Tieto ja salaliittoteoriat

Tunnetusti filosofioita on monia, mutta luonnnontieteet ovat teorioiltaan yhtenäisiä. Vain kehitteillä olevat luonnontieteen hypoteesit ovat eriävä, mutta testauksen jälkeen vallitsee johtavien tutkijoiden sangen yhtenäinen konsensus.

Kaiken kaikkiaan filosofiat antavat todellisuudesta monta kuvaa, tiede yhden kuvan. Filosofioiden kannattajille tilanne on kiusallinen. Toisaalta pyritään väittämään, että on muukin tie tiedon saavuttamiseksi kuin loogis-matemaattinen ja empiirinen, mutta juuri filosofointi johtaa eriäviin tuloksiin ja luonnontiede yhtenäisiin.

Mistä on kyse?

Tavallisin filosofien väite on salaliittoteoria. Sillä on kaksi muotoa, a) auktoriteettiusko, b) luonnontieteen rahoitusta annetaan vain niille jotka sanovat asiosta vallitsevan muodin mukaan.

a) Auktoriteettiusko on nykyisin väistämätön, koska kukaan ei hallitse enää luonnontieteiden kokonaisuutta. Mutta auktoriteetteina ei pidetäkään ketä vain kynäilijää, vaan tutkimuksen tulee olla linjassa muun tutkimuksen kanssa ja etevien tutkijoiden varmentamaa, nauttia konsensusta.

b) Väitteessä on valitettavasti perää. Tieteen rahoista määräävät ovat poliitikkoja, jotka taas ovat riippuvia suuresta yleisöstä ja muodinmukaisesta ajattelusta, common sensestä.

Esimerkki. Muistamme hyvin ajan 60-luvulta ja muutamilta seuraavilta vuosikymmeniltä. Jo silloin luonnontieteilijät tiesivät tutkimuksiin perustuen, että alkoholismi on puhtaasti geneettinen, mutta kukaan tutkija ei uskaltanut sanoa tätä ääneen, koska tutkimuksen rahoitus olisi heti lopetettu. Vallitsi kansan ja rahoitusta myöntävien keskuudessa käsitys, että käyttäytyminen oli vain ympäristötekijöiden vaikuttama.

Tietoa kuitenkin saavutettiin salaa, kuten Alkon rotilla, joista kahdeksassa sukupolvessa jalostettiin valitsemalla sekä puhtaasti raitis että puhtaasti alkoholistisesti käyttäytyvä sukulinja, siis geneettisesti puhtaat. Tutkittiin, mutta ei pidetty ääntä.

Ajat ovat muuttuneet, mutta käsitys ympäristön kaikkivallasta on edelleen vahvoilla humanistisilla aloilla, sosiologiassa, psykologiassa ja kasvatustieteessä. Osin lääketieteellinenkin tutkimus on humanistista ja muodin ohjaamaa, joten uskomusten kirjo on melkoinen.

Lopultakaan tutkimuksen rahoituskysymys ei pysty estämään oikeata luonnontieteellistä tutkimusta, vain hidastamaan sitä, mutta humanistisilla aloilla "tutkimus" on usein muodin mukaista.
Ilmoita


8 Vastausta

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.


"Tunnetusti filosofioita on monia, mutta luonnnontieteet ovat teorioiltaan yhtenäisiä. "

Luonnontieteiden oletusarvoinen taustafilosofia eli ts. metafysiikka on reduktionistinen materialismi eli luonnontieteidenkin taustalla on filosofisia oletuksia ja periaatteessa kaikki erilaiset filosofiset ontologiat voivat hakea vahvistusta ja todistusvoimaa itselleen tieteellisen kokeellisen metodin kautta eli yhtä hyvin voi olla idealistista tiedettä kuin materialististakin tiedettä tai sitten ontologisesti sitoutumatonta tiedettä kuten esim. erilaiset systeemiteoreettiset mallit.

"Filosofioiden kannattajille tilanne on kiusallinen. "

Ei ole. Pikemminkin kiusallista se on materialisteille koska he eivät halua ymmärtää tai tunnustaa että se materialismi on filosofiaa jota tieteellinen metodi ei sellaisenaan mitenkään tue.

"Tavallisin filosofien väite on salaliittoteoria."

