Biologisen valinnan kohde

Biologi Richard Dawkins on lujasti sitä mieltä, että biologisen valinnan kohde on geeni. Vanhempi biologi Ernst Mayr piti käsitystä virheenä.

Evoluution ainoat kriteerit ovat hedelmällisessä iässä olevien jälkeläisten (ja sukulaisten) geenimuunnelmien määrän runsastumisessa populaatiossa.

Eri lajit ovat erimäärin riippuvia toisista yksilöistä. Esimerkiksi ihminen on erittäin riippuva toisista, krokodiili taas melko itsenäinen. Eliön riippuvuus toisista on myös valintatekijä.

Toisista rippuvalle eliölle on hyötyä, jos sillä on sosiaalihakuisuutta aihettavat geenit. Riipumattomille eliöille nämä ovat haitallisia tai ainakin yhdentekeviä. Valinta kohdistuu eri lajeilla eri tavalla eri sosiaalisuuden astetta aiheuttaviin geenimuunnelmiin.

Sosiaalisuuden ja epäsosiaalisuuden sopiva määrä eri lajeilla riippuu sopeutumisesta erilaisiin ekolokeroihin. Parhaan valintatuloksen toteuttavat geenimuunnelmat, jotka ovat hyvin sopeutuneet ekolokeroon. Molemmissa tapauksissa valinnat menevät sekä lajin, yksilön että geenin hyväksi.

Päätelmäni on puhtaasti spekulatiivinen ilman kokeita. Pyydän siksi arvoisia lukijoita huomattamaan, onko siinä jokin virhe. Kiitos!

22

84

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      En ole mikään virheiden korjailija mutta todettakoon, että niitä riittää.
      Pohtikaa aluksi sitä asiaa, että kumpiko oli ensin muna vai kana.
      Asioilla on siis tietty järjestys mikä vinkkinä mainittakoon.

    • Kyllä krokodiili on saaliseläimistään melkoisen riippuvainen.

      • Anonyymi

        "Kyllä krokodiili on saaliseläimistään melkoisen riippuvainen."

        Luonnossa vallitsee keskinäisen ylläpidon periaate eli kaikki lajit ovat riippuvaisia toisistaan ja sen biologisen luonnon evoluutio tapahtuu kokonaisuutena eikä lajikohtaisesti eikä varsinkaan geenien kautta. Geenit ovat vain pelkkä korrelaatio suhteessa eliöyksilöiden ominaisuuksiin eikä niillä ole mitään pysyvää kausaalista vaikutusta mihinkään vaikka väliaikaisia muutoksia saadaan aikaiseksi geenejä manipuloimalla mutta niiden jalostettujenkin yksilöiden jälkeläiset takaisiin luontoon palautettuna muuttuvat takaisin alkuperäiseen lajityypilliseen muotoonsa.

        Ylipäätänsä geenien pitää aktivoitua jotta se vaikuttaisi eliöyksilön kelpoisuuteen ja se geenien aktivoituminen (tai korrelaation ilmaantuminen) tapahtuu epigeneettisesti sen eliöyksilön valintojen kautta.

        Lajityypiliset muutokset oletettavasti synkronisoituvat keskenään nonlokaalisti kvanttifysikaalisen lomittumisen kautta. Samoilla vanhemmilla voi olla hyvinkin erilaisia jälkeläisiä ominaisuuksien suhteen eli sillä jälkeläisten määrällä ole paljoa merkitystä.

        Biologinen evoluutio on lähinnä involuutiota eli implisiittisen non-lokaalin järjestyksen purjautumista eksplisiittiseen lokaaliin järjestykseen joka on havaittavissa ja mitattavissa. Todellinen evoluutio on aina yksilöiden evoluutiota.

        Ilman eliöiden kokemuksellisuutta ei voi olla biologista evoluutiota. Biologiset oliot toimivat intentionaalisesti ja tarkoitushakuisesti.

        Darwin ja Wallace olivat mielestäni aika pitkälle oikeilla jäljillä kun taas Dawkinsin genikeskeinen malli johtaa umpikujaan ja tuottaa helposti geenitekniikan kautta täydellisen katastrofin kun yritetään hakkeroida sellaista kokonaisuutta josta ei vielä ymmärretä paljon mitään eikä varsinkaan kyetä hallitsemaan tuottamatta samalla uusia ongelmia nopeammin kuin niitä kyetään ratkaisemaan.

        Ns. luonnonvalinnalle pitää olla jotain oikeasti toimivaa mistä valita ja sellainen toimiva elinkelpoinen uusi vaihtoehto ei voi syntyä minkään satunnaisen geenien kopiointivirheen kautta eikä muutenkaan mitenkään automaattisesti.

        Ylipäätänsä luonnon evoluutio alkaa jo atomien ja molekyylien tasolla ja on aina alisteista tietoisuuden kehitykselle eli se ns. fysikaalinen maailma on pelkkä väline yksilöllisen tietoisuuden kehittymiselle ja niiden yksilöllisten tietoisuuksien vuorovaikutuksille ja integroitumiselle kokonaisuudeksi.

        Tämä on tietysti vain minun oma tämänhetkinen intuitioni tästä aiheesta eikä siihen kannata uskoa eikä sitä omaksua varsinkaan jos haluaa menestyä jollain ammattiuralla joka liittyy tieteelliseen biologiaan... :D

        Belisario


      • al-jabr
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kyllä krokodiili on saaliseläimistään melkoisen riippuvainen."

        Luonnossa vallitsee keskinäisen ylläpidon periaate eli kaikki lajit ovat riippuvaisia toisistaan ja sen biologisen luonnon evoluutio tapahtuu kokonaisuutena eikä lajikohtaisesti eikä varsinkaan geenien kautta. Geenit ovat vain pelkkä korrelaatio suhteessa eliöyksilöiden ominaisuuksiin eikä niillä ole mitään pysyvää kausaalista vaikutusta mihinkään vaikka väliaikaisia muutoksia saadaan aikaiseksi geenejä manipuloimalla mutta niiden jalostettujenkin yksilöiden jälkeläiset takaisiin luontoon palautettuna muuttuvat takaisin alkuperäiseen lajityypilliseen muotoonsa.

        Ylipäätänsä geenien pitää aktivoitua jotta se vaikuttaisi eliöyksilön kelpoisuuteen ja se geenien aktivoituminen (tai korrelaation ilmaantuminen) tapahtuu epigeneettisesti sen eliöyksilön valintojen kautta.

        Lajityypiliset muutokset oletettavasti synkronisoituvat keskenään nonlokaalisti kvanttifysikaalisen lomittumisen kautta. Samoilla vanhemmilla voi olla hyvinkin erilaisia jälkeläisiä ominaisuuksien suhteen eli sillä jälkeläisten määrällä ole paljoa merkitystä.

        Biologinen evoluutio on lähinnä involuutiota eli implisiittisen non-lokaalin järjestyksen purjautumista eksplisiittiseen lokaaliin järjestykseen joka on havaittavissa ja mitattavissa. Todellinen evoluutio on aina yksilöiden evoluutiota.

        Ilman eliöiden kokemuksellisuutta ei voi olla biologista evoluutiota. Biologiset oliot toimivat intentionaalisesti ja tarkoitushakuisesti.

        Darwin ja Wallace olivat mielestäni aika pitkälle oikeilla jäljillä kun taas Dawkinsin genikeskeinen malli johtaa umpikujaan ja tuottaa helposti geenitekniikan kautta täydellisen katastrofin kun yritetään hakkeroida sellaista kokonaisuutta josta ei vielä ymmärretä paljon mitään eikä varsinkaan kyetä hallitsemaan tuottamatta samalla uusia ongelmia nopeammin kuin niitä kyetään ratkaisemaan.

