Eräistä veljeksistä 1950-luvun Heinävedellä

Oli ainakin ne Pojat jotka touhuili keskenään heinäladossa.
Kirkko yritti puuttua, mutta ei auttanut

Syylliset!

Ketään ei voi syyttää kun ei ole varmoja toditeita mutta sanoisin että olivat todennäköisemmät syylliset kuin Hollström enemmän heitä kohtaan oli aihetodisteita poliisit tekivät emämokan.

Yhtä kaikki, vainajia ovat.

Tää on jännä juttu jos pojat ois syyttömiin kysseisiin asioihin nivarmaan ihmiset muistasvat veljekset mutta kun eppäilys on vahva ni kukkaanei oo ees muistavinnaan jalisäks kauhasen poika.siinä ne on uskokee huviksenne.

Jos se sen aikanen sisäministeri ei ois sanonu radiossa että syyllinen suahaan kiinni ni todennäkösesti esim. runaria ei ois koskaan ees syytetty koska ei ois tarvinnu keksii syyllistä vua se ois löytyny paikkakunnalta koska järkikii sen sannoo että ilman paikallis tuntemusta sitä peittelyy ei ois pystyny tekemää

Heinävedellä nuo tapot ja murhat tahtoo jäädä mysteeriksi.
Minuakin kiinnostaa kuka murhasi Onni Happosen?
Tulen sen selvittämään enkä sääli ketään.

Mites ne Tulilahti tapauksen "tuokkospojat" selvisivät elämässään vai ovatko edelleen elävien kirjoissa?

Paikallistuntemus ja vähintään 2 henkilöä homman takana,muuten ei olisi onnistunut tehdä kaikkea niin nopeassa ajassa,itse murhat ja peittelyt ym pyörien piillottelut ja paikan maasto tuntemus.Tätä asioiden totuuden piillottelua harrastetaan tällä kylällä vieläkin,syylliset tekoihin väännetään väkisin muitten niskoille vaikka ns paremmat piirit niihin syyllistyy.

Niinköö!??....Tuota ei varmaan kukaan ole aiemmin hoksanu.

Tuolla murha infon sivulla sanotaan ainakin epäsuorasti että nää tekijät pois kuollu 2007 ja 2009 itekin epäillen et juuri näin on käynyt

Kuuleman mukaan T. Kauhanen oli palomestarin poika. Pitkä mies. Muutti erään kertomuksen mukaan pari viikkoa murhien jälkeen ainakin väliaikaisesti pois Heinävedeltä.

No heinävetiset eikö muisti pelaa vieläkään ketokaa nyt jotain niistä oman kylän pojistanne jotka todennäköisesti oli niitäsyyllisiä murhiin vai eikö viläkään uskalleta puhua.

"Olen odottanut, että joku muu paikkakuntalainen alkaisi puhua suutaan puhtaaksi, mutta se näyttää olevan turha luulo. Tämän vahvistaa parinkymmenen vuoden vaitiolo siltä suunnalta. Kerron mitä Tulilahdessa todella tapahtui.

Kohtalokas tapahtumaketju alkoi tuona heinäkuisena tiistai-iltana (tytöt saapuivat Heinävedelle maanantai-iltana) vuonna 1959 Heinäveden Kerman kylällä (sijaitsee 7-8 km kirkonkylältä itään tyttöjen reitin varrella). Kaksi maantien varressa seisoskelevaa paikkakuntalaista miestä näki kahden kevyesti pukeutuneen nuoren naisen ajavan tietä pitkin polkupyörillä. Miehet otaksuivat heidän olleen matkalla uudelle leirintäalueelle ja päättivät lähteä myöhemmin sinne heidän perässään.

Myöhemmin illalla sanottuaan talon emännälle menevänsä aittaan nukkumaan miehet odottivat kunnes emäntä oli vaipunut särkylääkkeiden syventämään raskaaseen uneen. Miehet hiipivät hämärän metsän halki Kermajärven rannassa olevalle veneelleen ja suuntasivat veneen keulan kohden leirintäaluetta. Noin puolen tunnin kuluttua toinen miehistä, eli A sammutti moottorin ja parivaljakko rantautui leirintäalueen vastarannan muodostavan niemen (Tuliniemi) toiselle puolelle. Vedettyään veneen piiloon miehet kävelivät niemen toiselle puolelle pensaikkoon kurkkimaan tilannetta.

Miehet huomasivat etteivät he olleet ainoat, joiden mieleen oli juolahtanut tehdä tytöille seuraa sinä iltana rantanuotiolla (tuokkospojat). Miehet päättivät jäädä katsomaan mitä tapahtuisi. Kävi pian selväksi, että aiemmin paikalle ehtineiden poikien pyrkiminen tyttöjen telttaan tyrmättiin tykkänään.

Kun pojat olivat poistuneet veneellään, tapahtumia seuranneet miehet ymmärsivät, että tytöt olisivat tuskin heille suosiollisempia kuin aikaisempia yrittäjiäkään kohtaan. Tilanne oli selvä. Oli keskiyö ja tarvittiin kovempia otteita mikäli yöjalasta aiottiin hyötyä.

