Purjeiden käyttö

Missä mainittiin että kyseinen rulla-fokka (saattaa oll myös genoa) on itseskuuttaava?

Anonyymi kirjoitti:

Missä mainittiin että kyseinen rulla-fokka (saattaa oll myös genoa) on itseskuuttaava?

Olet aivan oikeassa, ei siitä sanottu mitään vaan jostain syystä syntyi itselleni virheellinen mielikuva. Mutta aloittaja puhui joka tapauksessa fokasta, ei genoasta. On tietysti täysin mahdollista, että kyseessä on todellisuudessa genoa.

10-14 kirjoitti:

Olet aivan oikeassa, ei siitä sanottu mitään vaan jostain syystä syntyi itselleni virheellinen mielikuva. Mutta aloittaja puhui joka tapauksessa fokasta, ei genoasta. On tietysti täysin mahdollista, että kyseessä on todellisuudessa genoa.

Lue lisää

Kirjoittaja puhui myös "maston sivuvaijereista", mikä antaa hyvän kuvan termien käytön täsmällisyydestä. Tuolla kokemuksella on jo paljon, että osaa nimittää etupurjeen fokaksi. Ei tuossa paljoa lukemisen taitoa tarvittu.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoittaja puhui myös "maston sivuvaijereista", mikä antaa hyvän kuvan termien käytön täsmällisyydestä. Tuolla kokemuksella on jo paljon, että osaa nimittää etupurjeen fokaksi. Ei tuossa paljoa lukemisen taitoa tarvittu.

Lue lisää

Se on kyllä ihan asiallinen nimitys niille.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoittaja puhui myös "maston sivuvaijereista", mikä antaa hyvän kuvan termien käytön täsmällisyydestä. Tuolla kokemuksella on jo paljon, että osaa nimittää etupurjeen fokaksi. Ei tuossa paljoa lukemisen taitoa tarvittu.

Lue lisää

Joo. Termit on mulla aika hukassa. Korjaus Rullagenoa luki myynti-ilmoituksessa, on siis vissiin eri asia kuin rullafokka???

T. Aloittaja

Anonyymi kirjoitti:

Joo. Termit on mulla aika hukassa. Korjaus Rullagenoa luki myynti-ilmoituksessa, on siis vissiin eri asia kuin rullafokka???

T. Aloittaja

No on joo. Ero on koossa, genoa on isompi. Aavistuksen yleistäen voi sanoa näin, että jos keulapurje täysin avattuna ja suoraan kölilinjan suuntaisena ylettää enintään juuri ja juuri takareunastaan mastoon, niin se on fokka. Isompi on sitten genoa. Sitten puhutaan ykkös-, kakkos- ja kolmosgenoasta koon mukaan. Rajat niiden välillä näkyvät olevan vähän liukuvia, tyypillisesti kuitenkin koko kerrotaan prosentteina täysimittaisen fokan koosta.

10-14 kirjoitti:

Se on kyllä ihan asiallinen nimitys niille.

Nimitys kyllä on hyvin ymmärrettävä, mutta ei oikea. Siis juuri sellainen, jonka keksii aihetta täysin tuntematon henkilö. Se vähäinen lukutaito olisi riittänyt.

Oikea suomenkielinen nimi olisi harus, mutta purjehtijoiden käyttämä vantti on informatiivisempi. Se erottaisi poikkisuuntaiset vantit pitkittäisistä haruksista, joita useammin staageiksi kutsutaan.

Anonyymi kirjoitti:

Nimitys kyllä on hyvin ymmärrettävä, mutta ei oikea. Siis juuri sellainen, jonka keksii aihetta täysin tuntematon henkilö. Se vähäinen lukutaito olisi riittänyt.

Oikea suomenkielinen nimi olisi harus, mutta purjehtijoiden käyttämä vantti on informatiivisempi. Se erottaisi poikkisuuntaiset vantit pitkittäisistä haruksista, joita useammin staageiksi kutsutaan.

