Arkikieli ei sovi tieteen kieleksi, koska se on perin heikko ilmaisemaan mitään ja ymmärretään väärin, mutta meillä ei ole muutakaan, jolla voisimme ilmaista kohteen. Toisaalta kohteen ilmaisemiseksi riittää mikä tahansa kielen tai vieraan kielen sana, jos käytämme sitä samallalailla samasta kohteesta.
Tieteen tehtävä ei ole kuvailla, vaan etsiä matemaattinen riipuvuus kohteiden välillä. Joskus nimeämme kohteen vielä tietämättä, että se on purettavissa pienemmiksi osiksi.
Tällainen kohde on esimerkiksi atomi. Luulimme löytäneemme aineen perushiukkasen, kreikaksi atomos, jakamaton, mutta kävikin niin, että luulemamme oli monin tavoin jaettavissa. Kävi ilmi, että atomi muodostui ytimestä ja elektroneista, ydin protoneista ja neutroneista, nämä taas kvarkeista. Jokaisen uuden hiukkasen löydön yhteydessä sille on annettu nimi, jotta voimme puhua kohteesta niin, että toinen tietää, mistä puhumme.
Kun puhumme atomista, käytämme vanhaa erheellistä mutta vakiintunutta sanaa. Se ei ollenkaan tarkoita, ettei atomia olisi olemassa, vaan että se on täysin toisenlainen, kuin aluksi ounastelimme.
Luonnontiede on havainnut, että hengen ja henkiolentojen olemassaolosta ei ole tieteelliset mitat täyttävää havaintomateriaa. Kuitenkin käytämme vanhaa sanaa "henki". Se ei tarkoita, että henkeä ei ole, vaan se tarkoittaa, että se, mitä olemme nimittäneet hengeksi, on aivan toisenlainen, kuin ennen luulimme. Se on materian sähkökemiallista toimintaa mutkikkaassa neuroverkossa.
Filosofit selittävät, että kohde pitäisi määritellä, aivan kuin ihmisen käyttämällä arkikielellä voitaisiin kuvata vaikkapa kvanttimaailman ilmiöitä. Ei voi. Ainoa mahdollisuus on antaa kohteille nimiä ja matematiikalla kuvata kohteiden riippuvuutta toisistaan. Jos taas pyrimme määrittelemään jotakin, joudumme taatusti harhaan.
Toinen harhapolku on kuvitella, että vanhojen nimien kohteita ei olisi olemassa. Kyllä monet ovat, mutta tyystin erilaiset kuin vahastaan luultiin. On ajattelua, on suunnittelua, on tunteita, mutta ne ovat erilaisia kuin menneet ihmiset luulivat.
Luonnontiede on ostensiivista, havaitsee kohteet, nimeaa ne ja tekee niistä uusia havaintoja, jolloin kohteilla havaitaan olevan ominaisuuksia, joita ei heti huomattu. Kaikki sisällytetään matemaatis-loogiseen kehykseen.
Sen sijaan humanistisissa tieteissä ei pelkäästään luoda olemattomia kohteita, vaan niille myös kuvitellaan olemattomia riippuvuuksia. Taustaoletuksena on filosofiset maailmakuvat, joiden mukaan kielen avulla on saatavissa maailmasta jotakin tietoa.
Kieli ja luonnontieteet
16
<50
Vastaukset
- Anonyymi
"Arkikieli ei sovi tieteen kieleksi, koska se on perin heikko ilmaisemaan mitään ja ymmärretään väärin, mutta meillä ei ole muutakaan, jolla voisimme ilmaista kohteen. "
Arkikieli on kehittynyt arkisten asioiden kommunikointiin. Jokaisella tieteenalalla on sitten oma erityiskielensä ja sen alan erikoissanasto mutta edelleenkin kyseessä on ns. luonnollinen kieli eli käytännön tarpeisiin vähitellen muotoutunut kommunikointitapa.
"Tieteen tehtävä ei ole kuvailla, vaan etsiä matemaattinen riipuvuus kohteiden välillä. "
Kyllä se tutkittavan kohteen kuvailukin kuuluu olennaisena osana tieteeseen ja se matemaattinen riippuvuuskin todetaan vasta suhteessa sen tieteen erikoissanastoon.
