Perussuomalaiset mukaan MENF:iin?

PERUSSUOMALAISTEN eurovaaliehdokas Olli Kotro osallistui tiistaina Tallinnassa pidettyyn kokoustilaisuuteen, jonka järjesti Euroopan kansallismielisten puolueiden yhteenliittymä MENF. Samassa yhteydessä Virossa vieraili Ranskan kansallisen liittouman johtaja Marine Le Pen, joka on kiertänyt viime viikkoina Eurooppaa pyrkimyksenään kerätä kansallismielisiä oikeistopopulistipuolueita vaalien jälkeen perustettavaan, uuteen liittoumaan europarlamentissa.

Kokouksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Le Pen sekä muut kritisoivat sitä, kuinka Viron media keskittyi kysymyksissään lähes yksinomaan Venäjään, joka on yksi erimielisyyttä puolueiden välillä aiheuttavista kysymyksistä.

IS tapasi Kotron lehdistötilaisuuden jälkeen ja kysyi puolueiden yhteistyöstä.

Oletko samaa mieltä Marine Le Penin kanssa siitä, että oikeistopopulististen puolueiden liittouman syntyminen europarlamenttiin vaalien jälkeen on varmaa?

– En oikein ymmärrä, mikä sen voisi pysäyttää. Meillähän löytyy nyt vaadittavat seitsemän puoluetta. Myös tarvittavat 25 meppiä on, sillä Italian Lega, Saksan AfD ja Le Penin porukka saavat sen varmasti kasaan.

Kotro oli mukana myös Milanossa huhtikuun alkupuolella, kun siellä kokoontui useiden maiden oikeistopopulistipuolueiden edustajia Italian sisäministeri Matteo Salvinin kutsusta.

Onko Salvinin ja Le Penin kokoamissa liittoumissa käytännössä kyse samasta asiasta?

– Se, mihin perussuomalaiset on lupautunut mukaan, on uusi europarlamenttiryhmä. Minun mielestäni siitä on puhuttu. Myönnän, että en tarkalleen muista, mutta minun ymmärtääkseni mukana ovat käytännössä samat puolueet. Osalla asia voi ratketa vaalien jälkeen, ja kaikenlaisia spekulaatioita on. Olennaista persujen kannalta on se, että sinnehän on Milanossa ilmoittautunut se sama porukka, ja sen jälkeenhän sinne on tullut mukaan julkisella ilmoituksella tietty porukka.

Kun olet ollut mukana tässä sekä Italiassa että täällä Virossa, niin minkälainen vaikutelma sinulle on syntynyt, onko puolueilla enemmän yhteisiä kuin eriäviä näkökantoja, kuten täälläkin on sanottu?

– Minulla on hyvä tunne, koska nyt on pystytty jättämään se iso V-kortti eli Venäjä sivuraiteelle, eikä siihen hirttäydytä. Heillä on erilaisia Venäjä-kantoja. Meidän kanta on tunnettu, Jussi Halla-aho on sen sanonut. Voimme keskittyä siihen, mikä meitä yhdistää. Minua ihmetyttää, kun tämä keskittyy Venäjään. Se on kuin pakkomielle.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan puolueen näkemys Venäjästä on, että maa miehittää Krimin niemimaata laittomasti ja sen täytyy vetäytyä. Halla-ahon mukaan myös Euroopan unionin täytyy reagoida jollain tavalla.

Krimin miehitys on syynä EU:n Venäjälle asettamiin pakotteisiin. Myös Viron EKRE-puolueen puheenjohtaja Mart Helme on sanonut, että Krimin miehitys on keskeinen erimielisyyden aihe puolueen ja Le Penin näkemysten välillä.

Jos Italia ja Ranska päättävät ryhtyä ajamaan Venäjä-pakotteiden purkamista, onko perussuomalaisten helppoa irtisanoutua siitä?

– Se on siinä mielessä helppoa, että ensinnäkään Euroopan parlamentissa ei ole ryhmäkuria ja toisekseen, kuten Le Penkin moneen kertaan totesi, että jokaisella maalla, mikä tarkoittaa myös jokaista delegaatiota, on oikeus omaan diplomatiaan. Eli perussuomalaiset eivät ole millään tavalla sidottuja siihen, jos he lähtisivät tällaista ajamaan. Tietysti pitää muistaa, että poliittinen tilanne voi muuttua, eihän sitä tiedä, vaikka Suomen hallituksessakin kanta asiaan muuttuisi jossakin vaiheessa.