        Ns. luonnonvalinnalle pitää olla jotain oikeasti toimivaa mistä valita ja sellainen toimiva elinkelpoinen uusi vaihtoehto ei voi syntyä minkään satunnaisen geenien kopiointivirheen kautta eikä muutenkaan mitenkään automaattisesti.

        Ylipäätänsä luonnon evoluutio alkaa jo atomien ja molekyylien tasolla ja on aina alisteista tietoisuuden kehitykselle eli se ns. fysikaalinen maailma on pelkkä väline yksilöllisen tietoisuuden kehittymiselle ja niiden yksilöllisten tietoisuuksien vuorovaikutuksille ja integroitumiselle kokonaisuudeksi.

        Tämä on tietysti vain minun oma tämänhetkinen intuitioni tästä aiheesta eikä siihen kannata uskoa eikä sitä omaksua varsinkaan jos haluaa menestyä jollain ammattiuralla joka liittyy tieteelliseen biologiaan... :D

        Belisario

        Tuskin kannattaa saada nimimerkki Belisariota luopumaan ajattelustaan, mutta asiaa tuntemattomia ja siksi tietoa etsiviä lienee syytä varoittaa, että kyseessä on vain tieteelliseen tutkimukseen perustumaton sanojen käyttö.


      • Anonyymi
        al-jabr kirjoitti:

        Tuskin kannattaa saada nimimerkki Belisariota luopumaan ajattelustaan, mutta asiaa tuntemattomia ja siksi tietoa etsiviä lienee syytä varoittaa, että kyseessä on vain tieteelliseen tutkimukseen perustumaton sanojen käyttö.

        Ei kai nyt kukaan täyspäinen oikeasti etsi luotettavaa tietoa suomi24:n tiedepalstalta. Wikipediakin on paljon parempi ja luotettavampi tietolähde jos on niin laiska ettei vaivaudu itse mitään kirjoja lukemaan ja muodostamaan niiden pohjalta oman mielipiteensä.

        Yritin vain vähän provoilla keskustelua joten ihan ihan huvin vuoksi voisit edes yrittää saada minua luopumaan ajattelustani vai pelkäätkö (taas) joutuvasi alakynteen väittelyssä.

        Ei se Dawkinsin "itsekkään geenin" mallikaan perustu tieteelliseen tutkimukseen vaan on vain hänen tutkijan arvovaltaan perustuvaa filosofista spekulaatiota ja kannattaa myös muistaa että Dawkinsilla on se meemimallikin joka käsittelee erilaisten ajatusmallien yleistymistä vertaamalla niitä viruksien leviämiseen.

        Dawkinsin itsekkään geenin idea onkin tyypillinen ajatusvirus ja raflaavalta kuullostava idea jolle ei ole minkäänlaista tieteellistä perustetta eikä se idea ole edes syntynyt tieteellisen metodin kautta eikä sitä pysty edes mitenkään falsifioimaan joten kyseessä on puhdas metafysikaalinen ja filosofinen mielipide tieteen valepuvussa kuten sinunkin aloituksesi tässä ketjussa.

        Ernst Mayr oli varmaan ihan oikeassa kritisoidessaan Dawkinsia ja esim. Stephen Jay Gouldin nykyisen evoteorian kritiikki lienee myöskin hyvinkin paikkansapitävää.

        Geenikeskeinen evoteoria on aika kökkö esitys eikä oikeasti selitä paljon mitään. Siinä on vähän sama ongelma kuin alkuräjähdysmallissa eli se on vain reduktionistisen materialismin uskomukseen sopiva idea mutta ei oikeasti edes tieteellinen malli vaan aika puhdasta metafysiikkaa.

        Melkein mikä tahansa selitys kuullostaa hienolta ja fiksulta kun sitä vertaa esim. nuoren maan kreationismiin ja kannattaa suhtautua aika skeptisesti sellaiseen "tieteeseen" joka yrittää pönkittää kantaansa hyökkäämällä uskontojen käsityksiä tai oikeammin niiden uskontojen käsityksistä luotuja olkiukkoja vastaan. Kyllä tieteen pitää pysyä pystyssä omilla ansioillaan.

        Belisario


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei kai nyt kukaan täyspäinen oikeasti etsi luotettavaa tietoa suomi24:n tiedepalstalta. Wikipediakin on paljon parempi ja luotettavampi tietolähde jos on niin laiska ettei vaivaudu itse mitään kirjoja lukemaan ja muodostamaan niiden pohjalta oman mielipiteensä.

        Yritin vain vähän provoilla keskustelua joten ihan ihan huvin vuoksi voisit edes yrittää saada minua luopumaan ajattelustani vai pelkäätkö (taas) joutuvasi alakynteen väittelyssä.

        Ei se Dawkinsin "itsekkään geenin" mallikaan perustu tieteelliseen tutkimukseen vaan on vain hänen tutkijan arvovaltaan perustuvaa filosofista spekulaatiota ja kannattaa myös muistaa että Dawkinsilla on se meemimallikin joka käsittelee erilaisten ajatusmallien yleistymistä vertaamalla niitä viruksien leviämiseen.

        Dawkinsin itsekkään geenin idea onkin tyypillinen ajatusvirus ja raflaavalta kuullostava idea jolle ei ole minkäänlaista tieteellistä perustetta eikä se idea ole edes syntynyt tieteellisen metodin kautta eikä sitä pysty edes mitenkään falsifioimaan joten kyseessä on puhdas metafysikaalinen ja filosofinen mielipide tieteen valepuvussa kuten sinunkin aloituksesi tässä ketjussa.

        Ernst Mayr oli varmaan ihan oikeassa kritisoidessaan Dawkinsia ja esim. Stephen Jay Gouldin nykyisen evoteorian kritiikki lienee myöskin hyvinkin paikkansapitävää.

        Geenikeskeinen evoteoria on aika kökkö esitys eikä oikeasti selitä paljon mitään. Siinä on vähän sama ongelma kuin alkuräjähdysmallissa eli se on vain reduktionistisen materialismin uskomukseen sopiva idea mutta ei oikeasti edes tieteellinen malli vaan aika puhdasta metafysiikkaa.

        Melkein mikä tahansa selitys kuullostaa hienolta ja fiksulta kun sitä vertaa esim. nuoren maan kreationismiin ja kannattaa suhtautua aika skeptisesti sellaiseen "tieteeseen" joka yrittää pönkittää kantaansa hyökkäämällä uskontojen käsityksiä tai oikeammin niiden uskontojen käsityksistä luotuja olkiukkoja vastaan. Kyllä tieteen pitää pysyä pystyssä omilla ansioillaan.

        Belisario

        <<...vai pelkäätkö (taas) joutuvasi alakynteen väittelyssä.<<

        Kukapa sen kissanhännän nostaisi, jos ei kissa itse.

        Noudatan tieteellistä tutkimusta. Se on parasta ja luotettavinta tietoa, jota on saatavilla. En ole huomannut, että filosofista pohdintaa, uskonnollista perinnettä tai common senseä pidettäisiin tieteellisesti ajattelevien keskuudessa parempana.


      • Anonyymi
        al-jabr kirjoitti:

        <<...vai pelkäätkö (taas) joutuvasi alakynteen väittelyssä.<<

        Kukapa sen kissanhännän nostaisi, jos ei kissa itse.

        Noudatan tieteellistä tutkimusta. Se on parasta ja luotettavinta tietoa, jota on saatavilla. En ole huomannut, että filosofista pohdintaa, uskonnollista perinnettä tai common senseä pidettäisiin tieteellisesti ajattelevien keskuudessa parempana.

        Nyt vaihdoit taas tapasi mukaan puheenaihetta. Ketjun aihe käsitteli biologisen valinnan kohdetta ja Dawkinsin mallia.