Tavallaan kyseessä on jonkinlainen salaliitto ainakin siinä mielessä että kaikissa inhimillisissä yhteisössä tuntuu vaikuttavan sellainen pyramidin muotoinen valtahierarkia jossa ylimmällä tasolla ovat jonkinlaiset sosiopaatit joille valta on tärkeintä ja jotka ovat valmiita hyödyntämään mitä tahansa keinoja valtansa säilyttämiseksi ja laajentamiseksi.

Tieteen kannalta nämä tyypit ovat joko tieteen rahoittajien tai vielä korkeammalla tasolla eli paljon ylemmällä tasolla kuin näkyvä poliittinen ja taloudellinen valta. Heidän yleisin metodinsa on "hajoita ja hallitse" eli mahdollisimman suuri fragmentoituminen valtapyramidin alemmilla tasoilla.

Valtapyramidin ylintä tasoa voi luonnehtia jonkinlaisiksi mafiaperheiksi jotka tekevät yhteistyötä silloin kun se heille sopii ja taas välillä sotivat keskenään kun yhteistyö ei luonnistu (esim. 1, maailmansota jossa sotaakäyvien maiden johtajat olivat sukua toisilleen eli ts, jonkinlainen iso perheriita).

Valtapyramidin keskitasolla ovat ns. teknokraatit ja tosiuskovaiset "asiantuntijat" (yes miehet ja naiset) jotka ovat sellaisenaan omaksuneet ylhäältä annetun ajattelumallin ja pyrkivät sitä konkreettisesti toteuttamaan.

Valtapyramidin alimmalla tasolla ovat tavalliset duunarit, tieteilijät yms. jotka toimivat vain koneiston osina ja ovat sen valtapyramidin huipun jäsenille lähinnä karjaan tai luusereihin verrattavaa väkeä joka mieluusti korvattaisiin roboteilla ja tekoälyllä jos se olisi mahdollista.

....

"Jo silloin luonnontieteilijät tiesivät tutkimuksiin perustuen, että alkoholismi on puhtaasti geneettinen, mutta kukaan tutkija ei uskaltanut sanoa tätä ääneen, koska tutkimuksen rahoitus olisi heti lopetettu. Vallitsi kansan ja rahoitusta myöntävien keskuudessa käsitys, että käyttäytyminen oli vain ympäristötekijöiden vaikuttama. "

Kyllä monet yksilöt pääsevät alkoholisimista ainakin sillä tavalla eroon että eivät käytä alkoholia kuin korkeintaan suhteellisen hallitusti mutta se vaatii tietysti tahdonvoimaa eli halua ja harjoittelua eli ainoat mahdollisuudet eivät ole geenit ja ympäristö.

"Tietoa kuitenkin saavutettiin salaa, kuten Alkon rotilla, joista kahdeksassa sukupolvessa jalostettiin valitsemalla sekä puhtaasti raitis että puhtaasti alkoholistisesti käyttäytyvä sukulinja, siis geneettisesti puhtaat. Tutkittiin, mutta ei pidetty ääntä."

Aivan varmasti ehdollistamalla saa opetettua rotat alkoholisteiksi varsinkin kun epigenetiikkakin eli hankitut periytyvät ominaisuudet voivat vaikuttaa asiaan.

"Lopultakaan tutkimuksen rahoituskysymys ei pysty estämään oikeata luonnontieteellistä tutkimusta, vain hidastamaan sitä."

Se "oikea" luonnontieteellinen tutkimus ei välttämättä toimi enää niin hyvin kun siirrytään biologian, psykologian ja sosiologian tutkimusalueille.

Tosiuskovaisten kanssa on tietysti aika turhaa väitellä kun niistä filosofisista perusoletuksista ja havaintojen tulkinnasta pidetään jääräpäisesti kiinni ja suljetaan silmät kaikelta vastakkaiselta todistuaineistolta.

Sinunkin filosofian vastaisuutesi johtuu lähinnä siitä että et halua ajatella kuin sen oman omaksumasi filosofian kannalta eli sen näennäistieteellisen materialismin kannalta. Samaa tautia poteviksi on ehdollistettu suurin osa luonnontieteellisen koulutuksen saaneista.