Lue lisää

Onhan se täysin oikea. Kyseessä ovat vaijerit ja ne ovat maston sivutukia. Ne ovat siis sivuvaijereita. Opettele suomea.

10-14 kirjoitti:

Onhan se täysin oikea. Kyseessä ovat vaijerit ja ne ovat maston sivutukia. Ne ovat siis sivuvaijereita. Opettele suomea.

Toki suomessa voi laatia tuohon tapan yhdyssanoja, mutta ihan turhaa on keksiä uusia sanoja asioille, joilla jo on vakiintunut nimitys.

10-14 kirjoitti:

No on joo. Ero on koossa, genoa on isompi. Aavistuksen yleistäen voi sanoa näin, että jos keulapurje täysin avattuna ja suoraan kölilinjan suuntaisena ylettää enintään juuri ja juuri takareunastaan mastoon, niin se on fokka. Isompi on sitten genoa. Sitten puhutaan ykkös-, kakkos- ja kolmosgenoasta koon mukaan. Rajat niiden välillä näkyvät olevan vähän liukuvia, tyypillisesti kuitenkin koko kerrotaan prosentteina täysimittaisen fokan koosta.

Lue lisää

150 % tai 105% genoa?. Nimitys ei tule " prosentteina täysimittaisen fokan koosta" , kuten yllä mainitaan. Prosentit ovat LP - mitasta.
Seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

150 % tai 105% genoa?. Nimitys ei tule " prosentteina täysimittaisen fokan koosta" , kuten yllä mainitaan. Prosentit ovat LP - mitasta.
Seppomartti

Onko LP-mitta sama, joka FinLys-taulukossa kulkee lyhenteellä HLP?

Siis etäisyys skuuttikulmasta etuliesman siihen kohtaan, josta suorassa kulmassa vedetty viiva osuisi skuuttikulmaan?

Sfäärin kirurgi

Anonyymi kirjoitti:

Onko LP-mitta sama, joka FinLys-taulukossa kulkee lyhenteellä HLP?

Siis etäisyys skuuttikulmasta etuliesman siihen kohtaan, josta suorassa kulmassa vedetty viiva osuisi skuuttikulmaan?

Sfäärin kirurgi

Lue lisää

Joo siis laitetaan mittanauha skuuttikulmaan ja etsitään etuliikistä kohta, josta saadaan lyhyin etäisyys.

Prosenttiluku on (H)LP/J ja J on vaakasuora etäisyys maston etureunasta etustaagin ja kannen (mahdollisesti kuvitteelliseen) leikkauspisteeseen.

10-14 kirjoitti:

Onhan se täysin oikea. Kyseessä ovat vaijerit ja ne ovat maston sivutukia. Ne ovat siis sivuvaijereita. Opettele suomea.

Vain ymmärrettävä, ei oikea. Suomessa, kuten missä hyvänsä kielessä voi vakiintuneita sanakirjan mukaisia nimityksiä korvata kiertoilmaisuilla, mutta virhe se on silti. Kuten edellä todettu, oikeakin nimitys on olemassa. Ylipullistunut ego ei vain voi myöntää omaa virhettään tapahtuneeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Vain ymmärrettävä, ei oikea. Suomessa, kuten missä hyvänsä kielessä voi vakiintuneita sanakirjan mukaisia nimityksiä korvata kiertoilmaisuilla, mutta virhe se on silti. Kuten edellä todettu, oikeakin nimitys on olemassa. Ylipullistunut ego ei vain voi myöntää omaa virhettään tapahtuneeksi.

Lue lisää

Sinulla on tyypillinen rättihomojen tapa yrittää päteä erikoissanastolla, jolle ei ole mitään tarvetta.

10-14 kirjoitti:

No on joo. Ero on koossa, genoa on isompi. Aavistuksen yleistäen voi sanoa näin, että jos keulapurje täysin avattuna ja suoraan kölilinjan suuntaisena ylettää enintään juuri ja juuri takareunastaan mastoon, niin se on fokka. Isompi on sitten genoa. Sitten puhutaan ykkös-, kakkos- ja kolmosgenoasta koon mukaan. Rajat niiden välillä näkyvät olevan vähän liukuvia, tyypillisesti kuitenkin koko kerrotaan prosentteina täysimittaisen fokan koosta.

