa edelliseen:

..erotella tähdet joiden ominaisuuksista on laskettavissa niiden "todellinen" kirkkaus samalle etäisyydelle siirrettyinä. Näin ensimmäisellä mittakepillä kalibroidaan toinen ja sillä edelleen kolmas.

Anonyymi kirjoitti:

Vielä yksi lisäys sivullisten varalta Ei voi laskea, jollei kohteesta tiedetä mitään:

"Sen kuitenkin ymmärrän, että valon kirkkauden perusteella ei voida laskea kohteen etäisyyttä maapallolta tai valon ikää."

Meillä on kuitenkin yli miljoona tähteä alle 10´000 valovuoden valovuoden päässä, johon saakka etäisyys on saatavissa kolmiomittauksella. Tästä aineistosta voidaan erotella

Lue lisää

Kolmiomittausta ei voida käyttää luotettavasti tähtien etäisyyksien mittaamiseen. Se soveltuu vain maapallolla olevien kohteiden mittaamiseen.

G4G kirjoitti:

Kolmiomittausta ei voida käyttää luotettavasti tähtien etäisyyksien mittaamiseen. Se soveltuu vain maapallolla olevien kohteiden mittaamiseen.

Miksi ei muka voi. Onhan sitä käytetty.

G4G kirjoitti:

Vaikka joidenkin tähtien absoluuttinen kirkkaus tunnetaan, niin se kirkkaus ei kerro niiden tähtien etäisyyttä maapallolta. Se etäisyys täytyisi laskea jollakin muulla tavalla kuin mittaamalla valon kirkkautta. Etkö tätä ymmärrä? Eikä tähtien kirkkaus kerro mitään niiden tuottaman valon iästä. Oletko todella niin tyhmä, että et ymmärrä näin yksinkertaisia asioita?

Jos näet taskulampun valokeilan, niin mistä tiedät, miten vanhaa se valo on? Siitä, että se valon lähde täytyy olla reaaliaikainen.

No, mistä tiedät sen, milloin tähdet alkoivat loistaa valoa? Et mistään. Uskot ateistien arvauksia tässä asiassa, samoin kuin tähtien etäisyyksiä arvioitaessa. Minä en usko, mutta pidän mahdollisena. Miksi uskot sellaista, mitä et tiedä tai voi todistaa? Eikö se ole tyhmää? Sehän on sama kuin uskoisi Jumalaan ja luomiseen!

Lue lisää

Ei sitä voi tarkasti tietää:

"No, mistä tiedät sen, milloin tähdet alkoivat loistaa valoa?"

Tuota tietoa ei myöskään tarvita selvitettäessä, miten etäällä tähti on.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi ei muka voi. Onhan sitä käytetty.

Virheellisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sitä voi tarkasti tietää:

"No, mistä tiedät sen, milloin tähdet alkoivat loistaa valoa?"

Tuota tietoa ei myöskään tarvita selvitettäessä, miten etäällä tähti on.

Lue lisää

Tähtien loistama valo ja sen kirkkaus on ainoa seikka, jonka avulla niiden etäisyyttä maapallosta on "mitattu". Laskelmat perustuvat aina jonkin tuntemattoman suureen määrään: etäisyys tai valon ikä eli sen kulkema matka.

Ainoa asia, jota voidaan mitata maapallolta käsin, on valon kirkkaus: ei tähden etäisyyttä tai valon ikää. Ne asiat on vedetty hatusta eli arvattu. Se selittää sen, miksi muutama satatuhatta vuotta on muuttunut 13,8 miljardiksi vuodeksi arvioissa. Menetelmien kehitys ja paremmuus ei selitä sitä.

G4G kirjoitti:

Tähtien loistama valo ja sen kirkkaus on ainoa seikka, jonka avulla niiden etäisyyttä maapallosta on "mitattu". Laskelmat perustuvat aina jonkin tuntemattoman suureen määrään: etäisyys tai valon ikä eli sen kulkema matka.

Ainoa asia, jota voidaan mitata maapallolta käsin, on valon kirkkaus: ei tähden etäisyyttä tai valon ikää. Ne asiat on vedetty hatusta eli arvattu. Se selittää sen, miksi muutama satatuhatta vuotta on muuttunut 13,8 miljardiksi vuodeksi arvioissa. Menetelmien kehitys ja paremmuus ei selitä sitä.

Lue lisää

"Ainoa asia, jota voidaan mitata maapallolta käsin, on valon kirkkaus: ei tähden etäisyyttä tai valon ikää."
Eli et ymmärrä miten näitä etäisyyksiä mitataan. Etkä ymmärrä vaikka kuinka sinulle on sitä yritetty selittää. Joten ihan turhaan väität että se olisi mahdotonta, koska _sinä_ et ymmärrä miten näitä etäisyyksiä mitataan.

"Miten nuoren maan kreationistit selittävät galaksien ja tähtien valon näkymisen maapallolla?"

Suurin osa nuoren maan kreationisteista ei tälläisiä asioita edes ajattele. Yksi vastaus, jonka olen kuullut, että Jumala loi kaikki valonsäteet jo valmiiksi matkaan, niin että ne saapuivat sopivasti Maahan 6000 valovuoden päästä, vaikka itse tähti olisikin esimerkiksi miljoonan valovuoden etäisyydellä.

G4G kirjoitti:

Virheellisesti.

Miten niin? kuvitteletko todella tietäväsi asiat paremmin kuin asiaa tutkivat tiedemiehet ja -naiset.
Väitteellesi ei ole järkevää pohjaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Ainoa asia, jota voidaan mitata maapallolta käsin, on valon kirkkaus: ei tähden etäisyyttä tai valon ikää."
Eli et ymmärrä miten näitä etäisyyksiä mitataan. Etkä ymmärrä vaikka kuinka sinulle on sitä yritetty selittää. Joten ihan turhaan väität että se olisi mahdotonta, koska _sinä_ et ymmärrä miten näitä etäisyyksiä mitataan.

Lue lisää

"...Eli et ymmärrä miten näitä etäisyyksiä mitataan. "

Ei se ymmärrä ei.
Katselin useita kommentteja ja asia on selitetty harvinaisen selvästi. Jos olisin kertonut samat tosiasiat lapsenlapselleni 9v, hän olisi tajunnut asian satavarmasti.
En tiedä, onko tämä G4G todella noin yksiniitinen, vai onko hänen ainoa tarkoituksensa ärsyttää heittäytymällä tahallaan tyhmäksi. On kyseessä kumpi tahansa, niin häneen on melkoisen turha tuhlata ruutia.

En ole fyysikko ja ajattelutavassani on varmaan aukkoja, mutta näin olen ajatellut:

Kun Jumalan koko kirkkaus ja kunnia laskeutui maan ylle hänen tehdessään luomistyötään täällä, se aiheutti tänne jonkunlaisen painovoimakuplan, paremman sanon puutteessa massiivisen mustan aukon, tai jotain sen tapaista. Vaikka Jumalassa ei pimeyttä ole. Näin ollen, kun täällä kului aikaa vain muutamia päiviä, oli muualla maailmankaikkeudessa kulunut miljardeja vuosia. Se on vain yksi asia koko maailmankaikkeudessa, joka julistaa Jumalan kunniaa.

Yksi selkeä ongelma tuossa ainakin on, että miksei asiat lähteneet lipumaan painovoiman seurauksena tänne? Ehkä ne lähtivätkin, mutta Jumala korjasi ne.

G4G kirjoitti:

Tähtien loistama valo ja sen kirkkaus on ainoa seikka, jonka avulla niiden etäisyyttä maapallosta on "mitattu". Laskelmat perustuvat aina jonkin tuntemattoman suureen määrään: etäisyys tai valon ikä eli sen kulkema matka.

Ainoa asia, jota voidaan mitata maapallolta käsin, on valon kirkkaus: ei tähden etäisyyttä tai valon ikää. Ne asiat on vedetty hatusta eli arvattu. Se selittää sen, miksi muutama satatuhatta vuotta on muuttunut 13,8 miljardiksi vuodeksi arvioissa. Menetelmien kehitys ja paremmuus ei selitä sitä.

Lue lisää

"Ainoa asia, jota voidaan mitata maapallolta käsin, on valon kirkkaus: ei tähden etäisyyttä tai valon ikää."

Tokihan kolmiomittauskin toimii aina joidenkin satojen valovuosien päähän. Tähden kirkkaus pienenee etäisyyden neliöön, jolloin standardikynttilän kirkkaudesta saadaan laskettua myös etäisyys.

G4G kirjoitti:

Kolmiomittausta ei voida käyttää luotettavasti tähtien etäisyyksien mittaamiseen. Se soveltuu vain maapallolla olevien kohteiden mittaamiseen.

Jos kolmion kannaksi otetaan Maan kiertoradan läpimitta ja kärjeksi mitattava tähti, tarvitaan vain yksi tarkka kulmamittaus. Ensimmäiset tähtietäisyydet saatiin näin, katso wikistä Hipparcos.

TH

Anonyymi kirjoitti:

Jos kolmion kannaksi otetaan Maan kiertoradan läpimitta ja kärjeksi mitattava tähti, tarvitaan vain yksi tarkka kulmamittaus. Ensimmäiset tähtietäisyydet saatiin näin, katso wikistä Hipparcos.

TH

Lue lisää

Sorry vaan, mutta mittanauhan pituus ei riitä tähteen asti, joten kolmion korkeutta on mahdoton laskea ja niin etäisyys on pelkän arvauksen tulosta. Siihen käytetään apuna tähden kirkkautta ja punasiirtymää, mutta arvausta silti: ei faktaa. Ja valon ikää on mahdoton mitata...

G4G kirjoitti:

Sorry vaan, mutta mittanauhan pituus ei riitä tähteen asti, joten kolmion korkeutta on mahdoton laskea ja niin etäisyys on pelkän arvauksen tulosta. Siihen käytetään apuna tähden kirkkautta ja punasiirtymää, mutta arvausta silti: ei faktaa. Ja valon ikää on mahdoton mitata...

Lue lisää

Onko kansakoulun mittausoppikin jo unohtunut? Peruskouluahan et ole käynyt ja geometriakin saattaa sanana olla vieras.

Kun tiedetään Maan radan halkaisijan olevan n. 300 000 000 km ja mitataan tähden asema puolen vuoden välein, niin kulmamuutoksesta on etäisyys laskettavissa. TH oli aivan oikeassa ja sinä jankutat tapasi mukaan typeryyksiä. Jokainen amispoika osaisi laskea noilla tiedoilla tähden etäisyyden.

Kun on kyse tähdistä, joiden etäisyys voidaan määrittää kolmiomittauksella, ei punasiirtymää voida käyttää. Punasiirtymä on validi mittaustapa vain niin suurilla etäisyyksillä, ettei suhteellinen liike ei vaikuta punasiirtymään. Esimekiksi 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä olevan Andromedan valo on sinisiirtynyttä, koska Linnunrata ja Andromeda lähestyvät toisiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Onko kansakoulun mittausoppikin jo unohtunut? Peruskouluahan et ole käynyt ja geometriakin saattaa sanana olla vieras.

Kun tiedetään Maan radan halkaisijan olevan n. 300 000 000 km ja mitataan tähden asema puolen vuoden välein, niin kulmamuutoksesta on etäisyys laskettavissa. TH oli aivan oikeassa ja sinä jankutat tapasi mukaan typeryyksiä. Jokainen amispoika osaisi laskea noilla tiedoilla tähden etäisyyden.

Kun on kyse tähdistä, joiden etäisyys voidaan määrittää kolmiomittauksella, ei punasiirtymää voida käyttää. Punasiirtymä on validi mittaustapa vain niin suurilla etäisyyksillä, ettei suhteellinen liike ei vaikuta punasiirtymään. Esimekiksi 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä olevan Andromedan valo on sinisiirtynyttä, koska Linnunrata ja Andromeda lähestyvät toisiaan.

Lue lisää

Trigonomisen parallaksin avulla voidaan mitata vain muutaman lähimmän tähden etäisyys. Ja kuinka ollakaan: tähtien kirkkautta käytetään kaukaisempien tähtien etäisyyden arvioimisessa (voidaanko puhua enää laskemisesta, kun siirrytään arvailuihin?).

G4G kirjoitti:

Trigonomisen parallaksin avulla voidaan mitata vain muutaman lähimmän tähden etäisyys. Ja kuinka ollakaan: tähtien kirkkautta käytetään kaukaisempien tähtien etäisyyden arvioimisessa (voidaanko puhua enää laskemisesta, kun siirrytään arvailuihin?).

Lue lisää

Vaan kun ei käytetä. Sinulle on moneen kertaan selitetty, mitä standardikynttilöillä tarkoitetaan. Niitä ei ole sillä etäisyydellä, että kolmiomittauksella niihin saisi referenssiä.
Miksi otat kantaa asiaan, josta et ymmärrä alkeitakaan ja jonka suhteen sinulla ei ole joko edellytyksiä tai halua oppia?

Osaatko sanoa, montako tähteä on tuhannen valovuoden säteisen pallon sisällä. Hipparcos-satelliitti mittasi aikoja sitten parallaksilla etäisyyksiä tuhanteen valovuoteen asti. Hipparcos luettelosta löytyy 118 000 tähden tiedot. Ja tämä oli vasta alkua.