Myöhemmin yöllä tilanteen karattua käsistä ja muututtua siksi, mitä kutsutaan Tulilahden kaksoismurhaksi koki leirintäalueen rinteen kuusikossa lymyävä Runar Holmström tirkistelijän uransa huippuhetkiä. Myöhemmin murhista syytetty Holmström oli tapahtuman ainoa todistaja - mutta kukapa häntä olisi uskonut. Sen tajusi Runar itse, jos ei kukaan muu.

Asioiden edettyä jälkien peittämiseen otti Runar moponsa ja työnsi sitä karjapolkuja myöten kilometrin päässä sijaitsevalle Heinävesi - Varkaus -valtatielle, missä hänet havaittiin puoli kolmen aikaan ajamassa Varkauden suuntaan (Tässä tuodaan esiin havainto R.H:sta). Sen verran metsässä rumuaminen oli käynyt varusteiden kunnolle, että Runar joutui Varkaudessa korjauttamaan moponsa huoltamossa.

Se oli yhteiskunnasta eristäytyneen pääsyytetyn todellinen rooli Tulilahden kaksoismurhassa. Tirkistelijä ei juuri puheillaan kehuskele. Siksi Holmströkään ei osannut liikkumisiaan Heinävedellä sen paremmin selittää.

Tuona murhayönä A ja B tekivät työnjaon pystyäkseen kätkemään tekojensa jäljet. Ensiksi miehet kantoivat yhdessä murhien uhrit telttakankaaseen käärittyinä Tulilahden perukassa sijaitsevan suon laitaan. Sitten A ryhtyi kätkemään tyttöjen tavaroita ja B lähti hakemaan puolen kilometrin päästä rakennustyömaalta lapiota, koska hän tiesi löytävänsä lapion nopeimmin omilta jäljiltään (huom. keskustelu lapion alkuperästä).

Paljon puhuttu talon koira tuskin edes höristeli korviaan puhumattakaan, että olisi nostanut äläkän, koska lapion hakijan askeleet olivat sille tutut kuukausien ajalta tällä uudisrakennustyömaalla ja muutenkin tutut vuosien takaa lähinaapurin liikuttua kyläreissuilla kyseisessä talossa miltei päivittäin.

Miesten kaivettua haudan ja peitettyä tyttöjen ruumiit A jäi kätkemään telttakangasta ja loppuja tavaroita. B muisti tyttöjen polkupyörät ja meni hakemaan niitä. Lähtiessään hän otti mukaansa tyttöjen intiimejä vaatekappaleita myöhempiä perverssejä rituaaleja varten. Vaatteet B kävi piilottamassa kotitalonsa perunakuoppaan, mistä hänen nähtiin poistuvan kello neljän jälkeen ympäröivään metsään.

ällä välin A oli alkanut hermostua, vaikka hänellä riitti töitä murhapaikan siivoamisessa ja naamioimisessa. Työn hän teki tosiaan hyvin, sillä tämän kertomuksen allekirjoittanutkin oleskeli ja liikkui murhapaikalla muutaman päivän kuluttua huomaamatta mitään erikoista.

B:n vihdoin palattua pyöriä hakemasta miehet lainasivat lähellä hautapaikkaa rantaan vedettyä haudankaivaja Verdi Koikkalaisen venettä ja kuljettivat sillä tyttöjen pyörät lahdelle ja upottivat ne lahden syvimpään kohtaan. Se ei sijainnut keskellä lahtea vaan lähempänä toista rantaa salmen suulle päin (tämän mukaan Jermon karttapiirroksessa olisi siis virhe). B tunsi paikan hyvin pyydystettyään lahdella katiskoilla kalaa jo pikkupojasta asti. Pyörät löydettiin tästä paikasta vasta usean etsintäkerran jälkeen (!).

...jatkuu

Hui kauhistus! Eikö näitä tekijöitä saada julkiseksi jo pian? Miksi vaietaan?onko kyse silmää tekevistä... ??

Muuten olisi voinut mennä noinkin, mutta...
Lapio oli talosta, jonka koira oli otettu sisälle juuri tuona yönä. Tuntuu oudolle, että koira kesällä sisälle otettaisiin, pakkasilla ehkä...

Ikuinen sana sanoo jotta "jotta minä kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen....


Mites on , onko paskaelämä raakojen murhaajien kakaroitten kakaroilla....


?

Ennemminkin kannattaisi kysyä että mitä teki T Kauhanen murien aikoihin ja mitä etenkin murhien jälkeen helsingissä siellä saattaa piillä vastaus tulilahden murhiin.

En bonjaa miksi näitä murhia on niin vaikea selvittää. Möhläys tapahtui alkumetreillä. Ja se ettei ihmiset puhu vaan pitävät tietoja ominaan. Se nunnakin kadonnut taivaan tuuliin.

Kauhasen emännän todistus että näki tytöt pyöräilevän pois, niin oliko seuraavan päivän aikainen aamu. Taisi puhua totta mutta tytöt olikin poikia Panamahatut päässä tyttöjen pyörillä. Eli Linnea näki murhaajat....

Lopettakaa jo viimeim asioiden peittely!!!