Lue lisää

Kun keulapurjeen LP-mitta <= 110% J-mitasta, on kyseessä fokka, sitä suuremmat ovat genuoita.
Jo hieman alle 100 % suhteella jaluskulma ulottuu maston taakse. Mitä enemmän keulaharuksen suunta poikkeaa pystysuorasta suunnasta, sitä enemmän alle 100% voi purje olla takaliikin ylettyessä mastoon kiinni.
Esim jos keulaharus olisi 18,2 astetta kallellaan, niin LP-mitaltaan 95% fokka ulottuisi juuri ja juuri maston takaseunaan kiinni. Sitä LP-mitaltaan 15,7 % suurempikin keulapurje on vielä fokka.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on tyypillinen rättihomojen tapa yrittää päteä erikoissanastolla, jolle ei ole mitään tarvetta.

Erikoissanasto? Kyse on yleiskielen sanoista, taisivat mennä rättihomottelijalta pahasti yli hilseen.

Jatketaan vielä: Olettaisin että kyseessä on genoa ja olet jalustanut sen vanttien sisäpuolitse. Korjaa tilanne laittamalla jalus vanttien ulkopuolelta. Huomaa, että sinulla on mahdollisesti kaksi eri kiskoa keulapurjeille: fokan kisko sisempänä ja genoan kisko ulompana. Kun genoan jalustaa oikealle kiskolle vanttien ulkopuolitse, on edelleen mahdollista liian tiukalle jalustettaessa saada purje hinkkaamaan vanttiin.

Fokaksi kutsutaan yleensä keulapurjeita n. 110% kokoon saakka. Täysikokoisessa fokassa skuuttikulma ja osa takaliikkiä tulee hieman vanttien ohi. Venekohtausesti skuutti sitten vedetään vanttien sisäpuolelta, välistä tai ulkopuolelta. Genua tietysti aina ulkopuolelta.

Aloittajan lienee parasta pyytää joku kokeneempi neuvomaan veneeseen purjeiden oikeaa jalustusta.

Täysin normaalia, että kiskot ovat vanttien sisäpuolella, vaikka genoan köydet, eli skuutit vanttien ulkopuolelta kulkevatkin. Seuraavalla kerralla pujotat siis ulkopuolelta ja luovilla kiristät niin, että genoa on ylhäällä muutaman sentin erossa vanteista tai saalingin päästä. Oikea trimmi on ehkä jotain muuta, mutta tuolla on hyvä aloittaa. Erityisesti, jos vain keulapurje on käytössä, joutuu luultavasti hieman löysäämään. Aivan alhaalla saa genoa olla reilusti kiinnikin vantissa.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin normaalia, että kiskot ovat vanttien sisäpuolella, vaikka genoan köydet, eli skuutit vanttien ulkopuolelta kulkevatkin. Seuraavalla kerralla pujotat siis ulkopuolelta ja luovilla kiristät niin, että genoa on ylhäällä muutaman sentin erossa vanteista tai saalingin päästä. Oikea trimmi on ehkä jotain muuta, mutta tuolla on hyvä aloittaa. Erityisesti, jos vain keulapurje on käytössä, joutuu luultavasti hieman löysäämään. Aivan alhaalla saa genoa olla reilusti kiinnikin vantissa.

Lue lisää

Aloittaja kirjoitti: "Kiskot joiden kautta genoan köydet tulee on maston ja vanttien välissä molemmin puolin mastoa."

Eli jalusvaunu ei kiskossa ollessaan koskaan ulotu vanttien takapuolelle.
Silloin jalusta ei todellakaan pujoteta vanttien ulkopuolelta, ei jalusplokin ja purjeen jaluskulman välissä ollessaan, eikä myöskään jalusplokista taaksepäin ole mitään järkeä kiertää köyttä ulkopuolelta siten, että se hankaisi koko ajan vanttiin.