Huhtikuussa 2018 julkaistun artikkelin mukaan Gaia satelliitti on mitannut jo lähes 1,7 miljardi tähteä.
Tiedetuubi: "Tähdistä tietokannassa on niiden erittäin tarkat sijainnit taivaalla ja kirkkaudet, mutta tässä uudessa listassa on lisäksi noin 1,1 miljardin tähden värit. Gaia pystyy sanomaan alle millikaarisekunnin tarkkuudella tähtien sijainnit.
Ensimmäistä kertaa optisilla aallonpituuksilla päästään alle millikaarisekunnin tarkkuuteen."

Linkki tiedetuubiin seuraavassa kommentissa.

Onko 1 700 000 000 muutama? Tässä linkki. Lue ja opi.

https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=6&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiK4M_SrZviAhWqwqYKHX-dClEQFjAFegQIARAB&url=https://www.tiedetuubi.fi/lahes-17-miljardia-tahtea-ja-kaikki-alkaa-liikkua&usg=AOvVaw04OR1DmwwAX1KjPrHzTL0A

agnoskepo kirjoitti:

Vaan kun ei käytetä. Sinulle on moneen kertaan selitetty, mitä standardikynttilöillä tarkoitetaan. Niitä ei ole sillä etäisyydellä, että kolmiomittauksella niihin saisi referenssiä.
Miksi otat kantaa asiaan, josta et ymmärrä alkeitakaan ja jonka suhteen sinulla ei ole joko edellytyksiä tai halua oppia?

Osaatko sanoa, montako tähteä on tuhannen valovuoden säteisen pallon sisällä. Hipparcos-satelliitti mittasi aikoja sitten parallaksilla etäisyyksiä tuhanteen valovuoteen asti. Hipparcos luettelosta löytyy 118 000 tähden tiedot. Ja tämä oli vasta alkua.

Huhtikuussa 2018 julkaistun artikkelin mukaan Gaia satelliitti on mitannut jo lähes 1,7 miljardi tähteä.
Tiedetuubi: "Tähdistä tietokannassa on niiden erittäin tarkat sijainnit taivaalla ja kirkkaudet, mutta tässä uudessa listassa on lisäksi noin 1,1 miljardin tähden värit. Gaia pystyy sanomaan alle millikaarisekunnin tarkkuudella tähtien sijainnit.
Ensimmäistä kertaa optisilla aallonpituuksilla päästään alle millikaarisekunnin tarkkuuteen."

Linkki tiedetuubiin seuraavassa kommentissa.

Lue lisää

Mitä muuta 118 tuhatta tähteä on kuin "muutama" triljoonien joukossa?

"Kolmiomittaus on tunnettu jo vuosisatoja. Se soveltuu vain joidenkin lähimpien kohteiden etäisyyden suoraan mittaukseen"

http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/dist.htm

Tähtien ja galaksien kirkkautta käytetään edelleen niiden etäisyyden laskemiseen, vaikka kirkkaus ei välttämättä kerro mitään etäisyydestä eikä valon iästä (ajasta, jonka valo on kulkenut avaruuden läpi maapallolle).

Minä en usko, mutta sinä uskot. Siinä se ratkaiseva ero meidän välillämme on.

G4G kirjoitti:

Mitä muuta 118 tuhatta tähteä on kuin "muutama" triljoonien joukossa?

"Kolmiomittaus on tunnettu jo vuosisatoja. Se soveltuu vain joidenkin lähimpien kohteiden etäisyyden suoraan mittaukseen"

http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/dist.htm

Tähtien ja galaksien kirkkautta käytetään edelleen niiden etäisyyden laskemiseen, vaikka kirkkaus ei välttämättä kerro mitään etäisyydestä eikä valon iästä (ajasta, jonka valo on kulkenut avaruuden läpi maapallolle).

Minä en usko, mutta sinä uskot. Siinä se ratkaiseva ero meidän välillämme on.

Lue lisää

Et sitten malttanut lukea edes kommenttiani loppuun linkistä puhumattakaan. Se varmaan osaltaan selittää sen, että sinulle pitää esittää yksinkertaisimmatkin asiat useita kertoja, etkä sittenkään tajua. (Kuten standardikynttilän käyttö etäisyyden mittaamisessa)

Luehan uudestaan:
"Huhtikuussa 2018 julkaistun artikkelin mukaan Gaia satelliitti on mitannut jo lähes 1,7 miljardi tähteä."
Kerro sitten ihan rehellisesti, onko tuo "muutama".

Olet nolo. Kuten jo kerroin, ei edes kykyä oppia. Jos dementia teettää tuota, niin toivottavasti vältyn siltä mahdollisimman pitkään.

G4G kirjoitti:

Mitä muuta 118 tuhatta tähteä on kuin "muutama" triljoonien joukossa?

"Kolmiomittaus on tunnettu jo vuosisatoja. Se soveltuu vain joidenkin lähimpien kohteiden etäisyyden suoraan mittaukseen"

http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/dist.htm

Tähtien ja galaksien kirkkautta käytetään edelleen niiden etäisyyden laskemiseen, vaikka kirkkaus ei välttämättä kerro mitään etäisyydestä eikä valon iästä (ajasta, jonka valo on kulkenut avaruuden läpi maapallolle).

Minä en usko, mutta sinä uskot. Siinä se ratkaiseva ero meidän välillämme on.

Lue lisää

"Minä en usko, mutta sinä uskot. Siinä se ratkaiseva ero meidän välillämme on. "

Ei. Ratkaiseva ero on, että minä tiedän, mistä kirjoitan. Sinä taas et tiedä, vaan jankutat samoja mihinkään perustumattomia päähänpinttymiäsi, vaikka asia on oikaistu usean henkilön toimesta lukuisia kertoja.

G4G kirjoitti:

Sorry vaan, mutta mittanauhan pituus ei riitä tähteen asti, joten kolmion korkeutta on mahdoton laskea ja niin etäisyys on pelkän arvauksen tulosta. Siihen käytetään apuna tähden kirkkautta ja punasiirtymää, mutta arvausta silti: ei faktaa. Ja valon ikää on mahdoton mitata...

Lue lisää

”Sorry vaan, mutta mittanauhan pituus ei riitä tähteen asti, joten kolmion korkeutta on mahdoton laskea ja niin etäisyys on pelkän arvauksen tulosta.”

:D

Ei näistä kreationisteista voi tietää trollaako ne vai onko ala-asteenkin matikka hakusessa...

G4G kirjoitti:

Sorry vaan, mutta mittanauhan pituus ei riitä tähteen asti, joten kolmion korkeutta on mahdoton laskea ja niin etäisyys on pelkän arvauksen tulosta. Siihen käytetään apuna tähden kirkkautta ja punasiirtymää, mutta arvausta silti: ei faktaa. Ja valon ikää on mahdoton mitata...

Lue lisää

Ei tarvitse, koska tämä kolmio on mitä ilmeisimmin tasakylkinen. Siis kaikki kulmat ja yksi sivu tunnetaan. Itse asiassa korkeuskin on hyvin lähellä kyljen pituutta noilla kärkikulmilla.

G4G kirjoitti:

Trigonomisen parallaksin avulla voidaan mitata vain muutaman lähimmän tähden etäisyys. Ja kuinka ollakaan: tähtien kirkkautta käytetään kaukaisempien tähtien etäisyyden arvioimisessa (voidaanko puhua enää laskemisesta, kun siirrytään arvailuihin?).

Lue lisää

Onneksi niitä on sentään enemmän kuin muutama. Oikeastaan tarvitaan vain sen verran, että voidaan varmistaa kefeidi-tyypin tähtien vaihtelujakson pituuden ja absoluuttisen kirkkauden välinen funktio.

Kefeidejä taas näkyy toisista galakseistakin.

TH

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi niitä on sentään enemmän kuin muutama. Oikeastaan tarvitaan vain sen verran, että voidaan varmistaa kefeidi-tyypin tähtien vaihtelujakson pituuden ja absoluuttisen kirkkauden välinen funktio.

Kefeidejä taas näkyy toisista galakseistakin.

TH

Lue lisää

Agnon linkittämän Tiedetuubijutun mukaan 1,7 miljardia jo 2018. No onhan se ainakin muutama.

agnoskepo kirjoitti:

Et sitten malttanut lukea edes kommenttiani loppuun linkistä puhumattakaan. Se varmaan osaltaan selittää sen, että sinulle pitää esittää yksinkertaisimmatkin asiat useita kertoja, etkä sittenkään tajua. (Kuten standardikynttilän käyttö etäisyyden mittaamisessa)

Luehan uudestaan:
"Huhtikuussa 2018 julkaistun artikkelin mukaan Gaia satelliitti on mitannut jo lähes 1,7 miljardi tähteä."
Kerro sitten ihan rehellisesti, onko tuo "muutama".

Olet nolo. Kuten jo kerroin, ei edes kykyä oppia. Jos dementia teettää tuota, niin toivottavasti vältyn siltä mahdollisimman pitkään.

Lue lisää

1,7 mrd tähteä on edelleen vain "muutama" verrattuna tähtien suureen määrään.

Sitäpaitsi paralleksein voidaan mitata etäisyyksiä vain tuhanteen valovuoteen asti. Sen jälkeen täytyy alkaa käyttää epäsuoria menetelmiä, joissa tähden kirkkaus on keskeisessä asemassa.

Mitä etäämpänä kohde on, sitä suurempi on virhemarginaali arvioissa puhumattakaan siitä, että tähtien kirkkauden käyttö etäisyyksien mittauksessa on jo lähtökohtaisesti ongelmallinen (kukaan ei tiedä tähden kirkkautta lähtöpaikassa).

Esimerkiksi fotometrisen parallaksin menetelmällä tarkkuus on arviolta vain 10 % 50 megaparsekin etäisyydelle.

Anonyymi kirjoitti:

Agnon linkittämän Tiedetuubijutun mukaan 1,7 miljardia jo 2018. No onhan se ainakin muutama.

Se on "vain" muutama miljardi ;)

Anonyymi kirjoitti:

1,7 mrd tähteä on edelleen vain "muutama" verrattuna tähtien suureen määrään.

Sitäpaitsi paralleksein voidaan mitata etäisyyksiä vain tuhanteen valovuoteen asti. Sen jälkeen täytyy alkaa käyttää epäsuoria menetelmiä, joissa tähden kirkkaus on keskeisessä asemassa.

Mitä etäämpänä kohde on, sitä suurempi on virhemarginaali arvioissa puhumattakaan siitä, että tähtien kirkkauden käyttö etäisyyksien mittauksessa on jo lähtökohtaisesti ongelmallinen (kukaan ei tiedä tähden kirkkautta lähtöpaikassa).

Esimerkiksi fotometrisen parallaksin menetelmällä tarkkuus on arviolta vain 10 % 50 megaparsekin etäisyydelle.

Lue lisää

"Sitäpaitsi paralleksein voidaan mitata etäisyyksiä vain tuhanteen valovuoteen asti. Sen jälkeen täytyy alkaa käyttää epäsuoria menetelmiä, joissa tähden kirkkaus on keskeisessä asemassa. "

Agnon linkittämän uutisen mukaan Galilei mittasi paikkaa alle yhden millikaarisekunnin tarkkuudella. Eikö siinä ole kyse parallaksista, vai ymmärsinkö väärin? Koskiko tuo tuhat valovuotta mahdollisesti Hipparcos luotaimen tuloksia, jonka tarkkuus oli vain 2 - 4 millikaarisekuntia?

Wiki: "Gaian odotetaan kartoittavan yli miljardi Linnunradan tähteä (jotka ovat magnitudiltaan yli 20), joista jokaisen paikka määritetään noin sata kertaa Gaian viiden toimintavuoden aikana. Jokaisen tähden ominaisliike, etäisyys ja kirkkaudenvaihtelut rekisteröidään. Tuloksena on kolmiulotteinen kartta galaksimme Maahan näkyvistä tähdistä."

Kyllä tuo viittaisi muuhun mittaukseen, kuin kirkkauteen perustuvaan. Ominaisliike edellyttää aseman muutoksen havaitsemista. Ainakin minun käsittääkseni.

Niin tai näin, niin G4G:n väitteellä muutamasta lähitähdestä on pyyhitty pöytää.

Anonyymi kirjoitti:

1,7 mrd tähteä on edelleen vain "muutama" verrattuna tähtien suureen määrään.

Sitäpaitsi paralleksein voidaan mitata etäisyyksiä vain tuhanteen valovuoteen asti. Sen jälkeen täytyy alkaa käyttää epäsuoria menetelmiä, joissa tähden kirkkaus on keskeisessä asemassa.

Mitä etäämpänä kohde on, sitä suurempi on virhemarginaali arvioissa puhumattakaan siitä, että tähtien kirkkauden käyttö etäisyyksien mittauksessa on jo lähtökohtaisesti ongelmallinen (kukaan ei tiedä tähden kirkkautta lähtöpaikassa).

Esimerkiksi fotometrisen parallaksin menetelmällä tarkkuus on arviolta vain 10 % 50 megaparsekin etäisyydelle.

Lue lisää

"Esimerkiksi fotometrisen parallaksin menetelmällä tarkkuus on arviolta vain 10 % 50 megaparsekin etäisyydelle. "

Taidat nyt sekoittaa asioita joko tietämättäsi tai tahallasi. nyt keskustelussa oleva Galilei mittaa Linnunradan tähtiä. Linnunradan halkaisija on vain n. 60 000 parsekia ja sinä kirjoittelet kymmenistä megaparsekeista.