Belisario
7 VASTAUSTA:
Jos taiteen edustajat eivät väitä, että taiteella on jotakin välttämätöntä sanottavaa luonnontieteelle, ei tiedemieskään sano taiteesta mitään kielteistä. Taide on aivan eri kategoriassa kuin tiede. Toiset pitävät siitä enemmän, toiset vähemmän, mutta luonnontieteitten kannalta taide on neutraali.

Taide ja filosofia ovat samaa kantaa, ajatusten tuomia henkisiä tuotteita, josta joku voi nauttia, mutta yleispätevän totuuden kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.

Luonnontieteen menetelmään kuuluu välttämättömästi, ettei mitään ennakkoehtoja ole. Ajatus, että henkimaailma olisi pois suljettu jo etukäteen, on kuvitelma. Siitä vain ei ole objektiivisia. selkeitä, toistettavia ja henkilösta riippumattomia havaintoja.

Filosofi, joka tarjoaa taiteenkaltaista ajatteluaan tieteelle tieteenfilosofian nimellä, on ylittänyt rajansa. Sellaisen viestin tuojalle sanomme selkeästi: Tiede ei noudata mitään ennakko-odotuksia tai filosofiaa. Muuta tiedonhankinnan menetelmää, kuin loogis-empiirinen, ei ole.
al-jabr kirjoitti:
Jos taiteen edustajat eivät väitä, että taiteella on jotakin välttämätöntä sanottavaa luonnontieteelle, ei tiedemieskään sano taiteesta mitään kielteistä. Taide on aivan eri kategoriassa kuin tiede. Toiset pitävät siitä enemmän, toiset vähemmän, mutta luonnontieteitten kannalta taide on neutraali.

Taide ja filosofia ovat samaa kantaa, ajatusten tuomia henkisiä tuotteita, josta joku voi nauttia, mutta yleispätevän totuuden kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.

Luonnontieteen menetelmään kuuluu välttämättömästi, ettei mitään ennakkoehtoja ole. Ajatus, että henkimaailma olisi pois suljettu jo etukäteen, on kuvitelma. Siitä vain ei ole objektiivisia. selkeitä, toistettavia ja henkilösta riippumattomia havaintoja.

Filosofi, joka tarjoaa taiteenkaltaista ajatteluaan tieteelle tieteenfilosofian nimellä, on ylittänyt rajansa. Sellaisen viestin tuojalle sanomme selkeästi: Tiede ei noudata mitään ennakko-odotuksia tai filosofiaa. Muuta tiedonhankinnan menetelmää, kuin loogis-empiirinen, ei ole.
"Muuta tiedonhankinnan menetelmää, kuin loogis-empiirinen, ei ole."

Logiikka ja havaitseminen ovat vain apuvälineitä jotka eivät sellaisenaan tuota mitään tieteellistä tietoa. Hypoteesin ja teorian muodostukseen taas ei ole olemassa minkäänlaista yleispätevää algoritmia eikä metodia ja ilman teorioita ja hypoteeseja ei taas voi syntyä tiedettä.

Teorian tai hypoteesin on oltava sekä sisäisesti että ulkoisesti ristiriidaton ja se looginen ristiriidattomuus voidaan selvittää matemaattis-loogisesti ja sitten havaintojen avulla joko falsifioida tai vahvistaa teorian uskottavuutta.

Kaikissa teorioissa ja hypoteeseissa on ennakko-oletuksia suhteessa tutkimuksen kohteeseen ja ne ennakko-oletukset taas ovat aina jossain määrin filosofisia. Havainnot eli empiria taas on aina jonkun teorian tai hypoteesin kautta tulkittua havaintoa.

Perinteinen analyyttinen filosofia tutkii käsitteiden loogisia yhteyksiä ja jokaisella inhimillisen toiminnan alalla on oma filosofinen analysointitapansa. Taiteen suhteen se on estetiikka ja tieteen suhteen se on tieteen filosofia. Matematiikan perusteita analysoi matematiikan filosofia.

Analyyttinen filosofia on siis lähinnä analyyttinen metodi eikä oppijärjestelmä.

Sitten on ja oli erikseen erilaisia metafyysisiä fiiosofisia oppijärjestelmiä (Platon, Aristoteles, Hegel jne) jotka olivat vallitsevia lähinnä ns. esitieteellisessä vaiheessa eli ennen kuin jokin erityistiede irtautui filosofiasta (esim. psykologia).

