Purjeiden käyttö

Anonyymi

Voi kuulostaa tyhmälle, mutta joudun kyselemään vaikka olen merellä ikäni liikkunut sekä työkseni että huvikseni, mutta kun en ole koskaan ennen purjehtinut.

Hommasin siis pienen purjeveneen ja opettelen nyt purjehdusta. Ensimmäinen 15 mailia takana pelkällä rullafokalla purjehtien ja heti heräsi kysymys.
Rullafokan takareuna oli kiinni maston sivuvaijereissa, oliko purje jotenkin väärin laitettu vai onko normaalia? Mietin vaan että en rikkoisi purjetta väärällä käytöllä heti. Kuluuko purjeen reuna nopeasti rikki jis hankaa vaijeriin? Muuten en osaa hävetä osaamattomuuttani enkä murehdi että saanko maximinopeuden irti.
Isopurjeen yritän saada ylös joskus suht tyynellä kelillä ensimmäisen kerran.

Noviisi purjehtija

59

516

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ei purjeen sovi vantteihin hangata. Oliko jalus vedetty vanttien ulkopuolitse?
      Kannattaa hommata joku pieni purjehdusopas ja lueskella alkeet sieltä.

    • Anonyymi

      Tosiaan kannattaa lainata vaikka kirjastosta purjehdusopas. Toinen hyvä infolähde on YouTube. Siellä hakukenttään joko suomeksi tai englanniksi purjehdus. Englanniksi löytyy luonnollisesti enemmän esim. how to sail.

    • Ilmeisesti sitä fokkaa ei ole alunperin tehty tuolle veneelle tai sitten se on mitattu väärin. Itse asiassa ihmettelen, miten itseskuuttaava fokka edes voi osua sivuvantteihin, kun kiskohan on kuitenkin aina maston edessä.

      • Anonyymi

        Missä mainittiin että kyseinen rulla-fokka (saattaa oll myös genoa) on itseskuuttaava?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Missä mainittiin että kyseinen rulla-fokka (saattaa oll myös genoa) on itseskuuttaava?

        Olet aivan oikeassa, ei siitä sanottu mitään vaan jostain syystä syntyi itselleni virheellinen mielikuva. Mutta aloittaja puhui joka tapauksessa fokasta, ei genoasta. On tietysti täysin mahdollista, että kyseessä on todellisuudessa genoa.


      • Anonyymi
        10-14 kirjoitti:

        Olet aivan oikeassa, ei siitä sanottu mitään vaan jostain syystä syntyi itselleni virheellinen mielikuva. Mutta aloittaja puhui joka tapauksessa fokasta, ei genoasta. On tietysti täysin mahdollista, että kyseessä on todellisuudessa genoa.

        Kirjoittaja puhui myös "maston sivuvaijereista", mikä antaa hyvän kuvan termien käytön täsmällisyydestä. Tuolla kokemuksella on jo paljon, että osaa nimittää etupurjeen fokaksi. Ei tuossa paljoa lukemisen taitoa tarvittu.


      • 10-14
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoittaja puhui myös "maston sivuvaijereista", mikä antaa hyvän kuvan termien käytön täsmällisyydestä. Tuolla kokemuksella on jo paljon, että osaa nimittää etupurjeen fokaksi. Ei tuossa paljoa lukemisen taitoa tarvittu.

        Se on kyllä ihan asiallinen nimitys niille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoittaja puhui myös "maston sivuvaijereista", mikä antaa hyvän kuvan termien käytön täsmällisyydestä. Tuolla kokemuksella on jo paljon, että osaa nimittää etupurjeen fokaksi. Ei tuossa paljoa lukemisen taitoa tarvittu.

        Joo. Termit on mulla aika hukassa. Korjaus Rullagenoa luki myynti-ilmoituksessa, on siis vissiin eri asia kuin rullafokka???

        T. Aloittaja


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joo. Termit on mulla aika hukassa. Korjaus Rullagenoa luki myynti-ilmoituksessa, on siis vissiin eri asia kuin rullafokka???

        T. Aloittaja

        No on joo. Ero on koossa, genoa on isompi. Aavistuksen yleistäen voi sanoa näin, että jos keulapurje täysin avattuna ja suoraan kölilinjan suuntaisena ylettää enintään juuri ja juuri takareunastaan mastoon, niin se on fokka. Isompi on sitten genoa. Sitten puhutaan ykkös-, kakkos- ja kolmosgenoasta koon mukaan. Rajat niiden välillä näkyvät olevan vähän liukuvia, tyypillisesti kuitenkin koko kerrotaan prosentteina täysimittaisen fokan koosta.


      • Anonyymi
        10-14 kirjoitti:

        Se on kyllä ihan asiallinen nimitys niille.

