MT-Kysely: Suomi sitoutunut EU-armeijaan selkeän vähemmistön tuella.
Maaseudun Tulevaisuuden teettämän tuoreen kyselyn mukaan vain 26 % suomalaisista kannattaa suuntaa kohti EU:n yhteistä armeijaa, johon Suomi sitoutettiin jo marraskuussa 2017.
Suomi sitoutui EU-armeijan pysyvään rakenteelliseen perustamiseen ja sotilaalliseen yhteistyöhön (PRY-sopimus) ulkoministeri Timo Soinin allekirjoituksella jo marraskuussa 2017.
YLE uutisoi MT:n teettämästä kyselystä tänään maanantaina, jonka mukaan vain 26 % kyselyyn vastanneista suomalaisista kannattaa suuntaa kohti EU-armeijaa. 40 % ilmoitti olevansa yhteistä armeijaa vastaan, samalla kun 34 % ei osannut sanoa kantaansa. Kyselyn mukaan suurinta vastustus oli perussuomalaisia äänestäneiden keskuudessa.
Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar TNS ja virhemarginaaliksi ilmoitettiin 3 prosenttiyksikköä.
Suomi sitoutettiin vähemmistön tuella EU-armeijaan
Mikä nykyään ”unohdetaan” valtamediassa muistuttaa ja mainita on, että Suomi on jo sitoutettu marraskuussa 2017 EU-armeijan perustamiseen, jota kansainvälisesti on kutsuttu osuvasti ”Naton Euroopan pilariksi”.
Vaikka sitoumuksia onkin sittemmin vähätelty ja sivuutettu mediapoolin tiedotuskanavissa sekä EU:n lausunnoissa, kansainvälisessä lehdistössä EU-armeijan edelleen jatkuvaa perustamista seurataan kuitenkin tarkoin.
Helsingin Sanomat uutisoi asiasta 13.11. 2017: Ulkoministeri Timo Soini hehkutti EU:n puolustuspäätöstä ”historialliseksi” – Vanhan EU-skeptikon mukaan ”tämä on parasta mitä täältä on saatavissa”.
EU:n 23 jäsenmaata allekirjoittivat pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) sopimuksen marraskuussa 2017 – kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker vaati ”täysimittaista Euroopan puolustusunionia” vuoteen 2025 mennessä, muistutti Kansalainen kesällä 2018.
Toimituksen kommentti:
Kuten uusin kyselytutkimus sen taas osoittaa, Suomi on sitoutettu suuntaan, jota on kannattanut ja kannattaa edelleen vain vähemmistö suomalaisia. On myös selvää, että erityisesti EU:ta, Natoa ja euroa koskevien kyselytutkimusten tuloksia on syytä arvioida kriittisesti ja varauksellisella, etenkin näin vaalien alla.
Mikä on kuitenkin varmaa: sekä NATO:n että EU-armeijan vastustaminen on Suomessa pysyvästi voimakkaampaa kuin sotilaallisen liittouttamisen tukeminen, joten perustuslakimme vastaista puolustuspolitiikkaa on toteutettu enemmistön tahtoa kunnioittamatta, joka puolestaan on puhtaasti demokratian perussäännön vastaista valtiojohtamista.
UMV-Lehti, 20.5.2019
Lähde: YLE uutiset
Maaseudun Tulevaisuuden teettämän tuoreen kyselyn mukaan vain 26 % suomalaisista kannattaa suuntaa kohti EU:n yhteistä armeijaa, johon Suomi sitoutettiin jo marraskuussa 2017.
Suomi sitoutui EU-armeijan pysyvään rakenteelliseen perustamiseen ja sotilaalliseen yhteistyöhön (PRY-sopimus) ulkoministeri Timo Soinin allekirjoituksella jo marraskuussa 2017.
YLE uutisoi MT:n teettämästä kyselystä tänään maanantaina, jonka mukaan vain 26 % kyselyyn vastanneista suomalaisista kannattaa suuntaa kohti EU-armeijaa. 40 % ilmoitti olevansa yhteistä armeijaa vastaan, samalla kun 34 % ei osannut sanoa kantaansa. Kyselyn mukaan suurinta vastustus oli perussuomalaisia äänestäneiden keskuudessa.
Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar TNS ja virhemarginaaliksi ilmoitettiin 3 prosenttiyksikköä.
Suomi sitoutettiin vähemmistön tuella EU-armeijaan
Mikä nykyään ”unohdetaan” valtamediassa muistuttaa ja mainita on, että Suomi on jo sitoutettu marraskuussa 2017 EU-armeijan perustamiseen, jota kansainvälisesti on kutsuttu osuvasti ”Naton Euroopan pilariksi”.
Vaikka sitoumuksia onkin sittemmin vähätelty ja sivuutettu mediapoolin tiedotuskanavissa sekä EU:n lausunnoissa, kansainvälisessä lehdistössä EU-armeijan edelleen jatkuvaa perustamista seurataan kuitenkin tarkoin.
Helsingin Sanomat uutisoi asiasta 13.11. 2017: Ulkoministeri Timo Soini hehkutti EU:n puolustuspäätöstä ”historialliseksi” – Vanhan EU-skeptikon mukaan ”tämä on parasta mitä täältä on saatavissa”.
EU:n 23 jäsenmaata allekirjoittivat pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) sopimuksen marraskuussa 2017 – kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker vaati ”täysimittaista Euroopan puolustusunionia” vuoteen 2025 mennessä, muistutti Kansalainen kesällä 2018.
Toimituksen kommentti:
Kuten uusin kyselytutkimus sen taas osoittaa, Suomi on sitoutettu suuntaan, jota on kannattanut ja kannattaa edelleen vain vähemmistö suomalaisia. On myös selvää, että erityisesti EU:ta, Natoa ja euroa koskevien kyselytutkimusten tuloksia on syytä arvioida kriittisesti ja varauksellisella, etenkin näin vaalien alla.
Mikä on kuitenkin varmaa: sekä NATO:n että EU-armeijan vastustaminen on Suomessa pysyvästi voimakkaampaa kuin sotilaallisen liittouttamisen tukeminen, joten perustuslakimme vastaista puolustuspolitiikkaa on toteutettu enemmistön tahtoa kunnioittamatta, joka puolestaan on puhtaasti demokratian perussäännön vastaista valtiojohtamista.
UMV-Lehti, 20.5.2019
Lähde: YLE uutiset
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.