Oma ruoka on henkivakuutus

17530
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

"Harrastelijaviljelijällä" joka ei tarvitse maitaan toimeentuloonsa. "Taitaa olla ne yleiset syyt" sanoi aikoinaan Vihannes Jorolainen.

Äänestä

Suomalaiset maajussit tuottavat paskaruokaa, jota on lannoitettu kehitysmaista tuoduilla ympäristömyrkyillä. Kemiralla ja MTK:lla lienee YYA-sopimus, joka takaa suuret tulot molemmille.

Äänestä

hankkii sen elävyyden ilman palkansaajien veroeuroja.

Vihriälä ja muut keputtajat lähtevät vain siitä, että maksaja kuitenkin on joku muu.

Äänestä

Maaseudun elävänä pitämisestä on helppo olla samaa mieltä, jos ei tarvitse miettiä, mitä se maksaa ja kuka sen maksaa. Lasku on vuosittain suuri ja suurissa kaupungeissa toimivat yritykset ja siellä asuvat palkansaajat kustantavat tästä lystistä ison siivun. Myös maksajien mielipidettä olisi hyvä välillä kuulla. Vaaleissahan tämä näkyy siten, että maaseudun elävänä pitämistä kaupunkilaisten rahoilla ajava Keskusta saa näissä kaupungeissa erittäin vähäisen kannatuksen.

Olen syönyt muualla tuotettua ruokaa sekä ulkomailla että kotimaassa enkä ole siihen vielä kuollut enkä tiettäkseni sairastunutkaan. Mikään ihmeen henkivakuutus se sellainen kotimainen ruoka on, jota on tuotettu reilusti yli oman tarpeen. Nykyisin ylituotanto tosiaan on enemmän koko EU:n ongelma ja kuluttajat maksavat elintarvikkeista korkeaa ylihintaa, kun sitä joudutaan viemään maailmanmarkkinahintaan kolmansiin maihin. Yleensä nämä kolmanneet maat ovat kehitysmaita, joiden tuotanto halutaan pitää kilpailusta poissa tällaisella dumppaamisella.

Suomalaisen maatalouden suurin ongelma historian saatossa on ollut Keskustapuolue. Se on pyrkinyt jatkuvasti ylimitoittamaan maataloustuet turvatakseen itselleen uskollisen peruskannattajajoukon. Keskusta on tällä tavoin ostanut ääniä. Se että maataloustuet olivat hurjasti ylimitoitettuja, näkyi 80-luvulle saakka rajuna ylituotantona. Kansalaisten verovaroilla ylituotantoa sitten lahjoitettiin ulkomaille kehittyneisiin maihin kuten Englantiin sen sijaan, että ruoka olisi jaettu kotimaan köyhille. Tilojen määrän alentaminen 90-luvulla johtui siitä, että tilojen määrä pidettiin sitä ennen keinotekoisen korkealla maataloustukien avulla.

Äänestä
  • keskustelun yritystä.Toisen avasi Tapio Talvi toisen jokin muu,kumpaankin panin vastineeni,keskustelu loppui kummassakin välittömäst.Verokeskustelussa vastasin sinulle,et pannut mitään vastinetta.Ymmärrän kyllä sinua ja Talvea,teillä ei ole sellaista yksityiskohtaista tietoa kokonaisuuksista että voisittekaan keskustella.
    Lopetan ainakin maatalouskeskustelut joksikin aikaa tähän,muista asioista voin kyllä keskustella.
    Tietysti jos jotain uutta on teillä sanottavaa,kommentoin,mutta en vanhojen kertauksiin.

    Äänestä

  • mvv kirjoitti:

    keskustelun yritystä.Toisen avasi Tapio Talvi toisen jokin muu,kumpaankin panin vastineeni,keskustelu loppui kummassakin välittömäst.Verokeskustelussa vastasin sinulle,et pannut mitään vastinetta.Ymmärrän kyllä sinua ja Talvea,teillä ei ole sellaista yksityiskohtaista tietoa kokonaisuuksista että voisittekaan keskustella.
    Lopetan ainakin maatalouskeskustelut joksikin aikaa tähän,muista asioista voin kyllä keskustella.
    Tietysti jos jotain uutta on teillä sanottavaa,kommentoin,mutta en vanhojen kertauksiin.

