Komitea on istunut ja tehnyt ehdotuksia, joille ei oikeinlöydy kannatusta.
MERIVOIMILLE komitea ehdottaa muun muassa viidettä sukellusvenettä ja ilmavoimille vanhempien Gripen C/D -hävittäjien käytön jatkamista pidempään uusien E-mallien rinnalla. Pääpaino puolustusvoimien vahvistamisessa on kuitenkin maavoimissa, jonka sota-ajan organisaation halutaan kasvavan neljään prikaatiin. Yhtä näistä harjoitettaisiin pohjoisessa, jotta enimmillään 5 000 sotilaan joukko voitaisiin lähettää tarvittaessa Suomen avuksi.
”Tämä lisäisi uskottavuutta ja vahvistaisi solidaarisuutta Ruotsin ja Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa yhteistyössä”, raportissa todetaan.
Lisääntyvän henkilöstön tarve pyritään hoitamaan tuplaamalla vuosittain koulutettavien asevelvollisten –niin miesten kuin naisten – määrä 4 000:sta 8 000:een vuodesta 2024 alkaen. Suomessa varusmieskoulutuksen suorittaa vuosittain yli 20 000 miestä ja vapaaehtoista naista.
RUOTSIN koko maanpuolustuksen sota-ajan vahvuus kasvaisi komitean ehdottamana 60 000:sta 90 000:een. Tämä käsittäisi niin siviilityöntekijät kuin hemvärnet-kodinturvajoukot, joiden arvioidaan tarvitsevan muun muassa paljon uutta henkilökohtaista aseistusta.
Kokonaismaanpuolustuksen vahvistaminen tähtää siihen, että Ruotsi kykenisi selviytymään vähintään kolmen kuukauden ajan kriisissä, jossa sotatoimet ovat ulottuneet myös Ruotsin maaperälle.
MERIVOIMILLE komitea ehdottaa muun muassa viidettä sukellusvenettä ja ilmavoimille vanhempien Gripen C/D -hävittäjien käytön jatkamista pidempään uusien E-mallien rinnalla. Pääpaino puolustusvoimien vahvistamisessa on kuitenkin maavoimissa, jonka sota-ajan organisaation halutaan kasvavan neljään prikaatiin. Yhtä näistä harjoitettaisiin pohjoisessa, jotta enimmillään 5 000 sotilaan joukko voitaisiin lähettää tarvittaessa Suomen avuksi.
”Tämä lisäisi uskottavuutta ja vahvistaisi solidaarisuutta Ruotsin ja Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa yhteistyössä”, raportissa todetaan.
Lisääntyvän henkilöstön tarve pyritään hoitamaan tuplaamalla vuosittain koulutettavien asevelvollisten –niin miesten kuin naisten – määrä 4 000:sta 8 000:een vuodesta 2024 alkaen. Suomessa varusmieskoulutuksen suorittaa vuosittain yli 20 000 miestä ja vapaaehtoista naista.
RUOTSIN koko maanpuolustuksen sota-ajan vahvuus kasvaisi komitean ehdottamana 60 000:sta 90 000:een. Tämä käsittäisi niin siviilityöntekijät kuin hemvärnet-kodinturvajoukot, joiden arvioidaan tarvitsevan muun muassa paljon uutta henkilökohtaista aseistusta.
Kokonaismaanpuolustuksen vahvistaminen tähtää siihen, että Ruotsi kykenisi selviytymään vähintään kolmen kuukauden ajan kriisissä, jossa sotatoimet ovat ulottuneet myös Ruotsin maaperälle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.