        "Noudatan tieteellistä tutkimusta. "

        Se ei oikein näy missään viesteissäsi jotka ovat pääsääntöisesti äärimmäisen huonosti perusteltua julistusta ja kuullostaa lähinnä jonkinlaiselta itsesuggestiolta jolla yrität vakuuttaa ensi sijassa itsesi.

        "Se on parasta ja luotettavinta tietoa, jota on saatavilla. "

        Dawkinsin tapauksessa kyse on lähinnä maailmankatsomuksellisesta propagandasta joka perustuu hänen uskomusjärjestelmäänsä.

        Suurin osa tieteestä on hyvin subjektiivista ja perustuu uskomusjärjestemien (Kuhnin paradigma) ehdollistamiseen koulutuksen kautta. Kun jatkuvasti toistellaan itselle ja muille tiettyjä uskomuksia niin se todellisuus alkaa näyttää niiden uskomusten mukaiselta.

        Parapsykologia taitaa olla niitä harvoja tieteenaloja joissa käytetään säännöllisesti kolmoissokkometodia koska huomattu että tutkijan uskomukset, oletukset ja intention vaikuttavat voimakkaasti kokeeellisten testien tuloksiin ja toistettavuuteen.

        Todennäköisesti suurin osa ellei lähes kaikki nykytieteen tulokset osoittautuisivat hyvin todennäköisesti paikkansapitämättömäksi jos muillakin tieteen aloilla otettaisiin käyttöön kaksois- tai kolmoissokkokoejärjestelyt.

        Ns. todellisuuden ja havaitsijan välillä vallitsee hyvin voimakas takaisinkytkentä eli tieteellinen metodi ja tieteen tulokset ovat pohjimmiltaan äärimmäisen subjektiivisia ihan samalla tavalla kuin kaikki muukin inhimillinen ja sosiaalinen toiminta. Se mitä kutsutaan tieteeksi on hyvin usein vain systemaattista itsepetosta.

        "En ole huomannut, että filosofista pohdintaa, uskonnollista perinnettä tai common senseä pidettäisiin tieteellisesti ajattelevien keskuudessa parempana."

        Et huomaa koska et halua tiedostaa että kaiken tieteenkin pohjalla on aina joitain filosofisia oletuksia ja havaintojen tulkintoja.

        Se sinun "tieteellisesti ajattelu" on vain reduktionistisen materialismin uskomusjärjestelmän kautta ajattelemista ja itse asiassa jo siinä mitä pidetään yleisesti ns. tieteellisenä metodina on mukana paljon oletuksia todellisuudesta jotka eivät aika selkeästi pidä paikkaansa kuin korkeintaan satunnaisesti joissain harvoissa erikoistapauksissa ja tiettyihin uskomuksiin ehdollistettujen tutkijoiden mielikuvituksessa.

        "Mielikuvitus hallitsee maailmaa" (Napoleon Bonaparte)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nyt vaihdoit taas tapasi mukaan puheenaihetta. Ketjun aihe käsitteli biologisen valinnan kohdetta ja Dawkinsin mallia.

        "Noudatan tieteellistä tutkimusta. "

        Se ei oikein näy missään viesteissäsi jotka ovat pääsääntöisesti äärimmäisen huonosti perusteltua julistusta ja kuullostaa lähinnä jonkinlaiselta itsesuggestiolta jolla yrität vakuuttaa ensi sijassa itsesi.

        "Se on parasta ja luotettavinta tietoa, jota on saatavilla. "

        Dawkinsin tapauksessa kyse on lähinnä maailmankatsomuksellisesta propagandasta joka perustuu hänen uskomusjärjestelmäänsä.

        Suurin osa tieteestä on hyvin subjektiivista ja perustuu uskomusjärjestemien (Kuhnin paradigma) ehdollistamiseen koulutuksen kautta. Kun jatkuvasti toistellaan itselle ja muille tiettyjä uskomuksia niin se todellisuus alkaa näyttää niiden uskomusten mukaiselta.

        Parapsykologia taitaa olla niitä harvoja tieteenaloja joissa käytetään säännöllisesti kolmoissokkometodia koska huomattu että tutkijan uskomukset, oletukset ja intention vaikuttavat voimakkaasti kokeeellisten testien tuloksiin ja toistettavuuteen.

        Todennäköisesti suurin osa ellei lähes kaikki nykytieteen tulokset osoittautuisivat hyvin todennäköisesti paikkansapitämättömäksi jos muillakin tieteen aloilla otettaisiin käyttöön kaksois- tai kolmoissokkokoejärjestelyt.

        Ns. todellisuuden ja havaitsijan välillä vallitsee hyvin voimakas takaisinkytkentä eli tieteellinen metodi ja tieteen tulokset ovat pohjimmiltaan äärimmäisen subjektiivisia ihan samalla tavalla kuin kaikki muukin inhimillinen ja sosiaalinen toiminta. Se mitä kutsutaan tieteeksi on hyvin usein vain systemaattista itsepetosta.

        "En ole huomannut, että filosofista pohdintaa, uskonnollista perinnettä tai common senseä pidettäisiin tieteellisesti ajattelevien keskuudessa parempana."

        Et huomaa koska et halua tiedostaa että kaiken tieteenkin pohjalla on aina joitain filosofisia oletuksia ja havaintojen tulkintoja.

        Se sinun "tieteellisesti ajattelu" on vain reduktionistisen materialismin uskomusjärjestelmän kautta ajattelemista ja itse asiassa jo siinä mitä pidetään yleisesti ns. tieteellisenä metodina on mukana paljon oletuksia todellisuudesta jotka eivät aika selkeästi pidä paikkaansa kuin korkeintaan satunnaisesti joissain harvoissa erikoistapauksissa ja tiettyihin uskomuksiin ehdollistettujen tutkijoiden mielikuvituksessa.

        "Mielikuvitus hallitsee maailmaa" (Napoleon Bonaparte)

        Luonnontieteiden tuloksien nimittäminen "reduktionistiseksi materialismiksi" ei muuta sitä, että ne perustuvat tutkimuksiin ja ovat parasta ja luotettavinta saatavissa olevaa tietoa. Filosofinen tuumailu puolestaan johtaa näennäistietoon.

        Käsittääkseni kysymys valinnan kohteesta ei ole biologiassa lopullisesti vielä ratkennut, joten olet ottanut varaslähdön, kun katsot minun valinneen Dawkinsin hypoteesin.

        <<...vai pelkäätkö (taas) joutuvasi alakynteen väittelyssä.<<

        Vakiintumattomat henkilöt, jotka tarjoavat palstalle mietteitänsä, suhtautuvat asiaan, kuin olisi kyse jostakin henkilökohtaisesta kilpailusta. Ei ole. Me, jotka tuomme esiin tieteessä oikeaksi havaittua tietoa, emme tuo omaamme, emmekä pyri kilpailuun, vaan tuomaan testattua tietoa ideologisen sotkun joukkoon.

        Tieteellistä kantaa havaitsen palstoilla noudattavan monen muunkin kuin itseni. Mainittakoon nimimerkki kekek-kekek.
        .


      • Anonyymi
        al-jabr kirjoitti:

        Luonnontieteiden tuloksien nimittäminen "reduktionistiseksi materialismiksi" ei muuta sitä, että ne perustuvat tutkimuksiin ja ovat parasta ja luotettavinta saatavissa olevaa tietoa. Filosofinen tuumailu puolestaan johtaa näennäistietoon.

        Käsittääkseni kysymys valinnan kohteesta ei ole biologiassa lopullisesti vielä ratkennut, joten olet ottanut varaslähdön, kun katsot minun valinneen Dawkinsin hypoteesin.