Jospa se ol Juputtiukko?joko se sillon asu Tullahessa?kovasti ol kaikkien akkoin perrään.

Ensin tytöiltä henki pois,sitten lapion haku ja haudan teko sekä hautaaminen 2 hlö peittäminen ja naamiointi. Tavaroitten kerääminen piillottaminen sekä rikospaikan siistiminen jälkien peittely,paljonko tuohon menee aikaa?jos Ruunar olis yksin nuo kaikki tehny ja vielä huonolla mopolla aamuksi Varkauteen niin aika vilikas on pitäny touhuin olla!mopon pitäny olla hyvin viritetty! Ei kait tuo Ruunar tieny talojen lapijoihen paikoista mitään,tuskin oli ennen kylällä käyny. Syyttäjän piti tehä ulkopaikkakuntalaisesta pakosta syyllinen,eihän sitä oman kylän ukkoja passaa syytellä. Kyllä se tekijä löytyy aika monesti ihan läheltä,jopa vierestä.

Ei oman kylän pojat ja tytöt puhu. Suojaavat toisian. Onneksi en ole syntyperäinen heinävetinen.

Nostetaan tätä juttua ylemmäksi, kun on niin hiljaista ollut keskustelu täällä.

Immeiset tiälä kylällä on vastuuntunnottomia,jos jottain tapahtuu niin lähetään karkuun,jos joku toinen vaikka hoitas asiat?selitellä kyllä osataan jäläkeen päin,kun minä ja minä......

Murha Ei Vanhene Koskaan.
Puhukaa.

Minuakin kiinnostaisi tietää mutta kukaan ei oikein puhu ja jotkut vaikenee tyystin.

Onkohan kaikki aikalaiset jo kuolleet se viimeinenkin tuokkosista?

Täällä palstaa seuraa haukkoina tekijöiden jälkipolvi. Yrittävät vaihtaa puheenaihetta. Asia on helppo huomata. Somen palstoilla paljastaneet itse itsensä kun Tulilahti mainitaan.... Alkavat heti selitellä!

Luinminfon sivua 233 jasiellä oli tästä lehtiartikkelista.
Kansan Uutiset 7.7.1960

Heinävesi, keskiviikkona (KU)

Muistan että kysyin mummoltani joka oli syntynyt 1924 Heinäveden Petrumalla tästä Tulilahden tapauksesta.
Hän ei muuta sanonut kun että kyllä kaikki tiesivät kuka oli syyllinen ja että oli paremmasta perheestä ja ajeli mopolla.

Mummoni kuoli jo 2008 joten ei oleenää ketään jolta kysyä.
Äitini muisti kuinka varusmiehet olivat käyneet kyselemässä tyttöjä.

Kiinnostaa kenellä Monosilla ne sotkamolaiset on olleet Liperissä töissä? Toki Liperissä on useita Monosia ja omassakin lähisuvussa heitä on.

Voisiko joku tehdä vertailuja poluista ja teistä nykyisten paikkatietoikkunan historiallisista ilmakuvista.
Olisi kiva käydä paikalla lähtisikö joku oppaaksi ja turvaksi mukaan?
Terveys ei ole parhaimpia enää eikä liikunta kyvyt josko joku voisi tehdä ilmakuvaan reitin miten nykyisin pääsee sinne ja mikä reitti ennenmuinoin on ollut?

Onko kukaan tehnyt pitempää videota paikasta ja reitistä mihinkään?

Niin ja liikkuuko alueella karhuja yms.?

Onni Pöllänen
Sotapolusta löytyy yksi pioneeri Onni Pöllänen syntynyt heinävedellä mutta kuollut 1950.
Genistä löytyy yksi Onni Pöllänen syntynyt 1923 Kerimäellä ja kuollut 80- luvulla hämeenlinnassa.

Mikä oli O.Pölläsen rooli tapahtumissa oliko pitkä ?
Liittyykö mystiseen tunnustuskirjeeseen?
Kuka oli oikea Onni Pöllänen joka tapaukseen on liitetty?

Ymmärtääkseni TU Kauhanen ja Veerti Koikkalainen olivat pitkiä ja Lyytikäisen Lauri?

