Syncthing Ubuntulle?

Anonyymi

Onko tietoa saako palvelun Ubuntulle? https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/54130bf8-8e41-48f7-8b0e-a5eab594da0a

19

85

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Syncthing: sivulta voi päätellä että saa.

      • Anonyymi

        Eikä saa, mitä hittoa sitä keskeneräiselle Linux jakelulle sovittelemaan.


    • Anonyymi

      Tuskin kukaan suin päin tuollaiseen tunkee, missä päin mailmaa se edes on?
      Jos usa niin voi unohtaa välittömästi.

    • Anonyymi

      "Private. None of your data is ever stored anywhere else other than on your computers. There is no central server that might be compromised, legally or illegally."

      Siinä sen salaisuus eli kaikki on omalla koneellasi kuten ennenkin. Ei siihen mitään syntikoita tarvita oolenkaan.

    • Anonyymi

      En osaa sanoa Ubuntusta mitään, mutta ainakin Debianissa Syncthing on saatavilla suoraan Debianin omasta virallisesta ohjelmalähteestä eli repositorystä.

      Syncthing ja sen graafinen käyttöliittymä voidaan asentaa Debianiin komennolla:

      apt install syncthing-gtk



      Lisäksi myös nämä paketit ovat saatavilla Debianissa:

      - Syncthing relay server:

      apt install syncthing-releaysrv


      - Syncthing discovery server

      apt install syncthing-discosrv


      T. miksuh

      • Anonyymi

        Wtf?

        Jotkut linuks käyttäjät sanoo ettei tarvii sudottaa, graafisella pärjää. Mikä on totuus, kuka sen uskaltaa ääneen lausua?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Wtf?

        Jotkut linuks käyttäjät sanoo ettei tarvii sudottaa, graafisella pärjää. Mikä on totuus, kuka sen uskaltaa ääneen lausua?

        Syncthing löytyy Synaptic:sta.

        Eihän Windowsissakaan ole pakko käyttää komentokehoitetta mutta joskus sen käyttäminen voi helpottaa asioita ei kai se turhaan siellä ole.
        Tietysti sn käyttäminen vaatii osaamista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Wtf?

        Jotkut linuks käyttäjät sanoo ettei tarvii sudottaa, graafisella pärjää. Mikä on totuus, kuka sen uskaltaa ääneen lausua?

        Sanotaanko vaikka, että linuxia käytetään asioihin, joissa myöskään winkkari-puolella ei pärjää ilman komentoriviä. Winkkarissa komentorivi vaan ei ole yhtä kehittynyt, kuin linux-puolella, eli winkkarissa käytännössä pitää tietää missä jokin konfiguraatio on - se on aika hankala etsiä sovelluskohtaisesta hierarkiasta. Linux-puolella voi heti olla jyvällä, koska kaikki on joko /etc tai /usr/etc hierarkian alla. Käyttötapa on varsin standardi - joskin yksittäisiä ohjelmia löytyy, jotka eivät sitä tahdo jostain syystä noudattaa. Esim. reiserfs:ssä tiedostojärjestelmän formatointi ei ole mkfs.reiserfs, kuten lähes kaikille muille formaateille, mkfs.vfat, mkfs.ext4, jne. Eli käytännössä: saat tehdä niinkuin haluat, mutta kyllä joku siitä aina huomauttaa, jos teet löyhän standardin vastaisesti. Yleensä tällaiset viritykset jää sitten pienemmän porukan käyttöön. Ohjelman uplifting on siis tärkeä vaihe, jossa se nostetaan kontrolloitavuudeltaan samalle tasolle kaltaistensa kanssa. Siispä asioita ei tarvitse opetella kuin kerran. Ilmeisesti se, että jotain tehdään linuxissa eri tavalla kuin windowsissa riittää joillekuille todisteeksi siitä, että asiat eivät ole hyvin. Todellisuudessa ne ovat yleisesti ottaen erittäin hyvällä tolalla, koska asioita ei tarvitse tietää vaan ne voi yksinkertaisesti löytää, jos jotain tarvitsee jollekin asialle tehdä. Kuka viitsii lukea manuaalista mitä regedit loitsua pitää oikeasti käyttää? Se vasta sekava tapa onkin!


      • Anonyymi

        Hyvin pärjää Ubuntulla ilman pääteeseen koskemista.

        Täsäkin asiassa täysin tarpeetonta ja yleensä aina. Myös ohjelmien asentaminen päättellä joi josku jättää päivitys tiedot pois ja ne tarvisi käsin lisätä, ym sellaista.

        Graafinen aasentaminen helpompaa ja mukavampaa, samoi asetusten säätö.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Wtf?

        Jotkut linuks käyttäjät sanoo ettei tarvii sudottaa, graafisella pärjää. Mikä on totuus, kuka sen uskaltaa ääneen lausua?

        Osaavalle on monta tapaa käyttää. Osaamaton helposti saa asiasta alemmuuskompleksin oireita mutta eihätä ole tämän näköinen. Sinäkin osaat kirjoittaa tekstiä nähdäkseni melko luontevasti, se on hyvä alku.