Jokaisella yksilöllä voi tietysti myös olla omat mielipiteensä ja uskomuksensa jotka kokonaisuutena muistuttavatjonkinlaista filosofista järjestelmää. Suljetut filosofiset järjestelmät yleensä osoittautuvat tieteen kehittyessä vähintäänkin puutteelisiksi joten kannattaa mielummin jättää oma maailmankuvansa jossain määrin avoimeksi ja poimia vain ne parhaat ja toimivimmilta vaikuttavat osat nykyisestä tieteestä ja erilaisista perusoletuksista ja havaintojen tulkinnoista.

.....

Puutun vielä tähän aikaisemman viestisi väitteeseen:

"a) Auktoriteettiusko on nykyisin väistämätön, koska kukaan ei hallitse enää luonnontieteiden kokonaisuutta. "

Auktoriteettiusko kuten uskominen ylipäätänsä ei jätä väitteiden vastaanottajalle muuta mahdollisuutta kuin joko uskoa tai olla uskomatta eli ihan sama tilanne kuin aikoinaan kirkon oppien kanssa,

Luonnontieteiden kokonaisuus on jossain määrin aina yksilön hallittavissa mutta ei tietenkään sillä tasolla että kaikkiin majdollisiin tieteellisiin julkaisuihin pitäisi perehtyä vaan siten että pyrkii löytämään ja ymmärtämään vallitsevien teorioiden olennaisimmat perusoletukset ja havaintojen tulkinnat kultakin tieteenalalta ja muodostaa sitten niiden pohjalta jatkuvasti täydentyvän kokonaisuuden eli oman maailmankuvansa.

Erityisen merkityksellistä tällaisen kokonaisuuden hahmottamisessa on tunnistaa mitkä asiat ovat kullakin tieteenalalla ovat ratkaisemattomia ongelmia ja mitä anomalioita löytyy suhteessa kuhunkin tieteelliseen malliin.

Jos tällaista edes vaivautuu yrittämään niin on jo sellaisenaan paljon paremmassa asemassa sen suhteen mitä uskoo annettuna ja minkä taas jättää ns. auktoriteettien väitteistä huolimatta avoimeksi.

"Mutta auktoriteetteina ei pidetäkään ketä vain kynäilijää, vaan tutkimuksen tulee olla linjassa muun tutkimuksen kanssa ja etevien tutkijoiden varmentamaa, nauttia konsensusta.""

Kaikki tieteenalat ovat jo siinä määrin fragmentoituneet pieniksi osaalueiksi ja koulukunniksi että todellisia asiantuntijoita jollekin tietylle teorialle tai teorian osalle löytyy usein vain kourallinen ja hekin ovat usein erimielisiä monesta oman erikoisalansa yksityiskohdasta.

Tiede on siinä määrin aina keskeneräinen prosessi että mikään konsensus ei voi olla ainoa ja merkittävin kriteeri ja yleensä se konsensus määritellään sen mukaan mistä teorioista media pitää eniten ääntä eli konsensuksella on suurinpiirtein samanlainen aika olematon merkitys kuin poliitikkojen huutoäänestyksillä.

Belisario
Anonyymi kirjoitti:
"Muuta tiedonhankinnan menetelmää, kuin loogis-empiirinen, ei ole."

Logiikka ja havaitseminen ovat vain apuvälineitä jotka eivät sellaisenaan tuota mitään tieteellistä tietoa. Hypoteesin ja teorian muodostukseen taas ei ole olemassa minkäänlaista yleispätevää algoritmia eikä metodia ja ilman teorioita ja hypoteeseja ei taas voi syntyä tiedettä.

Teorian tai hypoteesin on oltava sekä sisäisesti että ulkoisesti ristiriidaton ja se looginen ristiriidattomuus voidaan selvittää matemaattis-loogisesti ja sitten havaintojen avulla joko falsifioida tai vahvistaa teorian uskottavuutta.

Kaikissa teorioissa ja hypoteeseissa on ennakko-oletuksia suhteessa tutkimuksen kohteeseen ja ne ennakko-oletukset taas ovat aina jossain määrin filosofisia. Havainnot eli empiria taas on aina jonkun teorian tai hypoteesin kautta tulkittua havaintoa.

