Pakkoselibaatti

Kuusikymmentä ja kaksi vuotta päällekin ja aivan sama tilanne kuin aloittajalla. Viimeiset kahdeksan ja puolivuotta ilman. Alkuaikaan vielä jaksoin yrittää läheisyyttä, mutta aina tuli "kynsille". Lähestulkoon päivittäistä kinaa ja vittuilua, milloin mistäkin asiasta, huokaus.
Yritän pysyä pois kotoa mahdollisimman paljon, harrastuksen ja liikunnan kautta. Mutta yöksi viimeistään on tultava kotiin nukkumaan. Runkkailuun en ole alkanut, olen siis ollut aivan ilman koko ajan. Olen huomannut, että silloin kun alkaa oikein valtavasti tekemään mieli naisen läheisyyttä, niin sanottu rumempikin nainen alkaa näyttämään jos ei nyt aivan missiltä, ainakin kauniilta.
Vaan kun jaksaa tämän "himokauden" yli päästä, sitten taas menee helpommin. Juuri tuolloin himoimmillaan kun naisia katselee, iltasella oikein kiveksiä pakottaa. Seksiunia en näe, enkä juuri muitakaan, enkä saa yöllisiä siemensyöksyjä. Tuntuu kuitenkin aika haikealta kun parivuotta sitten joutui itselle myöntämään, kaikki sekstailu on lopullisesti ohitse.

Mä olen nainen, enkä missään nimessä tässä tarjoudu " konkreettisesti" apuun. Mutta onhan tuo järkyttävää, kuuskymppinen on tänä päivänä nuori. Ei elämä vielä ole lainkaan ohi.
Ei tarvitse mitään brutaalia raidetta edetä, ehkä ihan inhimillisiäkin vaihtoehtoja löytyy, samassa tilanteessa olevia rouvia jne.

Olen 60v. mies pohjois-savosta.Olen ollut parisuhteessa 30vuotta.Alku vaiheessa seksiä oli paljon,mutta ajan saatossa se vaan väheni.Viimmeisen parin vuoden aikana en ole saanut pesää ollenkaan.Alan olla pikku hiljaa kypsä tähän selibaattiin.Runkkaaminen ei ole oikein minun juttu.Haluaisin nuolla pillua ja tuntea naisen ihanan orgasmin.Panna takaa ja useissa asennoissa aivan pillun pohjaan asti.

Kyllä sitä on pakosti joutunut olemaan ilman vuosia kun ei naista ole löytynyt.Viimeksi ollut naisen kanssa 4 kymppisenä kun olin naimisissa vielä,nyt mitä harvoja tavannut niin eipä ole heillä ollut kiinostusta sänkyhommiin,ehkä siksi kun iältään 50-65v ja itsekin jo 59.Mutta rahoihini ja omaisuuteeni kyllä olisi kiinostusta.

Kyllä seksihommat ovat jääneet tosi vähiin viime vuosien jälkeen vaimon haluttomuuden takia. 55 vuotta ikää ja halut ois kovat. Olen koettanut kaikilla keinoilla päästä lähelle ja koskettelemaan ja hyväilemään, aina tulee sama viesti Äläviitti. Tykkään nuolla ja tehdä kaikkea vaimon hyväksi. Ei oikein jaksa enää yhteistäelämää 27 vuotta avioliitossa.

Samantapainen tilanne minullakin. Olen 55-vuotias mies ja halut edelleenkin suuret. Vaimo kyllä selkeästi ilmoittaa kaipaavansa seksiä, mutta kun sitten yritän päästä asiaan, niin "ei nyt" on vastaus. Tätä on jatkunut jo muutaman vuoden. Vaimo sairasteli ja jätin silloin suosiolla lähentelyt minimiin ja sen jälkeen rakastelu on jäänyt muutamaan kertaan vuodessa.

Välillä mietityttää teinkö jossain vaiheessa jotain väärin. Viimeisillä kerroilla (joista kaikkein viimeisin alkukesästä jäi yritykseksi humalatilan vuoksi) kokeiltiin peppuseksiä, mistä hän kertoi pitävänsä, vaikka paikat sen jälkeen olivatkin kipeät. Ehkä olisi pitänyt suosiolla jättää se fantasian asteelle? Kuitenkin tykkään kuitenkin normaalista seksistä ehkä enemmän. Hankittiin seksivälineitäkin piristämään seksielämää, mutta yhteen kertaan taisi jäädä niitten käyttö yhdessä. Yksin kyllä molemmat niitä käyttelee.

Olen kyllä miettinyt sitäkin, vaikuttaako lähes päivittäinen itsetyydytys jotenkin negatiivisesti. Siihen tosiaankin ajauduin kun seksi oli lähes mahdotonta ja paineita halusin kuitenkin purkaa välillä ja lopulta se alkoi olla päivittäistä ja joskus useamminkin. Jossain oli sellainenkin tieto, että runkkaaminen vähentää testosteronin tuottoa ja muuttuu naisten silmissä vähemmän haluttavaksi.

Heti suhteen alussa kyllä huomasin että vähän eri tasolla meillä oli seksintarve. Edellisessä suhteessa rakasteltiin päivittäin ja useammankin kerran päivässä. Uudessa suhteessa 2-3 kertaa viikossa tuntui vähältä. Parempihan sekin oli kuin olla kokonaan ilman ja niinpä sitten muutettiin yhteen ja lopulta mentiin naimisiin. Alku sujui kaikin puolin hyvin ja seksiä lukuunottamatta hyvin suhde toimii edelleenkin 11 vuoden jälkeen. Paluuta entiseen haikailen.

No, täällä on 56v. nainen, jolla oli sama tilanne. Olin pakkoselibaatissa noin 7 vuotta. Ihan mahdotonta ymmärtää, kuinka kestinkin niin kauan. Miehellä ei mitään haluja, eikä oikein kykyjäkään. Lopulta oli pakko aloittaa sivusuhde, ei vaan pää enää kestänyt. Sivusuhteen aikana aloin elää jotenkin taas, tämä mies palautti naiseuden... Avioliitossa en enää jaksanut olla. Ei kenenkään tarvitse kestää seksitöntä liittoa. Seksuaalisuus on ihmisen perustarve.