        Nimitys kyllä on hyvin ymmärrettävä, mutta ei oikea. Siis juuri sellainen, jonka keksii aihetta täysin tuntematon henkilö. Se vähäinen lukutaito olisi riittänyt.

        Oikea suomenkielinen nimi olisi harus, mutta purjehtijoiden käyttämä vantti on informatiivisempi. Se erottaisi poikkisuuntaiset vantit pitkittäisistä haruksista, joita useammin staageiksi kutsutaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nimitys kyllä on hyvin ymmärrettävä, mutta ei oikea. Siis juuri sellainen, jonka keksii aihetta täysin tuntematon henkilö. Se vähäinen lukutaito olisi riittänyt.

        Oikea suomenkielinen nimi olisi harus, mutta purjehtijoiden käyttämä vantti on informatiivisempi. Se erottaisi poikkisuuntaiset vantit pitkittäisistä haruksista, joita useammin staageiksi kutsutaan.

        Onhan se täysin oikea. Kyseessä ovat vaijerit ja ne ovat maston sivutukia. Ne ovat siis sivuvaijereita. Opettele suomea.


      • Anonyymi
        10-14 kirjoitti:

        Onhan se täysin oikea. Kyseessä ovat vaijerit ja ne ovat maston sivutukia. Ne ovat siis sivuvaijereita. Opettele suomea.

        Toki suomessa voi laatia tuohon tapan yhdyssanoja, mutta ihan turhaa on keksiä uusia sanoja asioille, joilla jo on vakiintunut nimitys.


      • Anonyymi
        10-14 kirjoitti:

        No on joo. Ero on koossa, genoa on isompi. Aavistuksen yleistäen voi sanoa näin, että jos keulapurje täysin avattuna ja suoraan kölilinjan suuntaisena ylettää enintään juuri ja juuri takareunastaan mastoon, niin se on fokka. Isompi on sitten genoa. Sitten puhutaan ykkös-, kakkos- ja kolmosgenoasta koon mukaan. Rajat niiden välillä näkyvät olevan vähän liukuvia, tyypillisesti kuitenkin koko kerrotaan prosentteina täysimittaisen fokan koosta.

        150 % tai 105% genoa?. Nimitys ei tule " prosentteina täysimittaisen fokan koosta" , kuten yllä mainitaan. Prosentit ovat LP - mitasta.
        Seppomartti


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        150 % tai 105% genoa?. Nimitys ei tule " prosentteina täysimittaisen fokan koosta" , kuten yllä mainitaan. Prosentit ovat LP - mitasta.
        Seppomartti

        Onko LP-mitta sama, joka FinLys-taulukossa kulkee lyhenteellä HLP?

        Siis etäisyys skuuttikulmasta etuliesman siihen kohtaan, josta suorassa kulmassa vedetty viiva osuisi skuuttikulmaan?

        Sfäärin kirurgi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko LP-mitta sama, joka FinLys-taulukossa kulkee lyhenteellä HLP?

        Siis etäisyys skuuttikulmasta etuliesman siihen kohtaan, josta suorassa kulmassa vedetty viiva osuisi skuuttikulmaan?

        Sfäärin kirurgi

        Joo siis laitetaan mittanauha skuuttikulmaan ja etsitään etuliikistä kohta, josta saadaan lyhyin etäisyys.

        Prosenttiluku on (H)LP/J ja J on vaakasuora etäisyys maston etureunasta etustaagin ja kannen (mahdollisesti kuvitteelliseen) leikkauspisteeseen.


      • Anonyymi
        10-14 kirjoitti:

        Onhan se täysin oikea. Kyseessä ovat vaijerit ja ne ovat maston sivutukia. Ne ovat siis sivuvaijereita. Opettele suomea.

        Vain ymmärrettävä, ei oikea. Suomessa, kuten missä hyvänsä kielessä voi vakiintuneita sanakirjan mukaisia nimityksiä korvata kiertoilmaisuilla, mutta virhe se on silti. Kuten edellä todettu, oikeakin nimitys on olemassa. Ylipullistunut ego ei vain voi myöntää omaa virhettään tapahtuneeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vain ymmärrettävä, ei oikea. Suomessa, kuten missä hyvänsä kielessä voi vakiintuneita sanakirjan mukaisia nimityksiä korvata kiertoilmaisuilla, mutta virhe se on silti. Kuten edellä todettu, oikeakin nimitys on olemassa. Ylipullistunut ego ei vain voi myöntää omaa virhettään tapahtuneeksi.

        Sinulla on tyypillinen rättihomojen tapa yrittää päteä erikoissanastolla, jolle ei ole mitään tarvetta.