Vaiheittainen tapahtumakulku (aamunsarastus-skenaario)
Kohtaaminen
Tytöt olivat jo nukkumassa tai lepäämässä teltassa, kun tekijä tuli paikalle.
Tekijä saattoi olla paikallinen (tiesi alueen syrjäiset polut, maaston ja piilopaikat), mutta voi myös olla ulkopaikkakuntalainen, jos hän oli liikkunut autolla tai mopolla kenties veneellä ja kartoittanut paikan etukäteen.
Uhrien herättäminen aamuyöllä (3–5 välillä) sopii, sillä silloin oli jo hieman valoa mutta edelleen hiljaista.
Ensimmäinen väkivallanteko
Uhrien selkään kohdistuneet iskut kertovat, että hyökkäys alkoi takaapäin tai kun he yrittivät paeta.
Riitan vaatetus esti iskujen menemistä perille, joten hän jäi henkiin pidemmäksi aikaa → siksi päävammat.
Eine oli alasti, mikä voi viitata yritykseen seksuaaliseen tekoon, riisumiseen pakolla tai nöyryyttämiseen.
Yön lämpötila oli vain +13 °C → on epätodennäköistä, että hän olisi itse riisuutunut.
Pään vammat ja kuolettavat iskut
Riitta sai voimakkaat pääiskut, kun selkävammat eivät riittäneet.
Tämä sopii tilanteeseen, jossa tekijä käytti kiveä tai tylppää asetta.
Eine saattoi saada iskut aiemmin ja riisuminen tapahtui heti väkivallan jälkeen.
Ruumiiden siirto
Tekijä joutui raahaamaan tai kantamaan ruumiit kapeaan ja matalaan hautaan.
Haudan mitat (pituus ~3 m, syvyys 25 cm, leveys 50 cm) viittaavat pikaisesti tehtyyn, ei huolellisesti suunniteltuun hautaan.
Tämä puhuu yksittäisen tekijän puolesta, jolla oli rajallinen aika ja voimat.
Tavaroiden sijoittaminen eri paikkaan
Uhrien tavarat löytyivät eri paikasta kuin ruumiit, eikä niitä haudattu.
Järjestelmällinen teko → tavaroiden kätkeminen erilleen, jotta uhrit olisi vaikeampi tunnistaa heti.
Symbolinen teko → aseteltu tiettyyn järjestykseen (sairasmielinen kontrollin ja hallinnan tunne).
Sattuma → tekijä pudotti tai jätti ne kiireessä.
Tämä antaa vaikutelman, että tekijällä oli psykologista kontrollin tarvetta, ei pelkkää paniikkia.
Paikallista tekijää tukevat seikat:
Tunsi metsät ja syrjäiset piilot → pystyi viemään ruumiit pois retkipaikalta.
Tiesi, että aamuyön tunteina ei kulje ihmisiä.
Saattoi seurata tyttöjä jo aiemmin, mahdollisesti kylällä.

Ulkopaikkakuntalaista tukevat seikat:
Tavaroiden järjestelmällinen sijoittaminen ja haudan teko → viittaa henkilöön, jolla oli aikaa ja "etäisyyttä" paikkaan (ei pelkoa, että hänet heti tunnetaan).
Uhrien vaatetukseen ja riisumiseen liittyvä kontrolli → muistuttaa sarjamurhaajalle tyypillistä käytöstä, ei välttämättä satunnaisen paikallisen.
Jos tekijä tuli autolla, hän pystyi poistumaan alueelta nopeasti ilman että häntä nähtiin.
Tekotapa sopii paremmin yksittäiseen tekijään kuin ryhmään: selkä- ja päävammat, ruumiiden siirto ja tavaroiden kätkeminen eri paikkaan.
Aamunsarastus antaa loogisen ajankohdan: oli valoa, mutta edelleen hiljaista.
Riitan vaatetus + kuukautiset → ei seksuaalista kiinnostusta tai yritys keskeytyi.
Einen riisuminen → liittyy todennäköisesti seksuaaliseen motiiviin.
Tekijä voi olla paikallinen (metsien tuntemus, tilaisuuden hyödyntäminen) tai ulkopaikkakuntalainen sadistinen tekijä, joka oli varta vasten tullut etsimään uhreja.

Heinä- elokuun vaihteessa Itä-Suomessa on jo pimeää lähellä keskiyötä.
Aamuyön tunteina (n. 3–4 eteenpäin) alkaa jo sarastaa, jolloin tekijä olisi nähnyt paremmin, mutta ulkona ei vielä liikkunut ketään.
Tämä olisi käytännöllinen aika surmalle ja ruumiiden siirrolle: riittävästi valoa tekoon, mutta vielä täydellinen rauha.
Riitan kuukautiset
Kuukautiset olisivat saattaneet olla tekijälle:
Syy jättää hänet vaatteet päällä → ei kiinnostusta seksuaaliseen kanssakäymiseen, tai tilanne keskeytyi.
Lisäselitys päävammoille → jos selkään tehdyt iskut eivät riittäneet ja hän yritti vielä taistella, tekijä turvautui päähän kohdistuneisiin iskuihin.
Vaatteiden jättäminen päälle tukee sitä, ettei häntä riisuttu – mahdollisesti juuri tämän vuoksi.
Tyhjähkö mahalaukku + vähän ruskeaa nestettä tukee, että viimeisestä ateriasta (iltapala) oli kulunut 4–8 tuntia.
Jos he söivät illalla, tämä tarkoittaisi kuolemaa aamuyön ja aamun välillä.
Tämä sopii hyvin sarastuksen aikaan → aamun alkuun.
On täysin mahdollista, että surmahetki oli aamuyön sarastuksessa, ei vielä keskiyöllä.
Tällöin:
Tekijällä oli valoa nähdä ja toimia järjestelmällisesti.
Liikennettä tai sivullisia ei ollut.
Uhrien vatsansisältö tukee ajoitusta.
Riitan kuukautiset selittävät eroa siinä, miksi hän jäi vaatetettuna, kun Eine oli riisuttu.
Riitta Pakkasella oli edelleen vaatteet yllään, kun taas Eine Nyyssösellä ei.
Jos Riitan selkään iskettiin veitsellä vaatteiden läpi, pistoista saattoi jäädä matalampia, koska:
kangas hidastaa terän tunkeutumista,
osuma voi osua vinoon, jolloin haavat jäävät pinnallisemmiksi.
Tämä voisi selittää sen, miksi Riitan vammat eivät yksin olleet välittömästi kuolettavia → tarvittiin lisävammoja päähän (isku tai useampi isku).
Eine taas oli alasti → puukotus meni helpommin läpi, syvemmälle, ja oli todennäköisesti nopeammin kuolettavaa.
Tulilahden kaksoismurhassa ei ole koskaan saatu juridisesti sitovaa ratkaisua, vaikka eri aikoina useita henkilöitä on epäilty. Alla on tiivistelmä kolmesta päälinjasta ja miten ne suhteutuvat juuri niihin piirteisiin, joista äsken analysoitiin (esineiden siirto, haudan naamiointi, vammojen eroavaisuus).
Runar Holmström
Tausta: mies, jolla väkivaltarikostaustaa. Oli alueella tapahtuma-aikaan.
Todisteet: Syytti itseään, mutta myöhemmin tunnustuksen katsottiin olevan epäluotettava.
Soveltuvuus profiiliin:
Impulsiivinen ja väkivaltainen – sopii huonosti järjestelmälliseen hautaamiseen ja esineiden erilliseen piilottamiseen.
Paikalliset miehet / useampi tekijä (”Kotikylän pojat”)
Tausta: Joissakin kylähuhuissa ja epävirallisissa arvioissa on puhuttu useamman paikallisen miehen osallisuudesta.
Todisteet: Ei suoria, mutta viitteitä siitä, että alue tunnettiin hyvin ja esineiden piilottaminen oli taitavaa.
Soveltuvuus profiiliin:
Mahdollistaa sen, että uhrien vammat olivat eriluonteisia (puukko vs. tylppä esine).
Tavaroiden erillinen piilottaminen voisi selittyä työnjaolla.
Tukee ajatusta, että ruumiit haudattiin harkiten eikä hätäpäissään – mikä vaatii aikaa ja selustavarmuutta.
Ongelmana: ei suoraa todistusaineistoa yhdestäkään paikallisesta.
Sarjamurhaaja / liikkuva rikollinen (esim. Ensio Koivunen -tyyppinen tapaus)
Tausta: Suomessa ja lähialueilla liikkui tuolloin väkivaltaisia rikollisia. Koivunen mainitaan usein, mutta hänet suljettiin pois osin aikajanan perusteella.
Todisteet: Ei suoraa linkkiä Tulilahteen.
Soveltuvuus profiiliin:
Esineiden järjestelmällinen piilottaminen muistuttaa joidenkin sarjamurhaajien toimintaa (”rituaali” tai yritys sekoittaa tutkintaa).
Vammojen eroavaisuus voisi viitata sadistiseen tai kokeilevaan tekotapaan.
Vastaväite: ruumiiden tarkka hautaaminen ja peittäminen (suohon, turve, taimella naamiointi) viittaa pikemminkin paikallistuntemukseen kuin satunnaiseen ohikulkijaan.
Runar Holmström → epätodennäköisin, sopii huonosti profiiliin (impulsiivisuus vs. järjestelmällisyys).
Sarjamurhaaja ulkopuolelta → mahdollinen, mutta hautaamisen tarkkuus ja tavaroiden kevätsijoittelu viittaavat enemmän paikallistuntemukseen.
Paikalliset miehet / useampi tekijä → profiiliin sopivin: eri tekotavat, ruumiiden peittely ja tavaroiden siististi erilleen sijoittaminen keväällä. Tämä skenaario selittää myös, miksi rikos on jäänyt selvittämättä – tekijöitä ei koskaan todistettu yksilöidysti, ja yhteisöllä oli motiivi vaieta.

Vaatteiden nurinpäisyys
Väkisin riisuminen: jos vaatteet jäävät nurinpäin, se usein tarkoittaa, että ne on revitty tai vedetty nopeasti pois vastustavan henkilön päältä. Tämä sopii tilanteeseen, jossa hyökkäys on ollut äkillinen ja uhri on taistellut vastaan.
Nopea riisuminen kuolleelta: jos tekijä olisi riisunut vaatetta rauhassa vainajalta, se olisi voinut olla siistimpää → nurinpäisyys viittaa useammin elävältä riisumiseen.
Ruumiiden hautaaminen ja tavaroiden piilottaminen
Tämä on merkittävä seikka. Usein ulkopaikkakuntalainen impulsiivinen tekijä ei jää suojailemaan jälkiä, vaan poistuu nopeasti.
Sen sijaan paikallinen tekijä voi yrittää peittää jälkiä, koska tietää, että poliisi tutkii aluetta tarkasti.
Mutta: hautaaminen ei ollut systemaattista (kuopat matalia, peittely huolimatonta) → viittaa kokemattomaan tai hätäiseen tekijään, ei välttämättä paikkakuntalaisuuteen yksinään.
Runar Holmström
On totta, että Runarilla oli tapa kätkeä varastamiaan tavaroita (mm. metsään, navetan läheisyyteen, maastoon). Tämä liittyi hänen rikolliseen elämäntapaansa.
Jos ajattelee yhtäläisyyttä: tavaroiden kätkeminen erilliseen paikkaan voisi jossain määrin muistuttaa Runarin toimintaa.