Perinteinen analyyttinen filosofia tutkii käsitteiden loogisia yhteyksiä ja jokaisella inhimillisen toiminnan alalla on oma filosofinen analysointitapansa. Taiteen suhteen se on estetiikka ja tieteen suhteen se on tieteen filosofia. Matematiikan perusteita analysoi matematiikan filosofia.

Analyyttinen filosofia on siis lähinnä analyyttinen metodi eikä oppijärjestelmä.

Sitten on ja oli erikseen erilaisia metafyysisiä fiiosofisia oppijärjestelmiä (Platon, Aristoteles, Hegel jne) jotka olivat vallitsevia lähinnä ns. esitieteellisessä vaiheessa eli ennen kuin jokin erityistiede irtautui filosofiasta (esim. psykologia).

Jokaisella yksilöllä voi tietysti myös olla omat mielipiteensä ja uskomuksensa jotka kokonaisuutena muistuttavatjonkinlaista filosofista järjestelmää. Suljetut filosofiset järjestelmät yleensä osoittautuvat tieteen kehittyessä vähintäänkin puutteelisiksi joten kannattaa mielummin jättää oma maailmankuvansa jossain määrin avoimeksi ja poimia vain ne parhaat ja toimivimmilta vaikuttavat osat nykyisestä tieteestä ja erilaisista perusoletuksista ja havaintojen tulkinnoista.

.....

Puutun vielä tähän aikaisemman viestisi väitteeseen:

"a) Auktoriteettiusko on nykyisin väistämätön, koska kukaan ei hallitse enää luonnontieteiden kokonaisuutta. "

Auktoriteettiusko kuten uskominen ylipäätänsä ei jätä väitteiden vastaanottajalle muuta mahdollisuutta kuin joko uskoa tai olla uskomatta eli ihan sama tilanne kuin aikoinaan kirkon oppien kanssa,

Luonnontieteiden kokonaisuus on jossain määrin aina yksilön hallittavissa mutta ei tietenkään sillä tasolla että kaikkiin majdollisiin tieteellisiin julkaisuihin pitäisi perehtyä vaan siten että pyrkii löytämään ja ymmärtämään vallitsevien teorioiden olennaisimmat perusoletukset ja havaintojen tulkinnat kultakin tieteenalalta ja muodostaa sitten niiden pohjalta jatkuvasti täydentyvän kokonaisuuden eli oman maailmankuvansa.

Erityisen merkityksellistä tällaisen kokonaisuuden hahmottamisessa on tunnistaa mitkä asiat ovat kullakin tieteenalalla ovat ratkaisemattomia ongelmia ja mitä anomalioita löytyy suhteessa kuhunkin tieteelliseen malliin.

Jos tällaista edes vaivautuu yrittämään niin on jo sellaisenaan paljon paremmassa asemassa sen suhteen mitä uskoo annettuna ja minkä taas jättää ns. auktoriteettien väitteistä huolimatta avoimeksi.

"Mutta auktoriteetteina ei pidetäkään ketä vain kynäilijää, vaan tutkimuksen tulee olla linjassa muun tutkimuksen kanssa ja etevien tutkijoiden varmentamaa, nauttia konsensusta.""

Kaikki tieteenalat ovat jo siinä määrin fragmentoituneet pieniksi osaalueiksi ja koulukunniksi että todellisia asiantuntijoita jollekin tietylle teorialle tai teorian osalle löytyy usein vain kourallinen ja hekin ovat usein erimielisiä monesta oman erikoisalansa yksityiskohdasta.

Tiede on siinä määrin aina keskeneräinen prosessi että mikään konsensus ei voi olla ainoa ja merkittävin kriteeri ja yleensä se konsensus määritellään sen mukaan mistä teorioista media pitää eniten ääntä eli konsensuksella on suurinpiirtein samanlainen aika olematon merkitys kuin poliitikkojen huutoäänestyksillä.

Belisario
Yrität tarjota filosofiaa välttämättömäksi hypoteesin luomisessa. Tätäkin moni filosofi on tarjonnut, mutta selitys on vain kielellinen. Ei onnistu. Ei hypoteesin luominen filosofiaa tarvitse sillä, että joku väittää prosessin olevan filosofinen.

