Ja kysymys kuuluu: kuka oli ehkäpä lyhimmän aikaa kansan edustaja. Oikeastaan ei ole mitään kompaa mukana. Tai asioita voi aina katsella monelta kantilsta !.
Sillä tuo " ehkäpä" jos jollain muuta tietoa. Ja palataan vain vuosia taaksepäin josta haetaan vastausta -sanotaan Kekkosen ajan jälkeen.
Palaan iltasella vastauksen kera.
Sillä tuo " ehkäpä" jos jollain muuta tietoa. Ja palataan vain vuosia taaksepäin josta haetaan vastausta -sanotaan Kekkosen ajan jälkeen.
Palaan iltasella vastauksen kera.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Paavo Väyrynen on ollut kansanedustajana erään vaalikauden aikana viikon verran. Tuo aika oli 24.–30.3.1999. Kysymys on siis vuonna 1999 alkaneen vaalikauden alusta.
Väyrysen osalta tuolloin ja pari kertaa muulloinkin oli muodollisesti kysymys vain toimen keskeytymisestä europarlamentin jäsenyyden ajaksi. Ei siis tehnyt eronpyyntöä. Hän olisi voinut palata takaisin eduskuntaan, kuten tekikin viime kansanedustajakaudella.
Nin. Tuo vastaus ei ollut minun. Minun oli tuo Nivala-vastaus (ja Nordling). Mutta kysyin tuolla alempana Väyrysen suhteen, kuinka se nyt sitten oli? Asia oivallettu.
Helppoa, kun täällä ei ole tämän enempää anonyymi-nimimerkkejä:)
Eija Nivala UKK:n jälkeen.
Hjalmar Nordling (HJ Nortamo) aiemmin.
Yksi päivä kummallakin.
Korjaan vastaustani. Yksi päivä kummallakin. Tuo ei pitänekään paikkaansa Nivalan kohdalla. Ehkä seitsemän päivää olisi lähempänä.
Eroanomuksen virallinen käsittely kestänee nykyään muutaman päivän. Nordlingin aikaan kaikki oli tehokkaampaa. ;-)
https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/540285
Kauanko se tarkalleen kesti?
Nivala siis ilmeisesti jätti eroanomuksensa samana päivänä, kun otti kansanedustajan viran vastaan. Joku pakollinen muodollisuus ottaa se virka kuitenkin ensin vastaan, vai?
Mutta mitään estettä puhemiesneuvoston kokoontumiselle vaikka heti eroanomuksen jälkeen ei kai olisi ollut. Talo kuitenkin elää tavallaan ja tuossa lehtijutussa viitataan juhannusviikkoonkin.
Eija Nivala
Kansanedustajana 18.06.2018–25.06.2018
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1381.aspx
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/300.aspx
Väyrysellä olisi tuo aiemmin mainittu yksi päivä vähemmän kuin Nivalalla.
Totesin tuolla ylempänä, että Väyrysen osalta tuolloin ja pari kertaa muulloinkin oli muodollisesti kysymys vain toimen keskeytymisestä europarlamentin jäsenyyden ajaksi. Ei siis tehnyt eronpyyntöä. Väyrynen olisi voinut palata takaisin eduskuntaan, kuten tekikin viime kansanedustajakaudella.
Hyvä vastaus. Tämän alle on tosiaan vaikea pistää, olkoon vastaavia tapauksia vaikka muitakin:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911148.aspx
"Tuleva senaattori?
21.3.2014 18:13
Vihervasurille tulee pää pipiksi kun aletaan oikein puhumaan energiasta.
Jotenkin se sähkökin pitää sinne pistorasiaan tehdä.
Vihervasurit on ulkona energia asioista kuin lumiukot-.
Seuraava hallitus paneutuu kyllä asiaan.
Jos itsenikin valitaan kansanedustaksi ( olen ehdolla )
Takaan että asiaan paneudutaan ja asia panna vireille, ei jää puheeksi vain."
Tämä veijari ja energiaexpertti oli omasta mielestään koko kauden senattorina, muiden mielestä ei päivääkään
Mielikuvitusmajuria ei noteerata tässä visassa:)
Vastaan Ilkka Kanerva.
Kanada.
Kiitän vastauksista. Ja itseäni en kiitä kun jäi kuitenkin vähän hakoteille kysymyksen muodostaminen, Pysty sen oikein korjari, että pitääkin olla oikeasti kansanedys´ustaja, ennenkuin on kansanedustaja, eli pätevyys tulee vasta valan jälkeen.
"kuka oli ehkäpä lyhimmän aikaa kansan edustaja. Oikeastaan ei ole mitään kompaa mukana. Tai asioita voi aina katsella monelta kantilsta !."
-minä nyt tulkitsin näin erheellisesti sen, kun valinta tehty äänien perusteella, on kansanedustaja, jota nyt tarkemmin ajatellen ei kuuitekaan ole, kuin tarkituslaskennan jälkeen ja se virallistettuna, ei vieläkään, vaan vannoa vala kansanedustajan toimeen- sitten vasta on kansanedustaja.
ONKO PYSTY NÄIN ?
Timo Suhonen oli kansanedustaja kahden päivän ajan - jota ei ollutkaan, vaan lehtimies jujutti noin kysymään -kun aina pitää muita syyttää, niin tuskin siten syy itsessä. Otan kainen erheellisen syyn itselleni, olisi pitänyt tarkistaa paremmin, eli ei uskoa lehijuttuja, joka nyt todettu jo moniin kertoihin. Ja ei perustaa omia juttuja lehtijuttuihin, että viittaa sinne.
https://yle.fi/uutiset/3-10788156
Myös kirjoitusvirheitä laitoin, ettei näiden tarkastajatkaan tunne itseään olemattomiksi.