Anonyymi ei siis joko lukenut tai ymmärtänyt Aloittajan kommenttia, tai sitten trollaa tahallaan harhainformaatiolla. Eikä kyse edes ole genuasta vaan fokasta!

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja kirjoitti: "Kiskot joiden kautta genoan köydet tulee on maston ja vanttien välissä molemmin puolin mastoa."

Eli jalusvaunu ei kiskossa ollessaan koskaan ulotu vanttien takapuolelle.
Silloin jalusta ei todellakaan pujoteta vanttien ulkopuolelta, ei jalusplokin ja purjeen jaluskulman välissä ollessaan, eikä myöskään jalusplokista taaksepäin ole mitään järkeä kiertää köyttä ulkopuolelta siten, että se hankaisi koko ajan vanttiin.

Anonyymi ei siis joko lukenut tai ymmärtänyt Aloittajan kommenttia, tai sitten trollaa tahallaan harhainformaatiolla. Eikä kyse edes ole genuasta vaan fokasta!

Lue lisää

Erehdyt.
Jaluskiskot ulottuu varmasti pitkälti vanttien takapuolelle joten vaunukin asettuu kivutta tarvittaessa vanttien takapuolelle.
Kyseessä on genoa, ei fokka.
Jalusköysi ilman muuta vanttien ulkopuolitse kun kyseessä on genoa.

Anonyymi kirjoitti:

Erehdyt.
Jaluskiskot ulottuu varmasti pitkälti vanttien takapuolelle joten vaunukin asettuu kivutta tarvittaessa vanttien takapuolelle.
Kyseessä on genoa, ei fokka.
Jalusköysi ilman muuta vanttien ulkopuolitse kun kyseessä on genoa.

Lue lisää

Oheisessa kuvassa näkyy narujen viritys, veneenä on Finn Express 64. Siis vanttien ulkopuolelta.

https://cdn.nettivene.com/live/713400/Purjevene-Finn-Express-ad28df4418d5fe99-large.jpg

Bossu kirjoitti:

Oheisessa kuvassa näkyy narujen viritys, veneenä on Finn Express 64. Siis vanttien ulkopuolelta.

https://cdn.nettivene.com/live/713400/Purjevene-Finn-Express-ad28df4418d5fe99-large.jpg

Lue lisää

Eikö kuvassa näytä menevän skuutti ja genua ylä- ja alavantin välistä?

Anonyymi kirjoitti:

Eikö kuvassa näytä menevän skuutti ja genua ylä- ja alavantin välistä?

Ei mun mielestä, ajattele nyt kun ajelet myötäiseen. Skuutti menisi silloin aivan oudossa kulmassa, jos se menisi vanttien välistä. Purje yrittäisi koko ajan vaihtaa puolta, kun sen skuuttikulmaa vedettäisiin keskelle.

Bossu kirjoitti:

Ei mun mielestä, ajattele nyt kun ajelet myötäiseen. Skuutti menisi silloin aivan oudossa kulmassa, jos se menisi vanttien välistä. Purje yrittäisi koko ajan vaihtaa puolta, kun sen skuuttikulmaa vedettäisiin keskelle.

Lue lisää

Emmää mitään ajattele, mutta katson kuvaa. Purje on toki laskettu, mutta alavantti ei ole purjeen peittämä - se näkyy, eli on purjeen edessä - kun taas ylävantti on purjeen takana, siis purje on sen edessä. Tällöin purjeen skuuttikulma ja sen jatkona oleva skuutti kulkee väistämättä vanttien välistä.

Anonyymi kirjoitti:

Emmää mitään ajattele, mutta katson kuvaa. Purje on toki laskettu, mutta alavantti ei ole purjeen peittämä - se näkyy, eli on purjeen edessä - kun taas ylävantti on purjeen takana, siis purje on sen edessä. Tällöin purjeen skuuttikulma ja sen jatkona oleva skuutti kulkee väistämättä vanttien välistä.