Luonnontieteet eivät ole puhdasta matematiikkaa eli esim. Einsteinin kaava E=mc2 ei tarkoita yhtään mitään ellei ensin ymmärretä mitä kirjaimet E, m ja c tarkoittavat siinä kaavassa.
"Tällainen kohde on esimerkiksi atomi. Luulimme löytäneemme aineen perushiukkasen, kreikaksi atomos, jakamaton, mutta kävikin niin, että luulemamme oli monin tavoin jaettavissa."
Se käsite "atomi" voidaan myös ymmärtää pienimpänä mahdollisena yksikkönä jolla on tietyt kemialliset ominaisuudet joten siinä mielessä se alkup. atomin idea ei ollut minusta edes virheellinen.
"Se ei ollenkaan tarkoita, ettei atomia olisi olemassa, vaan että se on täysin toisenlainen, kuin aluksi ounastelimme."
Kuva todellisuudesta täydentyy koko ajan mutta se ei läheskään aina tarkoita että se vanhempi kuva olisi väärä vaan että samaa kohdetta voidaan tarkastella erilaisesta näkökulmasta ja uusin välinein vaan uudempi malli ainoastaan täydentää ja tarkentaa sitä vanhempaa käsitystä siitä kohteesta.
"Luonnontiede on havainnut, että hengen ja henkiolentojen olemassaolosta ei ole tieteelliset mitat täyttävää havaintomateriaa. Kuitenkin käytämme vanhaa sanaa "henki". Se ei tarkoita, että henkeä ei ole, vaan se tarkoittaa, että se, mitä olemme nimittäneet hengeksi, on aivan toisenlainen, kuin ennen luulimme"
Ei siitä hengestä voi edes periaaatteessa olla havaintomateriaalia koska kyseessä on kokemuksellinen ja siis subjektiivinen asia jonka jokainen itse omassa mielessään voi kokea eikä siis mikään aistein tai mittauslaittein havaittavissa oleva asia.
"Se on materian sähkökemiallista toimintaa mutkikkaassa neuroverkossa."
Toistaiseksi on todettu ainoastaan jonkinlainen korrelaatio sen aivojen hermoverkon ja sen ns. hengen välillä eli minkäänlaista identiteettiä eikä kausaliteettia ei voi ilman filosofisia ja metafyysiä lisäoletuksia (kuten fysikalismissa) tieteellisen metodin avulla vahvistaa.
"Filosofit selittävät, että kohde pitäisi määritellä, aivan kuin ihmisen käyttämällä arkikielellä voitaisiin kuvata vaikkapa kvanttimaailman ilmiöitä."
Ketkä filosofit ovat niin väittäneet. Taisit taas vaihteeksi sortua argumentointivirheeseen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke
"Ainoa mahdollisuus on antaa kohteille nimiä ja matematiikalla kuvata kohteiden riippuvuutta toisistaan. Jos taas pyrimme määrittelemään jotakin, joudumme taatusti harhaan."
Kyllä se käsitteiden määrittely on hyvin olennaista kaikessa loogisessa päättelyssä mutta se määritelmä yleensä tarkentuu vähitellen käytännön tieteellisessä toiminnassa eli ennen kuin aletaan sijoittaa tutkittavien kohteiden nimiä kaavoihin on syytä ymmärtää mihin ne nimet viittaavat ja mitä ne termit tarkoittavat laajemmassa kokonaisuudessa.
"Luonnontiede on ostensiivista, havaitsee kohteet, nimeaa ne ja tekee niistä uusia havaintoja, jolloin kohteilla havaitaan olevan ominaisuuksia, joita ei heti huomattu. Kaikki sisällytetään matemaatis-loogiseen kehykseen."
Ei se pelkkä nimeäminen riitä vaan tarvitaan nimenomaan se kohteen kuvailu ennen kuin sitä nimeä voidaan mielekkäästi käyttää matemaattis-loogisessa kehyksessä. Jostain syystä kaikissa fysiikan oppikirjoissa ja julkaisuissa on mukana myös se luonnollisella kielellä kuvattu osuus joka vasta kertoo mitä mikin symboli siinä kaavassa tarkoittaa.
"Sen sijaan humanistisissa tieteissä ei pelkäästään luoda olemattomia kohteita, vaan niille myös kuvitellaan olemattomia riippuvuuksia. "
Niissä humanistisissa tieteissä tutkitaan paljon monimutkaisempia kokonaisuuksia ja ilmiöitä kuin mihin matemaattinen kuvaus taipuu. Fysiikan ja kemian tutkimuskohteet ovat taas suhteellisen yksinkertaisia jolloin matematiikan käytöstä on niissä tieteissä jotain käytännön hyötyäkin.