      • Anonyymi
        10-14 kirjoitti:

        No on joo. Ero on koossa, genoa on isompi. Aavistuksen yleistäen voi sanoa näin, että jos keulapurje täysin avattuna ja suoraan kölilinjan suuntaisena ylettää enintään juuri ja juuri takareunastaan mastoon, niin se on fokka. Isompi on sitten genoa. Sitten puhutaan ykkös-, kakkos- ja kolmosgenoasta koon mukaan. Rajat niiden välillä näkyvät olevan vähän liukuvia, tyypillisesti kuitenkin koko kerrotaan prosentteina täysimittaisen fokan koosta.

        Kun keulapurjeen LP-mitta <= 110% J-mitasta, on kyseessä fokka, sitä suuremmat ovat genuoita.
        Jo hieman alle 100 % suhteella jaluskulma ulottuu maston taakse. Mitä enemmän keulaharuksen suunta poikkeaa pystysuorasta suunnasta, sitä enemmän alle 100% voi purje olla takaliikin ylettyessä mastoon kiinni.
        Esim jos keulaharus olisi 18,2 astetta kallellaan, niin LP-mitaltaan 95% fokka ulottuisi juuri ja juuri maston takaseunaan kiinni. Sitä LP-mitaltaan 15,7 % suurempikin keulapurje on vielä fokka.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla on tyypillinen rättihomojen tapa yrittää päteä erikoissanastolla, jolle ei ole mitään tarvetta.

        Erikoissanasto? Kyse on yleiskielen sanoista, taisivat mennä rättihomottelijalta pahasti yli hilseen.


    • Jos purjeen takaliesma ylettyy sivuvantteihin, kyseessä ei ole fokka vaan genoa. Yleisesti ottaen siinä juuri ero: genoa ulottuu vanttien takapuolelle, fokka ei. Samasta syystä yleensä genoa jalustetaan siten että jalusköysi menee sivuvanttien ulkopuolelta. Fokka taas yleensä jalustetaan vanttien sisäpuolelta. Poikkeukset vahvistaa säännön...

      • Jatketaan vielä: Olettaisin että kyseessä on genoa ja olet jalustanut sen vanttien sisäpuolitse. Korjaa tilanne laittamalla jalus vanttien ulkopuolelta. Huomaa, että sinulla on mahdollisesti kaksi eri kiskoa keulapurjeille: fokan kisko sisempänä ja genoan kisko ulompana. Kun genoan jalustaa oikealle kiskolle vanttien ulkopuolitse, on edelleen mahdollista liian tiukalle jalustettaessa saada purje hinkkaamaan vanttiin.


      • Anonyymi

        Fokaksi kutsutaan yleensä keulapurjeita n. 110% kokoon saakka. Täysikokoisessa fokassa skuuttikulma ja osa takaliikkiä tulee hieman vanttien ohi. Venekohtausesti skuutti sitten vedetään vanttien sisäpuolelta, välistä tai ulkopuolelta. Genua tietysti aina ulkopuolelta.

        Aloittajan lienee parasta pyytää joku kokeneempi neuvomaan veneeseen purjeiden oikeaa jalustusta.


    • Anonyymi

      Kuka on myynyt veneen noviisille väärin rikattuna...

    • Anonyymi

      Rullagenoa on kuulemma jälkeenpäin eli pari vuotta sitten veneeseen hankittu.

      Kiskot joiden kautta genoan köydet tulee on maston ja vanttien välissä molemmin puolin mastoa. Vanttien ulkopuolella ei kiskoja ole.

      Vene on siis finn express 64.

      T. Aloittaja

      • Anonyymi

        Täysin normaalia, että kiskot ovat vanttien sisäpuolella, vaikka genoan köydet, eli skuutit vanttien ulkopuolelta kulkevatkin. Seuraavalla kerralla pujotat siis ulkopuolelta ja luovilla kiristät niin, että genoa on ylhäällä muutaman sentin erossa vanteista tai saalingin päästä. Oikea trimmi on ehkä jotain muuta, mutta tuolla on hyvä aloittaa. Erityisesti, jos vain keulapurje on käytössä, joutuu luultavasti hieman löysäämään. Aivan alhaalla saa genoa olla reilusti kiinnikin vantissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täysin normaalia, että kiskot ovat vanttien sisäpuolella, vaikka genoan köydet, eli skuutit vanttien ulkopuolelta kulkevatkin. Seuraavalla kerralla pujotat siis ulkopuolelta ja luovilla kiristät niin, että genoa on ylhäällä muutaman sentin erossa vanteista tai saalingin päästä. Oikea trimmi on ehkä jotain muuta, mutta tuolla on hyvä aloittaa. Erityisesti, jos vain keulapurje on käytössä, joutuu luultavasti hieman löysäämään. Aivan alhaalla saa genoa olla reilusti kiinnikin vantissa.