Hypoteesin luominen on hakuammuntaa, sellaisen matemaattisen suhteen löytämistä, joka noudattaa havaintojen käyttäytymisen. Siinä ei ole mitään ennakko-odotuksia tai filosofista, raakaa työtä lukuisine laskuineen. Tulos ilmaistaan matematiikan kielellä.

Konsensus on asiantuntevien ja laadukkaiden tutkijoiden käsitys asioista. Se on varminta ja luotettavinta tietoa, mitä on saatavissa. Poliitikkojen ja kansan huutoäänestys ei perustu tutkimukseen.
al-jabr kirjoitti:
Yrität tarjota filosofiaa välttämättömäksi hypoteesin luomisessa. Tätäkin moni filosofi on tarjonnut, mutta selitys on vain kielellinen. Ei onnistu. Ei hypoteesin luominen filosofiaa tarvitse sillä, että joku väittää prosessin olevan filosofinen.

Hypoteesin luominen on hakuammuntaa, sellaisen matemaattisen suhteen löytämistä, joka noudattaa havaintojen käyttäytymisen. Siinä ei ole mitään ennakko-odotuksia tai filosofista, raakaa työtä lukuisine laskuineen. Tulos ilmaistaan matematiikan kielellä.

Konsensus on asiantuntevien ja laadukkaiden tutkijoiden käsitys asioista. Se on varminta ja luotettavinta tietoa, mitä on saatavissa. Poliitikkojen ja kansan huutoäänestys ei perustu tutkimukseen.
"Hypoteesin luominen on hakuammuntaa, sellaisen matemaattisen suhteen löytämistä, joka noudattaa havaintojen käyttäytymisen. Siinä ei ole mitään ennakko-odotuksia tai filosofista, raakaa työtä lukuisine laskuineen. Tulos ilmaistaan matematiikan kielellä."

Luonnossa havaittujen säännönmukaisuuksien pohjalta voidaan yritettää kehittää matemaattisia kaavoja joita voi sitten yrittää soveltaa käytännön tekniikan kehittämisessä.

Tämä on kuitenkin hyvin suppea kuvaus ja määritelmä tieteestä ja toimii käytännössä vain hyvin yksinkertaisissa ja pelkistetyissä tapauksissa joita ei sellaisenaan voi yleistää miksikään absoluuttisiksi totuuksiksi.

Tässä suppeassa matemaattisessa muodossaan tiede on oikeastaan vain tekniikan kehittämisen apuväline eikä juuri mitään muuta arvoa ja merkitystä sillä tieteellä ei sitten ole paitsi ehkä valtaapitävien propagandavälineenä kuten monet institutionaaliset uskonnot.

"Hakuammunnaksi" tulkitset hypoteesien luomisen vaikka siinä juuri piilee se tieteen filosofinen ja metafyysinen komponentti joka ei ole minkään satunnaisen prosessin tulos.

Melkein kaikki väitteet mitä sinä olet tällä palstalla kirjoittanut ovat kuitenkin aika heikosti perusteltua ja siis huonoa filosofiaa ja/tai uskonnollista julistusta eikä tiedettä. Jos kirjoittaisit toimivasta tekniikasta tai fysiikan kaavoista niin tuskin kenelläkään olisi siihen mitään kritisoitavaa koska sellaiset asiat ovat aika helposti todennettavissa.

Myönnä nyt vaan ihan kiltisti että olet ilmeisen väärässä useimmissa väitteissäsi vaikka trollina olet ehkä ainakin joskus vähän keskinkertaista hauskempi tapaus.... :D

Belisario
Anonyymi kirjoitti:
"Hypoteesin luominen on hakuammuntaa, sellaisen matemaattisen suhteen löytämistä, joka noudattaa havaintojen käyttäytymisen. Siinä ei ole mitään ennakko-odotuksia tai filosofista, raakaa työtä lukuisine laskuineen. Tulos ilmaistaan matematiikan kielellä."

Luonnossa havaittujen säännönmukaisuuksien pohjalta voidaan yritettää kehittää matemaattisia kaavoja joita voi sitten yrittää soveltaa käytännön tekniikan kehittämisessä.

Tämä on kuitenkin hyvin suppea kuvaus ja määritelmä tieteestä ja toimii käytännössä vain hyvin yksinkertaisissa ja pelkistetyissä tapauksissa joita ei sellaisenaan voi yleistää miksikään absoluuttisiksi totuuksiksi.