" (kukaan ei tiedä tähden kirkkautta lähtöpaikassa)."

Kymmenisen kertaa on kerrottu, että 1a supernovan kirkkaus lähtöpaikassa on tunnettu, kuten myös toisena standardikynttilänä käytettyjen kefeidien.
Taisi olla taas trollinpoikanen asialla. Vai onko luetun ymmärtäminen ylivoimaista?

Anonyymi kirjoitti:

"Sitäpaitsi paralleksein voidaan mitata etäisyyksiä vain tuhanteen valovuoteen asti. Sen jälkeen täytyy alkaa käyttää epäsuoria menetelmiä, joissa tähden kirkkaus on keskeisessä asemassa. "

Agnon linkittämän uutisen mukaan Galilei mittasi paikkaa alle yhden millikaarisekunnin tarkkuudella. Eikö siinä ole kyse parallaksista, vai ymmärsinkö väärin? Koskiko tuo tuhat valovuotta mahdollisesti Hipparcos luotaimen tuloksia, jonka tarkkuus oli vain 2 - 4 millikaarisekuntia?

Wiki: "Gaian odotetaan kartoittavan yli miljardi Linnunradan tähteä (jotka ovat magnitudiltaan yli 20), joista jokaisen paikka määritetään noin sata kertaa Gaian viiden toimintavuoden aikana. Jokaisen tähden ominaisliike, etäisyys ja kirkkaudenvaihtelut rekisteröidään. Tuloksena on kolmiulotteinen kartta galaksimme Maahan näkyvistä tähdistä."

Kyllä tuo viittaisi muuhun mittaukseen, kuin kirkkauteen perustuvaan. Ominaisliike edellyttää aseman muutoksen havaitsemista. Ainakin minun käsittääkseni.

Niin tai näin, niin G4G:n väitteellä muutamasta lähitähdestä on pyyhitty pöytää.

Lue lisää

Oikeassa olet:

"Ominaisliike edellyttää aseman muutoksen havaitsemista. Ainakin minun käsittääkseni."

Siis muutoksen suhteessa hyvin kaukaisiin kohteisiin, jotka näyttävät liikkumattomilta.

TH

Anonyymi kirjoitti:

"Esimerkiksi fotometrisen parallaksin menetelmällä tarkkuus on arviolta vain 10 % 50 megaparsekin etäisyydelle. "

Taidat nyt sekoittaa asioita joko tietämättäsi tai tahallasi. nyt keskustelussa oleva Galilei mittaa Linnunradan tähtiä. Linnunradan halkaisija on vain n. 60 000 parsekia ja sinä kirjoittelet kymmenistä megaparsekeista.

" (kukaan ei tiedä tähden kirkkautta lähtöpaikassa)."

Kymmenisen kertaa on kerrottu, että 1a supernovan kirkkaus lähtöpaikassa on tunnettu, kuten myös toisena standardikynttilänä käytettyjen kefeidien.
Taisi olla taas trollinpoikanen asialla. Vai onko luetun ymmärtäminen ylivoimaista?

Lue lisää

Tähtien kirkkaus ei ole vakio - se vaihtelee. Kukaan ei tiedä tähtien kirkkautta lähtötilanteessa eikä sitä, mikä on tähtien valon ikä: eivät siis sitäkään, miten kauan valo on kulkenut avaruudessa, mutta silti lasketaan etäisyyksiä perustuen juuri näihin arvioihin, joita ei voida mitata tai tietää lähtöpaikassa tiettynä aikana.

Anonyymi kirjoitti:

"Esimerkiksi fotometrisen parallaksin menetelmällä tarkkuus on arviolta vain 10 % 50 megaparsekin etäisyydelle. "

Taidat nyt sekoittaa asioita joko tietämättäsi tai tahallasi. nyt keskustelussa oleva Galilei mittaa Linnunradan tähtiä. Linnunradan halkaisija on vain n. 60 000 parsekia ja sinä kirjoittelet kymmenistä megaparsekeista.

" (kukaan ei tiedä tähden kirkkautta lähtöpaikassa)."

Kymmenisen kertaa on kerrottu, että 1a supernovan kirkkaus lähtöpaikassa on tunnettu, kuten myös toisena standardikynttilänä käytettyjen kefeidien.
Taisi olla taas trollinpoikanen asialla. Vai onko luetun ymmärtäminen ylivoimaista?

Lue lisää

Syytön olen minä siihen, mitä Turun yliopistossa on aikoinaan opetettu.

http://www.astro.utu.fi/edu/kurssit/ttpk1/ttpkI/12Mittasuhteet.html

http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/dist.htm

Voihan se olla, että tuo tieto on vanhentunutta ja osin virheellistä, sillä sellaista tieteellinen tieto luonnontieteissä usein on - ja miksei muillakin tieteen aloilla kuten filosofiassa, uskontotieteissä, kirjallisuudessa ja historiassa.

Ennen ei olisi voitu ajatellakaan Nobelin kirjallisuuden palkinnon myöntämistä pseudotieteellisten julkaisujen kirjoittajille kuten Kari Enqvistille ja Esko Valtaojalle, mutta näkisin heidät varteenotettavina ehdokkaina science fictionin alueella.

G4G kirjoitti:

Tähtien kirkkaus ei ole vakio - se vaihtelee. Kukaan ei tiedä tähtien kirkkautta lähtötilanteessa eikä sitä, mikä on tähtien valon ikä: eivät siis sitäkään, miten kauan valo on kulkenut avaruudessa, mutta silti lasketaan etäisyyksiä perustuen juuri näihin arvioihin, joita ei voida mitata tai tietää lähtöpaikassa tiettynä aikana.

Lue lisää

Pitääkö sinulle kirjoittaa isoilla kirjaimilla ja tavuviivoja käyttäen?'
STAN-DAR-DI-KYNT-TI-LÄN KIRK-KA-US ON VA-KI-O.

Ymmärsitkö nyt?
Muiden tähtien valo vaihtelee, vaikka sekin vaihtelee vain kyseisen tähtiluokan rajoissa.

G4G kirjoitti:

Syytön olen minä siihen, mitä Turun yliopistossa on aikoinaan opetettu.

http://www.astro.utu.fi/edu/kurssit/ttpk1/ttpkI/12Mittasuhteet.html

http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/dist.htm

Voihan se olla, että tuo tieto on vanhentunutta ja osin virheellistä, sillä sellaista tieteellinen tieto luonnontieteissä usein on - ja miksei muillakin tieteen aloilla kuten filosofiassa, uskontotieteissä, kirjallisuudessa ja historiassa.

Ennen ei olisi voitu ajatellakaan Nobelin kirjallisuuden palkinnon myöntämistä pseudotieteellisten julkaisujen kirjoittajille kuten Kari Enqvistille ja Esko Valtaojalle, mutta näkisin heidät varteenotettavina ehdokkaina science fictionin alueella.

Lue lisää

Niin on, mutta syy siihen on ymmärrettävä:

"Voihan se olla, että tuo tieto on vanhentunutta ja osin virheellistä,.."

Parallaksin mittausmenetelmät ovat parantuneet antamaan pari dekadia aikaisempaa tarkempaa tietoa. Tieteen teoriat ovat sen sijaan pysyneet ennallaan.

Itse olet syyllinen omien tietojesi vanhenemiseen. Muutoksia on tiedotettu ja uutisoitu ihan kelvollisesti.

Anonyymi kirjoitti:

En ole fyysikko ja ajattelutavassani on varmaan aukkoja, mutta näin olen ajatellut:

Kun Jumalan koko kirkkaus ja kunnia laskeutui maan ylle hänen tehdessään luomistyötään täällä, se aiheutti tänne jonkunlaisen painovoimakuplan, paremman sanon puutteessa massiivisen mustan aukon, tai jotain sen tapaista. Vaikka Jumalassa ei pimeyttä ole. Näin ollen, kun täällä kului aikaa vain muutamia päiviä, oli muualla maailmankaikkeudessa kulunut miljardeja vuosia. Se on vain yksi asia koko maailmankaikkeudessa, joka julistaa Jumalan kunniaa.

Yksi selkeä ongelma tuossa ainakin on, että miksei asiat lähteneet lipumaan painovoiman seurauksena tänne? Ehkä ne lähtivätkin, mutta Jumala korjasi ne.

Lue lisää

Aukkoasi paikkaat tuossa pelkkään uskoon perustuvalla tarinalla:

"Kun Jumalan koko kirkkaus ja kunnia laskeutui maan ylle hänen tehdessään luomistyötään täällä, se aiheutti tänne jonkunlaisen painovoimakuplan, paremman sanon puutteessa massiivisen mustan aukon, tai jotain sen tapaista."

Sittten vielä kiepsautat tuon hulvattoman jutun todisteeksi Jumalan olemassaolosta. Hyvä näyte kreationistisesta kierrelogiikasta.

TH

Matalallisempana harrastajana aloitin standardikynttilöistä. Täydennyksesi oli hyvä.

Olen samaa mieltä aloittajasta. Joko hän pyrkii provosoimaan tai sitten hänen yleistietämyksensä on kelvottoman huonolla tasolla. Pääasia hänelle tuntuu olevan päästä jankuttamaan automaatisena kyselykoneena.

Matalallisempi TH (= tähtiharrastaja)

Avaruus siis laajenee valoa nopeammin, joten valo ei voi koskaan saavuttaa alati etääntyvän avaruuden rajaa?

Ja eittämättä on tyhmää kysyä, mitä sen avaruuden rajan ulkopuolella on, koska tämä avaruus on kaikki, mitä on olemassa?

Mutta että se avaruus silti laajenee, on tieteellinen fakta, eikä sillä ole rajoja, joiden ulkopuolelle se laajenee tai joiden rajoihin esimerkiksi valo pysähtyy, koska ei voi läpäistä sitä rajaa ja mennä "ulkopuolelle", jota ei ole olemassakaan.

Mikä hemmetin rajan? Ei avaruudessa mitäänrajoja ole. Avaruus jatkuu samanlaisena näkyvän avaruuden ulkopulella ja kiihtyvän laajenemisen takia horisontti etääntyy jo nyt yli c:n

Anonyymi kirjoitti:

Mikä hemmetin rajan? Ei avaruudessa mitäänrajoja ole. Avaruus jatkuu samanlaisena näkyvän avaruuden ulkopulella ja kiihtyvän laajenemisen takia horisontti etääntyy jo nyt yli c:n

Lue lisää

Jos avaruus laajenee, niin sillä on tietenkin rajat. Jos se ei laajene vaan on ääretön, niin sillä ei ole rajoja.

On mahdotonta, että ääretön laajenee, mutta ateistille on kaikki järjetön mahdollista...

G4G kirjoitti:

Jos avaruus laajenee, niin sillä on tietenkin rajat. Jos se ei laajene vaan on ääretön, niin sillä ei ole rajoja.

On mahdotonta, että ääretön laajenee, mutta ateistille on kaikki järjetön mahdollista...

Lue lisää

Asia ei ole lainkaan niin yksinkertainen kuin koulupudokkaana ajattelet.
Itse kouluja käyneenä kykenen helposti hahmottamaan kappaleen, jonka pinta-ala lähestyy rajatta ääretöntä samalla kun sen massa lähestyy nollaa. Kyseinen kappale mahtuu keittiön pöydälle tai pienenpäänkin tilaa.

Topologia on jännä ala.

Anonyymi kirjoitti:

Asia ei ole lainkaan niin yksinkertainen kuin koulupudokkaana ajattelet.
Itse kouluja käyneenä kykenen helposti hahmottamaan kappaleen, jonka pinta-ala lähestyy rajatta ääretöntä samalla kun sen massa lähestyy nollaa. Kyseinen kappale mahtuu keittiön pöydälle tai pienenpäänkin tilaa.

Topologia on jännä ala.

Lue lisää

Olet vain tyhmä ja aivopesty koulupudokas, joka ei ymmärrä yksinkertaisia matemaattisia totuuksia. Äärettömällä ei ole rajoja, mutta äärellisellä on. Ääretön ei voi laajentua, mutta äärellinen voi. Yksinkertaista.

Jopa rippikoulun käynyt lessupoju ymmärtää tämän, mutta kaltaisesi amispojun älykkyyden omaava koulupudokas ei.

G4G kirjoitti:

Olet vain tyhmä ja aivopesty koulupudokas, joka ei ymmärrä yksinkertaisia matemaattisia totuuksia. Äärettömällä ei ole rajoja, mutta äärellisellä on. Ääretön ei voi laajentua, mutta äärellinen voi. Yksinkertaista.

Jopa rippikoulun käynyt lessupoju ymmärtää tämän, mutta kaltaisesi amispojun älykkyyden omaava koulupudokas ei.

Lue lisää

Kiistätkö ettei rajallisen kappaleen pinta-ala voi lähestyä rajatta ääretöntä?

Anonyymi kirjoitti:

Kiistätkö ettei rajallisen kappaleen pinta-ala voi lähestyä rajatta ääretöntä?