        Aloittaja kirjoitti: "Kiskot joiden kautta genoan köydet tulee on maston ja vanttien välissä molemmin puolin mastoa."

        Eli jalusvaunu ei kiskossa ollessaan koskaan ulotu vanttien takapuolelle.
        Silloin jalusta ei todellakaan pujoteta vanttien ulkopuolelta, ei jalusplokin ja purjeen jaluskulman välissä ollessaan, eikä myöskään jalusplokista taaksepäin ole mitään järkeä kiertää köyttä ulkopuolelta siten, että se hankaisi koko ajan vanttiin.

        Anonyymi ei siis joko lukenut tai ymmärtänyt Aloittajan kommenttia, tai sitten trollaa tahallaan harhainformaatiolla. Eikä kyse edes ole genuasta vaan fokasta!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja kirjoitti: "Kiskot joiden kautta genoan köydet tulee on maston ja vanttien välissä molemmin puolin mastoa."

        Eli jalusvaunu ei kiskossa ollessaan koskaan ulotu vanttien takapuolelle.
        Silloin jalusta ei todellakaan pujoteta vanttien ulkopuolelta, ei jalusplokin ja purjeen jaluskulman välissä ollessaan, eikä myöskään jalusplokista taaksepäin ole mitään järkeä kiertää köyttä ulkopuolelta siten, että se hankaisi koko ajan vanttiin.

        Anonyymi ei siis joko lukenut tai ymmärtänyt Aloittajan kommenttia, tai sitten trollaa tahallaan harhainformaatiolla. Eikä kyse edes ole genuasta vaan fokasta!

        Erehdyt.
        Jaluskiskot ulottuu varmasti pitkälti vanttien takapuolelle joten vaunukin asettuu kivutta tarvittaessa vanttien takapuolelle.
        Kyseessä on genoa, ei fokka.
        Jalusköysi ilman muuta vanttien ulkopuolitse kun kyseessä on genoa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Erehdyt.
        Jaluskiskot ulottuu varmasti pitkälti vanttien takapuolelle joten vaunukin asettuu kivutta tarvittaessa vanttien takapuolelle.
        Kyseessä on genoa, ei fokka.
        Jalusköysi ilman muuta vanttien ulkopuolitse kun kyseessä on genoa.

        Oheisessa kuvassa näkyy narujen viritys, veneenä on Finn Express 64. Siis vanttien ulkopuolelta.

        https://cdn.nettivene.com/live/713400/Purjevene-Finn-Express-ad28df4418d5fe99-large.jpg


      • Anonyymi

      • Anonyymi kirjoitti:

        Eikö kuvassa näytä menevän skuutti ja genua ylä- ja alavantin välistä?

        Ei mun mielestä, ajattele nyt kun ajelet myötäiseen. Skuutti menisi silloin aivan oudossa kulmassa, jos se menisi vanttien välistä. Purje yrittäisi koko ajan vaihtaa puolta, kun sen skuuttikulmaa vedettäisiin keskelle.


      • Anonyymi
        Bossu kirjoitti:

        Ei mun mielestä, ajattele nyt kun ajelet myötäiseen. Skuutti menisi silloin aivan oudossa kulmassa, jos se menisi vanttien välistä. Purje yrittäisi koko ajan vaihtaa puolta, kun sen skuuttikulmaa vedettäisiin keskelle.

        Emmää mitään ajattele, mutta katson kuvaa. Purje on toki laskettu, mutta alavantti ei ole purjeen peittämä - se näkyy, eli on purjeen edessä - kun taas ylävantti on purjeen takana, siis purje on sen edessä. Tällöin purjeen skuuttikulma ja sen jatkona oleva skuutti kulkee väistämättä vanttien välistä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Emmää mitään ajattele, mutta katson kuvaa. Purje on toki laskettu, mutta alavantti ei ole purjeen peittämä - se näkyy, eli on purjeen edessä - kun taas ylävantti on purjeen takana, siis purje on sen edessä. Tällöin purjeen skuuttikulma ja sen jatkona oleva skuutti kulkee väistämättä vanttien välistä.

        Mun mielestä ylävantti näkyy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Emmää mitään ajattele, mutta katson kuvaa. Purje on toki laskettu, mutta alavantti ei ole purjeen peittämä - se näkyy, eli on purjeen edessä - kun taas ylävantti on purjeen takana, siis purje on sen edessä. Tällöin purjeen skuuttikulma ja sen jatkona oleva skuutti kulkee väistämättä vanttien välistä.

        Tuossa on valkoinen kutakuinkin purjeen värinen putki vanttiruuvin suojana. Siksi on vaikea sanoa mitä näkyy. Ilmeiaesti aloittaja on käyttänyt noita lyhyitä fokkakiskoja?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Erehdyt.
        Jaluskiskot ulottuu varmasti pitkälti vanttien takapuolelle joten vaunukin asettuu kivutta tarvittaessa vanttien takapuolelle.
        Kyseessä on genoa, ei fokka.
        Jalusköysi ilman muuta vanttien ulkopuolitse kun kyseessä on genoa.

        En erehdy, mutta kommenoin sitä mitä Aloittaja kirjoitti, en sitä miten asia on Fe-64 veneessä. Jos kisko tulee metritolkulla vanttien taakse, ei se silloin _ole_ vantin ja maston välissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Erehdyt.
        Jaluskiskot ulottuu varmasti pitkälti vanttien takapuolelle joten vaunukin asettuu kivutta tarvittaessa vanttien takapuolelle.
        Kyseessä on genoa, ei fokka.
        Jalusköysi ilman muuta vanttien ulkopuolitse kun kyseessä on genoa.

        Tässä Fe-64 veneessä http://fin.mototehnika.ee/kasutatud/auto_pildid.php?id=2473197&view=41&cache_missing=1
        ei edes ole genua kiskoja, ainoastaan kiskot fokalle kajuutan katolla.
        Eli vanttien sisäpuolelta laitetaan fokan jalukset kulkemaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä Fe-64 veneessä http://fin.mototehnika.ee/kasutatud/auto_pildid.php?id=2473197&view=41&cache_missing=1
        ei edes ole genua kiskoja, ainoastaan kiskot fokalle kajuutan katolla.
        Eli vanttien sisäpuolelta laitetaan fokan jalukset kulkemaan.

        Jos on genuaksi mainittu rullagenua, on siihen veneeseen asennettu kiskot sitä varten. FE 64 on jo monta vuosikymmentä vanha konstruktio, tuskin kahta samanlaista enää löytyy, sanoo yksi kuva tai LYS-taulukko mitä tahansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on genuaksi mainittu rullagenua, on siihen veneeseen asennettu kiskot sitä varten. FE 64 on jo monta vuosikymmentä vanha konstruktio, tuskin kahta samanlaista enää löytyy, sanoo yksi kuva tai LYS-taulukko mitä tahansa.

        Tuskin rustirautoja noista kuitenkaan on siirretty! Eikä myöskään maston. Keulakolmio on lyhyt (2,4 m) ja vene on leveä (2,5 m). Rustien ollessa laidalla ei vantit kiertävää genuaa ole mahdollista skuutata alkuunkaan kryssille sopivaan kulmaan.

        Vertailun vuoksi omassa veneessäni rustien välinen etäisyys on niukasti alle 2 m ja keulakolmio 4 m. Tuossa siis kulma etustaagista rusteihin on n. 14 astetta, kun FE64:ssä se on 27 astetta. Normaalia kryssiä ajettaessa siis vantit kiertävä genua pakkaisi koko ajan (suhteellinen tuuli n. 25 astetta tuulissa, joissa genuaa käytetään).

        Joku on voinut listätä kiskot jollekin sivutuulipurjeelle, mutta rullagenuassa tuossa veneessä ei ole järjen häivää.

        Tilanteen mahdottomuus näkyy hyvin tästä kuvasta: https://cdn.nettivene.com/live/757978/Purjevene-Finn-Express-be49d19970d73299-large.jpg

        Huomaa kuinka rustit ovat laidalla ja fokan kisko todella paljon sisempänä. Veneissä, joissa voidaan käyttää genuaa, fokan kisko on varsin lähellä rusteja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on genuaksi mainittu rullagenua, on siihen veneeseen asennettu kiskot sitä varten. FE 64 on jo monta vuosikymmentä vanha konstruktio, tuskin kahta samanlaista enää löytyy, sanoo yksi kuva tai LYS-taulukko mitä tahansa.

        Ei ole mainittu rullagenoaa, vaan rullafokka. Sellainen voidaan aivan hyvin skuutata alkuperäisillä kiskoilla asennetulle vaunulle. Purje-alan säätäminen rullafokkaa reivaamalla tuulen koventuessa on tällöin mahdollista ja järkevää, muttei pääasiallinen syy rullan hankintaan. Se on hallittavuus yksin, ja kaksinkin helpottuu sillä vene on kovemmassa tuulessa kiikkerä ja kallistumisen lisäksi keula painuu myös merkittävästi alaspäin jolloin aallot kastelevat keulagastin, jos hakaspurjetta lasketaan tai sidotaan kiinni keulassa oleskellen kulussa. Tältä kaikelta vältytään rullalla. Reivauskyky on siihen nähden vain pieni lisäetu.
        Yksinpurjehduksessa rullalla saatava etu on todella huomattava, kun kaiken voi hoitaa lähes samasta paikasta avotilassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuskin rustirautoja noista kuitenkaan on siirretty! Eikä myöskään maston. Keulakolmio on lyhyt (2,4 m) ja vene on leveä (2,5 m). Rustien ollessa laidalla ei vantit kiertävää genuaa ole mahdollista skuutata alkuunkaan kryssille sopivaan kulmaan.