Lue lisää

Mun mielestä ylävantti näkyy.

Anonyymi kirjoitti:

Emmää mitään ajattele, mutta katson kuvaa. Purje on toki laskettu, mutta alavantti ei ole purjeen peittämä - se näkyy, eli on purjeen edessä - kun taas ylävantti on purjeen takana, siis purje on sen edessä. Tällöin purjeen skuuttikulma ja sen jatkona oleva skuutti kulkee väistämättä vanttien välistä.

Lue lisää

Tuossa on valkoinen kutakuinkin purjeen värinen putki vanttiruuvin suojana. Siksi on vaikea sanoa mitä näkyy. Ilmeiaesti aloittaja on käyttänyt noita lyhyitä fokkakiskoja?

Anonyymi kirjoitti:

Erehdyt.
Jaluskiskot ulottuu varmasti pitkälti vanttien takapuolelle joten vaunukin asettuu kivutta tarvittaessa vanttien takapuolelle.
Kyseessä on genoa, ei fokka.
Jalusköysi ilman muuta vanttien ulkopuolitse kun kyseessä on genoa.

Lue lisää

En erehdy, mutta kommenoin sitä mitä Aloittaja kirjoitti, en sitä miten asia on Fe-64 veneessä. Jos kisko tulee metritolkulla vanttien taakse, ei se silloin _ole_ vantin ja maston välissä.

Anonyymi kirjoitti:

Erehdyt.
Jaluskiskot ulottuu varmasti pitkälti vanttien takapuolelle joten vaunukin asettuu kivutta tarvittaessa vanttien takapuolelle.
Kyseessä on genoa, ei fokka.
Jalusköysi ilman muuta vanttien ulkopuolitse kun kyseessä on genoa.

Lue lisää

Tässä Fe-64 veneessä http://fin.mototehnika.ee/kasutatud/auto_pildid.php?id=2473197&view=41&cache_missing=1
ei edes ole genua kiskoja, ainoastaan kiskot fokalle kajuutan katolla.
Eli vanttien sisäpuolelta laitetaan fokan jalukset kulkemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä Fe-64 veneessä http://fin.mototehnika.ee/kasutatud/auto_pildid.php?id=2473197&view=41&cache_missing=1
ei edes ole genua kiskoja, ainoastaan kiskot fokalle kajuutan katolla.
Eli vanttien sisäpuolelta laitetaan fokan jalukset kulkemaan.

Lue lisää

Jos on genuaksi mainittu rullagenua, on siihen veneeseen asennettu kiskot sitä varten. FE 64 on jo monta vuosikymmentä vanha konstruktio, tuskin kahta samanlaista enää löytyy, sanoo yksi kuva tai LYS-taulukko mitä tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos on genuaksi mainittu rullagenua, on siihen veneeseen asennettu kiskot sitä varten. FE 64 on jo monta vuosikymmentä vanha konstruktio, tuskin kahta samanlaista enää löytyy, sanoo yksi kuva tai LYS-taulukko mitä tahansa.

Lue lisää

Tuskin rustirautoja noista kuitenkaan on siirretty! Eikä myöskään maston. Keulakolmio on lyhyt (2,4 m) ja vene on leveä (2,5 m). Rustien ollessa laidalla ei vantit kiertävää genuaa ole mahdollista skuutata alkuunkaan kryssille sopivaan kulmaan.

Vertailun vuoksi omassa veneessäni rustien välinen etäisyys on niukasti alle 2 m ja keulakolmio 4 m. Tuossa siis kulma etustaagista rusteihin on n. 14 astetta, kun FE64:ssä se on 27 astetta. Normaalia kryssiä ajettaessa siis vantit kiertävä genua pakkaisi koko ajan (suhteellinen tuuli n. 25 astetta tuulissa, joissa genuaa käytetään).

Joku on voinut listätä kiskot jollekin sivutuulipurjeelle, mutta rullagenuassa tuossa veneessä ei ole järjen häivää.