        <<...vai pelkäätkö (taas) joutuvasi alakynteen väittelyssä.<<

        Vakiintumattomat henkilöt, jotka tarjoavat palstalle mietteitänsä, suhtautuvat asiaan, kuin olisi kyse jostakin henkilökohtaisesta kilpailusta. Ei ole. Me, jotka tuomme esiin tieteessä oikeaksi havaittua tietoa, emme tuo omaamme, emmekä pyri kilpailuun, vaan tuomaan testattua tietoa ideologisen sotkun joukkoon.

        Tieteellistä kantaa havaitsen palstoilla noudattavan monen muunkin kuin itseni. Mainittakoon nimimerkki kekek-kekek.
        .

        "Luonnontieteiden tuloksien nimittäminen "reduktionistiseksi materialismiksi" ei muuta sitä, että ne perustuvat tutkimuksiin ja ovat parasta ja luotettavinta saatavissa olevaa tietoa."

        Ns. tieteellinen tieto on hyvin harvoin tarpeeksi hyvää, täydellistä ja luotettavaa tärkeiden ja olennaisten valintojen ja päätösten tekemiseen.

        Loogis-matemaattinen metodi johtaa takuuvarmasti hölynpölyyn ja syötteessä eli oletuksissa ja tulkinnoissa on virheitä ja puutteita (roskaa sisään ja roskaa ulos kuten tietotekniikassa).

        Intuitio tuottaa usein parhaan lopputuloksen ja se tieteen metodi taas kelpaa lähinnä vain sen intuition tulosten testaamiseen verifiointiin ja perusteluihin. Ilman toimivaa intuitiota se tiede on vain pelkkää hakuammuntaa kuten itsekin erään toisen ketjun viestissä totesit.

        "Filosofinen tuumailu puolestaan johtaa näennäistietoon."

        Pitää paikkansa ja kaikessa tieteessä on aina mukana myös filosofinen komponentti eli ne kunkin tieteen alan perusoletukset ja havaintojen tulkinnat. Suurin osa nykyisestä tieteen tiedosta on hyvin todennäköisesti näennäistietoa.

        "Käsittääkseni kysymys valinnan kohteesta ei ole biologiassa lopullisesti vielä ratkennut, joten olet ottanut varaslähdön, kun katsot minun valinneen Dawkinsin hypoteesin."

        Onko mikään tieteellinen kysymys lopullisesti ratkennut. Lopulliset totuudet eivät ylipäätänsä kuulu tieteeseen eikä edes filosofiaan. Itse yritän välttää kaikkea uskomista ja sokeaa luottamista mihinkään lähteeseen.

        "Vakiintumattomat henkilöt, jotka tarjoavat palstalle mietteitänsä, suhtautuvat asiaan, kuin olisi kyse jostakin henkilökohtaisesta kilpailusta. "

        Itse näytät kovasti yrittävän vakiintua täällä seikkailemalla vähintään kolmella rekisteröidyllä nikillä viime aikoina (Al-jabr, Firwdasi ja Kyöpelit). Muistaakseni joskus haukuit minua multinikiksi.... :D

        "Ei ole. Me, jotka tuomme esiin tieteessä oikeaksi havaittua tietoa, emme tuo omaamme, emmekä pyri kilpailuun, vaan tuomaan testattua tietoa ideologisen sotkun joukkoon."

        Se oli lähinnä vitsi ja vihje että voisit edes yrittää keskustella siitä itse ketjun aiheesta. Kilpailusta ei ole kyse. Ilmeisesti haluat keskustella vain samanmielisten kanssa.

        Keskusteluissa ei todellakaan ole olennaista väittelyn voittaminen eikä väittelyn välttely vaan erilaisten näkökulmien esille tuominen ja sen ymmärtäminen että keskustelun ei ole tarkoituskaan johtaa mihinkään lopulliseen ratkaisuun vaan ymmärryksen ja ajattelutapojen laajentumiseen ja monipuolistumiseen.

        Itse suhtaudun aika kriittisesti kaikkeen tieteenä esitettyyn ja koulutusjärjestelmien globaalin rappion seurauksena akateeminen yhteisö on muuttunut viimeisen 50 v aikana selkeästi laadullisesti heikompaan suuntaan ja muuttunut jonkinlaiseksi kulttimaiseksi ryhmäajatteluksi.

        Pyrin myös välttämään kaikkea uskomista ja mielelläni kyseenalaistan kaikki vallitsevat käsitykset ja katson mitä muita vaihtoehtoja on olemassa valtavirtatieteelle.

        Muistutan että itse kirjoitit aloituksessasi:

        "Päätelmäni on puhtaasti spekulatiivinen ilman kokeita. "

        "Tieteellistä kantaa havaitsen palstoilla noudattavan monen muunkin kuin itseni. Mainittakoon nimimerkki kekek-kekek. "

        Kekek-kekek kirjoittelee täällä yleensä yhden lauseen kommentteja eli toistaa papukaijamaisesti omaksumiaan näkemyksiä kuten sinäkin. Jumalan_kumous. planeetta ja järkisyitä nimimerkeillä oli sentään jotain kunnon yritystä keskusteluun mukana.

        Belisario


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Luonnontieteiden tuloksien nimittäminen "reduktionistiseksi materialismiksi" ei muuta sitä, että ne perustuvat tutkimuksiin ja ovat parasta ja luotettavinta saatavissa olevaa tietoa."

        Ns. tieteellinen tieto on hyvin harvoin tarpeeksi hyvää, täydellistä ja luotettavaa tärkeiden ja olennaisten valintojen ja päätösten tekemiseen.

        Loogis-matemaattinen metodi johtaa takuuvarmasti hölynpölyyn ja syötteessä eli oletuksissa ja tulkinnoissa on virheitä ja puutteita (roskaa sisään ja roskaa ulos kuten tietotekniikassa).

        Intuitio tuottaa usein parhaan lopputuloksen ja se tieteen metodi taas kelpaa lähinnä vain sen intuition tulosten testaamiseen verifiointiin ja perusteluihin. Ilman toimivaa intuitiota se tiede on vain pelkkää hakuammuntaa kuten itsekin erään toisen ketjun viestissä totesit.

        "Filosofinen tuumailu puolestaan johtaa näennäistietoon."

        Pitää paikkansa ja kaikessa tieteessä on aina mukana myös filosofinen komponentti eli ne kunkin tieteen alan perusoletukset ja havaintojen tulkinnat. Suurin osa nykyisestä tieteen tiedosta on hyvin todennäköisesti näennäistietoa.

        "Käsittääkseni kysymys valinnan kohteesta ei ole biologiassa lopullisesti vielä ratkennut, joten olet ottanut varaslähdön, kun katsot minun valinneen Dawkinsin hypoteesin."

        Onko mikään tieteellinen kysymys lopullisesti ratkennut. Lopulliset totuudet eivät ylipäätänsä kuulu tieteeseen eikä edes filosofiaan. Itse yritän välttää kaikkea uskomista ja sokeaa luottamista mihinkään lähteeseen.

        "Vakiintumattomat henkilöt, jotka tarjoavat palstalle mietteitänsä, suhtautuvat asiaan, kuin olisi kyse jostakin henkilökohtaisesta kilpailusta. "

        Itse näytät kovasti yrittävän vakiintua täällä seikkailemalla vähintään kolmella rekisteröidyllä nikillä viime aikoina (Al-jabr, Firwdasi ja Kyöpelit). Muistaakseni joskus haukuit minua multinikiksi.... :D

        "Ei ole. Me, jotka tuomme esiin tieteessä oikeaksi havaittua tietoa, emme tuo omaamme, emmekä pyri kilpailuun, vaan tuomaan testattua tietoa ideologisen sotkun joukkoon."