Kiistän. Materialtaan rajallisen kappaleen tilavuus ei voi kasvaa äärettömästi. Sen sijaan rajallinen tila voi levitä kohti ääretöntä, mutta sillä tilalla on silloin rajat, jotta se voi laajentua. Jos se olisi jo valmiiksi ääretön, niin sen tilavuus ei voisi kasvaa. Ateistien avaruuden täytyy siten olla rajallinen, jos se kerran laajenee loputtomasti kohti ääretöntä. Simple. Ei tosin amispojun älylle.

G4G kirjoitti:

Kiistän. Materialtaan rajallisen kappaleen tilavuus ei voi kasvaa äärettömästi. Sen sijaan rajallinen tila voi levitä kohti ääretöntä, mutta sillä tilalla on silloin rajat, jotta se voi laajentua. Jos se olisi jo valmiiksi ääretön, niin sen tilavuus ei voisi kasvaa. Ateistien avaruuden täytyy siten olla rajallinen, jos se kerran laajenee loputtomasti kohti ääretöntä. Simple. Ei tosin amispojun älylle.

Lue lisää

Onko termi Limes tuttu? Lähestyy rajatta ääretöntä, eli pääsee mielivaltaisen lähelle ääretöntä. Kiistätkö senkin, ettei esimerkiksi kuutiodesimetrin kappaleen pinta-ala voisi olla mielivaltaisen lähellä ääretöntä? Kyllä se voi, jos ei tarvitse huomioida kiinteiden aineiden fysiikan tuomia työstön rajoituksia. Matemaattisessa ajattelussa ne voidaan unohtaa.

Sinulla on varsin naiivi käsitys siitä, mitä äärettömyydellä tarkoitetaan.

G4G kirjoitti:

Olet vain tyhmä ja aivopesty koulupudokas, joka ei ymmärrä yksinkertaisia matemaattisia totuuksia. Äärettömällä ei ole rajoja, mutta äärellisellä on. Ääretön ei voi laajentua, mutta äärellinen voi. Yksinkertaista.

Jopa rippikoulun käynyt lessupoju ymmärtää tämän, mutta kaltaisesi amispojun älykkyyden omaava koulupudokas ei.

Lue lisää

Kuvaat ensimmäisellä virkkeellä varmaankin itseäsi.

G4G kirjoitti:

Olet vain tyhmä ja aivopesty koulupudokas, joka ei ymmärrä yksinkertaisia matemaattisia totuuksia. Äärettömällä ei ole rajoja, mutta äärellisellä on. Ääretön ei voi laajentua, mutta äärellinen voi. Yksinkertaista.

Jopa rippikoulun käynyt lessupoju ymmärtää tämän, mutta kaltaisesi amispojun älykkyyden omaava koulupudokas ei.

Lue lisää

Olen vain eläkkeellä oleva korkeakouluopettaja. Osamäärältäni kuuluin ainakin nuorempana kirkkaasti ylimpään 5 %:iin.

Siinä sinulle totuuksia.

PuhuvaKärmes kirjoitti:

Kuvaat ensimmäisellä virkkeellä varmaankin itseäsi.

Projisointia.

G4G kirjoitti:

Olet vain tyhmä ja aivopesty koulupudokas, joka ei ymmärrä yksinkertaisia matemaattisia totuuksia. Äärettömällä ei ole rajoja, mutta äärellisellä on. Ääretön ei voi laajentua, mutta äärellinen voi. Yksinkertaista.

Jopa rippikoulun käynyt lessupoju ymmärtää tämän, mutta kaltaisesi amispojun älykkyyden omaava koulupudokas ei.

Lue lisää

Matemaattiset totuutesi ovat luuloja:

"Ääretön ei voi laajentua, mutta äärellinen voi. Yksinkertaista. "

Kuvittele suoraa, jolle kaikki luonnolliset luvut on laitettu suuruusjärjestykseen metrin välein. Suoran pituus on siis ääretön. Sitten pidennetään lukujen väli kahteen metriin. Piteneekö suora vai vähenevätkö luvut?

Älä mieti tätä kovin pitkään, ettei aivosi nyrjähdä.

TH

Anonyymi kirjoitti:

Matemaattiset totuutesi ovat luuloja:

"Ääretön ei voi laajentua, mutta äärellinen voi. Yksinkertaista. "

Kuvittele suoraa, jolle kaikki luonnolliset luvut on laitettu suuruusjärjestykseen metrin välein. Suoran pituus on siis ääretön. Sitten pidennetään lukujen väli kahteen metriin. Piteneekö suora vai vähenevätkö luvut?

Älä mieti tätä kovin pitkään, ettei aivosi nyrjähdä.

TH

Lue lisää

Suoran pituus on koko ajan ääretön. Oletko noin tyhmä?

G4G kirjoitti:

Suoran pituus on koko ajan ääretön. Oletko noin tyhmä?

Silti, vaikka sen mitta kiistatta tuplaantuu?

G4G kirjoitti:

Suoran pituus on koko ajan ääretön. Oletko noin tyhmä?

Tietenkin on, mutta onko siis 2 kertaa ääretön sama kuin ääretön?

G4G kirjoitti:

Suoran pituus on koko ajan ääretön. Oletko noin tyhmä?

TH ei ole tyhmä, mutta sinä olet.
MOT TOD

Anonyymi kirjoitti:

Silti, vaikka sen mitta kiistatta tuplaantuu?

Täh? Kirjoitit:

"Suoran pituus on siis ääretön."

Suoran pituus on tietysti ääretön, kun sille laitetaan luonnollisia lukuja metrin välein. Vaikka väli pidennetään kahteen metriin, niin suoran pituus on silti edelleen ääretön.

Mahdatko olla todella noin tyhmä vai oletko pelkkä trolli? Amispoju?

Anonyymi kirjoitti:

Silti, vaikka sen mitta kiistatta tuplaantuu?

Suoran mitta ei tuplaannu. Luonnollisten lukujen välimatka tuplaantuu. Suora on esimerkissäsi koko ajan ääretön pituudeltaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tietenkin on, mutta onko siis 2 kertaa ääretön sama kuin ääretön?

Ääretön on ääretön, mutta luonnollisten lukujen välimatka tuplaantui esimerkissäsi. Suoran pituus ei tuplaantunut. Miten ihmeessä joku voi olla noin tyhmä?

G4G kirjoitti:

Ääretön on ääretön, mutta luonnollisten lukujen välimatka tuplaantui esimerkissäsi. Suoran pituus ei tuplaantunut. Miten ihmeessä joku voi olla noin tyhmä?

Yritänpäs minäkin valaista sinulle äärettömien problematiikkaa.

Ajatellaan, että sinulla on ääretön mittanauha joka menee suorana läpi koko äärettömän avaruuden: ---------------------------

Sinulla on myös toinen ääretön mittanauha, joka menee läpi koko äärettömän avaruuden, mutta tekee samalla siksak kuviota /\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\

Molemmat mittanauhat ovat äärettömän pitkiä, mutta siksakkia tekevä mittanauha on samalla äärettömästi suoraa mittanauhaa pidenpi, koska jokaista avaruuden metriä kohden siksakkia tekevä mittanauhassa on nauhaa yli metri.

Sama voidaan laajentaa tasoon (litteä vs kumpuileva) ja myös 3D avaruuteen, mutta kaareutuvaa 3D avaruutta sinä et kykene visualisoimaan.

Järkisyitä kirjoitti:

Yritänpäs minäkin valaista sinulle äärettömien problematiikkaa.

Ajatellaan, että sinulla on ääretön mittanauha joka menee suorana läpi koko äärettömän avaruuden: ---------------------------

Sinulla on myös toinen ääretön mittanauha, joka menee läpi koko äärettömän avaruuden, mutta tekee samalla siksak kuviota /\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\

Molemmat mittanauhat ovat äärettömän pitkiä, mutta siksakkia tekevä mittanauha on samalla äärettömästi suoraa mittanauhaa pidenpi, koska jokaista avaruuden metriä kohden siksakkia tekevä mittanauhassa on nauhaa yli metri.

Sama voidaan laajentaa tasoon (litteä vs kumpuileva) ja myös 3D avaruuteen, mutta kaareutuvaa 3D avaruutta sinä et kykene visualisoimaan.

Lue lisää

joo. ääretön on ääretön. ei siinä mutkat tee sitä ääretöntä pidemmäksi. mitä kaareutuvaan avaruuteen tulee, niin sillä täytyisi olla rajat, jotta se voisi kaareutua. Uskotko, että avaruudella on rajat?

G4G kirjoitti:

joo. ääretön on ääretön. ei siinä mutkat tee sitä ääretöntä pidemmäksi. mitä kaareutuvaan avaruuteen tulee, niin sillä täytyisi olla rajat, jotta se voisi kaareutua. Uskotko, että avaruudella on rajat?

Lue lisää

Mietippäs uudestaan. Yritätkö väittää, ettei suoraan vedetty mittanauha kulje lyhempää reittiä kuin siksakkia tekevä?

Otetaan toinen esimerkki.
1. Äärettömän pitkä suoraan kulkeva mittanauha (kuten edellä)
2. Ääretön suoraan kulkeva mittanauha, joka telee yhden ylimääräisen metrin pituisen mutkan tai siksakin yhdessä kohtaa, mutta kulkee muuten suoraan kuten toinenkin.

Molempien nauhojen pituus on ääretön, mutta jälkimmäinen on yhden metrin pidenpi!

Järkisyitä kirjoitti:

Mietippäs uudestaan. Yritätkö väittää, ettei suoraan vedetty mittanauha kulje lyhempää reittiä kuin siksakkia tekevä?

Otetaan toinen esimerkki.
1. Äärettömän pitkä suoraan kulkeva mittanauha (kuten edellä)
2. Ääretön suoraan kulkeva mittanauha, joka telee yhden ylimääräisen metrin pituisen mutkan tai siksakin yhdessä kohtaa, mutta kulkee muuten suoraan kuten toinenkin.

Molempien nauhojen pituus on ääretön, mutta jälkimmäinen on yhden metrin pidenpi!

Lue lisää

Valitettavasti äärettömän matematiikka on toisenlainen kun arkijärjellä kuvitellen näyttää. Esimerkiksi äärettömään pituuteen lisätty metri (tai valovuosi) ei tee siitä pitempää.

"Pienempiä ja isompia" äärettömyyksiä on silti olemassa.

TH

Anonyymi kirjoitti:

Valitettavasti äärettömän matematiikka on toisenlainen kun arkijärjellä kuvitellen näyttää. Esimerkiksi äärettömään pituuteen lisätty metri (tai valovuosi) ei tee siitä pitempää.

"Pienempiä ja isompia" äärettömyyksiä on silti olemassa.

TH

Lue lisää

Syyllistyt ajatusharhaan, jos jaat metrin lukemattomiin pieniin osiin ja vertaat sitä avaruuden tilavuuteen, joka on siis joko ääretön tai äärellinen. Jokainen tietää sen, että metri on metri, vaikka sen jakaisi lukemattomiin pieniin osiin: mitan tai suoran päätepisteet ovat kiinteät ja ne ovat ne rajat, joista nyt puhutaan. Mikäli universumi (avaruus) laajenee, niin sillä on silloin rajat samoin kuin metrin mitalla tai metrin pituisella suoralla. Vaikka tilavuus suurenee kohti ääretöntä, niin jokaisena hetkenä avaruudella olisi ulkoraja ja tilavuus olisi siten äärellinen, ei ääretön.

Järkisyitä kirjoitti:

Mietippäs uudestaan. Yritätkö väittää, ettei suoraan vedetty mittanauha kulje lyhempää reittiä kuin siksakkia tekevä?

Otetaan toinen esimerkki.
1. Äärettömän pitkä suoraan kulkeva mittanauha (kuten edellä)
2. Ääretön suoraan kulkeva mittanauha, joka telee yhden ylimääräisen metrin pituisen mutkan tai siksakin yhdessä kohtaa, mutta kulkee muuten suoraan kuten toinenkin.

Molempien nauhojen pituus on ääretön, mutta jälkimmäinen on yhden metrin pidenpi!

Lue lisää

Siksak kulkee pidemmän matkan, kun lasketaan se pisteestä A pisteeseen B eli rajataan pituus. Jos tällaista rajausta ei tehdä, niin suorien pituuden vertailu on turhaa, koska molemmat ovat pituudeltaan äärettömiä riippumatta siitä, että siksak kulkee jatkuvasti pidemmän matkan kahden eri pisteen välillä.

Jos avaruus laajenee - siitähän tässä on puhuttu - niin sillä täytyy olla rajat ja äärellinen tilavuus, vaikka se laajenisi äärettömästi ja loputtomiin. Kunakin hetkenä voitaisiin laskea sen tilavuus ja ulkoraja, johon avaruus päättyy. Se, että se raja siirtyy jatkuvasti etäämmäksi, ei tarkoita sitä, että ulkorajoja ei olisi olemassa.

Mistä johtuu se, että ateistit eivät ymmärrä näin yksinkertaisia asioita? Onko usko sokaissut mielenne?

G4G kirjoitti:

Syyllistyt ajatusharhaan, jos jaat metrin lukemattomiin pieniin osiin ja vertaat sitä avaruuden tilavuuteen, joka on siis joko ääretön tai äärellinen. Jokainen tietää sen, että metri on metri, vaikka sen jakaisi lukemattomiin pieniin osiin: mitan tai suoran päätepisteet ovat kiinteät ja ne ovat ne rajat, joista nyt puhutaan. Mikäli universumi (avaruus) laajenee, niin sillä on silloin rajat samoin kuin metrin mitalla tai metrin pituisella suoralla. Vaikka tilavuus suurenee kohti ääretöntä, niin jokaisena hetkenä avaruudella olisi ulkoraja ja tilavuus olisi siten äärellinen, ei ääretön.