Tilanteen mahdottomuus näkyy hyvin tästä kuvasta: https://cdn.nettivene.com/live/757978/Purjevene-Finn-Express-be49d19970d73299-large.jpg

Huomaa kuinka rustit ovat laidalla ja fokan kisko todella paljon sisempänä. Veneissä, joissa voidaan käyttää genuaa, fokan kisko on varsin lähellä rusteja.

Anonyymi kirjoitti:

Jos on genuaksi mainittu rullagenua, on siihen veneeseen asennettu kiskot sitä varten. FE 64 on jo monta vuosikymmentä vanha konstruktio, tuskin kahta samanlaista enää löytyy, sanoo yksi kuva tai LYS-taulukko mitä tahansa.

Lue lisää

Ei ole mainittu rullagenoaa, vaan rullafokka. Sellainen voidaan aivan hyvin skuutata alkuperäisillä kiskoilla asennetulle vaunulle. Purje-alan säätäminen rullafokkaa reivaamalla tuulen koventuessa on tällöin mahdollista ja järkevää, muttei pääasiallinen syy rullan hankintaan. Se on hallittavuus yksin, ja kaksinkin helpottuu sillä vene on kovemmassa tuulessa kiikkerä ja kallistumisen lisäksi keula painuu myös merkittävästi alaspäin jolloin aallot kastelevat keulagastin, jos hakaspurjetta lasketaan tai sidotaan kiinni keulassa oleskellen kulussa. Tältä kaikelta vältytään rullalla. Reivauskyky on siihen nähden vain pieni lisäetu.
Yksinpurjehduksessa rullalla saatava etu on todella huomattava, kun kaiken voi hoitaa lähes samasta paikasta avotilassa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin rustirautoja noista kuitenkaan on siirretty! Eikä myöskään maston. Keulakolmio on lyhyt (2,4 m) ja vene on leveä (2,5 m). Rustien ollessa laidalla ei vantit kiertävää genuaa ole mahdollista skuutata alkuunkaan kryssille sopivaan kulmaan.

Vertailun vuoksi omassa veneessäni rustien välinen etäisyys on niukasti alle 2 m ja keulakolmio 4 m. Tuossa siis kulma etustaagista rusteihin on n. 14 astetta, kun FE64:ssä se on 27 astetta. Normaalia kryssiä ajettaessa siis vantit kiertävä genua pakkaisi koko ajan (suhteellinen tuuli n. 25 astetta tuulissa, joissa genuaa käytetään).

Joku on voinut listätä kiskot jollekin sivutuulipurjeelle, mutta rullagenuassa tuossa veneessä ei ole järjen häivää.

Tilanteen mahdottomuus näkyy hyvin tästä kuvasta: https://cdn.nettivene.com/live/757978/Purjevene-Finn-Express-be49d19970d73299-large.jpg

Huomaa kuinka rustit ovat laidalla ja fokan kisko todella paljon sisempänä. Veneissä, joissa voidaan käyttää genuaa, fokan kisko on varsin lähellä rusteja.

Lue lisää

Minä tosin siirsin aikanaan omassa TEMA 6:ssa rustiraudat laidalta sisemmäksi, mutta alkuperäiseen designiin kuului iso genua ja rustit laidassa. Parempi siitä tietenkin tuli, kun rustit siirsi, mutta ei se mahdoton ollut alkuperäisessäkään asussa. Mittasuhteet eivät olleet kaukana FE 64:stä.

Bossun päätelmä meni valitettavasti metsään. Genoaa ei voi missään veneessä skuutata vanttien sisäpuolelle. Koska skuuttaus on vanttien ulkopuolella ylimääräinen tvisti skuutipisteen ollessa liian edessä etäännyttää takaliikkiä vanteista. Alaliikki sen sijaa voidaan vetää kiinni.
Seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Bossun päätelmä meni valitettavasti metsään. Genoaa ei voi missään veneessä skuutata vanttien sisäpuolelle. Koska skuuttaus on vanttien ulkopuolella ylimääräinen tvisti skuutipisteen ollessa liian edessä etäännyttää takaliikkiä vanteista. Alaliikki sen sijaa voidaan vetää kiinni.
Seppomartti

Lue lisää

Ei vaan juuri päinvastoin.
Jos jalusvaunu on liian _takana_ niin silloin twistiä on enemmän, ja alaliikin saa kiinni vantteihin kun taas takaliikki on reilustikin irti.