    • Anonyymi

      Kuten edellä jo vastattiin komentoriviä ei tietenkään ole mikään pakko käyttää. Syncthing voidaan aivan yhtä hyvin asentaa graafisilla työkaluilla kuten Synapticilla. Jokainen voi itse täysin vapaasti valita asentaako sen graafisilla työkaluilla vai komentoriviltä. Graafiset paketinhallintatyökalut käyttää samaa Debianin paketinhallintajärjestelmää kuin komentorivityökalutkin. Sekä komentoriviltä käytettävä komento apt, että graafinen hiirikäyttöisellä käyttöliittymällä varustettu Synaptic ovat käyttöliittymiä samalle paketinhallintajärjestelmälle ja molemmilla asennetaan ohjelmia samasta ohjelmalähteestä. Käyttäjä voi siis täysin vapaasti valita käyttääkö komentorivityökalua vai graafista työkalua.

      Usein kuitenkin esimerkiksi ohjelmien asentaminen onnistuu komentoriviltä helpommin ja nopeammin kuin käyttämällä graafisiatyökaluja. Usein haluttu asia on jo tehty komentoriviltä ennenkuin edes saman asian tekevää graafista työkalua olisi saatu käynnisettyä.

      Netissä olevat Linuxin ohjeet, joissa neuvotaan esim asentamaan jokin ohjelma, on usein annettu ohjeina, joissa neudotaan miten asia tehdään komentoriviltä. Siihen on pari syytä:

      Ensinnäkin on paljon yksinkertasempaa antaa ohjeeksi komento, jonka avulla käyttäjä saa haluamansa tehtyä. On paljon helpompaa antaa ohjeeksi komento kuin alkaa vääntämään rautalangasta kuinka graafisia työkaluja käytetään.

      Toisaalta kun annat ohjeeksi tarvittavan komennon niinniitä ohjeita seuraamalla käyttäjä saa asian tehtyä tarvitsematta itsekseen tutkia kuinka asia tehdään komentoriviltä. Samalla autettavalle ihmiselle tulee kokemusta komentorivin käyttämisestä mikä on erittäin hyödyllistä osata vaikka sitä ei sitten juuri käyttäisikään.

      Esimerkiksi aiemmin antamani ohje voitaisiin kirjottaa näin:

      1) Avaa komentorivi-ikkuna
      2) Asenna Syncthing ja sen graafinen käyttöliittymä joko root -käyttäjänä tai sudoa käyttäen:

      - Root -käyttäjänä:

      apt install syncthing-gtk



      - Tavallisena käyttäjänä sudoa käyttäen:

      sudo apt install syncthing-gtk



      Useimpien ei tarvitse tehdä muuta. Noita ohjeita seuraamalla Syncthing saadaan asennettua. Onhan tuon ohjeen, tai edellisessä viestissäni sanomani, huomattavasti yksinkertasempaa kuin alkaa vääntämään rautalangasa kuinka asia tehdään graafisilla työkaluila. Samalla autettava saa kokemusta komentorivin käyttämisestä, mikä on ehdottomasta vain hyvä asia.

      T. miksuh

    • Anonyymi

      Pieni korjau, sanoin:

      Toisaalta kun annat ohjeeksi tarvittavan komennon niinniitä ohjeita seuraamalla käyttäjä saa asian tehtyä tarvitsematta itsekseen tutkia kuinka asia tehdään komentoriviltä.


      Tarkoitin sanoa:

      Toisaalta kun annat ohjeeksi tarvittavan komennon niinniitä ohjeita seuraamalla käyttäjä saa asian tehtyä tarvitsematta itsekseen tutkia kuinka asia tehdään graafisilla työkaluilla tai komentoriviltä.


      T. miksuh

    • Anonyymi

      Miksi kirjoitella tänne romaani, kun Syncthingin sivulla on valmis Deb paketti..
      Jonka voi ladata ja asentaa tuplalikkaamalla!

    • Anonyymi

      Ensinnäkin ei ole mitään järkeä ladata sitä ohjelmapakettia sieltä Syncthingin sivuilta, jos sama ohjelma kerran löytyy distron ohjelmalähteestä. Toisekseen eikös se nyt ole vain hyvä, että ihmisiä autetaan? Ja kyllähän nyt se Syncthingin asentaminen käy paljon nopeamminkin aiemmissa viesteissä kerrotulla tavalla verrattuna siihen, että ensin käynnistät webbiselaimen, menet ohjelman sivuille, lataat ohjelmapaketin ja sitten asennat sen. Linux ei ole Windows, joten ei pidä käyttää sitä kuin Windowsia. Lisäksi ohjelmien asentamista distron ohjelmalähteen ohi tulisi välttää.