Mutta ero: Runarin kätkeminen oli yleensä järjestelmällistä, ja kyse oli omaisuudesta, ei murhien salaamisesta.
Tulilahden tavaroiden jättäminen metsään ei vaikuta niinkään omaisuuden säilyttämiseltä vaan pikemminkin rikospaikan kontrolloimiselta ja jälkien peittämiseltä → tämä sopii enemmän seksuaalirikolliseen profiiliin kuin varkaaseen.
Vaatteiden nurinpäisyys → vahva viite siihen, että ainakin toinen uhri riisuttiin väkisin elävänä.
Ruumiiden hautaaminen ja tavaroiden piilottaminen → voi viitata paikallisuuteen, mutta ei ole varmaa, koska seksuaaliset murhaajat joskus peittävät jälkiä myös muualla.
Runar Holmströmin tapa kätkeä tavaroita ei täysin sovi tähän: hänen motiivinsa oli omaisuuden säilyttäminen, ei jälkien salaaminen. Yhtäläisyys voi olla sattumaa, ellei Runarilla olisi ollut myös seksuaalisrikollisen piirteitä (joita hänellä ei tunnetusti ollut).
Kokonaisuutena tämä viittaa enemmän seksuaalisesti motivoituneeseen nuoreen tai nuorehkoon väkivaltaiseen mieheen kuin Runar Holmströmin kaltaiseen rikolliseen.
Runar Holmströmin taustasta löytyy muutakin kuin pelkkää varkautta ja tavaroiden kätkemistä. Tässä tarkemmin:
Runar Holmströmistä tunnettuja seikkoja
Hänellä oli väkivaltainen tausta: ainakin yksi tapaus, jossa hän hyökkäsi naisen kimppuun ja yritti kuristaa. Tämä nainen paljastui myöhemmin hänen serkukseen.
Toimintaa pidettiin jo tuolloin poikkeavan aggressiivisena – ei pelkästään taloudellisen hyödyn vuoksi tehtynä väkivaltana, vaan osin hallitsemattomana impulssina.
Hän oli tunnettu myös siitä, että kätki rikoksen saaliita maastoon ja palasi niihin myöhemmin.
Vertailu Tulilahden tapaukseen
Vaatteiden riisuminen ja nurinpäisyys
Runar: tunnetussa kuristamisyrityksessä ei liity vaatetuksen riisumista → tämä elementti ei istu hänen tavanomaiseen käyttäytymismalliinsa.
Seksuaalirikollinen profiili: väkisin riisuminen on hyvin tyypillistä.
Ruumiiden hautaaminen
Runar: tavaroiden piilottelu sopii hänen tapaansa, mutta ruumiiden hautaaminen ei ollut hänen modus operandiaan.
Seksuaalirikollinen: peittely, hautaaminen ja tavaroiden siirtely liittyvät usein häpeään, kontrolliin ja jälkien salaamiseen.
Hyökkäyksen luonne
Runar: impulsiivinen, väkivaltainen, mutta enemmän rikollinen kuin järjestelmällinen seksuaalisurmaaja.
Tuntematon tekijä (nuori mies, seksuaalinen motiivi): selkähaavat, pään iskut, riisuminen → nämä muodostavat enemmän seksuaalisen tai sadistisen väkivallan kokonaiskuvaa.
Paikallisuus vs. ulkopaikkakuntalaisuus
Runar: olisi ollut paikallinen, tunsi maastoa, ja hänellä oli tapana piilotella asioita metsään. Tämä tukee hieman paikallisuusteoriaa.
Seksuaalirikollinen (ulkopuolinenkin mahdollinen): ei välttämättä tunne aluetta, mutta hautaaminen voi silti tapahtua, jos aikaa oli.
Runarin tausta (kuristusyritys + tavaroiden kätkeminen) tekee hänestä kiinnostavan rinnakkaisen vertailukohdan, mutta Tulilahden tapaus sisältää elementtejä, joita hänen tunnetuissa teoissaan ei ole:
systemaattinen riisuminen
seksuaalinen motiivi (vahvemmin läsnä kuin Runarilla)
kahden uhrin hallinta yhtä aikaa
Näin ollen Runar sopi osittain profiiliin (väkivaltaisuus, tavaroiden piilottelu, paikallisuus), mutta kokonaisuutena teko muistuttaa enemmän nuorta seksuaalirikollista, mahdollisesti satunnaista saalistajaa, kuin Runaria.