Jos taas jalusvaunu on liian _edessä_ niin silloin twistiä on vähemmän ja pussia paljon, jolloin takaliikin saa kiinni vantteihin kun taas alaliikki on vielä reilustikin irti.

Anonyymi kirjoitti:

Bossun päätelmä meni valitettavasti metsään. Genoaa ei voi missään veneessä skuutata vanttien sisäpuolelle. Koska skuuttaus on vanttien ulkopuolella ylimääräinen tvisti skuutipisteen ollessa liian edessä etäännyttää takaliikkiä vanteista. Alaliikki sen sijaa voidaan vetää kiinni.
Seppomartti

Lue lisää

Minun veneessäni on niin kuin sanoin. Jos vaunu on edessä, skuutti kireällä ja purje rullattu auki, osuu vantteihin. Eri veneissä on eri geometria.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan juuri päinvastoin.
Jos jalusvaunu on liian _takana_ niin silloin twistiä on enemmän, ja alaliikin saa kiinni vantteihin kun taas takaliikki on reilustikin irti.

Jos taas jalusvaunu on liian _edessä_ niin silloin twistiä on vähemmän ja pussia paljon, jolloin takaliikin saa kiinni vantteihin kun taas alaliikki on vielä reilustikin irti.

Lue lisää

Sekoilin, tottahan toki vaunu edessä ja skuutti kireällä sulkee takaliikin. Vanhuus ei tule yksin...
Seppomartti

WB:n opin mukaan skuutipiste tavallaan ei voi olla liian takana. Jos vain tarpeeksi skuutia kiristää oikenee lopulta twistikin. Onko lähestymistapa käytännöllinen, on eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

WB:n opin mukaan skuutipiste tavallaan ei voi olla liian takana. Jos vain tarpeeksi skuutia kiristää oikenee lopulta twistikin. Onko lähestymistapa käytännöllinen, on eri asia.

Lue lisää

Tuo toimii käytännössäkin jos skuuttikulma on selvästi irti kannesta ja kyse on ykkösgenuasta jossa takaliikin suunnassa purjeen jäykkyys venymistä vastaan on suurimmillaan.

Jos taas se on aivan kannessa kiinni ei liian takana olevalla vaunun paikalla saa takaliikkiä kireäksi kiristipä jalusta kuinka paljon tahansa. Alaliikki vaan venyy kunnes se lopulta repeää paljon ennen takaliikin kiristymistä. Näin varsinkin fokalla. Itseskuuttaavaa pienemmällä fokalla takaliikki jopa löystyy lisää, kun jalusta tuolla vaunun paikalla kiristää.

Vene on nyt Kaarinassa. Sunnuntaina tarkoitus lähteä seilaamaan kotivesille eli Uudenkaupungin liepeille.
Alku on ollut odottamaanikin hienompaa, osasin olettaa että moottorin äänen puuttuminen olisi hienoa, mutta se olikin mahtavaa,

Vanhana fiskarityyppisten veneiden kanssa pelanneena se, miten vakaa ja miellyttävä tällainen pienikin kölillinen vene on, on ollut erittäin suuri positiivinen yllätys.

Kiitos kaikille neuvoista.
Veneessäni on tosiaan vain ne katolla olevat kiskot, lähempänä laitaa ei ole mitään.

Missä noista kuvista mielestäsi näkyy sivukannen sisäreunassa kisko?
Ainoat mitkä kuvista löydän on kajuutan katolla olevat fokan kiskot, joita käytettäessä ei ole mitään järkeä kierrättää jaluksia vanttien ulkopuolelta.