Lue lisää

Pituuksista tässä on koko ajan ollut puhe - miksi höynähdit tilavuuksiin?

Anonyymi kirjoitti:

Pituuksista tässä on koko ajan ollut puhe - miksi höynähdit tilavuuksiin?

Kun tilavuus kasvaa, niin samalla kasvaa etäisyys maapallolta mitattuna avaruuden ulkorajaan, joka täytyy olla olemassa, jos avaruus laajenee ja tilavuus on siten äärellinen eikä ääretön, vaikka kasvaakin ääretöntä kohti.

Kunakin hetkenä voidaan mitata etäisyys maapallolta avaruuden ulkorajalle, jos avaruus laajenee sen sijaan, että on ollut aina ääretön ilman rajoja.

Miksi tämä on ateistista niin vaikea ymmärtää?

G4G kirjoitti:

Kun tilavuus kasvaa, niin samalla kasvaa etäisyys maapallolta mitattuna avaruuden ulkorajaan, joka täytyy olla olemassa, jos avaruus laajenee ja tilavuus on siten äärellinen eikä ääretön, vaikka kasvaakin ääretöntä kohti.

Kunakin hetkenä voidaan mitata etäisyys maapallolta avaruuden ulkorajalle, jos avaruus laajenee sen sijaan, että on ollut aina ääretön ilman rajoja.

Miksi tämä on ateistista niin vaikea ymmärtää?

Lue lisää

Palasithan sentään aiheeseen.

"Kunakin hetkenä voidaan mitata etäisyys maapallolta avaruuden ulkorajalle, jos avaruus laajenee sen sijaan, että on ollut aina ääretön ilman rajoja."

Teoriassa kyllä. Avaruuden laajetessa kiihtyvästi, koko sen valonnnopeuden ylittävä osa on mittaajalle saavuttamattomissa, olipa se ääretön tai äärellinen. Jälkimmäinen se voi olla, jos kosmisen inflaation kesto on ollut äärettömän pituisen veroinen, koska aikaa ei siinä vaiheessa vielä ollut. Jos se on äärellinen, ei sen takana ole mitään, koska "oman kaikkeutemme" avaruuttakaan ei inflaatiota ennen ollut. Miten valon käy riippuu millainen on avaruutemme topologia ja onko se suljettu joko nykyisissä tai korkeammissa ulottuvuuksissa.

Tällaisiksi olen ymmärtänyt kosmologien perustelut spekulaatiolleen avaruuden rajoista. Havaintotietoahan siitä ei ole.

TH

PS Ateismi ei haittaa näitä järkeilyjä eikä jumalausko niissä auta.

Anonyymi kirjoitti:

Palasithan sentään aiheeseen.

"Kunakin hetkenä voidaan mitata etäisyys maapallolta avaruuden ulkorajalle, jos avaruus laajenee sen sijaan, että on ollut aina ääretön ilman rajoja."

Teoriassa kyllä. Avaruuden laajetessa kiihtyvästi, koko sen valonnnopeuden ylittävä osa on mittaajalle saavuttamattomissa, olipa se ääretön tai äärellinen. Jälkimmäinen se voi olla, jos kosmisen inflaation kesto on ollut äärettömän pituisen veroinen, koska aikaa ei siinä vaiheessa vielä ollut. Jos se on äärellinen, ei sen takana ole mitään, koska "oman kaikkeutemme" avaruuttakaan ei inflaatiota ennen ollut. Miten valon käy riippuu millainen on avaruutemme topologia ja onko se suljettu joko nykyisissä tai korkeammissa ulottuvuuksissa.

Tällaisiksi olen ymmärtänyt kosmologien perustelut spekulaatiolleen avaruuden rajoista. Havaintotietoahan siitä ei ole.

TH

PS Ateismi ei haittaa näitä järkeilyjä eikä jumalausko niissä auta.

Lue lisää

Ikävä typo: Sana "jälkimmäinen" piti olla "edellinen".

Anonyymi kirjoitti:

Palasithan sentään aiheeseen.

"Kunakin hetkenä voidaan mitata etäisyys maapallolta avaruuden ulkorajalle, jos avaruus laajenee sen sijaan, että on ollut aina ääretön ilman rajoja."

Teoriassa kyllä. Avaruuden laajetessa kiihtyvästi, koko sen valonnnopeuden ylittävä osa on mittaajalle saavuttamattomissa, olipa se ääretön tai äärellinen. Jälkimmäinen se voi olla, jos kosmisen inflaation kesto on ollut äärettömän pituisen veroinen, koska aikaa ei siinä vaiheessa vielä ollut. Jos se on äärellinen, ei sen takana ole mitään, koska "oman kaikkeutemme" avaruuttakaan ei inflaatiota ennen ollut. Miten valon käy riippuu millainen on avaruutemme topologia ja onko se suljettu joko nykyisissä tai korkeammissa ulottuvuuksissa.

Tällaisiksi olen ymmärtänyt kosmologien perustelut spekulaatiolleen avaruuden rajoista. Havaintotietoahan siitä ei ole.

TH

PS Ateismi ei haittaa näitä järkeilyjä eikä jumalausko niissä auta.

Lue lisää

Arvasin, että ateisti puuttuu tuohon seikkaan eli mitattavuuteen. En suinkaan tarkoittanut sitä, että ihminen kykenisi sen mittaamaan, mutta se etäisyys on teoriassa mitattavissa, jos avaruus laajenee ja sillä on ulkorajat. Jokin Jumala esim. voisi helposti mitata sen etäisyyden, vaikka avaruus laajenisi valoa nopeammin, niin kuin ateistit USKOVAT.

Kosminen inflaatio ei voi olla ääretön kestoltaan ennen alkuräjähdystä, jos se on tapahtunut ennen ajan alkua (syntyä). Siinä tapauksessa sitä ei voida mitata aikaan liittyvillä menetelmillä. On yleensä järjetöntä puhua asioista, jotka ovat olleet ennen ajan syntymistä tai ovat ajan ulkopuolella. Kaikki, mitä on olemassa, on sidoksissa aikaan. On asioita, joilla on alku ajassa, ja asioita, joilla ei alkua ole. Aika itsessään on sellainen, jolla ei alkua ole. Samoin luultavasti tila. Aika-avaruus on siten ääretön ilman alkua ja rajoja. Tätä voidaan perustella ihan maalaisjärjellä, vaikka sitä ei todistaa voidakaan. On se silti paljon järkevämpää kuin ateistien tyhmät väitteet asioista (tapahtumista, todellisuudesta) ajan ulkopuolella...

G4G kirjoitti:

Arvasin, että ateisti puuttuu tuohon seikkaan eli mitattavuuteen. En suinkaan tarkoittanut sitä, että ihminen kykenisi sen mittaamaan, mutta se etäisyys on teoriassa mitattavissa, jos avaruus laajenee ja sillä on ulkorajat. Jokin Jumala esim. voisi helposti mitata sen etäisyyden, vaikka avaruus laajenisi valoa nopeammin, niin kuin ateistit USKOVAT.

Kosminen inflaatio ei voi olla ääretön kestoltaan ennen alkuräjähdystä, jos se on tapahtunut ennen ajan alkua (syntyä). Siinä tapauksessa sitä ei voida mitata aikaan liittyvillä menetelmillä. On yleensä järjetöntä puhua asioista, jotka ovat olleet ennen ajan syntymistä tai ovat ajan ulkopuolella. Kaikki, mitä on olemassa, on sidoksissa aikaan. On asioita, joilla on alku ajassa, ja asioita, joilla ei alkua ole. Aika itsessään on sellainen, jolla ei alkua ole. Samoin luultavasti tila. Aika-avaruus on siten ääretön ilman alkua ja rajoja. Tätä voidaan perustella ihan maalaisjärjellä, vaikka sitä ei todistaa voidakaan. On se silti paljon järkevämpää kuin ateistien tyhmät väitteet asioista (tapahtumista, todellisuudesta) ajan ulkopuolella...

Lue lisää

Arkijärjellä ei nykyfysiikassa pääse kovin pitkälle:

"Tätä voidaan perustella ihan maalaisjärjellä, vaikka sitä ei todistaa voidakaan."

Kuvitelmien aika-avaruus voi olla mitä vain, mutta tässä koetetaan pohtia reaalimaailmaa.

TH

Anonyymi kirjoitti:

Arkijärjellä ei nykyfysiikassa pääse kovin pitkälle:

"Tätä voidaan perustella ihan maalaisjärjellä, vaikka sitä ei todistaa voidakaan."

Kuvitelmien aika-avaruus voi olla mitä vain, mutta tässä koetetaan pohtia reaalimaailmaa.

TH

Lue lisää

Päinvastoin. Ateistit eivät pohdi reaalimaailmaa vaan mielikuvitusmaailmoja!

Ateistin tyhjästä päästä voi syntyä universumeja tuon tuostakin mielikuvituksen tuloksena!

Anonyymi kirjoitti:

Valitettavasti äärettömän matematiikka on toisenlainen kun arkijärjellä kuvitellen näyttää. Esimerkiksi äärettömään pituuteen lisätty metri (tai valovuosi) ei tee siitä pitempää.

"Pienempiä ja isompia" äärettömyyksiä on silti olemassa.

TH

Lue lisää

”Esimerkiksi äärettömään pituuteen lisätty metri (tai valovuosi) ei tee siitä pitempää.”

Nähdäkseni tuo on määrittelykysymys. Minun määritelmässäni oli kyseessä kaksi yhtä suurta ääretöntä, mutta toiseen äärettömään oli lisätty metri ylimääräistä pituutta. Molemmat ovat äärettömiä, mutta toinen ääretön on yhden metrin pidempi.

Järkisyitä kirjoitti:

”Esimerkiksi äärettömään pituuteen lisätty metri (tai valovuosi) ei tee siitä pitempää.”

Nähdäkseni tuo on määrittelykysymys. Minun määritelmässäni oli kyseessä kaksi yhtä suurta ääretöntä, mutta toiseen äärettömään oli lisätty metri ylimääräistä pituutta. Molemmat ovat äärettömiä, mutta toinen ääretön on yhden metrin pidempi.

Lue lisää

Cantorin matematiikkaa (transfiniittiset joukot) opiskelemalla huomaisit, ettei se ole määrittelykysymys.

Anonyymi kirjoitti:

Päinvastoin. Ateistit eivät pohdi reaalimaailmaa vaan mielikuvitusmaailmoja!

Ateistin tyhjästä päästä voi syntyä universumeja tuon tuostakin mielikuvituksen tuloksena!

Lue lisää

Ovatko näkemämme tähdet ja galaksit siis mielestäsi pelkkää mielikuvitusta. Niiden kaikkien muodostamaa kokonaisuutta tässä pohditaan.

Järkisyitä kirjoitti:

”Esimerkiksi äärettömään pituuteen lisätty metri (tai valovuosi) ei tee siitä pitempää.”

Nähdäkseni tuo on määrittelykysymys. Minun määritelmässäni oli kyseessä kaksi yhtä suurta ääretöntä, mutta toiseen äärettömään oli lisätty metri ylimääräistä pituutta. Molemmat ovat äärettömiä, mutta toinen ääretön on yhden metrin pidempi.

Lue lisää

Epälooginen päättelyvirhe, mikä on tyypillistä uskovaiselle ihmiselle. Kahden äärettömän välillä ei voi olla pituuseroa. Pituusero on mahdollista vain äärellisille kohteille.

G4G kirjoitti:

Epälooginen päättelyvirhe, mikä on tyypillistä uskovaiselle ihmiselle. Kahden äärettömän välillä ei voi olla pituuseroa. Pituusero on mahdollista vain äärellisille kohteille.

Lue lisää

Epälooginen väite, mikä on tyypillinen heikon päättelykyvyn omaavalle kouluttamattomalle ihmiselle.

agnoskepo kirjoitti:

Epälooginen väite, mikä on tyypillinen heikon päättelykyvyn omaavalle kouluttamattomalle ihmiselle.

Amispojun älyllä ei näköjään ole mahdollista ymmärtää ääretöntä ja äärellistä sekä niiden välistä eroa. Ei siinä mitään. Ei sinulta sellaisen ymmärtämistä ole oikein vaatiakaan. Olisi raakaa vaatia mahdottomia. Ei mopokaan kulje 380 kilometriä tunnissa, vaikka sitä kuinka paljon virittelisit.

G4G kirjoitti:

Amispojun älyllä ei näköjään ole mahdollista ymmärtää ääretöntä ja äärellistä sekä niiden välistä eroa. Ei siinä mitään. Ei sinulta sellaisen ymmärtämistä ole oikein vaatiakaan. Olisi raakaa vaatia mahdottomia. Ei mopokaan kulje 380 kilometriä tunnissa, vaikka sitä kuinka paljon virittelisit.

Lue lisää

Mitä älyyn ja tietotasoon tulee, agno piekee sinut 6 - 0. Käsityksesi äärettömyydestä on naiivin kouluja käymättömän maallikon käsitys.