      T. miksuh

    • Anonyymi

      Ja kuten tämän ketjun alottajan viestistä näkyy, hän ei edes tiennyt onko Syncthing saatavilla. Joten eipä tuntunut se Syncthingin webbisivu mitään auttavan. Eli on se nyt aika omituista, jos ei saisi antaa asennusohjetta joka vielä neuvoo miten ohjelma asennetaan suoraan distron ohjelmalähteestä.
      Ihmisten olisi syytä opetella käyttämään sitä distron paketinhallintaa ja sekä komentorivityökaluja, että graafisia työkaluja paketinhallinnan käyttämiseksi. Sekä komentoriviltä, että esim Synapticilla on myös mahdollista etsiä ohjelmia distron ohjelmalähteestä. Eli ensisijaisesti ohjelmia kannattaa etsiä distron ohjelmalähteestä sen sijaan, että alettaisiin heti googlettelemaan Windows -käyttäjien tapaan. Esimerkiksi Syncthingiä voidaan etsiä distron ohjelmalähteestä esimerkiksi komentoriviltä tätä komentoa käyttäen:

      apt search syncthing



      Tuo komento palauttaa esimerkiksi edellä mainitsemani ohjelmapaketin syncthing-gtk. Saman hauen voi tehdä myös esim graafisella Synaptic -työkalulla.

      Sekä komentoriviltä, että graafisilla työkaluilla on myös mahdollista saada lisätietoa ohjelmapaketista, esim paketin kuvaus. Komentoriviltä esim ohjelmapaketista syncthing-gtk saa lisätietoa komennolla:

      apt show syncthing-gtk



      Saman asian voi tehdä myös graafisilla työkaluilla kuten Synaptivcilla.


      T. miksuh

    • Anonyymi

      Tuon voi suoraan asentaa Ubuntun sovellusvalikoimasta.
      Tai komentaen:
      sudo snap install syncthing

    • Anonyymi

      Sisältääkö tuo Snapin kautta asennettava Syncthing myös graafisen käyttöliitymän vai pelkän syncthing -clientin? Ainakin jos syncthingin asentaa Debianissa suoraan distron ohjelmalähtestäniin ohjelmapaketti syncthing sisältää ainoastaan Syncthing -clientin, se ei sisällä graafista käyttöliittymää Syncthingille. Graafinen käyttöliittymä on sitten ohjelmapaketissa syncthing-gtk. Jos Syncthing asennetaan siten kuin aiemmissa vieseissäni neuvoin sillon asentuu sekä Syncthing, että sen graafinen käyttöliittymä. Tuo johtuu siitä, että ohjelmapaketti syncthing-gtk vaatii, että myös ohjelmapaketti syncthing on asennettuna. Joten komento "apt install syncthing-gtk" asentaa sekä syncthingin, että sen graafisen käyttöliittymän. Jos halutaan asenta pelkkä Syncthing ilman graafista käyttöliittymää, niin sillon asentaminen voidaan tehdä edellämainitun komennon sijasta komennolla "apt install syncthing".

      Eli ihan mielenkiinnosta, asentuuko Snapin kautta Syncthing asennettaessa sekä Syncthing, että sen graafinen käyttöliittymä? Vai asentaako tuo komento ainoastan Syncthing -clientin? Jos se asentaa myös graafisen käyttöliittymän, niin se on jossainmäärin hölmöä, koska Syncthing saatetaan haluta asentaa myös ilman käyttöliittymää esim palvelinkoneeseen, jossa graafiselle käyttöliittymälle ei ole käyttöä.Myöskään kaikki työpöytäkäyttäjät eivät välttämättä tarvitse sitä graafista käyttöliittymää, jollon olisi hyvä voida halutessaan jättää se asentamatta kuten on mahdollista kun Syncthing asennetaan suoraan distron ohjelmalähteestä Debianissa.

      T. miksuh

      • Snapin sovelluslistassa ei ainakaan näkynyt tuota Syncthing-GTK:ta, joten hyvin todennäköisesti se asentuu varsinaisen Syncthingin mukana.

        Pääkäyttiksessäni (openSUSE KDE Plasma5) tarjosi paketinhallinta kaksikin graafista käyttöliittymää erikseen asennettavaksi: GTK:n lisäksi tai tilalle myös QT -pohjaisen telakkakikkareen KDE:n työpöydän työkalupalkkiin.

        P.S. Mikropiltti -lehti ei oikein ole kartalla noissa sovellusuutisissaan: Syncthingin nimenomaan saa kaikille Linux-pohjaisille käyttöjärjestelmille jopa useammalla erilaisella graafisella käyttöliittymällä ja Syncthingin voi myös kääntää ja asentaa itse, ellei oman käyttiksen pakettihallinnassa satu olemaan valmiina.


      • Anonyymi

        "Sisältääkö tuo Snapin kautta asennettava Syncthing myös graafisen käyttöliitymän"
        Kyllä, näyttää sisältävän. Ubuntun sovellusvalikoimassa on kuvakaappaus graafisesta käyttöliittymästä.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      136
      7629
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      36
      1883
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      25
      1860
    4. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1613
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      179
      1535
    6. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      104
      968
    7. Oletko miten

      Valmis läheisyyteen?
      Ikävä
      49
      900
    8. Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme

      Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri
      Ikävä
      28
      810
    9. Muistatko hänen

      Tuoksunsa? Saako se sinut syttymään? ❤️‍🔥
      Ikävä
      31
      759
    10. Mahabharata oli ensimmäinen maailmansota

      Toinen maailmansota oli oli vuosina 1914–1918
      Hindulaisuus
      241
      747
    Aihe