"Taustaoletuksena on filosofiset maailmakuvat, joiden mukaan kielen avulla on saatavissa maailmasta jotakin tietoa."
Fysikalismi on myös filosofinen maailmankuva ja kieli on aina vain kommunikoinnin väline. Tietoa voi olla ilman kieltäkin mutta kommunikointi edellyttää aina jonkinlaisen kielen. Matematiikka on myös kieli eikä ei ole olemassa minkäänlaista periaatteellista estettä sille että myös luonnollisella kielellä ei voisi välittää riittävän eksaktia ja yksiselitteistä tietoa.
Belisario - Anonyymi
Lienettekö erehtyneet väärälle palstalle ?
Tuon tapainen keittiöfilosofointi kuuluu selvästi jonnekin huu-haa-palstoille.- Anonyymi
Tuossahan tuo filosofiapalsta on ihan vieressä ja molemmat ovat filosofiapalstan asiakkaita. Ovat taas erehtyneet keskustelun paikasta.
- Anonyymi
Ei ne oo erhtynneet. Tuputtavat,tuputtavat.
- Anonyymi
ei tosiaan sovi arkikieli kaikkeen,
arkikielessä puhutaan usein prosenteista vaikka pitäis puhua prosenttiyksiköistä, puhutaan puolta suuremmista, vaikka pitäis sanoa kaksinkertaisesta, puhutaan kaksi kertaa pienemmästä, vaikka pitäisi sanoa puolet pienempi, puhutaan ILPin hyötysuhteesta, vaikka pitäisi puhua lämpökertoimesta, lämpötilan noustessa 10°C → 20°C puhutaan lämpötilan kaksinkertaistumisesta, vaikka lämpötila nousee vain noin 3,5% jne... eli onhan näitä arkikielen esimerkkejä, jotka eivät sovi tieteeseen :)
martta00 Tieteen popularisoinnissa täytyy välttää matematiikkaa ja logiikkaa, koska niiden mukaan ottaminen aiheuttaa, että ne ovat maallikolle liian vaikeita ymmärtää. Tämä taas johtaa siihen, että lukija implisiittisesti ymmärtää, että arkikieli sisältäisi jotakin tietoa maailmasta. Ei sisällä kuin parhaimmillaan varjokuvan.
Kun matematiikkaa sanotaan tieteen kieleksi, tarkoitetaan jotakin aivan muuta kuin arkikieltä. Matematiikka ei ole kieli samassa mielessä, vaikka käytetäänkin samaa sanaa. Saman sanan käyttö kahdessa yhteydessä johtaa taas identifioimisvirheeseen.
Kieli on aina epäeksaktia, matematiikka ja logiikka täysin eksaktia.
Ostensiivinen menettely sisältää vain kohteen osoittamisen, mutta tieteen tehtävä on selvittää kohteen kättäytyminen ja ilmaista se matemaattisella suhteella. Kaava E = mc^2 siis osoittaa energian määrän muita yksikköjä käyttäen.
Ostensiivista menettelyä käytetään esimerkiksi nimettäessä symboleja merkitsemään jotakin. E = mc^2 tarkoittaa sitä, että E on energiamäärä, m on massan määrä, c on valonnopeus, ^2 , että valonnopeus kerrotaan itsellään. Lyhyt notaatio, mikä helpottaa asioiden matemaattista käsittelyä.
Voitaisiin vapaasti käyttää muitakin symboleja. Esimerkiksi energiamäärä voitaisiin merkitä W:llä, kuten usein näkee.
Vaikka luonnontieteet lienevät ottaneet vain haparoivia alkuaskelia, ne sisältävät parasta ja varminta tietoa, mitä on saatavilla. Näistä syntyy selkeä ja ristiriidaton maailmakuva kvanttifysiikasta aina kemian, biologian, fysiikan ja evoluutiopsykologian kautta sosiobiologiaan.
Millään tasolla ei ole havaittu muuta selittävää tekijää, kuin on jo hiukkasfysiikassa. Siirryttäessä "ylemmälle" tasolle tulee vain monimutkaisuutta, mutta ei emergenssiä, uuden ilmaantumista.