        Se oli lähinnä vitsi ja vihje että voisit edes yrittää keskustella siitä itse ketjun aiheesta. Kilpailusta ei ole kyse. Ilmeisesti haluat keskustella vain samanmielisten kanssa.

        Keskusteluissa ei todellakaan ole olennaista väittelyn voittaminen eikä väittelyn välttely vaan erilaisten näkökulmien esille tuominen ja sen ymmärtäminen että keskustelun ei ole tarkoituskaan johtaa mihinkään lopulliseen ratkaisuun vaan ymmärryksen ja ajattelutapojen laajentumiseen ja monipuolistumiseen.

        Itse suhtaudun aika kriittisesti kaikkeen tieteenä esitettyyn ja koulutusjärjestelmien globaalin rappion seurauksena akateeminen yhteisö on muuttunut viimeisen 50 v aikana selkeästi laadullisesti heikompaan suuntaan ja muuttunut jonkinlaiseksi kulttimaiseksi ryhmäajatteluksi.

        Pyrin myös välttämään kaikkea uskomista ja mielelläni kyseenalaistan kaikki vallitsevat käsitykset ja katson mitä muita vaihtoehtoja on olemassa valtavirtatieteelle.

        Muistutan että itse kirjoitit aloituksessasi:

        "Päätelmäni on puhtaasti spekulatiivinen ilman kokeita. "

        "Tieteellistä kantaa havaitsen palstoilla noudattavan monen muunkin kuin itseni. Mainittakoon nimimerkki kekek-kekek. "

        Kekek-kekek kirjoittelee täällä yleensä yhden lauseen kommentteja eli toistaa papukaijamaisesti omaksumiaan näkemyksiä kuten sinäkin. Jumalan_kumous. planeetta ja järkisyitä nimimerkeillä oli sentään jotain kunnon yritystä keskusteluun mukana.

        Belisario

        Nikillä kekek-kekek on taito sanoa ytimekkäästi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Luonnontieteiden tuloksien nimittäminen "reduktionistiseksi materialismiksi" ei muuta sitä, että ne perustuvat tutkimuksiin ja ovat parasta ja luotettavinta saatavissa olevaa tietoa."

        Ns. tieteellinen tieto on hyvin harvoin tarpeeksi hyvää, täydellistä ja luotettavaa tärkeiden ja olennaisten valintojen ja päätösten tekemiseen.

        Loogis-matemaattinen metodi johtaa takuuvarmasti hölynpölyyn ja syötteessä eli oletuksissa ja tulkinnoissa on virheitä ja puutteita (roskaa sisään ja roskaa ulos kuten tietotekniikassa).

        Intuitio tuottaa usein parhaan lopputuloksen ja se tieteen metodi taas kelpaa lähinnä vain sen intuition tulosten testaamiseen verifiointiin ja perusteluihin. Ilman toimivaa intuitiota se tiede on vain pelkkää hakuammuntaa kuten itsekin erään toisen ketjun viestissä totesit.

        "Filosofinen tuumailu puolestaan johtaa näennäistietoon."

        Pitää paikkansa ja kaikessa tieteessä on aina mukana myös filosofinen komponentti eli ne kunkin tieteen alan perusoletukset ja havaintojen tulkinnat. Suurin osa nykyisestä tieteen tiedosta on hyvin todennäköisesti näennäistietoa.

        "Käsittääkseni kysymys valinnan kohteesta ei ole biologiassa lopullisesti vielä ratkennut, joten olet ottanut varaslähdön, kun katsot minun valinneen Dawkinsin hypoteesin."

        Onko mikään tieteellinen kysymys lopullisesti ratkennut. Lopulliset totuudet eivät ylipäätänsä kuulu tieteeseen eikä edes filosofiaan. Itse yritän välttää kaikkea uskomista ja sokeaa luottamista mihinkään lähteeseen.

        "Vakiintumattomat henkilöt, jotka tarjoavat palstalle mietteitänsä, suhtautuvat asiaan, kuin olisi kyse jostakin henkilökohtaisesta kilpailusta. "

        Itse näytät kovasti yrittävän vakiintua täällä seikkailemalla vähintään kolmella rekisteröidyllä nikillä viime aikoina (Al-jabr, Firwdasi ja Kyöpelit). Muistaakseni joskus haukuit minua multinikiksi.... :D

        "Ei ole. Me, jotka tuomme esiin tieteessä oikeaksi havaittua tietoa, emme tuo omaamme, emmekä pyri kilpailuun, vaan tuomaan testattua tietoa ideologisen sotkun joukkoon."

        Se oli lähinnä vitsi ja vihje että voisit edes yrittää keskustella siitä itse ketjun aiheesta. Kilpailusta ei ole kyse. Ilmeisesti haluat keskustella vain samanmielisten kanssa.

        Keskusteluissa ei todellakaan ole olennaista väittelyn voittaminen eikä väittelyn välttely vaan erilaisten näkökulmien esille tuominen ja sen ymmärtäminen että keskustelun ei ole tarkoituskaan johtaa mihinkään lopulliseen ratkaisuun vaan ymmärryksen ja ajattelutapojen laajentumiseen ja monipuolistumiseen.

        Itse suhtaudun aika kriittisesti kaikkeen tieteenä esitettyyn ja koulutusjärjestelmien globaalin rappion seurauksena akateeminen yhteisö on muuttunut viimeisen 50 v aikana selkeästi laadullisesti heikompaan suuntaan ja muuttunut jonkinlaiseksi kulttimaiseksi ryhmäajatteluksi.

        Pyrin myös välttämään kaikkea uskomista ja mielelläni kyseenalaistan kaikki vallitsevat käsitykset ja katson mitä muita vaihtoehtoja on olemassa valtavirtatieteelle.

        Muistutan että itse kirjoitit aloituksessasi:

        "Päätelmäni on puhtaasti spekulatiivinen ilman kokeita. "

        "Tieteellistä kantaa havaitsen palstoilla noudattavan monen muunkin kuin itseni. Mainittakoon nimimerkki kekek-kekek. "

        Kekek-kekek kirjoittelee täällä yleensä yhden lauseen kommentteja eli toistaa papukaijamaisesti omaksumiaan näkemyksiä kuten sinäkin. Jumalan_kumous. planeetta ja järkisyitä nimimerkeillä oli sentään jotain kunnon yritystä keskusteluun mukana.

        Belisario

        <<Itse näytät kovasti yrittävän vakiintua täällä seikkailemalla vähintään kolmella rekisteröidyllä nikillä viime aikoina (Al-jabr, Firwdasi ja Kyöpelit). Muistaakseni joskus haukuit minua multinikiksi.... :D<<

        Koko luettelo on Firdawsi, Enkidu, al-Jabr, kuivilla.toistaiseksi, niiku.kyöpeli ja niiku sillee. Olen käyttänyt myös lukuisia muita, mutta olen jo hukannut ne mielestäni ja niiden salasanat.

        <<Hakīm Abu'l-Qāsim Firdawsī Tūsīn eli Ferdowsi oli persialainen runoilija, joka kirjoitti persiankielisten kansojen kansalliseepoksen "Shahnamehanben ". Shahnameh on persialaisen kirjallisuuden klassikko ja eräiden lähteiden mukaan Ferdowsilta kului sen kirjoittamiseen 35 vuotta. Wikipedia<<

        <<Kuoli: 1020, Tous, Iran<<

        https://www.google.com/search?client=avast&q=firdawsi

        Minulla oli korkea kunnia nähda Firdawsin keskiaikainen käsikirjoitus Dušanben kirjastossa Tadžkistanissa. Kirjastonhoitaja oli suunnatonna innostuksesta.