Anonyymi kirjoitti:

Missä noista kuvista mielestäsi näkyy sivukannen sisäreunassa kisko?
Ainoat mitkä kuvista löydän on kajuutan katolla olevat fokan kiskot, joita käytettäessä ei ole mitään järkeä kierrättää jaluksia vanttien ulkopuolelta.

Lue lisää

Tarkoitin siis linkin valokuvia, kolmannessa kuvassa vasemmalta on genoakiskot, mutta se ei ole valokuva vaan piirros, josta näkyy mihin genuakiskot voi halutessaan asentaa.

Onko niin, että kysyjällä on se pari vuotta sitten hankittu genoa mutta veneestä puuttuu nuo genoakiskot? Jos veneessä kuitenkin on nuo lyhyet genoakiskot piirroksen kuvaamassa paikassa sivukansien sisäreunoilla sivuikkunoiden alla, niin ei kait genoaa kuitenkaan skuutata noihin vanttien ulkopuolelta.

Anonyymi kirjoitti:

Onko niin, että kysyjällä on se pari vuotta sitten hankittu genoa mutta veneestä puuttuu nuo genoakiskot? Jos veneessä kuitenkin on nuo lyhyet genoakiskot piirroksen kuvaamassa paikassa sivukansien sisäreunoilla sivuikkunoiden alla, niin ei kait genoaa kuitenkaan skuutata noihin vanttien ulkopuolelta.

Lue lisää

Ilmeisesti FE64:ssa on rustit laidalla tai ainakin hyvin lähellä. Silloin genua ei toimi kunnolla/lainkaan. Kyllä se silti on laitettava vanttien ulkopuolelta, mutta tulee varsin ulos ja kaiteiden ja vanttien välissä on heikosti tilaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmeisesti FE64:ssa on rustit laidalla tai ainakin hyvin lähellä. Silloin genua ei toimi kunnolla/lainkaan. Kyllä se silti on laitettava vanttien ulkopuolelta, mutta tulee varsin ulos ja kaiteiden ja vanttien välissä on heikosti tilaa.

Lue lisää

LYS-taulukossakin FE64:ssä on vain fokka. Ei tuota venettä ole tarkoitettu genualle.

Lyhyesti pitkien pohdintojen jålkeen:
- genoaa ei voi koskaan skuutata vanttien sisäpuolelle. Suurin LP on 105-110% eli käytännössä fokka.
- rajoitus ei johdu kiskojen sijoittelusta tai puutteest vaan saalingista, usein myös alavantista.
Seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Lyhyesti pitkien pohdintojen jålkeen:
- genoaa ei voi koskaan skuutata vanttien sisäpuolelle. Suurin LP on 105-110% eli käytännössä fokka.
- rajoitus ei johdu kiskojen sijoittelusta tai puutteest vaan saalingista, usein myös alavantista.
Seppomartti

Lue lisää

Ei kaikkien vanttien, mutta jos yksisaalinkisessa rikissä on saalingit reilusti takaviistoon, ylävantti tulee laidalle ja alavantti ylärakenteen reunaan, niin takaliikiltään koveran LP=115%*J mittaisen 3-genuan voi jalustaa päävantin sisäpuolelta. Kenties vielä 120 prosenttisenkin.
Ja jos onkin kaksi alavanttiparia, niin takimmaisien rustit voi tulla laitaankin, kunhan ko rustit ovat myös riittävän takana, eli jaluskulman kohdalla. Sama onnistuu myös jos etummaisten alavanttien tilalla on keskilinjalle tuleva babystay.

Tuplasaalinkisessa vastaava onnistuu, jos ylimpien vanttien rustit ovat laidassa, ja alin saalinki on selvästi lyhyempi. Tällöin genuan takaliikki voi kiertää ylimmäs saalingin etupuolelta, ja sen alapuolella purje voi levitä taaksepäin, kun purje tulee siellä alemman saalingin ulkopuolelle. Välivanttien rustit siis ylärakenteen reunaan, ja alavanteista takimmainen laitaan ,tai jos vain yksi pari niin nekin ylärakenteen reunaan.