Nimimerkki Belisario nimittää luonnontieteellisesti tutkittua tietoa fysikalismi. Toinen nimi on humanistisissa piireissä käytetty reduktionismi. Lunnontieteeseen perustuva kuva on todella reduktionistinen ja puhtaasti fysikaalinen.
Mutta ei filosofisena alkuolettamana, vaan muunlaisen havaintomateriaalin puuttuessa. On aina mahdollista, että muu selittävä tekijä löytyy, mutta pienintäkään viitettä sen olemassaolosta ei ole.
Nimimerkki Belisario sanoessaan luonnontieteitä fysikalismiksi, on tullut tulokseen filosofista tietä, jolloin alkuoletuksena on, että lisäselitys on olemassa. Siten filosofioita on monta aina valittujen alkuoletusten mukaan. Luonnontieteet taas eivät oleta mitään, vaan turvautuvat vain havaintoihin ja niihin sopivaan matemaattiseen teoriaan. On vain yhdenlaista luonnontiedettä.- Anonyymi
"Tieteen popularisoinnissa täytyy välttää matematiikkaa ja logiikkaa, koska niiden mukaan ottaminen aiheuttaa, että ne ovat maallikolle liian vaikeita ymmärtää. "
Logiikka kuuluu kyllä olennaisena osana kaikkiin kieliin. Ollakseen ylipäätänsä ymmärrettävissä kaiken kielellisen ilmaisun pitää olla loogisesti ristiriidatonta.
Kieli on aina ensisijassa ihmisten välisen kommunikoinnin väline.
Tieteen kieli ei tietenkään ole sama asia kuin arkikieli mutta tieteen kieli on kuitenkin edelleen luonnollista kieltä vaikka sitä on täydennetty kunkin erikoisalan sanastolla.
Jokaisella erikoisalalla mukaanluettuna kaikki erilaiset ammattialat on oma kielensä tai jargoninsa jota sen yhteisön jäsenet ymmärtävät ja jolla he kykenevät kommunikoimaan keskenään. Puhuttu ja kirjoitettu kieli ei ole edes ainoa kommunikoinnin väline vaan kaikkien erikoisalojen koulutukseen sisältyy myös käytännön tekemällä oppimista jota ei voi koskaan korvata kirjallisella aineistolla. Lisäksi voi käyttää myös kuvia ja kaavioita sekä vertauskuvia ja analogioita joilla pyritään luomaan rakenneyhteys jo opittuihin ja tuttuihin asioihin.
Tiedeyhteisön jäsen oppii pitkän koulutuksen aikana sen oman tieteenalansa kielen ja metodit joilla saman yhteisön jäsenet kykenevät kommunikoimaan keskenään. Kaikki sen yhteisön ulkopuoliset ovat jollain tavalla maallikkoja mutta mikään ei periaatteessa estä maalikkoa perehtymästä minkä tahansa tieteenalan perusasioihin jos se tieto on julkisesti saatavilla . Ei tieteen popularisoinnissa tarvitse välttää matematiikkaa kunhan se kielellinen kuvaus sen matemaattisen kaavan yhteydessä kertoo selkeästi mistä on kyse.
Matematiikka taas soveltuu lähinnä sellaisten ilmiöiden tutkimiseen joissa on havaittavissa selkeitä säännönmukaisuuksia jotka sitten voidaan muokata matemaattisiksi kaavoiksi. Se matemaattinen osuus luonnontieteissäkin on vain yksi osa-alue sen kunkin tieteenalan kokonaisuudesta.
Matematiikka ei saa olla mikään itsetarkoitus eikä pelkkä koriste jolla vain yritetään vakuuttaa lukija sen esityksen ylimaallisesta hienoudesta jota vain harva ja valittu kykenee ymmärtämään. On ihan yhtä mahdollista tuottaa matemaattista fiktiota kuin arkikielellä fiktiota.
"Millään tasolla ei ole havaittu muuta selittävää tekijää, kuin on jo hiukkasfysiikassa. Siirryttäessä "ylemmälle" tasolle tulee vain monimutkaisuutta, mutta ei emergenssiä, uuden ilmaantumista."
