Esimerkiksi 1940-1960 -lukujen koneissa on käytetty kierteitä, joitten halkaisija on milleissä, mutta nousu tuumissa. Esimerkiksi M5 27 TPI tai M6 28 TPI. Miksi käytettiin tällaista mitoitusta? Löytyy ainakin brittiläisistä ja ranskalaisista tuotteista.
Tekniikan historiaa
Anonyymi
10216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos on muutoin siirrytty ISO-standardiin, mutta sorveissa ei ollut millisiä kierresyöttöjä?
Kyllä niissä koneissa on kautta-aikain ollut molemmat nousut, tuuma ja metriset. Välityspyöriä vaihtamalla vaihdelaatikon päässä, saatiin myös UNF JA UNC nousut. Taulukot koneen kyljessä havainnollistaa kierretaulukot UNC ja UNF kierteissä on kierteen harjakulma 60 astetta, samoinkuin metrisissä Noita hienokierteitä tulee vastaan liittimissä, jopa BTF ja BSF tai BSW .
Nuo harvakierteiset Whitforth kierteet tulee vastaan autojen pakosarjoissa valuraudalla koska niiden kierre pitää paremmin, eikä veny. Aikaa myöten myös teräksien laatu on parantunut. Putki ja hydrauliikkaliittimissä tulee vastaan vaikka minkälaista kierrettä valmistajasta riippuen.
Kysyjän kierteissä jälkimmäinen luku ilmoittaa kierteiden määrän tuumaa kohti.
Tiedän kyllä konetekniikan perusteet ja senkin, että etenkin amerikkalaisissa työstökoneissa ei kaikissa tuohon aikaan ollut metrisiä nousuja valittavana, vaan piti valita lähin tuumainen. Ei vaan ollut niitä rattaita koneella.
Millinen kierre, jonka nousu on tuumainen, mutta harjakulma sitten joko 55° tai 60° sen mukaan, miten konepajalla on työkaluja sattunut olemaan on sellainen historian kummajainen. Jälleenrakennus, Monroe-avun amerikkalaiset vehkeet, kauhea kiire, eikä varaosia tai tarvikkeita mistään, nääs. ; )
Vastaan on tullut kyllä amerikkalainenkin 1800 luvun sorvi jossa oli molemmat nousut. Merkkiä en enää muista - 60 luvulta. Cincinnati ehkä. Paperitehtaiden korjaamossa aikoinaan olen nähnyt joitakin vanhoja koneita myös. Arabimaissa näin sellaisenkin ihmeen, että kaikilla autoilla ajettiin -20 luvulta alkaen nykypäivään asti. Työkaluja noissa korjaamoissa ei juuri näkynyt, mutta silti tehtiin moottoriremontista lähtien.
Mitenkäs NL tekikään amerikkalaissen Fordin tuumamitoitukselle? No se muutettiin metrijärjestelmän mukaiseksi suoraan mitat muuntaen ja lopputuloksena oli melkoinen sekamelska. Sodassa Saksalla oli Kölnin-Fordit ja NL:lla oli amerikan Fordit metrijärjestelmän mitoin valmistettuna... moottorin tarkoilla sovituksilla olevat osat eivät olleet vaihtokelpoisia... miten lienee kierteet passanneet? Veikkaisin että huonosti.
Venäläisessa toleranssijärjestelmässä on asteita enemmän. Muistaakseni AK - 47 osat ei kaikki käynyneet Valmetin valmistamaan peltiperään, vaan piti valita viiden ryhmästä, kun taas toisinpäin kävi kaikki.
Kierre on moduuli, halkaisija tietysti voidaan vapaasti asettaa, ehkä näin on tehty joissain korjaushommissa..
Ei tainnut kukaan oikeasti tietää... En kyllä minäkään...
Sellaisessa millisysteemin suurvallassa kuin Ranska tehtiin kuitenkin näitä "sekakierteitä" eli minulla on pari mopoa vm 1958 ja niissä melkein kaikkien pienten ruuvien kierteitten nousut ovat tuumamitoilla. Mopoja tehtiin vuosien mittaan noin 14 miljoonaa kpl. Samoin minulla on 1940 -luvulla tehty Singerin ompelukone, teollisuuskone, jossa on näitä "sekakierteitä".
Minulla on taiwanilainen harrastekäyttöön tehty sorvi, jolla onnistuu molemmat ja näitä "sekakierteisiä" ruuveja olen joutunut tekemään sillä tarpeen mukaan.
Neukkulan ihmeistä minulla on vain vanha kokemus, että mutterien avainvälit ei ihan sopineet länsimaisiin avaimiin. Se tarvittava välys oli toiseen suuntaan nimellismitasta kuin länsimaisissa.
No joo ! Tuosta Singeristä. Poljettavaa Singeriä valmistetaan vielä ja sitä on kaikissa basaareissa myynnissä Lähi-Idän ihmemaissa jos lie muuallakin, mahdollisesti jopa Venäjällä ihan uunituoreena. Voivat vielä valmistaa kiinalaisena kopionakin.
Venäläisiltä onnistuu kaikki mitä muut ei älyä. Olivat laittaneet Zil - kuorma-auton moottorin pyörimään väärinpäin. Syytä en tiedä, mutta moottori on alunperin GM :män kopio. SI -järjestelmään ei ole vieläkään täysin päästy, vaikka siihen piti kaikkien maiden siirtyä vuosikymmeniä sitten.
Jos jako on tuumissa ja halkaisija milleissä, näin luennoi Dr Kanakuppi Sadashivappa Bapuji Institute of Engineering and Technology.