Wiki:
"Matematiikassa termiä numeroituva käytetään kuvaamaan joukon sisältämien alkioiden lukumäärää. Jos joukossa on ääretön määrä alkioita, numeroituvuus ilmaisee äärettömän määrän laadun. Äärettömien joukkojen kokoeroja voi selvittää vertailemalla joukkojen alkioiden lukumääriä keskenään. Vaikka molemmat joukot ovat äärettömän suuria, voi toinen joukko sisältää merkittävästi enemmän alkioita kuin toinen joukko."

"Ääretön määrä objekteja ei välttämättä vaadi ääretöntä tilaa. Janalla on esimerkiksi ääretön määrä pisteitä, mutta itse jana on äärellisen pituinen. Voidaan myös muodostaa käyrä, jonka ala on äärellinen, mutta pituus ääretön. Tällainen käyrä on esimerkiksi Kochin käyrä."

Eli on eri kokoisia äärettömyyksiä ja äärettömyys mahtuu äärelliseen tilaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä älyyn ja tietotasoon tulee, agno piekee sinut 6 - 0. Käsityksesi äärettömyydestä on naiivin kouluja käymättömän maallikon käsitys.

Wiki:
"Matematiikassa termiä numeroituva käytetään kuvaamaan joukon sisältämien alkioiden lukumäärää. Jos joukossa on ääretön määrä alkioita, numeroituvuus ilmaisee äärettömän määrän laadun. Äärettömien joukkojen kokoeroja voi selvittää vertailemalla joukkojen alkioiden lukumääriä keskenään. Vaikka molemmat joukot ovat äärettömän suuria, voi toinen joukko sisältää merkittävästi enemmän alkioita kuin toinen joukko."

"Ääretön määrä objekteja ei välttämättä vaadi ääretöntä tilaa. Janalla on esimerkiksi ääretön määrä pisteitä, mutta itse jana on äärellisen pituinen. Voidaan myös muodostaa käyrä, jonka ala on äärellinen, mutta pituus ääretön. Tällainen käyrä on esimerkiksi Kochin käyrä."

Eli on eri kokoisia äärettömyyksiä ja äärettömyys mahtuu äärelliseen tilaan.

Lue lisää

Höpö höpö. Tässä on puhuttu siitä, onko avaruus äärellinen vai ääretön ja voiko valo saavuttaa sen ulkorajan, jos on äärellinen.

Ateistit näyttävät olevan enimmäkseen sitä mieltä, että avaruus on äärellinen, vaikka eivät tunnustakaan sen ulkorajojen olemassa oloa. Avaruus on äärellinen, jos se laajenee ääretöntä kohti. Sillä on siis ulkoraja, jonka valo voi teoriassa saavuttaa ja sen olisi pitänytkin se "alussa" saavuttaa, mutta tätähän ateistit eivät tunnusta.

Ateistit uskovat nykyään enimmäkseen siten, että avaruus laajenee valoa nopeammin, joten valo ei voi koskaan saavuttaa sen ulkorajoja. Todistaa tätä väitettä ei tietenkään voida, mutta niin ateistit uskovat (esim. Esko Valtaoja vuoden 2005 sadussaan).

Anonyymi kirjoitti:

Cantorin matematiikkaa (transfiniittiset joukot) opiskelemalla huomaisit, ettei se ole määrittelykysymys.

Otetaan kaksi ääretöntä joukkoa:
A = Avaruuden osa, jossa (x >1, y=0, z=0)
B = Avaruuden osa, jossa (x > 0, y=0, z=0)
(x,y,z ovat reaalilukuja)

Lienee triviaalia, että molemmat puolisuorat ovat äärettömän pitkiä. Silti puolisuora B on metrin pidempi.

G4G kirjoitti:

Höpö höpö. Tässä on puhuttu siitä, onko avaruus äärellinen vai ääretön ja voiko valo saavuttaa sen ulkorajan, jos on äärellinen.

Ateistit näyttävät olevan enimmäkseen sitä mieltä, että avaruus on äärellinen, vaikka eivät tunnustakaan sen ulkorajojen olemassa oloa. Avaruus on äärellinen, jos se laajenee ääretöntä kohti. Sillä on siis ulkoraja, jonka valo voi teoriassa saavuttaa ja sen olisi pitänytkin se "alussa" saavuttaa, mutta tätähän ateistit eivät tunnusta.

Ateistit uskovat nykyään enimmäkseen siten, että avaruus laajenee valoa nopeammin, joten valo ei voi koskaan saavuttaa sen ulkorajoja. Todistaa tätä väitettä ei tietenkään voida, mutta niin ateistit uskovat (esim. Esko Valtaoja vuoden 2005 sadussaan).

Lue lisää

”Avaruus on äärellinen, jos se laajenee ääretöntä kohti. Sillä on siis ulkoraja”

Noinhan sitä nopeasti ajattelisi, mutta unohdit esimerkiksi neliulotteisen pallon kaltaisen topologian. Tällöin 3D tilavuus on rajattu, muttei siinä silti ole 3D avaruudessa ulkorajaa.

Järkisyitä kirjoitti:

Otetaan kaksi ääretöntä joukkoa:
A = Avaruuden osa, jossa (x >1, y=0, z=0)
B = Avaruuden osa, jossa (x > 0, y=0, z=0)
(x,y,z ovat reaalilukuja)

Lienee triviaalia, että molemmat puolisuorat ovat äärettömän pitkiä. Silti puolisuora B on metrin pidempi.

Lue lisää

Transfiniittisten joukkojen matematiikan mukaan ei ole. Arkijärki ei tässä anna oikeaa ratkaisua. Kummankin puolisuoran kaikki pisteet voidaan kuvata toiselle puolisuoralle, joten pistejoukot ovat yhtä mahtavat.

TH

Anonyymi kirjoitti:

Transfiniittisten joukkojen matematiikan mukaan ei ole. Arkijärki ei tässä anna oikeaa ratkaisua. Kummankin puolisuoran kaikki pisteet voidaan kuvata toiselle puolisuoralle, joten pistejoukot ovat yhtä mahtavat.

TH

Lue lisää

Eikö Cantor kuitenkin osoittanut, ettei kaikkien äärettömien joukkojen mahtavuuden tarvitse olla sama?

Anonyymi kirjoitti:

Eikö Cantor kuitenkin osoittanut, ettei kaikkien äärettömien joukkojen mahtavuuden tarvitse olla sama?

Toki. Siihen viittasin ketjussa edellä, kun kirjoitin että on eri mahtavuuden omaavia "isompia ja pienempiä") transfiniittejä. Sarjan kaksi pienintä (ja tunnetuinta) ovat numeroituva ääretön (aleph-0) ja jatkumo (aleph-1, kontinuumi). Jälkimmäinen on äärettömän paljon suurempi kuin edellinen.

Vastaan kuten ennenkin. Opettele alkeet, niin ei tarvitse kysellä lapsellisuuksia.

Ihmismielen ulkopuolella ei ole aikaa. Aika on havainto, joka perustuu dynaamiseen tietoisuuteen (muisti-nykyhetken tiedostaminen-tapahtumien ennustaminen). Ihmismielen ulkopuolella on vain tapahtumia jotka tapahtuu omien lakiensa mukaisesti. Kun aikahahmotuksessa tai sen tulkinnassa suhteessa tapahtumiin tapahtuu poikkeama, se aiheuttaa sekaannusta ja epätietoisuutta, sekä luo haastetta teorisoinnille. Koska ihminen ei voi ajatella/havaita "out-of-the-brain", niin olemme ikuisesti oman, kahden nyrkin kokoisen, luomisympäristömme vankeja.

Tuo on sen verran vaikea asia, etten kykene visualisoimaan/kuvittelemaan sitä itsekään. Jätä aika pois ja keskity kuvittelemaan kaareutuvaa 3D avaruutta, niin voit onnistua. Ajattele, ettei tilaa ole joka paikassa yhtä paljon vaan jossakin kohdassa sitä on enemmän ja toisaalla vähemmän. Seuraava kuva voi auttaa, jos hyväksyt, että koordinaatiston viivat ovat suoria ja vain avaruus on vääristynyt:

http://qph.fs.quoracdn.net/main-qimg-b6857f7b7930c07164d684ca51c0f2a4.webp

Järkisyitä kirjoitti:

Tuo on sen verran vaikea asia, etten kykene visualisoimaan/kuvittelemaan sitä itsekään. Jätä aika pois ja keskity kuvittelemaan kaareutuvaa 3D avaruutta, niin voit onnistua. Ajattele, ettei tilaa ole joka paikassa yhtä paljon vaan jossakin kohdassa sitä on enemmän ja toisaalla vähemmän. Seuraava kuva voi auttaa, jos hyväksyt, että koordinaatiston viivat ovat suoria ja vain avaruus on vääristynyt:

http://qph.fs.quoracdn.net/main-qimg-b6857f7b7930c07164d684ca51c0f2a4.webp

Lue lisää

Onko tuolla kuvitellulla avaruudella ulkorajat vai ei?

G4G kirjoitti:

Onko tuolla kuvitellulla avaruudella ulkorajat vai ei?

Universumin topologiaa ei tiedetä. Se vaikuttaa kohtalaisen tasaiselta, mutta myös Maapallon pinta vaikuttaa tasaiselta, vaikkei olekaan ääretön. Avaruus voi olla myös äärellisen kokoinen, mutta rajaton kuten esimerkiksi neliulotteinen pallo.

Miltä punainen kuulostaa?

"Koska universumin tilavuus oli tuolloin pikomillimetrin luokkaa, niin eikö valo muka ehtinyt kulkea sen äärirajoille asti? "

Etkö itse juuri todennut, että valoa ei ollut? Missä logiikka?

Ensinnäkin inflaatiovaiheen loppuessa maailmankaikkeus oli jo paljon isompi.
Toisekseen, juuri inflaatio selittää entisen horisonttiongelman. Avaruuden osat ovat ennen inflaatiota ollut kausaalisessa yhteydessä. Inflaation jälkeen kausaalinen yhteys katkesi.

Taitaa olla koulupudokkaalle taas kerran liian hapokasta.

Naurun kirjoittaminen auki on mielestäni osoitus lapsellisuudesta. Kuten jo edesmennyt opettajani sanoi: "Tyhmät tyhjää nauravat".

Tietenkään universumi ei laajene, vaan venyy. Eihän universumi ei voi laajeta johonkin, mitä ei ole olemassa. Ainoa mahdollisuus on siis venyminen. Universumilla ei myöskään ole rajoja, vaan on olemassa vain se, mitä on. Rajakin olisi jotain, jonka takana pitäisi olla jotain, sillä eihän se muuten olisi raja. Ts. kun fotoni liikkuu, se voi liikkua vain universumin pinnalla, eikä esim. keskeltä ulospäin, kohti "rajaa".

Anonyymi kirjoitti:

Tietenkään universumi ei laajene, vaan venyy. Eihän universumi ei voi laajeta johonkin, mitä ei ole olemassa. Ainoa mahdollisuus on siis venyminen. Universumilla ei myöskään ole rajoja, vaan on olemassa vain se, mitä on. Rajakin olisi jotain, jonka takana pitäisi olla jotain, sillä eihän se muuten olisi raja. Ts. kun fotoni liikkuu, se voi liikkua vain universumin pinnalla, eikä esim. keskeltä ulospäin, kohti "rajaa".

Lue lisää

Olet sangen tyhmä amispoju. Universumi laajenee useimpien ateististen satusetien mielestä. Kuinka rohkenet hyökätä papistoa vastaan?

G4G kirjoitti:

Olet sangen tyhmä amispoju. Universumi laajenee useimpien ateististen satusetien mielestä. Kuinka rohkenet hyökätä papistoa vastaan?

Venyminen ja laajeneminen ovat sama asia tässä tapauksessa. Ja niin kuin matemaattinen totuus on: vain äärellinen tila voi laajeta tai venyä. Ääretön tila ei voi kasvaa tilavuudeltaan. Hehhah!

G4G kirjoitti:

Venyminen ja laajeneminen ovat sama asia tässä tapauksessa. Ja niin kuin matemaattinen totuus on: vain äärellinen tila voi laajeta tai venyä. Ääretön tila ei voi kasvaa tilavuudeltaan. Hehhah!

Lue lisää

Et raukka ymmärrä, mitä ääretön tarkoittaa.
Kokonaislukuja on ääretön määrä, mutta minkä tahansa kahden kokonaisluvun väliin mahtuu ääretön määrä desimaalilukuja. Onko nyt kaikkien desimaalilukujen määrä äärettömän paljon suurempi kuin ääretön kokonaislukujen määrä?

Anonyymi kirjoitti:

Et raukka ymmärrä, mitä ääretön tarkoittaa.
Kokonaislukuja on ääretön määrä, mutta minkä tahansa kahden kokonaisluvun väliin mahtuu ääretön määrä desimaalilukuja. Onko nyt kaikkien desimaalilukujen määrä äärettömän paljon suurempi kuin ääretön kokonaislukujen määrä?

Lue lisää

Ääretön on ääretön eikä sitä suurempaa ole olemassa. Kahden kokonaisluvun välissä olevien desimaalien määrä on ääretön, mutta silti ne kaksi kokonaislukua ovat äärellisiä. Se, että kahden luvun välinen ero voidaan jakaa äärettömän pieniin osiin, ei tarkoita sitä, että ne ääripäät eivät olisi olemassa. Ne ääripäät ovat tässä tapauksessa ne kaksi kokonaislukua.

Kun tutkitaan tilaa ja aikaa, niin sama pätee siihen. Ajalla on joko absoluuttinen alkuhetki tai sitten ei ole. Tilalla on joko rajat tai sitten ei ole. Jos alkuhetkeä ja tilan äärirajaa ei ole olemassa, niin silloin on kyse äärettömistä suureista, joilla ei ole mitään rajoja. Ateistien laajenevalla universumilla avaruuksineen on aina raja, jota kauemmaksi se ei ole ehtinyt laajeta. Se ei ole siten ääretön, minkä kuka tahansa rippikoulun käynyt uskis voi sinulle kertoa. Amispojat eivät vain ymmärrä näin yksinkertaisia asioita...

G4G kirjoitti:

Ääretön on ääretön eikä sitä suurempaa ole olemassa. Kahden kokonaisluvun välissä olevien desimaalien määrä on ääretön, mutta silti ne kaksi kokonaislukua ovat äärellisiä. Se, että kahden luvun välinen ero voidaan jakaa äärettömän pieniin osiin, ei tarkoita sitä, että ne ääripäät eivät olisi olemassa. Ne ääripäät ovat tässä tapauksessa ne kaksi kokonaislukua.

Kun tutkitaan tilaa ja aikaa, niin sama pätee siihen. Ajalla on joko absoluuttinen alkuhetki tai sitten ei ole. Tilalla on joko rajat tai sitten ei ole. Jos alkuhetkeä ja tilan äärirajaa ei ole olemassa, niin silloin on kyse äärettömistä suureista, joilla ei ole mitään rajoja. Ateistien laajenevalla universumilla avaruuksineen on aina raja, jota kauemmaksi se ei ole ehtinyt laajeta. Se ei ole siten ääretön, minkä kuka tahansa rippikoulun käynyt uskis voi sinulle kertoa. Amispojat eivät vain ymmärrä näin yksinkertaisia asioita...

Lue lisää

Mutta kun et edelleenkään näytä ymmärtävän tästä asiasta mitään.

Ja luuletko olevasi kovinkin viisas kun haukut muita, vaikka sinä olet ihan itse todistanut sanomisillasi että olet tyhmä? :D

Mutta kretulle tyypilliseen tapaasi olet täällä vain valehtelemassa ja herjaamassa muita. Kai tiedät että jos jumalasi olisi olemassa, niin päätyisit samaan paikkaan kun ateistit? Tosin sinun onneksi sinun jumalasi on mielikuvituksen tuotetta, kuten sinun "älykkyytesi" :D

G4G kirjoitti:

Ääretön on ääretön eikä sitä suurempaa ole olemassa. Kahden kokonaisluvun välissä olevien desimaalien määrä on ääretön, mutta silti ne kaksi kokonaislukua ovat äärellisiä. Se, että kahden luvun välinen ero voidaan jakaa äärettömän pieniin osiin, ei tarkoita sitä, että ne ääripäät eivät olisi olemassa. Ne ääripäät ovat tässä tapauksessa ne kaksi kokonaislukua.

Kun tutkitaan tilaa ja aikaa, niin sama pätee siihen. Ajalla on joko absoluuttinen alkuhetki tai sitten ei ole. Tilalla on joko rajat tai sitten ei ole. Jos alkuhetkeä ja tilan äärirajaa ei ole olemassa, niin silloin on kyse äärettömistä suureista, joilla ei ole mitään rajoja. Ateistien laajenevalla universumilla avaruuksineen on aina raja, jota kauemmaksi se ei ole ehtinyt laajeta. Se ei ole siten ääretön, minkä kuka tahansa rippikoulun käynyt uskis voi sinulle kertoa. Amispojat eivät vain ymmärrä näin yksinkertaisia asioita...

Lue lisää

Olet varmaan itseäsi häpeävä amispoika koska käytät amispoikaa haukkumasanana. Samalla tavallahan menettelevät itseään häpeävät uskovaiset - uskovainen on heille erikoisen mieluisa haukkumasana.

Anonyymi kirjoitti:

Olet varmaan itseäsi häpeävä amispoika koska käytät amispoikaa haukkumasanana. Samalla tavallahan menettelevät itseään häpeävät uskovaiset - uskovainen on heille erikoisen mieluisa haukkumasana.

Lue lisää

Joku tuossa kirjoitti, että hän sai kenkää amiksesta, kun ei pärjännyt. Katkeruus paremmin menestyneitä amispoikia kohtaan juontaa juurensa niiltä ajoilta.

"Fotonissa on se mielenkiintoinen piirre, että osuessaan silmään, se ei vain luo valoilmiötä, vaan näyttää missä se oli lähtöhetkellä, tai mistä se heijastui."

Fotoni on hyvin kiinnostava olio. Se saa alkunsa yhdessä pisteessä, on matkalla kaikkialla ja lopulta ilmenee vuorovaikutuksena jossakin muualla, vaikka ihmisen silmässä.

Nimen omaan se fotonin "matkalla olo" meinaa nyrjäyttää pään kun sitä miettii. Näyttää siltä että fotoni olisi kuin hiukkanen, joka matkaa suoraviivaisesti lähtöpisteestään perille mutta itse asiassa se paremminkin levittäytyy koko maailmankaikkeuteen realisoituakseen lopulta yhdessä pisteessä.

(heijastuminen on sitä että fotoni realisoituu ja lähettää matkaan uuden)


Siinäpä on miettimistä!

Harmittaako sinua se, että Perussuomalaiset on seuraavat neljä vuotta Suomen suurin puolue? Siitä pitäisi tulla seuraava pääministeripuolue arviolta yli 20 % kannatuksella. Tulevan hallituksen neljän vuoden kuluttua muodostavat jälleen kerran Perussuomalaiset, Kokoomus ja Keskusta. Keskusta sen vuoksi, että se huoraa kaikkien kanssa, kunhan saa valtaa. Neljän vuoden kuluttua sen kannatus on 11-12 %, mutta se riittänee Perussuomalaisten ja Kokoomuksen kanssa enemmistöhallituksen muodostamiseen (21 19 12=52 %). Jos ei riitä, niin otetaan KD mukaan hallitukseen ja niin meillä on jälleen kerran porvarihallitus vihervasemmiston istuessa oppositiossa. Tässä ei auta se, että Vihreät on Suomen kolmanneksi suurin puolue neljän vuoden kuluttua. Sitten kahdeksan vuoden kuluttua Vihreät on Suomen suurin puolue ja meikämanne joutaakin kuolla siinä vaiheessa. Manne on manne, vaikka voissa paistaisi. Musta!

G4G kirjoitti:

Harmittaako sinua se, että Perussuomalaiset on seuraavat neljä vuotta Suomen suurin puolue? Siitä pitäisi tulla seuraava pääministeripuolue arviolta yli 20 % kannatuksella. Tulevan hallituksen neljän vuoden kuluttua muodostavat jälleen kerran Perussuomalaiset, Kokoomus ja Keskusta. Keskusta sen vuoksi, että se huoraa kaikkien kanssa, kunhan saa valtaa. Neljän vuoden kuluttua sen kannatus on 11-12 %, mutta se riittänee Perussuomalaisten ja Kokoomuksen kanssa enemmistöhallituksen muodostamiseen (21 19 12=52 %). Jos ei riitä, niin otetaan KD mukaan hallitukseen ja niin meillä on jälleen kerran porvarihallitus vihervasemmiston istuessa oppositiossa. Tässä ei auta se, että Vihreät on Suomen kolmanneksi suurin puolue neljän vuoden kuluttua. Sitten kahdeksan vuoden kuluttua Vihreät on Suomen suurin puolue ja meikämanne joutaakin kuolla siinä vaiheessa. Manne on manne, vaikka voissa paistaisi. Musta!

Lue lisää

En usko, että sen paremmin kokoomus kuin keskustakaan lähtisivät persujen vetämään hallitukseen. Jos viidesosa kansasta on populisteja, niin tuskin se puree neljään viidesosaan. Olen itse oikeistolainen, mutta mieluummin näen vihreät ja vassut hallituksessa kuin persut.

G4G kirjoitti:

Harmittaako sinua se, että Perussuomalaiset on seuraavat neljä vuotta Suomen suurin puolue? Siitä pitäisi tulla seuraava pääministeripuolue arviolta yli 20 % kannatuksella. Tulevan hallituksen neljän vuoden kuluttua muodostavat jälleen kerran Perussuomalaiset, Kokoomus ja Keskusta. Keskusta sen vuoksi, että se huoraa kaikkien kanssa, kunhan saa valtaa. Neljän vuoden kuluttua sen kannatus on 11-12 %, mutta se riittänee Perussuomalaisten ja Kokoomuksen kanssa enemmistöhallituksen muodostamiseen (21 19 12=52 %). Jos ei riitä, niin otetaan KD mukaan hallitukseen ja niin meillä on jälleen kerran porvarihallitus vihervasemmiston istuessa oppositiossa. Tässä ei auta se, että Vihreät on Suomen kolmanneksi suurin puolue neljän vuoden kuluttua. Sitten kahdeksan vuoden kuluttua Vihreät on Suomen suurin puolue ja meikämanne joutaakin kuolla siinä vaiheessa. Manne on manne, vaikka voissa paistaisi. Musta!

Lue lisää

Keskusta on edelleen Suomen ylivoimaisesti s u u r i n puolue - hiukan suurempi kuin kolme seuraavaksi suurinta eli demarit, kokoomus ja ruotsalaiset yhteensä. Selvitäpä itsellesi mitä käsite "suurin puolue" merkitsee.

Laitan edelliseen viestiini lähteeksi vielä satusetä Kari Enqvistin haastattelun ja puheet radion tiedeohjelmasta vuodelta 2016.

https://areena.yle.fi/1-4041282

Mitä mieltä palstan ateistinerot ovat: onko valo tavoittanut jossakin vaiheessa historiaansa avaruuden ulkorajat vai ei?

G4G kirjoitti:

Laitan edelliseen viestiini lähteeksi vielä satusetä Kari Enqvistin haastattelun ja puheet radion tiedeohjelmasta vuodelta 2016.

https://areena.yle.fi/1-4041282

Mitä mieltä palstan ateistinerot ovat: onko valo tavoittanut jossakin vaiheessa historiaansa avaruuden ulkorajat vai ei?

Lue lisää

Umpityhmä kysymys. Ei tarvitse olla nero eikä ateisti ymmärtääkseen, ettei mielipidetutkimus asiasta, josta tiedetä mitään, ole järjellistä puuhaa.

G4G kirjoitti:

Laitan edelliseen viestiini lähteeksi vielä satusetä Kari Enqvistin haastattelun ja puheet radion tiedeohjelmasta vuodelta 2016.

https://areena.yle.fi/1-4041282

Mitä mieltä palstan ateistinerot ovat: onko valo tavoittanut jossakin vaiheessa historiaansa avaruuden ulkorajat vai ei?

Lue lisää

Satusetä Kari Enqvist tuo tarinassaan esille sellaisen mahdollisuuden, että maailmankaikkeus (avaruus) on ääretön ja on ollut sitä nimenomaan ennen alkuräjähdystä ja alkuräjähdystä edeltänyttä kosmista inflaatiota (ja sen täytyy siten edelleenkin olla ääretön tämän universumin rajojen ulkopuolella!).

Tämän äärettömän avaruuden johonkin pieneen kohtaan on sitten loiskahtanut kvanttifysikaalisen kuplimisen seurauksena aivan sattumalta energiaa, joka johti sen pienen alueen laajentumiseen ja tämä on se ns. kosminen inflaatio, jota kesti hyvin lyhyen aikaa (noin triljoonaosa sekunnin verran?). Universumi laajeni äärettömän maailmankaikkeuden sisällä hyvin nopeasti noin metrin halkaisijaltaan olevaksi alueeksi (palloksi?).

https://areena.yle.fi/1-4041282
kohdassa noin 16:00-17:30

Tämä tapahtui siis ennen alkuräjähdystä, vaikka satusetien mukaan aika, avaruus ja aine (materia) syntyivät vasta alkuräjähdyksessä eikä ole mielekästä kysyä, "mitä oli ennen sitä?"! Tästä huolimatta satusedät puhuvat jatkuvasti alkuräjähdystä edeltävästä kosmisesta inflaatiosta ja sitä edeltävästä kvanttimeren poreilusta eli siitä, miten tyhjiön energia on väreillyt ENNEN kosmista inflaatiota ja alkuräjähdystä kenties äärettömässä maailmankaikkeudessa (avaruudessa)!

Jotakin siis tapahtui jossakin ja sitä kesti jonkin aikaa ennen kuin mitään oli tapahtunut missään (avaruutta ei ollut vielä olemassa) eikä se kestänyt hetkeäkään (aikaa ei ollut).

Siis tuollaista älytöntä tyhjänpuhumista ateistit pitävät tieteellisenä pohdiskeluna ja uskovat sen olevan hyvinkin todennäköisesti totta! Täysin päätöntä paskan puhumista!

Anonyymi kirjoitti:

Umpityhmä kysymys. Ei tarvitse olla nero eikä ateisti ymmärtääkseen, ettei mielipidetutkimus asiasta, josta tiedetä mitään, ole järjellistä puuhaa.

Miten niin tiedemiehet eivät tiedä tästä asiasta mitään?

Kysytäänpä tätä taas tiede... eikun ateisteilta!

Tietävätkö tiedemiehet mitään näistä asioista?

Onko avaruudella rajat vai onko se ääretön?

Tällä universumilla on tietysti rajat, jos se on laajentunut ja laajenee, mutta miksi ateisti ei tunnusta tätä rippikoulun käyneelle uskovaiselle selvää asiaa?

Onko valo tavoittanut alussa universumin ulkorajat vai ei? Puhutaan ajasta 380 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen aina tähän päivään asti. Onko valo missään vaiheessa tavoittanut universumin rajat vai ei?

G4G kirjoitti:

Laitan edelliseen viestiini lähteeksi vielä satusetä Kari Enqvistin haastattelun ja puheet radion tiedeohjelmasta vuodelta 2016.

https://areena.yle.fi/1-4041282

Mitä mieltä palstan ateistinerot ovat: onko valo tavoittanut jossakin vaiheessa historiaansa avaruuden ulkorajat vai ei?

Lue lisää

Mikä valo ja mitkä rajat? Täältä lähtevä valo ei ikinä saavuta edes nyt näkyvän avaruuden rajalla olevia kohteita.
On todennäköistä, että universumi on rajaton. Sekin sinulle on kerrottu. Mitään rajaa ei tule vastaan.

G4G kirjoitti:

Miten niin tiedemiehet eivät tiedä tästä asiasta mitään?

Kysytäänpä tätä taas tiede... eikun ateisteilta!

Tietävätkö tiedemiehet mitään näistä asioista?

Onko avaruudella rajat vai onko se ääretön?

Tällä universumilla on tietysti rajat, jos se on laajentunut ja laajenee, mutta miksi ateisti ei tunnusta tätä rippikoulun käyneelle uskovaiselle selvää asiaa?

Onko valo tavoittanut alussa universumin ulkorajat vai ei? Puhutaan ajasta 380 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen aina tähän päivään asti. Onko valo missään vaiheessa tavoittanut universumin rajat vai ei?

Lue lisää

Muistutetaan ateisteja vielä siitä, että tiedemiesten mukaan universumin tila (avaruus) oli alussa hyvin pieni piste: hyvin kuuma ja tiheä piste, johon kaikki aine, avaruus ja aika oli puristunut.

Satusetä Kari Enqvistin mukaan universumista tuli "alussa" eli ennen alkuräjähdystä täysin tyhjä ja kylmä. Se oli hyvin pieni tila, mutta se laajeni valoa nopeammin noin metrin halkaisijaltaan olevaksi (palloksi?).

Tätä seurasi hyvin kuuman materian syntyminen (alkeishiukkaset saivat massan) ja se alkoi levitä laajenevaan universumiin valoa hitaammalla nopeudella. Universumin näkyvän valon aika alkoi noin 380 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Ulottuiko valo pian tämän jälkeen universumin ulkorajoille asti? Universumi laajeni tuolloin valoa hitaammin.

agnoskepo kirjoitti:

Mikä valo ja mitkä rajat? Täältä lähtevä valo ei ikinä saavuta edes nyt näkyvän avaruuden rajalla olevia kohteita.
On todennäköistä, että universumi on rajaton. Sekin sinulle on kerrottu. Mitään rajaa ei tule vastaan.

Lue lisää

Ps. Äärellinen ja rajaton eivät ole toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja, kuten tunnut kuvittelevan.

G4G kirjoitti:

Muistutetaan ateisteja vielä siitä, että tiedemiesten mukaan universumin tila (avaruus) oli alussa hyvin pieni piste: hyvin kuuma ja tiheä piste, johon kaikki aine, avaruus ja aika oli puristunut.

Satusetä Kari Enqvistin mukaan universumista tuli "alussa" eli ennen alkuräjähdystä täysin tyhjä ja kylmä. Se oli hyvin pieni tila, mutta se laajeni valoa nopeammin noin metrin halkaisijaltaan olevaksi (palloksi?).

Tätä seurasi hyvin kuuman materian syntyminen (alkeishiukkaset saivat massan) ja se alkoi levitä laajenevaan universumiin valoa hitaammalla nopeudella. Universumin näkyvän valon aika alkoi noin 380 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Ulottuiko valo pian tämän jälkeen universumin ulkorajoille asti? Universumi laajeni tuolloin valoa hitaammin.

Lue lisää

Tiedemiesten mukaan universumin tilvauus oli siis alussa hyvin pieni (mikrometrin murto-osia), mutta kasvoi pian (triljoonaosasekunti?) valoa nopeammin halkaisijaltaan metrin mittaiseksi ja on jatkanut laajenemista valoa hitaammin alkuräjähdyksen jälkeen.

Universumin tila (avaruus) on siten selvästi äärellinen sen sijaan että se olisi ääretön.

Onko valo ulottunut tämän äärellisen universumin ulkorajoille jossakin vaiheessa sen historiaa?

Kuinka moni ateistinero tällä palstalla ei pidä tätä universumia tilavuudeltaan äärellisenä ja uskoo sen olleen aina ääretön? Mitään tiheää ja kuumaa pistettä ei siis ole ollut olemassa, joka olisi pitänyt sisällään koko universumin eikä mitään ole sen ulkopuolella.

agnoskepo kirjoitti:

Ps. Äärellinen ja rajaton eivät ole toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja, kuten tunnut kuvittelevan.

Ei tietenkään, sillä ateistin mielestä universumi on ollut aina ääretön, vaikka se oli alussa halkaisijaltaan mikrometrin murto-osia ja kosmisen inflaation jälkeen noin metrin ja on laajentunut alkuräjähdyksestä lähtien valoa hitaammin.

Totta kai se on ääretön ja äärellinen yhtä aikaa! Ateistien saduissa siis, mutta reaalimaailma ja todellisuus on jotakin muuta kuin ateistien mielikuvitusmaailma. Todellisuudessa universumeja ei putkahda esiin äärettömästä kvanttimeren poreilusta tuon tuostakin ainakaan havaittavalla tavalla, mutta ateistien mielikuvituksessa eli tyhjästä päästä ja sen energiasta niitä syntyy jatkuvasti äärettömiä määriä.

agnoskepo kirjoitti:

Mikä valo ja mitkä rajat? Täältä lähtevä valo ei ikinä saavuta edes nyt näkyvän avaruuden rajalla olevia kohteita.
On todennäköistä, että universumi on rajaton. Sekin sinulle on kerrottu. Mitään rajaa ei tule vastaan.

Lue lisää

Lue tuolta:

https://docplayer.fi/1972865-Maailmankaikkeuden-synty.html

Tai kuuntele tuolta satusetää itseään:

https://areena.yle.fi/1-4041282

Sinun pitäisi asiantuntijana tietää, että näkyvän valon aika alkoi noin 380 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen ja tähdet sekä galaksit alkoivat syntyä 400 miljoonaa alkuräjähdyksestä. Universumin tilavuus oli tuolloin pienempi kuin nyt, jos se kerran jatkoi laajenemistaan.

Alussa universumin halkaisija oli mikrometrin murto-osia ja kasvoi pian kosmisessa inflaatiossa ennen alkuräjähdystä noin metriin. (Enqvist)

Olet siis sitä mieltä, että universumi on ollut aina ääretön eikä sillä ole rajoja?

Ilmapallolla ei tietenkään ole kehää eikä siten rajaa: universumiahan verrataan kömpelösti ilmapalloon, johon puhalletaan ilmaa.

G4G kirjoitti:

Muistutetaan ateisteja vielä siitä, että tiedemiesten mukaan universumin tila (avaruus) oli alussa hyvin pieni piste: hyvin kuuma ja tiheä piste, johon kaikki aine, avaruus ja aika oli puristunut.

Satusetä Kari Enqvistin mukaan universumista tuli "alussa" eli ennen alkuräjähdystä täysin tyhjä ja kylmä. Se oli hyvin pieni tila, mutta se laajeni valoa nopeammin noin metrin halkaisijaltaan olevaksi (palloksi?).

Tätä seurasi hyvin kuuman materian syntyminen (alkeishiukkaset saivat massan) ja se alkoi levitä laajenevaan universumiin valoa hitaammalla nopeudella. Universumin näkyvän valon aika alkoi noin 380 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Ulottuiko valo pian tämän jälkeen universumin ulkorajoille asti? Universumi laajeni tuolloin valoa hitaammin.

Lue lisää

Luepa tarkemmin arvostetun kosmologi Enqvistin kirjasta:

"Tätä seurasi hyvin kuuman materian syntyminen (alkeishiukkaset saivat massan) ja se alkoi levitä laajenevaan universumiin valoa hitaammalla nopeudella."

Hyvin kuuma materia syntyi avaruuden tyhjiön tilanvaihdosta tasaisesti jakautuneena sen tuonhetkiseen tilavuuteen. Sen ei siis tarvinnut erikseen levitä universumiin, mutta se jatkoi leviämistä sen laajenemisen mukana. "Materia" oli superkuumaa kvarkki-gluoniplasmaa, joka oli tursollaan kovinta mahdollista gammasäteilyä (valon esiastetta), ihan reunaan asti - olipa sillä "raja" tai ei.

Anonyymi kirjoitti:

Luepa tarkemmin arvostetun kosmologi Enqvistin kirjasta:

"Tätä seurasi hyvin kuuman materian syntyminen (alkeishiukkaset saivat massan) ja se alkoi levitä laajenevaan universumiin valoa hitaammalla nopeudella."

Hyvin kuuma materia syntyi avaruuden tyhjiön tilanvaihdosta tasaisesti jakautuneena sen tuonhetkiseen tilavuuteen. Sen ei siis tarvinnut erikseen levitä universumiin, mutta se jatkoi leviämistä sen laajenemisen mukana. "Materia" oli superkuumaa kvarkki-gluoniplasmaa, joka oli tursollaan kovinta mahdollista gammasäteilyä (valon esiastetta), ihan reunaan asti - olipa sillä "raja" tai ei.

Lue lisää

Ok. En ollut täsmällinen.

Anonyymi kirjoitti:

Luepa tarkemmin arvostetun kosmologi Enqvistin kirjasta:

"Tätä seurasi hyvin kuuman materian syntyminen (alkeishiukkaset saivat massan) ja se alkoi levitä laajenevaan universumiin valoa hitaammalla nopeudella."

Hyvin kuuma materia syntyi avaruuden tyhjiön tilanvaihdosta tasaisesti jakautuneena sen tuonhetkiseen tilavuuteen. Sen ei siis tarvinnut erikseen levitä universumiin, mutta se jatkoi leviämistä sen laajenemisen mukana. "Materia" oli superkuumaa kvarkki-gluoniplasmaa, joka oli tursollaan kovinta mahdollista gammasäteilyä (valon esiastetta), ihan reunaan asti - olipa sillä "raja" tai ei.

Lue lisää

Tietenkin universumilla oli raja. Kosmista inflaatiota ennen sen halkaisija oli mikrometrin murto-osia, kosmisen inflaation jälkeen noin metri (Enqvist) ja sen jälkeen laajeneminen hidastui, mutta se on jatkunut tähän asti (laajeneminen kiihtyi oletusten mukaan 6-5 miljardia vuotta sitten).

Miten lasket tai määrittelet halkaisijan tilalle, jolla ei ole rajoja (avaruudelle/universumille, joka on tilavuudeltaan ja halkaisijaltaan ääretön)?

On se ihme ja kumma, että amispojut ja muut ateistit tiedemiehistä alkaen eivät voi hyväksyä universumille (avaruudelle) rajoja, vaikka puhuvat koko ajan sen tilavuudesta ja halkaisijasta eri aikoina!

Höhliä!

G4G kirjoitti:

Tietenkin universumilla oli raja. Kosmista inflaatiota ennen sen halkaisija oli mikrometrin murto-osia, kosmisen inflaation jälkeen noin metri (Enqvist) ja sen jälkeen laajeneminen hidastui, mutta se on jatkunut tähän asti (laajeneminen kiihtyi oletusten mukaan 6-5 miljardia vuotta sitten).

Miten lasket tai määrittelet halkaisijan tilalle, jolla ei ole rajoja (avaruudelle/universumille, joka on tilavuudeltaan ja halkaisijaltaan ääretön)?

On se ihme ja kumma, että amispojut ja muut ateistit tiedemiehistä alkaen eivät voi hyväksyä universumille (avaruudelle) rajoja, vaikka puhuvat koko ajan sen tilavuudesta ja halkaisijasta eri aikoina!

Höhliä!

Lue lisää

Mysteeri tietenkin mihin kolmiulotteinen avaruus laajenee. Avaruus laajenee ulottuvuuteen jota emme tunne ja ymmärrä. Käsityskyky ei riitä. Avaruus vain laajenee. Tai sitten ei. Voi olla että tulkintamme on väärä. Laajenemisen tuloksena on syntynyt kokemamme aika ja tila-avaruus. Oli miten oli. Paljon kiehtovampi on pohtia miten elämä on tullut maapallolle ja mikä on elämän tarkoitus. Etenkin omalle itselle ja ihmiskunnalle. Valot on todella helppo sammuttaa.