Aloittajan aloitus on oikein malliesimerkki, ettei kannata yrittää olla liian nokkela ja kysyä kysymystä jota ei aloittaja itsekään ymmärrä. Toisaalta puutteellinen kirjoitustaito on selkeä merkki älyllisestä alamittaisuudesta.
Kysyä nyt tyhmästi sillä perusteella, että lehdestä lukenut. Huokaus. Missä on omien aivojen käyttö?
Huomasitko kirjoitusvirheitä, ne sinulle muunmuassa tehty.
teillekkin pitää olla " rinnan nostattajaa". Kun ei muuta osaamista ole asioihin.
"Toisaalta puutteellinen kirjoitustaito on selkeä merkki älyllisestä alamittaisuudesta"
Tuo pitää paikkansa sinun kohdallasi.
Saitko täkyä virheistä, kuin ongenkoho siinä lumputtaa kun kala näykkii. Voit hyvillä mielin pahnaan mennä, kun löytyi virheitä.
Sinun kirjoituksistasi ei tarvitse virheitä etsiä sillä niitä on niin paljon. Kysymys kuuluu, että siinä kansakoulussa jonka hädin tuskin selvitit, on täytynyt olla maailman surkein kirjoitustaidon opettaja. Tai sitten umpiluiseen kalloosi ei vain oppi tarttunut.
Tuo taitamattomuutesi ei rajoitu ainoastaan kirjoittamiseen. Kaikki muukin mistä kirjoitat, aloituksestasi lähtien on harvinaisen typerää ja osaltaan todistaa alhaisen älykkyytesi tason.
Voi voi pankkomajuri, kun jäisikin vaan pelkkiin sanakohtaisiin kirjoitusvirheisiin. Lauserakenteetkin ovat suomeksi sanottuna päin /c:ttä sekä varsin usein lauseet jäävät sekavanoloisiksi on-sanan puutteen vuoksi. Ymmärrän, että nämä puutteet sekä väärät kaksoiskonsonantit sekä yhdyssanat kuuluvat kirjoittamaasi pankkolängvitsiin, mutta äidinkielen yo-tutkintoa ei tuolla räpellyksellä ole saanut ilman lahjontaa tai kiristystä suoritettua hyväksytysti. Siksi on syytä olettaakin, ettet sinä mikään ylioppilas ole alkuunkaan.
>>-minä nyt tulkitsin näin erheellisesti sen, kun valinta tehty äänien perusteella, on kansanedustaja, jota nyt tarkemmin ajatellen ei kuuitekaan ole, kuin tarkituslaskennan jälkeen ja se virallistettuna, ei vieläkään, vaan vannoa vala kansanedustajan toimeen- sitten vasta on kansanedustaja.
ONKO PYSTY NÄIN ?<<
Kansanedustajan valasta en ole kuullutkaan. Kansanedustajuus alkaa siitä päivästä, jona kansanedustaja jättää valtakirjansa eduskunnan johdolle. Linkatussa Keskipohjanmaan jutussa Eija Nivala luovutti sen eduskunnan puhemiehelle Paula Risikolle, mutta tämän kevään eduskuntavaalien jälkeen kansanedustajat luovuttivat omansa jollekin miehelle, joka istui pöydän takana
tärkeänä kahden muun henkilön kanssa.
Helsingin Sanomien nettisivuilla oli huhtikuun lopulla oikein suora lähetys siitä, kun kansanedustajat marssivat vuorollaan noiden henkilöiden eteen, luovuttivat valtakirjan ja kumarsivat arvokkaasti. Katsoin toimitusta vain lyhyen ajan, enkä pannut merkille, kuka se vastaanottaja oli. Olisikohan ollut Tiitisen seuraaja eli eduskunnan nykyinen pääsiteeri? Eduskunnalla ei voinut olla tuossa vaiheessa puhemiestä, vaan tuleva oli vielä seisomassa valtakirjajonossa.
Vuoden 2015 vaalien jälkeen Paavo Väyrynen venkoili sen valtakirjansa luovuttamisen kanssa, kun halusi ensin kuulla Juha Sipilältä, että pääseekö ministeriksi vai ei? Sipilä ei sitä tietenkään kertonut, En muista, miten tuo Väyrysen tempaus lopulta päättyi, luovuttiko valtakirjansa vai jättikö taskuunsa.
Valtakirjat lähetetään valituille kaiketi postissa heti vaalien jälkeen.
Pate on ollut kansanedustajana 22.4. - 29.4.2015 ja uudelleen samalla vaalikaudella 12.6.2018 alkaen vaalikaudella loppuun saakka. Täsä ilmenee Patentti valtakirjatoimet viime vaalikaudella.
Tässä uutinen tuoreimmassa valtakirjojentaa tarkastuksesta
https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/kansanedustajien-valtakirjojen-tarkastus-23042019.aspx
Tässä sitten yleisempää settiä
https://vaalit.fi/valituksi-tuleminen
Tarkastamisesta kesken vaalikauden ei noissa kerrota mitään. Mikään ei estäne sitä, että kansanedustaja saa ensin valtakirjan eduskunnasta ja esittää sen oikeuskanslerille. Huolehtineeko eduskunta sitten valtakirjojen arkistoinnista.
Huolehtinee..
Kaiken tietävä netti
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-suomen-historian-lyhytaikaisin
Jepjep.