Jos todellisuutta tutkii ja havainnoi vain alkeishiukkasten tasolla niin ei tietenkään huomaa eikä näe mitään muuta kuin alkeishiukkasia. Kannattaa kuitenkin muistaa tässä yhteydessä että matemaattisella fysiikalla on jo suuria vaikeuksia ennustaa yli 3 hiukkasen käyttäytymistä.
Hypoteetteisten kvarkkien malleilla ei kovin pitkälle päästä ihmisen kokoluokan ilmiöiden suhteen.
"Nimimerkki Belisario nimittää luonnontieteellisesti tutkittua tietoa fysikalismi. Toinen nimi on humanistisissa piireissä käytetty reduktionismi. Lunnontieteeseen perustuva kuva on todella reduktionistinen ja puhtaasti fysikaalinen. "
Kaikki mahdollinen tieto ja tiede palautuu aina joidenkin yksilöiden henkilökohtaiseen kokemukseen ja se kokemus on aina pohjimmiltaan "henkinen" vaikka siitä on erotettu abstraktiona erilleen ns. aistihavainnot joiden säännönmukaisuuksista on päätelty aineen olemassaolo. Nykyisten luonnontieteiden pohjalla on reduktionistisen materialismin metafysiikka/filosofia ja tätä et voi mitenkään loogisesti kiistää.
Kaikki kielet ja myös matematiikka olettavat jo perusoletuksissaan aina jotain todellisuudesta jota ei voi mitenkään syvällisemmin tai "tieteellisemmin" perustella.
"Luonnontieteet taas eivät oleta mitään, vaan turvautuvat vain havaintoihin ja niihin sopivaan matemaattiseen teoriaan."
Luonnontieteissä (kuten kaikessa muussakin inhimillisessä toiminnassa) oletetaan todella paljon mutta ne oletukset tuntuvat sen koulutuksen läpikäyneille niin itsestäänselviltä että niitä kyetä usein edes hahmottamaan oletuksiksi.
Ei ole myöskään olemassa mitään puhdasta oletuksista vapaata havaintoa vaan kaikki havainto on aina tulkittua havaintoa ja se havainnon tulkinta tapahtuu aina omaksutun kielen ja maailmankuvan pohjalta.
Yrität varmaan jotenkin "vapauttaa" ne luonnontieteet kaikesta filosofiaan ja metafysiikkaan viittaavastam ja siinä sivussa myös kaikesta kielestä ja ajattelusta ylipäätänsä mutta ei sellainen tule koskaan onnistumaan vaikka olisit kuinka jääräpäinen hyvänsä. Kukin saa tietysti elää omassa fiktiivisessä illuusiossaan jos välttämättä haluaa. Itse en jaksa tätä aihetta omalta osaltani enää veivata enempää.
Belisario Pyrit selittämään tieteellisen kantani minun henkilökohtaiseksi ajattelukseni. Kertonen, jos et ennestään tiedä, ero on luonnontieteen ja filsofioiden välillä.
Anonyymi kirjoitti:
"Tieteen popularisoinnissa täytyy välttää matematiikkaa ja logiikkaa, koska niiden mukaan ottaminen aiheuttaa, että ne ovat maallikolle liian vaikeita ymmärtää. "
Logiikka kuuluu kyllä olennaisena osana kaikkiin kieliin. Ollakseen ylipäätänsä ymmärrettävissä kaiken kielellisen ilmaisun pitää olla loogisesti ristiriidatonta.
Kieli on aina ensisijassa ihmisten välisen kommunikoinnin väline.
Tieteen kieli ei tietenkään ole sama asia kuin arkikieli mutta tieteen kieli on kuitenkin edelleen luonnollista kieltä vaikka sitä on täydennetty kunkin erikoisalan sanastolla.
Jokaisella erikoisalalla mukaanluettuna kaikki erilaiset ammattialat on oma kielensä tai jargoninsa jota sen yhteisön jäsenet ymmärtävät ja jolla he kykenevät kommunikoimaan keskenään. Puhuttu ja kirjoitettu kieli ei ole edes ainoa kommunikoinnin väline vaan kaikkien erikoisalojen koulutukseen sisältyy myös käytännön tekemällä oppimista jota ei voi koskaan korvata kirjallisella aineistolla. Lisäksi voi käyttää myös kuvia ja kaavioita sekä vertauskuvia ja analogioita joilla pyritään luomaan rakenneyhteys jo opittuihin ja tuttuihin asioihin.