    Mitähän mahtaa tarkoittaa yksityiskohtainen tieto kokonaisuuksista? Siis muuta kuin että se on helppohintainen yritys mitätöidä toisinajattelivien näkemyksiä. Minulla on ollut tässä esim. sellainen perusväite, että maatalosutukien ylimitoitus 50-80-luvuilla aiheutti sen, että meillä oli EU-aikaan tultaessa liikaan tiloja. EU-aikaan sopeutuminen johtui siis aikaisemmin vallinneesta maatalouspolitiikasta, ei siitä, että oli neuvoteltu liian vähän rahaa jaettavaksi. EU mitoitti Suomen maatalouden enemmän niihin raameihin, mikä riittää omavaraisuuteen. Keskusta oli mitoittanut aiemmin tuon raamin paljon suuremmaksi, mistä aiheutui valtavaa ylituotantoa. Mikä tässä on sellaista, mihin jokin yksityiskohtainen tieto kokonaisuuksista vaikuttaisi niin, että perusväitteeni on virheellinen?

    Verotuksen osalta en katsonut aiheelliseksi vastata, mutta pannaan nyt jotain. Sanomani oli se, että maatalouden verotus ei tapahdu samalla tavoin kuin esim. palkansaajien verotus eikä sen vuoksi pidä yksinomaan tuijottaa sitä, ovatko veroprosentit samat kuten ketjun avaaja teki. Yritysverotuksessa on suurempi mahdollisuus verosuunnitteluun kuin palkansaajilla. Jos palkansaaja tekee yhtenä vuonna rankasti töitä ja saa paljon liksaa, vero määräytyy tuon verovuoden tulojen perusteella. Jos hän seuraavana vuonna joutuu työttömäski ja saa vain peruspäivärahaa, tulot ja vero ovat pienet. Silti hän näiden kahden vuoden yhteistuloista joutuu maksamaan suhteellisesti enemmän veroa kuin verosuunnittelun tasausmahdollisuuksia hyväksi käyttävä yrittäjä. En väittänyt, että Suomessa on tässä suhteessa jotenkin väärä veronlainsäädäntö. Halusin tuoda vain nämä erot esiin, ettei luulla verojen määräytyvän samojen periaatteiden mukaan.

    Sitä että maatalousyrittäjä voi ottaa verotta omaan käyttöönsä tuotteita, joiden tuotantoa veronmaksajat ovat taloudellisesti tukeneet, pidän varsin kummallisena. Kun tuet muodostavat noin puolet maanviljelijän tuloista, niin tämä tarkoittaa sitä, että veronmaksaja maksaa puolet siitä ruuasta, jonka maanviljelijä ja hänen perheenjäsenensä pistää suihinsa omista tuotteistaan.

    Äänestä

  • Mielipidepankki kirjoitti:

    Mitähän mahtaa tarkoittaa yksityiskohtainen tieto kokonaisuuksista? Siis muuta kuin että se on helppohintainen yritys mitätöidä toisinajattelivien näkemyksiä. Minulla on ollut tässä esim. sellainen perusväite, että maatalosutukien ylimitoitus 50-80-luvuilla aiheutti sen, että meillä oli EU-aikaan tultaessa liikaan tiloja. EU-aikaan sopeutuminen johtui siis aikaisemmin vallinneesta maatalouspolitiikasta, ei siitä, että oli neuvoteltu liian vähän rahaa jaettavaksi. EU mitoitti Suomen maatalouden enemmän niihin raameihin, mikä riittää omavaraisuuteen. Keskusta oli mitoittanut aiemmin tuon raamin paljon suuremmaksi, mistä aiheutui valtavaa ylituotantoa. Mikä tässä on sellaista, mihin jokin yksityiskohtainen tieto kokonaisuuksista vaikuttaisi niin, että perusväitteeni on virheellinen?

    Verotuksen osalta en katsonut aiheelliseksi vastata, mutta pannaan nyt jotain. Sanomani oli se, että maatalouden verotus ei tapahdu samalla tavoin kuin esim. palkansaajien verotus eikä sen vuoksi pidä yksinomaan tuijottaa sitä, ovatko veroprosentit samat kuten ketjun avaaja teki. Yritysverotuksessa on suurempi mahdollisuus verosuunnitteluun kuin palkansaajilla. Jos palkansaaja tekee yhtenä vuonna rankasti töitä ja saa paljon liksaa, vero määräytyy tuon verovuoden tulojen perusteella. Jos hän seuraavana vuonna joutuu työttömäski ja saa vain peruspäivärahaa, tulot ja vero ovat pienet. Silti hän näiden kahden vuoden yhteistuloista joutuu maksamaan suhteellisesti enemmän veroa kuin verosuunnittelun tasausmahdollisuuksia hyväksi käyttävä yrittäjä. En väittänyt, että Suomessa on tässä suhteessa jotenkin väärä veronlainsäädäntö. Halusin tuoda vain nämä erot esiin, ettei luulla verojen määräytyvän samojen periaatteiden mukaan.