Runar Holmström ja vaihtoehdot
Runar Holmströmin suhde seutuun
Majatalon emännän kertomus: Runar oli majoittunut aiemminkin, käyttäytynyt siivosti. Tämä heikentää kuvaa hänestä impulsiivisena sekopäisenä väkivallantekijänä juuri siellä.
Kirkastusjuhlat: vetivät paljon väkeä, mukana sekä paikallisia että ulkopaikkakuntalaisia, myös varkaita → rikoksen tekijä ei välttämättä ollut "paikallinen asukas", mutta saattoi olla lähipaikkakunnalta tai tuttu ympäristön maastoista.
Kesät Heinävedellä: jos Runar todella vietti kesiään siellä, hän olisi voinut tuntea Tulilahden maastoja. Tämä olisi rikospaikkatutkinnan kannalta merkittävä seikka, koska ruumiiden hautaaminen ja tavaroiden siirtäminen edellyttää vähintään perusymmärrystä maastosta.
Runar ja rikospaikan piirteet
Tavaroiden siirto ja piilottaminen: Runar tunnettiin varastelusta ja tavaroiden piilottamisesta → tämä sopii hänen toimintatapaansa.
Ruumisten hautaaminen: ei ollut hänen muissa rikoksissaan tunnusomaista. Tämä piirre viittaa enemmän tekijään, jolla oli syyllisyyttä, häpeää tai pelkoa kiinnijäämisestä.
Vaatteiden riisuminen: viittaa seksuaaliseen motiiviin. Runarin aiemmista rikoksista ei ole näyttöä seksuaalisista teoista. Tämä on ristiriidassa hänen profiilinsa kanssa.
Arne Holmström (Runarin veli)
Rikoshistoriasta ei ole paljon dokumentoitua tietoa.
Mikäli hänellä oli väkivalta- tai rikostaustaa, hän voisi tulla mukaan harkintaan, mutta oikeuskäsittelyssä pitäisi olla konkreettista näyttöä (sijainti, todistajat, fyysiset todisteet).
Nykyisen tiedon valossa Arnen roolista ei ole ollut riittävää näyttöä – vain mainintoja ja huhuja.
Oikeuskäsittelyssä painavat faktat
Syyttäjän on osoitettava tekijän yhteys rikospaikkaan: Runarin kohdalla tätä ei saatu kiistattomasti todistettua → hänet tuomittiin varkauksista, ei murhista.
Fyysinen näyttö: ei ollut DNA:ta tai verijälkitutkimuksia (aikakauden rajoitteet). Nykyisin nämä olisivat ratkaisevia.
Silminnäkijähavainnot: eivät osoittaneet Runaria suoraan rikospaikalle tekohetkellä.
Tekotavan ja motiivin ristiriita: Runar sopii varasteluun ja tavaroiden piilottamiseen, mutta seksuaalinen elementti, alastomuus ja selän haavat viittaavat toisenlaiseen profiiliin.
Faktojen tasolla Runarilla oli yhteyksiä seutuun ja hänen toimintatapansa (tavaroiden piilottelu) sopii osittain tapahtumiin.
Ruumiiden hautaaminen ja seksuaalisen motiivin piirteet eivät sovi Runarin aiempaan rikosprofiiliin.
Oikeudessa tämä muodostaisi heikon syytteen – ja niin kävikin: Runaria ei voitu tuomita surmista.
Jos Runar olisi suojellut jotakuta muuta (esim. veljeään Arnea tai ulkopuolista), tästä ei ole jäänyt rikostutkintaan sellaista näyttöä, joka olisi kestänyt oikeudessa.
Tämä tarkoittaa, että rikospaikkatutkinnassa Runar jäi epäilyksi, mutta ei riittänyt syytteeseen, ja kokonaisuus viittaa pikemminkin seksuaaliseen rikolliseen, joka tunsi maastoa, ei välttämättä vakituiseen paikalliseen, mutta mahdollisesti lähipaikkakunnilta.

Tekijäprofiili Tulilahden murhista (1959)
Ikä.
Tekotapa (kuristaminen/iskeminen, ruumiiden siirtäminen, hautaaminen, tavaroiden piilottaminen) vaatii fyysistä voimaa ja kestävyyttä.
Uhrit olivat 21 ja 23-vuotiaita → tekijän oli pystyttävä hallitsemaan heitä.
Arvio: 20–35-vuotias mies.
Sukupuoli ja voima
Väkivalta oli raakaa, mutta ei ammattimaisen järjestelmällistä (ei esim. aseella ampumista, vaan iskuja ja kuristusta).
Hautaaminen viittaa siihen, että tekijällä oli aikaa ja voimaa siirtää painavia taakkoja.
Arvio: mies, fyysisesti hyväkuntoinen.
Sosiaalinen asema ja tausta
Tavaroiden piilottaminen sopii pienrikolliseen / varkaaseen, joka on tottunut keräämään saalista ja piilottamaan sitä.
Hautaaminen viittaa pelkoon kiinnijäämisestä → tekijällä ei ollut varaa jäädä kiinni (esim. jo rikostausta, köyhyys, irtolaisuus).
Tekijä saattoi olla työväenluokkaa, tilapäistöissä, mahdollisesti majataloissa tai metsä- ja rakennustöissä liikkuva.
Suhde alueeseen
Ruumisten hautaaminen ja tavaroiden kätkeminen edellyttää vähintään kohtalaista paikallistuntemusta maastosta.
Ei välttämättä vakituinen asukas, mutta lähipaikkakunnalta tai usein alueella liikkunut (esim. kesävieras, työntekijä, irtolainen).
Kirkastusjuhlat houkuttelivat väkeä laajalti → mahdollisuus, että tekijä oli tullut juhliin mutta ei ollut täysin ulkopuolinen.
Psykologinen profiili
Seksuaalinen motiivi todennäköinen: riisutut vaatteet ja uhrien alastomuus.
Väkivalta oli impulsiivista, mutta hautaaminen kertoo jälkikäteen syntyneestä järkytyksestä ja pelosta → tekijä ei ollut täysin kylmäverinen, vaan paniikinomainen.
Kyseessä voi olla seksuaalisesti turhautunut mies, jolla oli jo rikostausta (varkauksia, väkivaltaa) mutta ei ehkä aiempia murhia.
Toiminta viittaa pakonomaiseen tekoon: ensin seksuaalinen väkivalta, sitten hätäinen surmaaminen ja lopulta hautaaminen.
Käyttäytyminen teon jälkeen
Tekijä on todennäköisesti vetäytynyt alueelta nopeasti, mutta jättänyt merkkejä tavaroiden kätkemisestä.
Hänellä on voinut olla tuntemuksia syyllisyydestä → ruumiiden peittäminen ei ole tyypillistä "kovalle sarjamurhaajalle", vaan pikemminkin henkilölle, joka yritti piilottaa teon seuraukset.
Tämä tukee ajatusta, että tekijä ei ollut kokenut murhaaja, vaan tilaisuus, seksuaalinen pakko ja paniikki yhdistyivät.
Ikä: 20–35 vuotta
Sukupuoli: mies
Fyysinen olemus: hyväkuntoinen, kykenevä kantamaan ja hautaamaan
Sosiaalinen asema: työväenluokkainen, mahdollisesti irtolainen tai rikostaustainen, pienrikollinen (varastelu)
Alueellinen yhteys: tunsi seutua (lähipaikkakunta, kesävieras tai usein alueella liikkunut)
Motiivi: seksuaalinen, jonka jälkeen teko eskaloitui surmiksi
Luonne-ei kylmäverinen ammattimies, vaan seksuaalisesti turhautunut, väkivaltainen ja paniikinomaisesti jälkiä peittänyt
Tämä on se profiili, jonka poliisi olisi voinut rakentaa 1959 käytettävissä olevien faktojen pohjalta.

Miksi Runar olisi ollut niin tyvmä että olisi kertonut olleensa Tulilahdella ja kertonut vielä korjuuttaneensa mopoaan tai seuranneensa tyttöjä jos oli syyllinen?

Löytyisikö vielä kadoksissa olevia tavaroita ko. murhapaikoilta metallin paljastimilla. Löytävät rauta-ajan aarteita, niin miksei tavaroita tuoltakin ajalta.

Kelemu:
Aikalaiskuvat (1959–60) näyttävät suon, turpeet ja osin tyttöjen vaatteita ja ruumiit. Niissä ei tosiaan erotu mitään selkeää kelmua tai muovia. Tämä on tärkeä havainto: kuvissa näkyvä aine on maata, turvetta ja ehkä kosteuden vuoksi kiiltävää pintaa, ei selvästi erillistä muovikerrosta.
Poliisin kommentti "kelmusta" on mahdollisesti myöhemmin syntynyt tulkinta.

On tiedossa, että osa paikalla olleista mainitsi "muovimaisesta" pinnasta ruumiiden päällä. Mutta varhaisten lähteiden mukaan kyseessä saattoi olla suovaha (adipocere, eli rasvavaha) tai märkä turve, joka valon osuessa näytti muoviselta.
Mitä adipocere on? 
Se on ulkonäöltään vahamainen, rasvasta muodostuva aine, joka syntyy kehon hajoamisprosessin aikana.Se muodostuu erityisesti, kun keho on haudattu maahan tai joutuu veden alle, missä sealtä puuttuu happea.Rasvassa olevat rasvahapot ja rasva yhdistyvät ja muodostavat adipoceren.


Häkä-Enska (Ensio Koivunen) toimi 1960-luvun lopussa – yli 10 vuotta Tulilahden jälkeen. Hän todella käytti muovikelmua rikoksissaan, mutta ei ole historiallisesti yhdistetty Tulilahteen. Tässä voi olla myöhemmin syntynyt rinnastus: kun Koivusen tapaus tuli julkisuuteen, osa ihmisistä alkoi epäillä, oliko "kelmu" jo Tulilahdessa.
Todisteaineisto:
– Poliisiraportit eivät mainitse erikseen muovikelmua Tulilahden haudasta.
– Tutkintakuvissa ei näy muovia.
– Todennäköisin selitys on, että silminnäkijät kuvasivat turpeen ja osin kehon pinnan muuttunutta ulkonäköä, ja sana "kelmu" jäi elämään.

Veljekset ku alkos panolle, nii akat pyllötti kiltist rivis, et sai asettuu.
Ei alakanu kiireellä pilata hyvää hollii.