Tässä suppeassa matemaattisessa muodossaan tiede on oikeastaan vain tekniikan kehittämisen apuväline eikä juuri mitään muuta arvoa ja merkitystä sillä tieteellä ei sitten ole paitsi ehkä valtaapitävien propagandavälineenä kuten monet institutionaaliset uskonnot.

"Hakuammunnaksi" tulkitset hypoteesien luomisen vaikka siinä juuri piilee se tieteen filosofinen ja metafyysinen komponentti joka ei ole minkään satunnaisen prosessin tulos.

Melkein kaikki väitteet mitä sinä olet tällä palstalla kirjoittanut ovat kuitenkin aika heikosti perusteltua ja siis huonoa filosofiaa ja/tai uskonnollista julistusta eikä tiedettä. Jos kirjoittaisit toimivasta tekniikasta tai fysiikan kaavoista niin tuskin kenelläkään olisi siihen mitään kritisoitavaa koska sellaiset asiat ovat aika helposti todennettavissa.

Myönnä nyt vaan ihan kiltisti että olet ilmeisen väärässä useimmissa väitteissäsi vaikka trollina olet ehkä ainakin joskus vähän keskinkertaista hauskempi tapaus.... :D

Belisario
<<"Hakuammunnaksi" tulkitset hypoteesien luomisen vaikka siinä juuri piilee se tieteen filosofinen ja metafyysinen komponentti joka ei ole minkään satunnaisen prosessin tulos.<<

Juuri niin, se on hakuammuntaa. Ei havainnoista voi johtaa matemaattista kaavaa. Eikä ole algoritmiä, jolla kaava olisi löydettävissä. Teemme siis erilaisia matemaattisia kaavoja ja katsomme, toteuttaako niistä joku havaintojen käyttäytymisen. Jos useampikin toteuttaa, valitaan yksinkertaisin, koska se on todennäköisin.

Sitten vielä testaamme kaavaa havainnoin, joita emme ole tuleet ajatelleeksikaan. Jos hyvin menee, kaava nousee hypoteesista teoriaksi, konsensuksen tunnustamaksi todennäköisesti todeksi tiedoksi

<<Melkein kaikki väitteet mitä sinä olet tällä palstalla kirjoittanut ovat kuitenkin aika heikosti perusteltua ja siis huonoa filosofiaa ja/tai uskonnollista julistusta eikä tiedettä. Jos kirjoittaisit toimivasta tekniikasta tai fysiikan kaavoista niin tuskin kenelläkään olisi siihen mitään kritisoitavaa koska sellaiset asiat ovat aika helposti todennettavissa.<<

<<Myönnä nyt vaan ihan kiltisti että olet ilmeisen väärässä useimmissa väitteissäsi vaikka trollina olet ehkä ainakin joskus vähän keskinkertaista hauskempi tapaus.... :D<<

Nämä viimeiset virkkeesi eivät ole tieteellistä keskustelua. Ne eivät sovi edes kadulle. En ole trolli, vaan ihminen, jolla on luonnontieteellinen maailmakuva.
al-jabr kirjoitti:
<<"Hakuammunnaksi" tulkitset hypoteesien luomisen vaikka siinä juuri piilee se tieteen filosofinen ja metafyysinen komponentti joka ei ole minkään satunnaisen prosessin tulos.<<

Juuri niin, se on hakuammuntaa. Ei havainnoista voi johtaa matemaattista kaavaa. Eikä ole algoritmiä, jolla kaava olisi löydettävissä. Teemme siis erilaisia matemaattisia kaavoja ja katsomme, toteuttaako niistä joku havaintojen käyttäytymisen. Jos useampikin toteuttaa, valitaan yksinkertaisin, koska se on todennäköisin.