    Sitä että maatalousyrittäjä voi ottaa verotta omaan käyttöönsä tuotteita, joiden tuotantoa veronmaksajat ovat taloudellisesti tukeneet, pidän varsin kummallisena. Kun tuet muodostavat noin puolet maanviljelijän tuloista, niin tämä tarkoittaa sitä, että veronmaksaja maksaa puolet siitä ruuasta, jonka maanviljelijä ja hänen perheenjäsenensä pistää suihinsa omista tuotteistaan.

    verotietosi on ainakin osittain vääriä.Jos viljelijä laittaa peltoon omaan käyttöön perunaa ja juurikasvia,tämä palsta on erotettava omaksi kasvulohkokseen,siitä ei saa tukia.
    Toinen asia,esim.koneet on otettava käyttöön tilikauden loppuun jos niistä aikoo tehdä poistot,äestä ei voi ostaa syksyllä ja tehdä sinä vuonna poisto,koska sitä ei ole voinut käyttää sinä verovuonna.
    Siinä oli nyt minulta kaksi yksityiskohtaa,vain esimerkkinä,yksityiskohtia sinä juuri tunnet huonosti.
    Myöskin kokonaisuudet pitää hallita,niitäkään sinun ajatusmailmassasi ei näytä olevan.

    Äänestä

Mustapekkako?

Keskusta aina pelottelee Euroopasta tai muualta ostettujen elintarvikkeiden epäterveellisyydellä.
En ole kuullut, että kansat olisivat kuolleet epäterveelliseen ruokaan.

Kyllä siitä olen kuullut, että suomalainen maanviljelijä syö epäterveellisesti ja ei harrasta liikuntaa.

Liikuntaa ei saa riittävästi istumalla traktorin pallilla tai muissa ohjaamoissa. Lehmienkin utareihin ei tarvitse enää uhrata käsivoimia. Ja kuulemma nykyiaikainen navettakin puhdistuu käsinkoskematta ja lehmille ruoka automaattisesti.

Äänestä
  • ...

    Äänestä

  • Väestönosa, tuki ja liikuntaelinsairaudet, lenkkeile siinä sitten. Keski-euroopan saasteet ovat totta. Maanviljelijän syömisistä en tiedä, mutta ruokahuoltoa ei kannata jättää tuontielintarvikkieden varaan, sen kai TT-kin ymmärtää. Tulee nälkä TT-lle kriisioloissa, joista Tarja Halonenkin jo Ranskassa puhui. Tuhoon tuomittu on kuitenkin tehotilat tulevaisuudessa, asia on täysin varma. Polttoainehuolto, energiahuolto, työvoimapula ym. tekevät pian lopun kolhoositiloista.

    Äänestä

  • Pekka.Päivä kirjoitti:

    Väestönosa, tuki ja liikuntaelinsairaudet, lenkkeile siinä sitten. Keski-euroopan saasteet ovat totta. Maanviljelijän syömisistä en tiedä, mutta ruokahuoltoa ei kannata jättää tuontielintarvikkieden varaan, sen kai TT-kin ymmärtää. Tulee nälkä TT-lle kriisioloissa, joista Tarja Halonenkin jo Ranskassa puhui. Tuhoon tuomittu on kuitenkin tehotilat tulevaisuudessa, asia on täysin varma. Polttoainehuolto, energiahuolto, työvoimapula ym. tekevät pian lopun kolhoositiloista.

    Aina jaksetaan vedota näihin kriisioloihin. Mitä ne sellaiset kriisiolot oikein ovat, joita tarkoitetaan. Millainen kriisiolo olisi ollut esim. se, jossa Tsernobilin ydinonnettomuuden seurauksena vuonna 1986 Suomen pelloille olisi sateiden mukana tullut paljon suurempia laskeumia kuin tuli. Missä se kotimaisen ruuan hätävara ja terveellisyys olisi tässä kriisissä ollut?

    Ilmeisesti kriiseillä tarkoitetaan muita maita koskevia kriisejä niin, etteivät ne voi toimittaa meille elintarvikkeita tai niiden raaka-aianeita. Tällainen kriisi kyllä kohtasi Suomea vuonna 1917 Venäjän vallankumousta seuranneena kriisiaikana ja seuraavaksi toisen maailmansodan aikana.