        Vertailun vuoksi omassa veneessäni rustien välinen etäisyys on niukasti alle 2 m ja keulakolmio 4 m. Tuossa siis kulma etustaagista rusteihin on n. 14 astetta, kun FE64:ssä se on 27 astetta. Normaalia kryssiä ajettaessa siis vantit kiertävä genua pakkaisi koko ajan (suhteellinen tuuli n. 25 astetta tuulissa, joissa genuaa käytetään).

        Joku on voinut listätä kiskot jollekin sivutuulipurjeelle, mutta rullagenuassa tuossa veneessä ei ole järjen häivää.

        Tilanteen mahdottomuus näkyy hyvin tästä kuvasta: https://cdn.nettivene.com/live/757978/Purjevene-Finn-Express-be49d19970d73299-large.jpg

        Huomaa kuinka rustit ovat laidalla ja fokan kisko todella paljon sisempänä. Veneissä, joissa voidaan käyttää genuaa, fokan kisko on varsin lähellä rusteja.

        Minä tosin siirsin aikanaan omassa TEMA 6:ssa rustiraudat laidalta sisemmäksi, mutta alkuperäiseen designiin kuului iso genua ja rustit laidassa. Parempi siitä tietenkin tuli, kun rustit siirsi, mutta ei se mahdoton ollut alkuperäisessäkään asussa. Mittasuhteet eivät olleet kaukana FE 64:stä.


    • Genoan skuuttivaunut voi olla väärässä kohdassa. Jos genoa on kokonaan auki ja vaunut on edessä, osuu takaliesma vantteihin, kun purje on kireällä.

      • Anonyymi

        Bossun päätelmä meni valitettavasti metsään. Genoaa ei voi missään veneessä skuutata vanttien sisäpuolelle. Koska skuuttaus on vanttien ulkopuolella ylimääräinen tvisti skuutipisteen ollessa liian edessä etäännyttää takaliikkiä vanteista. Alaliikki sen sijaa voidaan vetää kiinni.
        Seppomartti


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bossun päätelmä meni valitettavasti metsään. Genoaa ei voi missään veneessä skuutata vanttien sisäpuolelle. Koska skuuttaus on vanttien ulkopuolella ylimääräinen tvisti skuutipisteen ollessa liian edessä etäännyttää takaliikkiä vanteista. Alaliikki sen sijaa voidaan vetää kiinni.
        Seppomartti

        Ei vaan juuri päinvastoin.
        Jos jalusvaunu on liian _takana_ niin silloin twistiä on enemmän, ja alaliikin saa kiinni vantteihin kun taas takaliikki on reilustikin irti.

        Jos taas jalusvaunu on liian _edessä_ niin silloin twistiä on vähemmän ja pussia paljon, jolloin takaliikin saa kiinni vantteihin kun taas alaliikki on vielä reilustikin irti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Bossun päätelmä meni valitettavasti metsään. Genoaa ei voi missään veneessä skuutata vanttien sisäpuolelle. Koska skuuttaus on vanttien ulkopuolella ylimääräinen tvisti skuutipisteen ollessa liian edessä etäännyttää takaliikkiä vanteista. Alaliikki sen sijaa voidaan vetää kiinni.
        Seppomartti

        Minun veneessäni on niin kuin sanoin. Jos vaunu on edessä, skuutti kireällä ja purje rullattu auki, osuu vantteihin. Eri veneissä on eri geometria.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei vaan juuri päinvastoin.
        Jos jalusvaunu on liian _takana_ niin silloin twistiä on enemmän, ja alaliikin saa kiinni vantteihin kun taas takaliikki on reilustikin irti.

        Jos taas jalusvaunu on liian _edessä_ niin silloin twistiä on vähemmän ja pussia paljon, jolloin takaliikin saa kiinni vantteihin kun taas alaliikki on vielä reilustikin irti.

        Sekoilin, tottahan toki vaunu edessä ja skuutti kireällä sulkee takaliikin. Vanhuus ei tule yksin...
        Seppomartti


      • Anonyymi

        WB:n opin mukaan skuutipiste tavallaan ei voi olla liian takana. Jos vain tarpeeksi skuutia kiristää oikenee lopulta twistikin. Onko lähestymistapa käytännöllinen, on eri asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        WB:n opin mukaan skuutipiste tavallaan ei voi olla liian takana. Jos vain tarpeeksi skuutia kiristää oikenee lopulta twistikin. Onko lähestymistapa käytännöllinen, on eri asia.

        Tuo toimii käytännössäkin jos skuuttikulma on selvästi irti kannesta ja kyse on ykkösgenuasta jossa takaliikin suunnassa purjeen jäykkyys venymistä vastaan on suurimmillaan.

        Jos taas se on aivan kannessa kiinni ei liian takana olevalla vaunun paikalla saa takaliikkiä kireäksi kiristipä jalusta kuinka paljon tahansa. Alaliikki vaan venyy kunnes se lopulta repeää paljon ennen takaliikin kiristymistä. Näin varsinkin fokalla. Itseskuuttaavaa pienemmällä fokalla takaliikki jopa löystyy lisää, kun jalusta tuolla vaunun paikalla kiristää.


    • Anonyymi

      Hieno homma, että saadaan uusia purjehtijoita! Kysyvä ei tieltä eksy ja kannattaa kysyä rohkeasti neuvoja ja apua laitureilla jne. Tämä Suomi24 on haastava, koska usein keskustelut kääntyvät epäolennaisuuksiin, mutta saa täältäkin usein apua.

      Rauhassa hyvä tulee. Vesillä ei ole kiire ja on hyvä lähteä purjeiden kanssa rauhassa liikkeelle. Kevyessä tuulessa pikkuhiljaa opetellen.

      Missä päin purjehdit? Kuulutko seuraan?

      • Anonyymi

        Vene on nyt Kaarinassa. Sunnuntaina tarkoitus lähteä seilaamaan kotivesille eli Uudenkaupungin liepeille.
        Alku on ollut odottamaanikin hienompaa, osasin olettaa että moottorin äänen puuttuminen olisi hienoa, mutta se olikin mahtavaa,

        Vanhana fiskarityyppisten veneiden kanssa pelanneena se, miten vakaa ja miellyttävä tällainen pienikin kölillinen vene on, on ollut erittäin suuri positiivinen yllätys.

        Kiitos kaikille neuvoista.
        Veneessäni on tosiaan vain ne katolla olevat kiskot, lähempänä laitaa ei ole mitään.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Missä noista kuvista mielestäsi näkyy sivukannen sisäreunassa kisko?
        Ainoat mitkä kuvista löydän on kajuutan katolla olevat fokan kiskot, joita käytettäessä ei ole mitään järkeä kierrättää jaluksia vanttien ulkopuolelta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä noista kuvista mielestäsi näkyy sivukannen sisäreunassa kisko?
        Ainoat mitkä kuvista löydän on kajuutan katolla olevat fokan kiskot, joita käytettäessä ei ole mitään järkeä kierrättää jaluksia vanttien ulkopuolelta.

        Tarkoitin siis linkin valokuvia, kolmannessa kuvassa vasemmalta on genoakiskot, mutta se ei ole valokuva vaan piirros, josta näkyy mihin genuakiskot voi halutessaan asentaa.


      • Anonyymi

        Onko niin, että kysyjällä on se pari vuotta sitten hankittu genoa mutta veneestä puuttuu nuo genoakiskot? Jos veneessä kuitenkin on nuo lyhyet genoakiskot piirroksen kuvaamassa paikassa sivukansien sisäreunoilla sivuikkunoiden alla, niin ei kait genoaa kuitenkaan skuutata noihin vanttien ulkopuolelta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko niin, että kysyjällä on se pari vuotta sitten hankittu genoa mutta veneestä puuttuu nuo genoakiskot? Jos veneessä kuitenkin on nuo lyhyet genoakiskot piirroksen kuvaamassa paikassa sivukansien sisäreunoilla sivuikkunoiden alla, niin ei kait genoaa kuitenkaan skuutata noihin vanttien ulkopuolelta.

        Ilmeisesti FE64:ssa on rustit laidalla tai ainakin hyvin lähellä. Silloin genua ei toimi kunnolla/lainkaan. Kyllä se silti on laitettava vanttien ulkopuolelta, mutta tulee varsin ulos ja kaiteiden ja vanttien välissä on heikosti tilaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ilmeisesti FE64:ssa on rustit laidalla tai ainakin hyvin lähellä. Silloin genua ei toimi kunnolla/lainkaan. Kyllä se silti on laitettava vanttien ulkopuolelta, mutta tulee varsin ulos ja kaiteiden ja vanttien välissä on heikosti tilaa.

        LYS-taulukossakin FE64:ssä on vain fokka. Ei tuota venettä ole tarkoitettu genualle.


    • Nyt tarttis aloittajan laittaa kuva veneestään purje avattuna, jotta tiedetään, mitä kiskoja siitä löytyy. Ilmeisesti on monia järjestelyjä olemassa. Joissain on genoakiskot, joissain ei.