        Enkidu oli Urukin kuninkaan, Gilgameshin, seuralainen ja palvelija, aseenkantaja ja ystävä tämän seikkailuretkillä etsiessään elämälle takoitusta. Enkidu oli karvainen alkuihminen vähän kuin sarjakuvan Takku tai Raamatun Johannes Kastaja.

        al-Jabr oli keskiajalla etevä matemaatikko ja tähtitieteilijä, loistava tiedemies.

        Nikillä "kuivilla toistaiseksi" olen keskutellut alkoholismista asianomaisella palstalla.

        niiku.kyöpeli on leikkisämpi, mutta jos sen tieteellisyyttä niiku epäillään, niin se suuttuu ja huuteelee kelmeänä yönä puskista vertahyytävällä ja narisevalla äänellä, et buuuu.uuu, niet surkuhöpisijä kamaloituu perusteellisesti. Ja se on sille ihan oikein, mitäs tuli inttämään skeidaa.

        niiku.sille ottaa vähän rennommin, mut tieteellisyydestä sekään ei tingi rahtuakaan.

        Sinulla tuntuu olevan parempi muisti. En muista, olisinko nimitellyt sinua multinikiksi.


    • Anonyymi

      Survival of the fittest. Most suited. Ekologiseen koteloon. Ympäristöön. Rikas vs köyhä. Oppinut vs pimennossa pidetty. Mukaan otettu vs syrjitty. Valehtelija vs uskova. Huijaaja vs reilu (yhteismaan ongelma | tragedy of commons). Jos elää kuplassa vieraslaji voi tuhota. Amerikan intiaanit ja eurooppalaiset.

      Ympäristö esim. opettava ja opettaa oikeat asiat (esim. tiedon jakaminen, tietoon pääsy, tarvittavat resurssit toteutukseen). On ravintoa ja ei kilpailua. Kehitys/suunta tyssää kun ei ole ongelmia. Tai muuttuu syöväksi eli erittää selviytä muiden kustannuksella (jotkut yhtiöt). Ei älykkyyttä (kritiikkiä, tietoa, historiaa, faktaa, huonoja ratkaisuja, toistoa, kulutusta) tai valkosoluja (valvontaa tuhoaa syövän, saattaa olla kaapattu tai tietämätön jolloin syöpä senkun tekee mitä lystää)

      Luonnon lait (ympäristö) on maksimi.
      Suosittelen tietämään paljon oleellista jotta onnistuu.
      Raha/valta/syöpä sallii mediocracy. Elämme rikkaiden näpeissä. Ei ole tietoa kaikilla! Kuinka saada ruokaa, vettä, asuntoja, teknologiaa. Valtaan pääsee kun tekee rahaa. Tietämättömät äänestää rahalla markkinoitua. Äänestää pienestä joukosta, muka vapaa valinta. Valittu on rahan armoilla ja tietää vain rahalla maksetut asiat.

    • Niikkini infokello ilmoitti, että minulle oli Anonyymi lähettänyt tänään klo 9.41 viestin tälle palstalle, mutta ei ollut. Liekö sisältänyt törkeyksiä ja joku poistattanut?

    • Dawkinsin "Itsekäs geeni" kirjan nimihän oli tahallisen raflaava, ja tarkoituksena oli ilmeisesti tuoda uutta näkökulmaa periytymisjuttuihin.

      Eli, että me ja muutkin eliöt olemme itseasiassa vain geenien kantajia, yhdenlaisia robotteja, lyhytikäisiä, vain varjoja häilyväisiä, kun taas geenit itsessään ovat melkeinpä ikuisia, "tosiolevaisia", vaikkakin muuttuvaisia siltikin.

      • Asiaa käsittämättömälle nimitys on jopa liikaa. Kuvittelevat, kuin Dawkins olisi tarkoittanut geenillä olevan tahto, ja yrittävät pontevasti kumota teoriaa tällä perusteella.

        Tosiasiassahan Dawkins puhuu geenikombinaation synnystä vain kausaalista tietä valinnan kautta, eikä omista geenille minkäänlaista pyrkimystä.

        Ulkopuolisen on vaikea käsittää, että vaikutus on kausaalinen, ja päämäärähakuinen syy on vain aivoissa syntynyt erehdys.


      • Anonyymi
        al-jabr kirjoitti:

        Asiaa käsittämättömälle nimitys on jopa liikaa. Kuvittelevat, kuin Dawkins olisi tarkoittanut geenillä olevan tahto, ja yrittävät pontevasti kumota teoriaa tällä perusteella.

        Tosiasiassahan Dawkins puhuu geenikombinaation synnystä vain kausaalista tietä valinnan kautta, eikä omista geenille minkäänlaista pyrkimystä.

        Ulkopuolisen on vaikea käsittää, että vaikutus on kausaalinen, ja päämäärähakuinen syy on vain aivoissa syntynyt erehdys.

        "Asiaa käsittämättömälle nimitys on jopa liikaa. Kuvittelevat, kuin Dawkins olisi tarkoittanut geenillä olevan tahto, ja yrittävät pontevasti kumota teoriaa tällä perusteella."

        Dawkins itse kertoo että eräs tuon kirjan kustantajista ehdotti että kirjan nimi oliisi pitänyt olla "Kuolematon geeni" ja D. itse oli sillä kannalla tässä haastattelussa.

        https://www.youtube.com/watch?v=j9p2F2oa0_k

        Suuri osa geenistöstämme on yhteistä jo miljoonia vuosia eläneiden lajien kanssa (myös bakteerien) ja monien lajien välillä vallitsee horisontaalista geeninsiirtoa.

        Geeneillä ei ole tahtoa, ei älyä eikä myöskään havaintokykyä. Luonnonvalinta ei myöskään vaikuta suoraan geeneihin eikä edes geeniryhmiin vaan ainoastaan karsii elinkelvottomat yksilöt.

        Geenit ovat bioalgoritmeja mutta eivät itsessään mitenkään aktiivisia tai kausaalisia vaan ikäänkuin sen biologisen lajin rakennuspiirrustukset. Luonnonvalinnan taas voi ymmärtää kausaaliseksi vaikutukseksi.

        "Ulkopuolisen on vaikea käsittää, että vaikutus on kausaalinen, ja päämäärähakuinen syy on vain aivoissa syntynyt erehdys."

        Päämäärähakuisuus liittyy kaikkiin eliöyksilöihin (elossasälyminen ja lisääntyminen lienee yleisimmät päämäärät kaikilla eliöillä).

        Huomattavasti Dawkinsin mallia kehittyneempi malli on ns. laajennettu evoluution synteesi:

        https://en.wikipedia.org/wiki/Extended_evolutionary_synthesis

        joka pyrkii välttämään monet 1930-luvulla syntyneen geenikeskeisen mallin ongelmat.

        Omasta mielestäni todellinen ymmärrys biologiasta ja evoluutiosta on vielä hyvin kaukana.

        Mm. fyysikko Erwin Schrödinger luennossaan ja kirjassaan 'What is life' jo 1940-luvulla esitti että entropia ja nimenomaan entropiaa vastaan taisteleminen eli negentropia on hyvin olennaista kaikessa elävässä luonnossa. Elävät oliot ylläpitävät rakennettaan aineenvaihdunnan kautta.

        Kelpoisuutta lisäävien geenimutaatioiden nykyinen selitys eli kopiointivirheet on myöskin hyvin epäuskottava oletus. Genomissa on varsin hyvä virheenkorjaus joten sukusoluissa tapahtuu harvoin mutaatioita.

        Geenimutaatio voi tapahtua (nykyisen käsityksen mukaan) vain yhdessä yksilössä kerrallaan ja välttämättä sen yksilön muu genomi ei ole mitenkään erityisen kelpoinen lisääntymisen kannalta joten joku harvinainen hyödyllinen mutaatio voi tyssätä siihen ilman jälkeläisiä.

        Itse luulen että mutaatiot ovat koko lajin yksilöiden välillä synkronioistu useihin yksilöihin samanaikaisesti vaikuttava muutos jonka päämäärä on uusiin olosuhteisiin sopeutuminen ja jos ympäristöolosuhteet pysyvät pitkään stabiileina niin lajin genomin muutosta ei edes tarvita ja jotkut lajit voivat säilyä genomiensa suhteen stabiileina miljoonia vuosia.

        Rupert Sheldraken idea muotoresonanssista lienee ollut edellä aikaansa kun se 1980-luvulla esitettiin ensimmäisen kerran vaikka senkin ajattelun taustalla oli mm. C.H. Waddington (- 1975) joka oli epigeneettisen mallin kehittäjä.

        Belisario


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Asiaa käsittämättömälle nimitys on jopa liikaa. Kuvittelevat, kuin Dawkins olisi tarkoittanut geenillä olevan tahto, ja yrittävät pontevasti kumota teoriaa tällä perusteella."

        Dawkins itse kertoo että eräs tuon kirjan kustantajista ehdotti että kirjan nimi oliisi pitänyt olla "Kuolematon geeni" ja D. itse oli sillä kannalla tässä haastattelussa.

        https://www.youtube.com/watch?v=j9p2F2oa0_k

        Suuri osa geenistöstämme on yhteistä jo miljoonia vuosia eläneiden lajien kanssa (myös bakteerien) ja monien lajien välillä vallitsee horisontaalista geeninsiirtoa.

        Geeneillä ei ole tahtoa, ei älyä eikä myöskään havaintokykyä. Luonnonvalinta ei myöskään vaikuta suoraan geeneihin eikä edes geeniryhmiin vaan ainoastaan karsii elinkelvottomat yksilöt.

        Geenit ovat bioalgoritmeja mutta eivät itsessään mitenkään aktiivisia tai kausaalisia vaan ikäänkuin sen biologisen lajin rakennuspiirrustukset. Luonnonvalinnan taas voi ymmärtää kausaaliseksi vaikutukseksi.

        "Ulkopuolisen on vaikea käsittää, että vaikutus on kausaalinen, ja päämäärähakuinen syy on vain aivoissa syntynyt erehdys."

        Päämäärähakuisuus liittyy kaikkiin eliöyksilöihin (elossasälyminen ja lisääntyminen lienee yleisimmät päämäärät kaikilla eliöillä).

        Huomattavasti Dawkinsin mallia kehittyneempi malli on ns. laajennettu evoluution synteesi:

        https://en.wikipedia.org/wiki/Extended_evolutionary_synthesis

        joka pyrkii välttämään monet 1930-luvulla syntyneen geenikeskeisen mallin ongelmat.

        Omasta mielestäni todellinen ymmärrys biologiasta ja evoluutiosta on vielä hyvin kaukana.

        Mm. fyysikko Erwin Schrödinger luennossaan ja kirjassaan 'What is life' jo 1940-luvulla esitti että entropia ja nimenomaan entropiaa vastaan taisteleminen eli negentropia on hyvin olennaista kaikessa elävässä luonnossa. Elävät oliot ylläpitävät rakennettaan aineenvaihdunnan kautta.

        Kelpoisuutta lisäävien geenimutaatioiden nykyinen selitys eli kopiointivirheet on myöskin hyvin epäuskottava oletus. Genomissa on varsin hyvä virheenkorjaus joten sukusoluissa tapahtuu harvoin mutaatioita.

        Geenimutaatio voi tapahtua (nykyisen käsityksen mukaan) vain yhdessä yksilössä kerrallaan ja välttämättä sen yksilön muu genomi ei ole mitenkään erityisen kelpoinen lisääntymisen kannalta joten joku harvinainen hyödyllinen mutaatio voi tyssätä siihen ilman jälkeläisiä.

        Itse luulen että mutaatiot ovat koko lajin yksilöiden välillä synkronioistu useihin yksilöihin samanaikaisesti vaikuttava muutos jonka päämäärä on uusiin olosuhteisiin sopeutuminen ja jos ympäristöolosuhteet pysyvät pitkään stabiileina niin lajin genomin muutosta ei edes tarvita ja jotkut lajit voivat säilyä genomiensa suhteen stabiileina miljoonia vuosia.

        Rupert Sheldraken idea muotoresonanssista lienee ollut edellä aikaansa kun se 1980-luvulla esitettiin ensimmäisen kerran vaikka senkin ajattelun taustalla oli mm. C.H. Waddington (- 1975) joka oli epigeneettisen mallin kehittäjä.

        Belisario

        <<Päämäärähakuisuus liittyy kaikkiin eliöyksilöihin (elossasälyminen ja lisääntyminen lienee yleisimmät päämäärät kaikilla eliöillä).<<

        Sen paremmin "elävällä" kuin muullakaan materialla ei ole päämäärähakuisia syitä. Sopeuma näyttää huolimattomasti tarkastellen päämäärähakuiselta eli teleologiselta eli finalistiselta. Todellinen syy on kuitenkin ekolokeron aiheuttama kausaalinen syy.

        Antiikin aikana, keskiajalla, filosofioissa ja kristinuskon piirissä myöhemminkin on finaalisiin syihin ollut usko, mutta ei ole nykyisessä luonnontieteessä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Asiaa käsittämättömälle nimitys on jopa liikaa. Kuvittelevat, kuin Dawkins olisi tarkoittanut geenillä olevan tahto, ja yrittävät pontevasti kumota teoriaa tällä perusteella."

        Dawkins itse kertoo että eräs tuon kirjan kustantajista ehdotti että kirjan nimi oliisi pitänyt olla "Kuolematon geeni" ja D. itse oli sillä kannalla tässä haastattelussa.

        https://www.youtube.com/watch?v=j9p2F2oa0_k

        Suuri osa geenistöstämme on yhteistä jo miljoonia vuosia eläneiden lajien kanssa (myös bakteerien) ja monien lajien välillä vallitsee horisontaalista geeninsiirtoa.

        Geeneillä ei ole tahtoa, ei älyä eikä myöskään havaintokykyä. Luonnonvalinta ei myöskään vaikuta suoraan geeneihin eikä edes geeniryhmiin vaan ainoastaan karsii elinkelvottomat yksilöt.

        Geenit ovat bioalgoritmeja mutta eivät itsessään mitenkään aktiivisia tai kausaalisia vaan ikäänkuin sen biologisen lajin rakennuspiirrustukset. Luonnonvalinnan taas voi ymmärtää kausaaliseksi vaikutukseksi.

        "Ulkopuolisen on vaikea käsittää, että vaikutus on kausaalinen, ja päämäärähakuinen syy on vain aivoissa syntynyt erehdys."

        Päämäärähakuisuus liittyy kaikkiin eliöyksilöihin (elossasälyminen ja lisääntyminen lienee yleisimmät päämäärät kaikilla eliöillä).

        Huomattavasti Dawkinsin mallia kehittyneempi malli on ns. laajennettu evoluution synteesi:

        https://en.wikipedia.org/wiki/Extended_evolutionary_synthesis

        joka pyrkii välttämään monet 1930-luvulla syntyneen geenikeskeisen mallin ongelmat.

        Omasta mielestäni todellinen ymmärrys biologiasta ja evoluutiosta on vielä hyvin kaukana.

        Mm. fyysikko Erwin Schrödinger luennossaan ja kirjassaan 'What is life' jo 1940-luvulla esitti että entropia ja nimenomaan entropiaa vastaan taisteleminen eli negentropia on hyvin olennaista kaikessa elävässä luonnossa. Elävät oliot ylläpitävät rakennettaan aineenvaihdunnan kautta.

        Kelpoisuutta lisäävien geenimutaatioiden nykyinen selitys eli kopiointivirheet on myöskin hyvin epäuskottava oletus. Genomissa on varsin hyvä virheenkorjaus joten sukusoluissa tapahtuu harvoin mutaatioita.

        Geenimutaatio voi tapahtua (nykyisen käsityksen mukaan) vain yhdessä yksilössä kerrallaan ja välttämättä sen yksilön muu genomi ei ole mitenkään erityisen kelpoinen lisääntymisen kannalta joten joku harvinainen hyödyllinen mutaatio voi tyssätä siihen ilman jälkeläisiä.

        Itse luulen että mutaatiot ovat koko lajin yksilöiden välillä synkronioistu useihin yksilöihin samanaikaisesti vaikuttava muutos jonka päämäärä on uusiin olosuhteisiin sopeutuminen ja jos ympäristöolosuhteet pysyvät pitkään stabiileina niin lajin genomin muutosta ei edes tarvita ja jotkut lajit voivat säilyä genomiensa suhteen stabiileina miljoonia vuosia.

        Rupert Sheldraken idea muotoresonanssista lienee ollut edellä aikaansa kun se 1980-luvulla esitettiin ensimmäisen kerran vaikka senkin ajattelun taustalla oli mm. C.H. Waddington (- 1975) joka oli epigeneettisen mallin kehittäjä.

        Belisario

        Mainittakoon vielä biologiaa tuntemattomille, että haaveilu "muotoresonanssista" kuuluu samaan sarjaan kuin maagiset ei-aineelliset kentät, jotka olisivat synnyttäneet ajattelun ja luoneet aineellisen maailma.


      • Anonyymi
        al-jabr kirjoitti:

        Mainittakoon vielä biologiaa tuntemattomille, että haaveilu "muotoresonanssista" kuuluu samaan sarjaan kuin maagiset ei-aineelliset kentät, jotka olisivat synnyttäneet ajattelun ja luoneet aineellisen maailma.

        "Sen paremmin "elävällä" kuin muullakaan materialla ei ole päämäärähakuisia syitä. "

        Entäs jos kaikki ns. materia on jossain mielessä elävää ja myös päämäärähakuista?

        Ylipäätänsä muiden olioiden päämäärähakuisuus päätellään niiden käytöksestä suhteessa omaan kokemusmaailmaan. Päämäärä sinänsä ei tietenkään voi olla aistien objektina.

        Tietyissä olosuhteissa plasma voi alkaa käyttäytyä biologisen olion tavoin.

        https://www.newscientist.com/article/dn4174-plasma-blobs-hint-at-new-form-of-life/

        "Todellinen syy on kuitenkin ekolokeron aiheuttama kausaalinen syy."

        Minkälainen ekolokero aiheuttaa lisääntymisen ja elossasäilymisen?

        "Mainittakoon vielä biologiaa tuntemattomille, että haaveilu "muotoresonanssista" kuuluu samaan sarjaan kuin maagiset ei-aineelliset kentät,"

        Mainittakoon myös että Shekdraken idea muotoresonanssista on täysin testattavissa oleva hypoteesi ja sitä on myös testattu käytännössä.

        Jos Sheldraken malli pitää paikkansa niin jollain vieraalla mutta elinolosuhteiden suhteen samankaltaisella planeetalla on geenettisesti samanlainen eliöstö kuin täälä vaikka niiden planeettojen välillä ei olisi koskaan tapahtunut vuorovaikutusta.

        Ufojen avaruusöilliäiset voivat olla geneettisiä serkkujamme ja esim. muinaisen Sumerin ja Egyptin ns. jumalat olivat ihmisenkaltaisia mutta suurempia kooltaan ja elivät jopa tuhansia ellei kymmeniä tuhansia vuosia (sekä Egyptin että Sumerin kuninkaiden listat jumalista puolijumaliin ja lopuksi ihmishallitsijoihin).

        Muotoresonanssi pätee myös oppimisen suhteen eli jos esim. rotat yhdessä labrassa oppivat jonkun taidon niin muissa labroissa ne rotat oppivat saman taidon nopeammin kuin aikaisemmin.

        "Antiikin aikana, keskiajalla, filosofioissa ja kristinuskon piirissä myöhemminkin on finaalisiin syihin ollut usko, mutta ei ole nykyisessä luonnontieteessä."

        Nykyään "luonnontieteellisesti" ajattelevat voivat käyttää geenejään sopivana syntipukkina omille mokilleen ja näin pääsevät ainakin omasta mielestään luistamaan kaikesta vastuusta omien tekemisestensä suhteen.... :D

        "maagiset ei-aineelliset kentät, jotka olisivat synnyttäneet ajattelun ja luoneet aineellisen maailma."

        Esim. kvanttifysiikan lomittuminen ja tunnelointi ovat 1800-luvun (juntti-)materialismin kannalta aika maagisia selityksiä kun taas geenien kopiointivirheet evoluution kausaalisena syynä lähinnä vain pelkästään hyvin typerä ja epäuskottava selitysyritys.

        Max Planckin mukaan tiede kehittyy yhdet hautajaiset kerrallaan. Kun Dawkinsista ja hänen hengenheimolaisistaan päästään vihdoin eroon niin tiedeyhteisölle avautuu taas mahdollisuus edistyä biologian ja evoluution ymmärtämisen suhteen. Siinä välissä tietenkin varmaan sekoillaan muodikkaasti supertietokoneiden simulaatioiden ja tekoälyn kanssa jonkun aikaa.

        Belisario


    • Onko krokodiili sosiaalinen vai ei?

      Nyt kun taas NG kanavalla näytettiin gnuita ylittämässä jokea ja krokodiilejä väijymässä niitä, kävi ilmeiseksi, että samassa paikassa väijyvä useampi krokodiili hyötyy toisistaan.

      Kun yksinäinen krokodiili saa gnusta kiinni, tämä voi rimpuilla irti helpommin. Mutta jos sen yhden krokon tarraamisen kiinni jälkeen gnusta ottaa kiinni toinen ja kolmaskin, on todennäköisempää, että ainakin joku krokoista saa saaliin, vaikka ne siitä tappelisivatkin.

      Krokot voivat siis ikäänkuin harrastaa yhteistoimintaa vahingossa ja aivan tarkoittamattaan.

      Evoluution kannalta tässä on tietenkin merkittävää se, että kuinka eläinten yhteistoiminta ja sosiaalisuus on syntynyt: vahingossa ja sivutuotteena itsekkyydestä.

    • Ei voine kysyä, onko jonkin lajin strategia sosiaalinen vai ei, vaan mikä on lajin sosiaalisuuden aste. On vaikea löytää esimerkki täydestä epäsosiaalisuudesta. Onko edes sellaista? Ihminen on kuitenkin sosiaalisempi kuin krokodiili.

      Geenin menestymiseen lienee kolme strategiaa: a) suora kilpailu, siis epäsosiaalinen strategia, b) kilpailu lajitoverien avustama, siis sosiaalinen strategia ja c) sukulaisen auttaminen eli nepotismi. Kaikki strategiat ovat egoistisia, koska ne tuottavat omien geenien tai niiden kaltaisten pysymistä tai runsastumista populaatiossa.

    • Anonyymi

      Jos Dawkinsin näkemys olisi totta, niin valtaosa eläimistä lisääntyisi kloonaamalla.

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      107
      2705
    2. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      30
      2375
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      21
      2270
    4. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      102
      1846
    5. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      114
      1600
    6. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      167
      1324
    7. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      277
      1138
    8. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      71
      1014
    9. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      80
      1004
    10. Omalääkäri hallituksen utopia?

      Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha
      Maailman menoa
      178
      930
    Aihe