Aikapommi tikittää Tyynellämerellä: Radioaktiivista kaatopaikkaa suojaava USA:n rakentama betonikupoli on alkanut halkeilla ja vuotaa.
Yhdysvallat suoritti kylmän sodan aikana Marshallinsaarilla kaikkiaan 67 ydinkoetta. Viimeinen ydinase räjäytettiin vuonna 1958, mutta amerikkalaiset jättivät jälkeensä vielä yhden tikittävän aikapommin, The Washington Post uutisoi.
1970-luvun loppupuolella yhdysvaltalaissotilaat ryhtyivät siivoamaan tekemiään tuhoja. Sotilaat keräsivät radioaktiivista maata ja romua Runitin autiosaarella sijaitsevaan räjäytyskraatteriin.
VUONNA 1980 KRAATTERIN massiivisen, nyt lähes 90 000 kuutiometriä radioaktiivista materiaalia sisältävän Kaktus-kraatterin päälle valettiin betonikansi, jonka oli määrä estää säteilyn leviäminen ympäristöön.
Tämä radioaktiivisen aineen väliaikaiseksi sijoituspaikaksi tarkoitettu hauta on nyt rappeutumassa, varoittaa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterres.
Kraatterin betonikannessa on jo suuria halkeamia, ja vuorovesi syövyttää sen kalkkikivipohjaa vaarallista vauhtia. The Washington Postin mukaan merivettä on päässyt jo tunkeutumaan kraatterin sisään.
”Tämä kupoli yhdistää atomiajan ja ilmastonmuutoksen ajan toisiinsa”, ilmastoaktivisti Alson Kelen totesi ABC-sivustolla toissavuonna.
YHDYSVALTAIN ENERGIAMINISTERIÖLLE vuotava kupoli ei ole uutinen. Jo vuonna 2013 ilmestyneesä raportissaan ministeriö totesi radioaktiivisen materiaalin todennäköisesti vuotavan kuoren alta mereen.
Ongelma on, ettei Yhdysvallat ole saarivaltion kanssa 1979 solmimansa sopimuksen mukaan vastuussa aiheuttamistaan ympäristöriskeistä. Marshallinsaarten tasavalta on köyhä valtio, eikä sillä ole resursseja ryhtyä satoja miljoonia euroja maksavaan siivousoperaatioon.
Mutta vaikka Yhdysvallat ei lain mukaan ole velvollinen korjaamaan jälkiään, on selvää, että mikäli kuoren alla odottava radioaktiivinen materiaali pääsee aiheuttamaan ympäristökatastrofin, osoittaa syyttävä sormi Yhdysvaltoja.
Yhdysvallat suoritti kylmän sodan aikana Marshallinsaarilla kaikkiaan 67 ydinkoetta. Viimeinen ydinase räjäytettiin vuonna 1958, mutta amerikkalaiset jättivät jälkeensä vielä yhden tikittävän aikapommin, The Washington Post uutisoi.
1970-luvun loppupuolella yhdysvaltalaissotilaat ryhtyivät siivoamaan tekemiään tuhoja. Sotilaat keräsivät radioaktiivista maata ja romua Runitin autiosaarella sijaitsevaan räjäytyskraatteriin.
VUONNA 1980 KRAATTERIN massiivisen, nyt lähes 90 000 kuutiometriä radioaktiivista materiaalia sisältävän Kaktus-kraatterin päälle valettiin betonikansi, jonka oli määrä estää säteilyn leviäminen ympäristöön.
Tämä radioaktiivisen aineen väliaikaiseksi sijoituspaikaksi tarkoitettu hauta on nyt rappeutumassa, varoittaa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterres.
Kraatterin betonikannessa on jo suuria halkeamia, ja vuorovesi syövyttää sen kalkkikivipohjaa vaarallista vauhtia. The Washington Postin mukaan merivettä on päässyt jo tunkeutumaan kraatterin sisään.
”Tämä kupoli yhdistää atomiajan ja ilmastonmuutoksen ajan toisiinsa”, ilmastoaktivisti Alson Kelen totesi ABC-sivustolla toissavuonna.
YHDYSVALTAIN ENERGIAMINISTERIÖLLE vuotava kupoli ei ole uutinen. Jo vuonna 2013 ilmestyneesä raportissaan ministeriö totesi radioaktiivisen materiaalin todennäköisesti vuotavan kuoren alta mereen.
Ongelma on, ettei Yhdysvallat ole saarivaltion kanssa 1979 solmimansa sopimuksen mukaan vastuussa aiheuttamistaan ympäristöriskeistä. Marshallinsaarten tasavalta on köyhä valtio, eikä sillä ole resursseja ryhtyä satoja miljoonia euroja maksavaan siivousoperaatioon.
Mutta vaikka Yhdysvallat ei lain mukaan ole velvollinen korjaamaan jälkiään, on selvää, että mikäli kuoren alla odottava radioaktiivinen materiaali pääsee aiheuttamaan ympäristökatastrofin, osoittaa syyttävä sormi Yhdysvaltoja.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.