      • Anonyymi

        Lyhyesti pitkien pohdintojen jålkeen:
        - genoaa ei voi koskaan skuutata vanttien sisäpuolelle. Suurin LP on 105-110% eli käytännössä fokka.
        - rajoitus ei johdu kiskojen sijoittelusta tai puutteest vaan saalingista, usein myös alavantista.
        Seppomartti


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lyhyesti pitkien pohdintojen jålkeen:
        - genoaa ei voi koskaan skuutata vanttien sisäpuolelle. Suurin LP on 105-110% eli käytännössä fokka.
        - rajoitus ei johdu kiskojen sijoittelusta tai puutteest vaan saalingista, usein myös alavantista.
        Seppomartti

        Ei kaikkien vanttien, mutta jos yksisaalinkisessa rikissä on saalingit reilusti takaviistoon, ylävantti tulee laidalle ja alavantti ylärakenteen reunaan, niin takaliikiltään koveran LP=115%*J mittaisen 3-genuan voi jalustaa päävantin sisäpuolelta. Kenties vielä 120 prosenttisenkin.
        Ja jos onkin kaksi alavanttiparia, niin takimmaisien rustit voi tulla laitaankin, kunhan ko rustit ovat myös riittävän takana, eli jaluskulman kohdalla. Sama onnistuu myös jos etummaisten alavanttien tilalla on keskilinjalle tuleva babystay.

        Tuplasaalinkisessa vastaava onnistuu, jos ylimpien vanttien rustit ovat laidassa, ja alin saalinki on selvästi lyhyempi. Tällöin genuan takaliikki voi kiertää ylimmäs saalingin etupuolelta, ja sen alapuolella purje voi levitä taaksepäin, kun purje tulee siellä alemman saalingin ulkopuolelle. Välivanttien rustit siis ylärakenteen reunaan, ja alavanteista takimmainen laitaan ,tai jos vain yksi pari niin nekin ylärakenteen reunaan.


    • Anonyymi

      Ei ole tyhmiä kysymyksiä, on vaan tyhmiä vastauksia. Siksi minun ei kannata sanoa mitään.

    • Anonyymi

      Merenkulun ammattilaiselle saattaa sopia tällainen "ostan veneen ja ruoean purjehtimaan" mutta meille muille olisi loistava ajatus pestautua ensin gastiksi ja miettiä sitten veneilytarpeita. Ainakin itse miellyin gastina oloon niin etten ostanut venettä riesoikseni.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu ja blörffi tuli helikopterilla hämeenlinnan Aulangolle

      Nyt äkkiä paparazzit paikalle kun show jatkuu.. ei helpota mitä pellejä 😂
      Kotimaiset julkkisjuorut
      121
      5670
    2. Pikkutyttö hakkasi Tynkkysen

      Pikkutyttö hakkasi Tynkkysen (PS) kun ei pitänyt tämän poliittisesta suun soitosta. Tynkkynen nostaa syytteen asiasta kuten on mahdollista. Mutta aiem
      Maailman menoa
      312
      3349
    3. Lähden taas tänää kotoani pois, kiukkuinen Sofia lataa tekstiä Instassa.

      On vihainen kun on Seiskassa kannessa hänen ruhjeistaan ja haukkuu toimittajan ja lehden aivan lyttyyn.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      73
      2216
    4. Onko Kankaanpää keissi lavastus?

      Siis vähän samaan tapaan kuin vihreiden puoluetoimiston ikkunaan ilmestyy hakaristejä aina sopivasti juuri vaalien alla?
      Maailman menoa
      330
      2167
    5. Mies mitä luulet

      miten paljon meillä olis seksiä,jos alettas olemaan?
      Ikävä
      82
      1704
    6. Onkos tietoa minkälaisista kodeista nämä pidätetyt tulevat?

      Vähän vaikuttaa siltä, että eivät kovin hyvistä kodeista.
      Kankaanpää
      48
      1591
    7. Saisinpa nainen olla sun kanssas vielä joskus

      Rakastan sua hiljaa toivoen et päädyttäis yhteen. Kaikkea hyvää ihanalle ja pidä huoli itsestäsi 🍀❤
      Ikävä
      68
      1579
    8. Eka rokottamaton linnaan 93 vuotiaan taposta

      Rokottamatoton kotihoitaja tappoi pirteän 93 vuotiaan vanhuksen tartuttamalla "tahallaan" oletetun korona viruksen :) https://www.iltalehti.fi/korona
      Maailman menoa
      251
      1502
    9. Ähtärin puukotus

      Ketä puukotettu ähtärissä viime yönä??
      Ähtäri
      31
      1405
    10. Miks mä vieläkin

      Mietin sua, miten sä voit tulla ajatuksiin kokoajan, ei tajua ei.. Eiks sen ois jo pitänyt mennä ohi.
      Ikävä
      62
      1298
    Aihe