    Muita maita koskavat kriisti ovat usein luonteeltaan sellaisia, että muidenkin kuin elintarvikkeiden tuonti loppuu. Ensimmäisten loppuvien tuotteiden joukossa on öljy ja siihen pohjautuvat polttoaineet. Maataloutemme on nykyisin hyvin öljyehtoista. Siinä on siis tavattoman huonosti varauduttu kriiseihin. Lisäksi meillä on vähän maatalosuyrittäjiä, mutta paljon peltohehtaareita. Kriisitilanteessa pitäisi tämän asian olla päinvastoin eli paljon viljelijöitä ja pienemmät peltoyksiköt, jotka hevos- ja ihmisvoimin saadaan hoidetuksi.

    Kun ottaa nämä seikat huomioon, nykyisen maatalousjärjestelmän puolustaminen kriisiaikojen hätävaralla, tuntuu hyvin kummalliselta ja suoraan sanottuna valheelliselta.

    Äänestä

  • Mielipidepankki kirjoitti:

    Aina jaksetaan vedota näihin kriisioloihin. Mitä ne sellaiset kriisiolot oikein ovat, joita tarkoitetaan. Millainen kriisiolo olisi ollut esim. se, jossa Tsernobilin ydinonnettomuuden seurauksena vuonna 1986 Suomen pelloille olisi sateiden mukana tullut paljon suurempia laskeumia kuin tuli. Missä se kotimaisen ruuan hätävara ja terveellisyys olisi tässä kriisissä ollut?

    Ilmeisesti kriiseillä tarkoitetaan muita maita koskevia kriisejä niin, etteivät ne voi toimittaa meille elintarvikkeita tai niiden raaka-aianeita. Tällainen kriisi kyllä kohtasi Suomea vuonna 1917 Venäjän vallankumousta seuranneena kriisiaikana ja seuraavaksi toisen maailmansodan aikana.

    Muita maita koskavat kriisti ovat usein luonteeltaan sellaisia, että muidenkin kuin elintarvikkeiden tuonti loppuu. Ensimmäisten loppuvien tuotteiden joukossa on öljy ja siihen pohjautuvat polttoaineet. Maataloutemme on nykyisin hyvin öljyehtoista. Siinä on siis tavattoman huonosti varauduttu kriiseihin. Lisäksi meillä on vähän maatalosuyrittäjiä, mutta paljon peltohehtaareita. Kriisitilanteessa pitäisi tämän asian olla päinvastoin eli paljon viljelijöitä ja pienemmät peltoyksiköt, jotka hevos- ja ihmisvoimin saadaan hoidetuksi.

    Kun ottaa nämä seikat huomioon, nykyisen maatalousjärjestelmän puolustaminen kriisiaikojen hätävaralla, tuntuu hyvin kummalliselta ja suoraan sanottuna valheelliselta.

    Olisi voinut käydä niin, että Tsernobylin onnettomuus olisi tuhonnutkin keski-Euroopan maatalouden. Kyllä silloin olisi ymmäretty suomalaisten puhtaiden elintarvikkeiden arvo ja mitä omavaraisuus kriisioloissa merkitsee.

    Äänestä

  • Pekka.Päivä kirjoitti:

    Väestönosa, tuki ja liikuntaelinsairaudet, lenkkeile siinä sitten. Keski-euroopan saasteet ovat totta. Maanviljelijän syömisistä en tiedä, mutta ruokahuoltoa ei kannata jättää tuontielintarvikkieden varaan, sen kai TT-kin ymmärtää. Tulee nälkä TT-lle kriisioloissa, joista Tarja Halonenkin jo Ranskassa puhui. Tuhoon tuomittu on kuitenkin tehotilat tulevaisuudessa, asia on täysin varma. Polttoainehuolto, energiahuolto, työvoimapula ym. tekevät pian lopun kolhoositiloista.

    ...

    Äänestä

  • otsikossa hymiö kirjoitti:

    ...

    siitä se johtuu, tuli liikaa kanoja. Vastaus ei ollut kysymykseesi, totesin vain mistä kananmunien nykyinen ylituotanto johtuu. Kanaan tarvitaan ensin muna.

    Tuohon jälkimmäiseen kysymykseesi voin vastata että ylipaino. Siihenkin tarvitaan ihminen.

    Äänestä

...

Äänestä
  • Tänään oli virtenä.

    Äänestä

  • aamuhartaus kirjoitti:

    Tänään oli virtenä.

    ...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pekka.Päivä kirjoitti:

Todella olen samaa mieltä maaseudun elävänä pitämisestä.

http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=4028&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&dapa=10&id=3226510

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu