Minkä värinen on taivas kuussa, yöllä tai pävällä?
Yön ja päivän kesto?
Näkyykö tähdet myös päivällä?
Kuinkas maapallo näkyy, aina kokonaisena vai puolikkaanakin, puolen taivaan kokoisena?
Kuun taivasnäkymä
Anonyymi
40
52
Vastaukset
- Anonyymi
Eipä näy kuussa tähtiä. Se selvisi kun apolloastronautit kävivät kuussa ottamassa valokuvia.
- Anonyymi
Mikäs sen estää, aina taivas pilvessä vai?
- Anonyymi
Tietenkin se että Kuussa ei näy tähtiä.
- Anonyymi
Ihmistä ei kuuhun ampua voi avaruisraketilla koska laskelmien mukaan siinä olla pitäisi melkein seitsemän metrin paksua lyijysuojus koska avaruuden säteily on hirvittävää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihmistä ei kuuhun ampua voi avaruisraketilla koska laskelmien mukaan siinä olla pitäisi melkein seitsemän metrin paksua lyijysuojus koska avaruuden säteily on hirvittävää.
Kysytäänpä taas vaihteeksi niitä laskelmiasi, eikö taaskaan löydy.
- Anonyymi
Netissä on paljon laskuja.
- Anonyymi
Esitäpä laskelma.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esitäpä laskelma.
1 1=3.
Siinäpä laskelma ja ihan netissä ollaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
1 1=3.
Siinäpä laskelma ja ihan netissä ollaan.Mitä tuo laskelma kertoo, ja miksi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä tuo laskelma kertoo, ja miksi?
Se kertoo sen, että osaan esittää laskelmia pyydettäessä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se kertoo sen, että osaan esittää laskelmia pyydettäessä.
Yritä seuraavaksi ymmärtää että mikä laskelma sinua pyydettiin esittämään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yritä seuraavaksi ymmärtää että mikä laskelma sinua pyydettiin esittämään.
Laskelmaa pyydettiin ja laskelma esitettiin aivan tarkalleen.
Tässä toinen laskelma:
10 tonnia miinus 2 tonnia on edelleen aika paljon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laskelmaa pyydettiin ja laskelma esitettiin aivan tarkalleen.
Tässä toinen laskelma:
10 tonnia miinus 2 tonnia on edelleen aika paljon.Yritä miettiä. Mitäköhän laskelmaa pyydettiin?
- Anonyymi
Jos ei vanha laskelma kelpaa, niin tässä uusi:
30% sadasta on 30.
Kerro siitä, minkälaisista laskelmista pidät. Tehdään sitten lisää. - Anonyymi
Tässä vielä yksi laskelma:
Jos kaupasta ostetaan kymmenen tonnia lyijyä ja siitä tehdään avaruusalus joka painaa seitsemän tonnia niin purjeveneen kölipainoksi saadaan kolme tonnia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä vielä yksi laskelma:
Jos kaupasta ostetaan kymmenen tonnia lyijyä ja siitä tehdään avaruusalus joka painaa seitsemän tonnia niin purjeveneen kölipainoksi saadaan kolme tonnia.Lastentarhan laskujesikin väärin höpöttämisesi ohessa esitä laskelma joka osoittaisi että "avaruusraketissa pitäisi olla melkein seitsemän metriä paksu lyijysuojus koska avaruuden säteily on hirvittävää".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lastentarhan laskujesikin väärin höpöttämisesi ohessa esitä laskelma joka osoittaisi että "avaruusraketissa pitäisi olla melkein seitsemän metriä paksu lyijysuojus koska avaruuden säteily on hirvittävää".
Helppoa kuin heinänteko. Jos oletetaan, että avaruusaluksesi seinän paksuus pitäisi olla seitsemän metriä, niin aivan helposti pystytään peruskoulun tiedoilla laskemaan se, paljonko lyijyä tarvitaan vähintään. Kymmenen tonnia ei riitä alkuunkaan, koska yksi kuutiometri lyijyä painaa 11 tonnia.
Kerrotko vielä miten olet päätynyt tuhon suunnitelmaasi avaruusaluksen seitsemän metrin paksuisista lyijyseinistä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Helppoa kuin heinänteko. Jos oletetaan, että avaruusaluksesi seinän paksuus pitäisi olla seitsemän metriä, niin aivan helposti pystytään peruskoulun tiedoilla laskemaan se, paljonko lyijyä tarvitaan vähintään. Kymmenen tonnia ei riitä alkuunkaan, koska yksi kuutiometri lyijyä painaa 11 tonnia.
Kerrotko vielä miten olet päätynyt tuhon suunnitelmaasi avaruusaluksen seitsemän metrin paksuisista lyijyseinistä?Edelleen odotellaan sitä puuttuvaa laskelmaa joka osoittaisi että avaruusraketissa pitäisi olla seitsemän metrin paksuiset lyijyseinät suojaamassa säteilyltä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edelleen odotellaan sitä puuttuvaa laskelmaa joka osoittaisi että avaruusraketissa pitäisi olla seitsemän metrin paksuiset lyijyseinät suojaamassa säteilyltä.
Mistä olet saanut päähäsi että avaruusraketissa pitäisi olla seitsemän metrin paksuiset lyijyseinät?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä olet saanut päähäsi että avaruusraketissa pitäisi olla seitsemän metrin paksuiset lyijyseinät?
Mistä olet saanut päähäsi että olisin saanut päähäni sellaista?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä olet saanut päähäsi että olisin saanut päähäni sellaista?
Kovasti kyselet laskelmia tuollaisen avaruusraketin perusteiksi. Varmaan lyijyrakettitiede on mielenkiintoista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä olet saanut päähäsi että avaruusraketissa pitäisi olla seitsemän metrin paksuiset lyijyseinät?
Nyt kun näet koko keskustelun liittyen tuohon tuulesta temmattu 7-metrin-lyijyseinä - väitteseen niin kannattiko lähteä tuolle vastailemaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Helppoa kuin heinänteko. Jos oletetaan, että avaruusaluksesi seinän paksuus pitäisi olla seitsemän metriä, niin aivan helposti pystytään peruskoulun tiedoilla laskemaan se, paljonko lyijyä tarvitaan vähintään. Kymmenen tonnia ei riitä alkuunkaan, koska yksi kuutiometri lyijyä painaa 11 tonnia.
Kerrotko vielä miten olet päätynyt tuhon suunnitelmaasi avaruusaluksen seitsemän metrin paksuisista lyijyseinistä?Kun kerran avaruudessa säteily on hirvittävää, ei siihen kummoisia laskelmia tarvita. Parempi panna sitä lyijyä se seitsemän metriä että riittää. Jos säteily olisi vahvaa tai keskivahvaa, niin vähempi riittäisi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun kerran avaruudessa säteily on hirvittävää, ei siihen kummoisia laskelmia tarvita. Parempi panna sitä lyijyä se seitsemän metriä että riittää. Jos säteily olisi vahvaa tai keskivahvaa, niin vähempi riittäisi.
Kommenttisi on typerä. Raketin rakenteet joudutaan tietysti tekemään kevyeksi.
- Anonyymi
Kyllä ne rakenteet on tehtävä aika vahvoiksi jotta kestää sen lyijyn painon ammuttaessa raketti kuuhun. Jo tonni lyijyä muuten painaa pirusti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä ne rakenteet on tehtävä aika vahvoiksi jotta kestää sen lyijyn painon ammuttaessa raketti kuuhun. Jo tonni lyijyä muuten painaa pirusti.
Tyhjää on tyhmä ajanvietteesi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kommenttisi on typerä. Raketin rakenteet joudutaan tietysti tekemään kevyeksi.
Kevyet rakenteet eivät kestä kuin kevyttä säteilyä. Väitätkö että hirmuinen säteily on kevyempää kuin tavallinen säteily?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kevyet rakenteet eivät kestä kuin kevyttä säteilyä. Väitätkö että hirmuinen säteily on kevyempää kuin tavallinen säteily?
Samantekeväähän se on puupäällesi.
– Musta on koko ajan.
– Molemmat pari viikkoa.
– Tähdet näkyvät Kuussa myös päivällä.
– Riippuu sijainnista Kuussa: meille näkymättömällä puolella Maapallo ei näy lainkaan ja näkyvällä puolella Maapallo näkyy aina jokseenkin samalla paikalla riippuen siitä, missäpäin Kuuta Maata katselee. Maapallolla näkyy samaan tapaan vaiheet kuin Kuullakin, "Maan vaiheet". Isohan se on, mutta ei nyt niin valtava: voinee peittää nyrkillä.- Anonyymi
Luulin tuon maan näyttävän isommaltakin kuussa kuun taivaalla.
Varmaan on tuo kuussa kävely päivällä hankalaa kun taivaan ja kuun pinnan välinen kirkkausero on niin suuri. Jos välillä tähyilee taivaalle, niin sokaistuu sitten kuuperää katsoessaan. Noh, vaikka välillä kompastelisikin kuukiviin, kuitenkin päivässä kävelisi tosi pitkälle, vaikka ottaisi välillä muutamat nokosetkin :) Eikä askel paljon painaisi... vuorokausirytmiin totuttelussa menisi ehkä jokunen tovi... Anonyymi kirjoitti:
Luulin tuon maan näyttävän isommaltakin kuussa kuun taivaalla.
Varmaan on tuo kuussa kävely päivällä hankalaa kun taivaan ja kuun pinnan välinen kirkkausero on niin suuri. Jos välillä tähyilee taivaalle, niin sokaistuu sitten kuuperää katsoessaan. Noh, vaikka välillä kompastelisikin kuukiviin, kuitenkin päivässä kävelisi tosi pitkälle, vaikka ottaisi välillä muutamat nokosetkin :) Eikä askel paljon painaisi... vuorokausirytmiin totuttelussa menisi ehkä jokunen tovi...Läpimittojen suhde kertoo Maan näennäisen koon Kuusta katsottuna: se on 3,67-kertainen Kuun kokoon nähden täältä katsottuna kunakin hetkenä. Ei siis mahdottoman suuri.
Minun nyrkkini, joka lienee keskikokoa pienempi, taakse mahtuisi kaksi Maata vierekkäin tai päällekkäin. Vaikka käsi olisi suorana.
- Anonyymi
pähkäilijä kirjoitti:
Minun nyrkkini, joka lienee keskikokoa pienempi, taakse mahtuisi kaksi Maata vierekkäin tai päällekkäin. Vaikka käsi olisi suorana.
Sinulla on ehkä tavallista lyhyempi käsivarsi.
Anonyymi kirjoitti:
Sinulla on ehkä tavallista lyhyempi käsivarsi.
Maan läpimitta Kuusta katsoen on siis keskimäärin 1,8 astetta, mikä vastaa runsasta kolmea metriä sadan metrin päässä, kolmea senttiä metrin päässä ja paria senttiä käsivarren päässä. Eli hyvin mahtuu nyrkin taakse.
- Anonyymi
Taivaan näkyvä väri Maapallolta katsottuna aiheutuu valon (Rayleigh) siroamisesta ilmakehässä. Mitä lyhytaaltoisempaa eli sinisempää valoa sitä voimakkaammin se siroaa. Siksi taivas muualla kuin Auringon suunnassa on sininen.
Maapallon ilmakehän läpi katsottuna päivällä on sironneen valon kirkkaus niin suuri, että tähtiä ei juurikaan näy. Päivällä voi paljain silmin nähdä Kuun. Sopivassa vaiheessa olevan Venuksen näkee tarkkasilmäisin paljain silmin mutta muut tarvitsevat kiikaria. Päivällä kirkkaimmat tähdet on mahdollista nähdä voimakkaasti suurentavan teleskoopin avulla, kun sen suurennos vähentää sironnasta aiheutuvaa taivaan pintakirkkautta mutta tähti pysyy pistemäisenä valonlähteenä.
Kuussa ei ole ilmakehää joten taivas on musta sironneen valon puuttuessa. Tähdet ovat Kuun taivaalla näkyvissä silloin, kun Auringon suoran valon tai valaiseman Kuun pinnan kirkkaus ei sokaise katsojaa tai kameraa.
Auringon valaiseman Kuun pinnan ja tähtien saaminen samaan valokuvaan Kuun pinnalta kuvattaessa edellyttäisi HDR - kuvaamista. Tavallisen filmin tai kameran kennon dynamiikka ei riitä siihen eli joko tähdet jäävät näkymättömiin tai sitten kuvassa oleva Kuun pinta on niin ylivalottunut että se on tasaisen valkeaa. HDR - kuvauksessa otetaan kameran ollessa paikallaan useita valokuvia eri valotusasetuksilla ja tuotetaan lopullinen kuva yhdistämällä niistä ne alueet kuvista jotka eivät ole joko mustia tai ylivalottuneita.
Jos käytetään vastavalosuojaa niin tähtien kuvaaminen Kuun pinnalta Auringon paistaessa ei ole mikään ongelma. Siihen samaan kuvaan vaan ei tule Kuun pintaa näkyviin.
Kaikki tämä on jo moneen kertaan selitetty lukemattomissa (sic!) keskusteluissa. Se ei tunnu yhtään vähentävän kuusalkkareiden riehumista keskusteluissa.- Anonyymi
Kyllä maanpinnalla voi aivan helposti saada samaan kuvaan maan pinnan ja tähdet.
- Anonyymi
1960-luvulla ei voinut kuun tähtitaivasta feikata uskottavasti joten kuvaushallin katto maalattiin mustaksi.
- Anonyymi
Tuskinpa on uskottavuus parantunut. Senpä vuoksi Donald Trump haaveilee ihmisen lähettämisestä kuuhun että voisi seuraavat kuutaivaan kuvat feikata kunnolla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä maanpinnalla voi aivan helposti saada samaan kuvaan maan pinnan ja tähdet.
Nyt ei ollut kysymys maan pinna ja tähtien saamisesta samaan aikaan kuvaan vaan Auringon suoraan valaiseman maanpinnan ja tähtien saamisesta samaan aikaan kuvaan. Kuun yöaikaan otettu kuva tähtitaivaasta Maapallon valaistessa Kuun pintaa onnistuisi vallan hyvin ja siinä näkyisi sekä varsin hämärästi valaistu Kuun pinta että tähdet.
Ongelmana on, kuten siis lukemattomia kertoja kerrattu, kirkkausero Auringon suoraan valaiseman Kuun pinnan ja taivaalla näkyvien tähtien välillä. Tuo kirkkausero on paljon suurempi kuin valokuvan valoisimman ja pimeimmän vielä erottuvan yksityiskohdan välinen ero oli filmikameroissa.
Ottamalla samalla kameralla kameraa liikuttamatta kuva 1/1000 sekunnin valotusajalla, 1/10 sekunnin ajalla, 1 sekunnin ajalla ja 100 sekunnin ajalla ja tekemällä näistä HDR - yhdistelmä saisi samaan kuvaan Auringon valamiseman Kuun pinnan ja tähdet, joskin kirkkauserot olisivat silloin kompressoituja kuten HDR - kuvissa yleensäkin. Salkkareita varten kukaan ei vaivaudu tuota tekemään eli tapahtunee vasta sitten kun Kuussa on tukikohta ja siellä vapaa-aikaa omaavaa henkilökuntaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt ei ollut kysymys maan pinna ja tähtien saamisesta samaan aikaan kuvaan vaan Auringon suoraan valaiseman maanpinnan ja tähtien saamisesta samaan aikaan kuvaan. Kuun yöaikaan otettu kuva tähtitaivaasta Maapallon valaistessa Kuun pintaa onnistuisi vallan hyvin ja siinä näkyisi sekä varsin hämärästi valaistu Kuun pinta että tähdet.
Ongelmana on, kuten siis lukemattomia kertoja kerrattu, kirkkausero Auringon suoraan valaiseman Kuun pinnan ja taivaalla näkyvien tähtien välillä. Tuo kirkkausero on paljon suurempi kuin valokuvan valoisimman ja pimeimmän vielä erottuvan yksityiskohdan välinen ero oli filmikameroissa.
Ottamalla samalla kameralla kameraa liikuttamatta kuva 1/1000 sekunnin valotusajalla, 1/10 sekunnin ajalla, 1 sekunnin ajalla ja 100 sekunnin ajalla ja tekemällä näistä HDR - yhdistelmä saisi samaan kuvaan Auringon valamiseman Kuun pinnan ja tähdet, joskin kirkkauserot olisivat silloin kompressoituja kuten HDR - kuvissa yleensäkin. Salkkareita varten kukaan ei vaivaudu tuota tekemään eli tapahtunee vasta sitten kun Kuussa on tukikohta ja siellä vapaa-aikaa omaavaa henkilökuntaa.Aikuisten oikeasti ongelmana on se että kuun hämärällä ja pimeällä puolella asuvat kuunatsit. Ihmisellä ei sinne ole menemistä vaikka kuinka mieli tekisi todistaa ajatuskokeiden oikeellisuus.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu3492997Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3011463En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n841292- 1081291
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991285Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591235- 481135
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi781037Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa24931- 33837