Tiedeyhteisön jäsen oppii pitkän koulutuksen aikana sen oman tieteenalansa kielen ja metodit joilla saman yhteisön jäsenet kykenevät kommunikoimaan keskenään. Kaikki sen yhteisön ulkopuoliset ovat jollain tavalla maallikkoja mutta mikään ei periaatteessa estä maalikkoa perehtymästä minkä tahansa tieteenalan perusasioihin jos se tieto on julkisesti saatavilla . Ei tieteen popularisoinnissa tarvitse välttää matematiikkaa kunhan se kielellinen kuvaus sen matemaattisen kaavan yhteydessä kertoo selkeästi mistä on kyse.
Matematiikka taas soveltuu lähinnä sellaisten ilmiöiden tutkimiseen joissa on havaittavissa selkeitä säännönmukaisuuksia jotka sitten voidaan muokata matemaattisiksi kaavoiksi. Se matemaattinen osuus luonnontieteissäkin on vain yksi osa-alue sen kunkin tieteenalan kokonaisuudesta.
Matematiikka ei saa olla mikään itsetarkoitus eikä pelkkä koriste jolla vain yritetään vakuuttaa lukija sen esityksen ylimaallisesta hienoudesta jota vain harva ja valittu kykenee ymmärtämään. On ihan yhtä mahdollista tuottaa matemaattista fiktiota kuin arkikielellä fiktiota.
"Millään tasolla ei ole havaittu muuta selittävää tekijää, kuin on jo hiukkasfysiikassa. Siirryttäessä "ylemmälle" tasolle tulee vain monimutkaisuutta, mutta ei emergenssiä, uuden ilmaantumista."
Jos todellisuutta tutkii ja havainnoi vain alkeishiukkasten tasolla niin ei tietenkään huomaa eikä näe mitään muuta kuin alkeishiukkasia. Kannattaa kuitenkin muistaa tässä yhteydessä että matemaattisella fysiikalla on jo suuria vaikeuksia ennustaa yli 3 hiukkasen käyttäytymistä.
Hypoteetteisten kvarkkien malleilla ei kovin pitkälle päästä ihmisen kokoluokan ilmiöiden suhteen.
"Nimimerkki Belisario nimittää luonnontieteellisesti tutkittua tietoa fysikalismi. Toinen nimi on humanistisissa piireissä käytetty reduktionismi. Lunnontieteeseen perustuva kuva on todella reduktionistinen ja puhtaasti fysikaalinen. "
Kaikki mahdollinen tieto ja tiede palautuu aina joidenkin yksilöiden henkilökohtaiseen kokemukseen ja se kokemus on aina pohjimmiltaan "henkinen" vaikka siitä on erotettu abstraktiona erilleen ns. aistihavainnot joiden säännönmukaisuuksista on päätelty aineen olemassaolo. Nykyisten luonnontieteiden pohjalla on reduktionistisen materialismin metafysiikka/filosofia ja tätä et voi mitenkään loogisesti kiistää.
Kaikki kielet ja myös matematiikka olettavat jo perusoletuksissaan aina jotain todellisuudesta jota ei voi mitenkään syvällisemmin tai "tieteellisemmin" perustella.
"Luonnontieteet taas eivät oleta mitään, vaan turvautuvat vain havaintoihin ja niihin sopivaan matemaattiseen teoriaan."
Luonnontieteissä (kuten kaikessa muussakin inhimillisessä toiminnassa) oletetaan todella paljon mutta ne oletukset tuntuvat sen koulutuksen läpikäyneille niin itsestäänselviltä että niitä kyetä usein edes hahmottamaan oletuksiksi.
Ei ole myöskään olemassa mitään puhdasta oletuksista vapaata havaintoa vaan kaikki havainto on aina tulkittua havaintoa ja se havainnon tulkinta tapahtuu aina omaksutun kielen ja maailmankuvan pohjalta.
Yrität varmaan jotenkin "vapauttaa" ne luonnontieteet kaikesta filosofiaan ja metafysiikkaan viittaavastam ja siinä sivussa myös kaikesta kielestä ja ajattelusta ylipäätänsä mutta ei sellainen tule koskaan onnistumaan vaikka olisit kuinka jääräpäinen hyvänsä. Kukin saa tietysti elää omassa fiktiivisessä illuusiossaan jos välttämättä haluaa. Itse en jaksa tätä aihetta omalta osaltani enää veivata enempää.
BelisarioEn muista, olenko suositellut kirjaa Kaksi kulttuuria.
<<Vuonna 1959 C.P. Snow piti maailmanlaajuisen väittelyn synnyttäneen puheen, jossa hän jakoi älymystön kahteen osaan, luonnontieteilijöihin ja ”kirjallisuusintellektuelleihin”.<<
<<Snow’n mukaan tästä syntyy kaksi kulttuuria. Luonnontieteestä nouseva teknistieteellinen kulttuuri näkee nykymaailman jokseenkin realistisesti ja sillä on keinot ratkaista maailman suuret ongelmat, kuten poistaa teollistuneen ja teollistumattoman maailman välinen kuilu.<<
<<Kirjallisuusintellektuellien kulttuuri on se, mitä yleensä pidetään todellisena kulttuurina, korkeakulttuurina ja ihmisen ajattelun suurimpana saavutuksena. Snow’n mukaan se elää tukevasti menneisyydessä ja estää todellisen kehityksen<<.
<<Kaksi kulttuuria eivät ole ajatusten vaihdossa.<<
<<Snow esittää, että maailman ongelmien ratkaisu lähtee kahden kulttuurin välisen juovan kaventamisesta.<<
<<Tämän teoksen keskeiset teesit ovat yhä ainakin yhtä vahvat kuin ilmestymisensä aikoihin. Niinpä se onkin noussut maailmankirjallisuuden klassikoksi, välttämättömäksi luettavaksi niille, jotka haluavat ymmärtää, mistä maailmassa on kysymys.<<
21,50 €
http://www.terracognita.fi/tc/product/kaksi-kulttuuria/
En usko, että saan sinut ymmärtämään luonnontieteellistä ajattelua, mutta ainakin saatat havaita, miten erilaisia kulttuurit ovat.- Anonyymi
al-jabr kirjoitti:
En muista, olenko suositellut kirjaa Kaksi kulttuuria.
<<Vuonna 1959 C.P. Snow piti maailmanlaajuisen väittelyn synnyttäneen puheen, jossa hän jakoi älymystön kahteen osaan, luonnontieteilijöihin ja ”kirjallisuusintellektuelleihin”.<<
<<Snow’n mukaan tästä syntyy kaksi kulttuuria. Luonnontieteestä nouseva teknistieteellinen kulttuuri näkee nykymaailman jokseenkin realistisesti ja sillä on keinot ratkaista maailman suuret ongelmat, kuten poistaa teollistuneen ja teollistumattoman maailman välinen kuilu.<<
<<Kirjallisuusintellektuellien kulttuuri on se, mitä yleensä pidetään todellisena kulttuurina, korkeakulttuurina ja ihmisen ajattelun suurimpana saavutuksena. Snow’n mukaan se elää tukevasti menneisyydessä ja estää todellisen kehityksen<<.
<<Kaksi kulttuuria eivät ole ajatusten vaihdossa.<<
<<Snow esittää, että maailman ongelmien ratkaisu lähtee kahden kulttuurin välisen juovan kaventamisesta.<<
<<Tämän teoksen keskeiset teesit ovat yhä ainakin yhtä vahvat kuin ilmestymisensä aikoihin. Niinpä se onkin noussut maailmankirjallisuuden klassikoksi, välttämättömäksi luettavaksi niille, jotka haluavat ymmärtää, mistä maailmassa on kysymys.<<
21,50 €
http://www.terracognita.fi/tc/product/kaksi-kulttuuria/
En usko, että saan sinut ymmärtämään luonnontieteellistä ajattelua, mutta ainakin saatat havaita, miten erilaisia kulttuurit ovat."Pyrit selittämään tieteellisen kantani minun henkilökohtaiseksi ajattelukseni. "
Selvästi sinun kantasi on sinun henkilökohtaista ajatteluasi koska en ole löytänyt muualta niin äärimmäistä ja ehdotonta retoriikkaa kuin sinulla .
Ei se loogis-matemaattinen tiede synny eikä edes voi syntyä mitenkään "automaagisesti" suoraan havainnoista siten että siitä voisi jättää pois kaikki oletukset, tulkinnat, perinteet, uskomukset, asenteet yms. inhimilliset ominaisuudet jotka ovat pohjimmiltaan subjektiivisia.
Harrastat ihan selvästi jonkinlaista varjonyrkkeilyä etkä halua kuulla edes perusteltuja vastaväitteitä.
Nyt sitten aloit kirjoittamaan ihan eri asiasta eli humanistisen ja tieteellisen kulttuurin keskinäisistä ongelmista.
"En usko, että saan sinut ymmärtämään luonnontieteellistä ajattelua, mutta ainakin saatat havaita, miten erilaisia kulttuurit ovat."
Olen yli 40 v ollut huomattavasti enemmän kiinnostunut luonnontieteistä ja tekniikasta kuin ns. humanistisista tieteistä joten en oikein ymmärrä tuota pointtiasi.
Mielenkiintoinen keskustelu tuon C.P. Snown kirjan pohjalta:
C.P. Snow's The Two Cultures: A Fifty Year Perspective
https://www.youtube.com/watch?v=BYEvSwViGRY
Minusta nuo toisiinsa nähden polarisoituneet näkökulmat tuottavat molemmat vääristyneen kokonaiskuvan ja puhuvat tavallaan koko ajan toistensa ohitse.
En oikein jaksa kuitenkaan uskoa että edes C.P. Snow on esittänyt niin ehdottomia ja suoraan sanottuna järjen vastaisia väitteitä tieteestä ja filosofiasta kuin sinä.
Itsekin pidän aika suurta osaa ns. länsimaisesta kirjallisuusintellektualismista melkoisena hölynpölynä mutta kyllä melkoista sekoilua myös siellä tieteellis-teknisen kulttuurin puolellakin esiintyy. Itse en tunne kuuluvani kummankaan kulttuurin ääripäähän.
Belisario
- Anonyymi
höpelöitä nuo 2
- Anonyymi
Ei ole.
Sama himoesiintyjä vastailee itse omiin kirjoituksiinsa, ilmeisesti jonkinlainen mielenterveystapaus.
Suomen ja Englannin kieli ovat niin kehittyneitä, että ne sopivat tieteen kieleksi. Toisin kuin arabia, svahili, kikuju....
- Anonyymi
Voan kyllä Savon kiel on vielä kehittynneempee. Sitäpä ei ennää joka statilaenen tajuakkaan. Kyselöövät voan, että mittee tuo tarkottaa, mittee tuo tarkottaa. Ja niin ess päen.
- Anonyymi
Voan kyllä Savon kielj on vielä kehittynneempee. Sitäpä ei ennää joka statilaenen tajuakkaan. Kyselöövät voan, että mittee tuo tarkottaa, mittee tuo tarkottaa. Ja niin ees päen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voan kyllä Savon kielj on vielä kehittynneempee. Sitäpä ei ennää joka statilaenen tajuakkaan. Kyselöövät voan, että mittee tuo tarkottaa, mittee tuo tarkottaa. Ja niin ees päen.
Näin on. Helsingistä muutti Savoon eräs Kauppinen. Häntä tituleerattiin Kaappiseksi. Sitten hän muutti nimensä Kaappiseksi, minkä jälkeen häntä kutsuttiin Kuappiseksi. Siinä sitä on tiedettä kerrakseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Yritin nainen
Kaikkeni ettei meidän välille syntyisi mitään. Tiesin jo hyvin alussa että sinä olet minun heikko kohta. Lopulta kuitenk972031- 1191593
Käärijä jättäytyy pois illan viisufinaalista
https://www.is.fi/viihde/art-2000010420075.html Voi voi sentään! Kuka nyt Suomen pisteet jakaa. Tosi pölvästiä käytöstä1161111Iso ikävä sinua nainen
Aina vain, ei helpota millään. Ainoa varma helpotus olisi se et oltais yhdessä. Mutta se ei sinulle sovi.301030- 47949
Kaikkien Vuosien Äitien Äiti
Huomenna aamulla MTV:ssä vaihteeksi taas linssiluteet Martina ja isällään asuva tytär Vicotria ylistämässä toisiaan . Ai162859- 36794
Nainen, joskus päivällä kun tulet mieleen
Olen puuhailemassa jotakin, yhtäkkiä ajattelen sinua, että olisit minun ja pääsisin iloitsemaan läsnäolostani, silloin k30761Nainen, monta kertaa epäilin sinua
ja koit sen syytöksinä ja ehkä jonkinlaisena vihan tai antipatian osoituksena, etten esim. sietänyt sinua tai oletin sin51741- 25653