Sitten vielä testaamme kaavaa havainnoin, joita emme ole tuleet ajatelleeksikaan. Jos hyvin menee, kaava nousee hypoteesista teoriaksi, konsensuksen tunnustamaksi todennäköisesti todeksi tiedoksi

<<Melkein kaikki väitteet mitä sinä olet tällä palstalla kirjoittanut ovat kuitenkin aika heikosti perusteltua ja siis huonoa filosofiaa ja/tai uskonnollista julistusta eikä tiedettä. Jos kirjoittaisit toimivasta tekniikasta tai fysiikan kaavoista niin tuskin kenelläkään olisi siihen mitään kritisoitavaa koska sellaiset asiat ovat aika helposti todennettavissa.<<

<<Myönnä nyt vaan ihan kiltisti että olet ilmeisen väärässä useimmissa väitteissäsi vaikka trollina olet ehkä ainakin joskus vähän keskinkertaista hauskempi tapaus.... :D<<

Nämä viimeiset virkkeesi eivät ole tieteellistä keskustelua. Ne eivät sovi edes kadulle. En ole trolli, vaan ihminen, jolla on luonnontieteellinen maailmakuva.
Ja vastassasi on huuhari, jonka maailmankuva on kaikkea muuta kuin tieteellinen.
Anonyymi kirjoitti:
Ja vastassasi on huuhari, jonka maailmankuva on kaikkea muuta kuin tieteellinen.
Kiitos! Olen kyllä huomannut, mutta korrektiussyistä en ole siitä maininnut.
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Tieto ja salaliittoteoriat

Tunnetusti filosofioita on monia, mutta luonnnontieteet ovat teorioiltaan yhtenäisiä. Vain kehitteillä olevat luonnontieteen hypoteesit ovat eriävä, mutta testauksen jälkeen vallitsee johtavien tutkijoiden sangen yhtenäinen konsensus.

Kaiken kaikkiaan filosofiat antavat todellisuudesta monta kuvaa, tiede yhden kuvan. Filosofioiden kannattajille tilanne on kiusallinen. Toisaalta pyritään väittämään, että on muukin tie tiedon saavuttamiseksi kuin loogis-matemaattinen ja empiirinen, mutta juuri filosofointi johtaa eriäviin tuloksiin ja luonnontiede yhtenäisiin.

Mistä on kyse?

Tavallisin filosofien väite on salaliittoteoria. Sillä on kaksi muotoa, a) auktoriteettiusko, b) luonnontieteen rahoitusta annetaan vain niille jotka sanovat asiosta vallitsevan muodin mukaan.

a) Auktoriteettiusko on nykyisin väistämätön, koska kukaan ei hallitse enää luonnontieteiden kokonaisuutta. Mutta auktoriteetteina ei pidetäkään ketä vain kynäilijää, vaan tutkimuksen tulee olla linjassa muun tutkimuksen kanssa ja etevien tutkijoiden varmentamaa, nauttia konsensusta.

b) Väitteessä on valitettavasti perää. Tieteen rahoista määräävät ovat poliitikkoja, jotka taas ovat riippuvia suuresta yleisöstä ja muodinmukaisesta ajattelusta, common sensestä.

Esimerkki. Muistamme hyvin ajan 60-luvulta ja muutamilta seuraavilta vuosikymmeniltä. Jo silloin luonnontieteilijät tiesivät tutkimuksiin perustuen, että alkoholismi on puhtaasti geneettinen, mutta kukaan tutkija ei uskaltanut sanoa tätä ääneen, koska tutkimuksen rahoitus olisi heti lopetettu. Vallitsi kansan ja rahoitusta myöntävien keskuudessa käsitys, että käyttäytyminen oli vain ympäristötekijöiden vaikuttama.

Tietoa kuitenkin saavutettiin salaa, kuten Alkon rotilla, joista kahdeksassa sukupolvessa jalostettiin valitsemalla sekä puhtaasti raitis että puhtaasti alkoholistisesti käyttäytyvä sukulinja, siis geneettisesti puhtaat. Tutkittiin, mutta ei pidetty ääntä.

Ajat ovat muuttuneet, mutta käsitys ympäristön kaikkivallasta on edelleen vahvoilla humanistisilla aloilla, sosiologiassa, psykologiassa ja kasvatustieteessä. Osin lääketieteellinenkin tutkimus on humanistista ja muodin ohjaamaa, joten uskomusten kirjo on melkoinen.

Lopultakaan tutkimuksen rahoituskysymys ei pysty estämään oikeata luonnontieteellistä tutkimusta, vain hidastamaan sitä, mutta humanistisilla aloilla "tutkimus" on usein muodin mukaista.

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta