Venäjä iskee pohjoisessa

Venäjä iskee pohjoisessa – Näin alkaa Naton harjoitus, jossa Suomi on mukana

Naton CMX-harjoituksessa Venäjän kyberhyökkäykset eskaloituvat sodaksi.
Naton torstaina alkavassa CMX19-harjoituksessa simuloidaan Venäjän hybridihyökkäyksistä alkavaa sotaa, saksalainen Spiegel kertoo.
Lehden mukaan Venäjää ei mainita harjoitusskenaariossa kuitenkaan suoraan nimeltä. Sen sijaan puhutaan ”aggressiivisesta voimasta”, joka hyökkää Eurooppaan ja jolla on ydinaseita.
Tässä harjoituksessa tilanne alkaa niin kutsusta hybridisodankäynnistä. Ensin havaitaan kyberiskuja ”puolustusliiton pohjoispuolen liittolaisia” vastaan. Sen jälkeen tunnuksettomia sotilasyksiköitä alkaa tunkeutua kyseisiin valtioihin Krimin valloituksen tapaan.
Naton päätöksenteossa aloitetaan 4. artiklan mukaiset turvallisuuskonsultaatiot. Sitten siirrytään 5. artiklan turvatakuiden mukaiseen puolustukseen. Iskut katsotaan siis hyökkäykseksi Naton jäseniä vastaan ja niihin vastataan sen mukaisesti. Tässä yhteydessä huomautetaan, että 5. artiklaa on sovellettu aiemmin vain Yhdysvaltain syyskuun 11. päivän terrori-iskujen kohdalla.
Kumppani vai liittolainen?
Saksalaisuutisen sanamuodot ovat herättäneet keskustelua sosiaalisessa mediassa. Alkuperäisessä tekstissä hyökkäyksen kohteeksi joutuvia maita kuvataan sanalla ”Nato-Partner”. Jotkut ovat tulkinneet tämän viittaavan Naton kumppanimaihin eikä varsinaisiin jäseniin. Pohjoisessa tämä voisi tarkoittaa vain kumppanuusohjelmassa mukana olevia Suomea ja Ruotsia. Mikäli tulkinta pitäisi paikkansa, olisi linjaus poikkeuksellinen ja merkitsisi sitä, että artikla 5. ulotettaisiin harjoituksessa maihin, joita turvatakuut eivät koske.
Viittaus syyskuun 11. päivän iskuihin vaikuttaisi kuitenkin tukevan tulkintaa siitä, että sanalla tarkoitetaan varsinaisia jäseniä. Tässä siis mahdollisesti Baltian maita tai Norjaa.
– Tämä ei ole selvää Spiegelin artikkelissa, mutta epäilen, että ”Cyberangriffe auf Nato-Partner im Norden der Allianz” tarkoittaa liittolaisia, vaikka ”mitglied” (suom. liittolainen) olisi selvempi (ilmaus), Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves toteaa Twitterissä.
Ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö, lähetystöneuvos Sari Raution mukaan saksalaislehdessä kuvatussa skenaariossa ”on paljon enemmän loogisuutta”, jos puhutaan kumppaneiden sijasta Naton jäsenmaista.
Hänen mukaansa Suomi ja Ruotsi eivät osallistu Naton harjoituksissa 5. artiklan toimintaan.
– Nato harjoittelee omaa toimintaansa oman jäsenistönsä kesken ja kutsuu sitten ne kumppanit, jotka haluaa. Nyt tälläkin kertaa Suomi ja Ruotsi on kutsuttu, Rautio sanoo Verkkouutisille.
Hän huomauttaa, että Nato on tiedottanut jo etukäteen, että harjoitus sisältää 5. artiklan harkintaa.
– Me tosiaan emme kuulu 5. artiklan piiriin. Me olemme kumppaneita, emmekä harjoittele kumppaneina 5. artiklan toimeenpanoa.
CMX on Naton säännöllinen konsultaatio- ja päätöksentekoharjoitus. Harjoitus perustuu kuvitteelliseen sotapeliskenaarioon, eikä siihen osallistu joukkoja.
Tänä vuonna harjoitukseen osallistuvat Naton jäsenmaiden lisäksi Suomi ja Ruotsi sekä Euroopan unioni. Suomi on osallistunut CMX-harjoituksiin vuodesta 1998 lähtien aina silloin, kun harjoitus on ollut kumppanimaana Suomelle avoin. Vuonna 2019 Suomi osallistuu harjoitukseen kymmenettä kertaa.
CMX19-harjoitukseen osallistuu Naton päämajan ja strategisen tason sotilasesikuntien lisäksi siviili- ja sotilashenkilökuntaa harjoitukseen osallistuvien maiden Nato-edustustoista ja pääkaupungeista. Suomesta harjoitukseen osallistuvat muun muassa ulkoministeriö, puolustusministeriö ja pääesikunta sekä Suomen Nato-edustusto Brysselissä. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan harjoitus tukee Suomen ja Ruotsin Naton kanssa tehtävää kumppanuusyhteistyötä.