Olen jo pidemmän aikaa seurannu kuinka pikku hiljaa meiltä suomalaisilta riistetään oma menneisyys kulttuuri ja tavat.
Historian tunneilla pikku koululaisille syötetään muka Euroopan historiaa, mutta kummasti tästä unohdetaan miltei kokonaan oman isänmaamme tapahtumat sekä muiden sukulais kulttuureihimme (entiset neuvostoliiton maat euroopan alueella) kuuluvien maiden tapahtumat ja saammekin lukea vain keski-euroopan "mahtavien" maiden tapahtumista, sodista ja valtakuntien vaihdoista.
Toki on on hyvä tietää sen aikaisen tunnetun maailman tapahtumista, mutta voisihan samalla kertoa mitä meidän esi-isillemme tapahtui samoihin aikoihin millaista kulttuuria, uskontoa tai vaikeuksia täällä oli kulloinkin, sillä ainakin minusta ihmiselle olisi tärkeämpää tietää enemmän oman kansansa kohtaloista kuin muiden.
Eikä päättäjille riitä pelkästään se että emme tunne omaa menneisyyttämme kunnolla vaan myös nykyisyys on tuhottava jollain tavalla ja mikä olisikaan sen parempi kohde kuin ruoka kulttuurimme.
Nykyisin kun menee kauppaan ja vilkaiseekin valmis- tai säilykeruokiin niin löytää thai-, intialaista-, kiinalaista- sekä italialaistapataa tai keittoa. onhan toki hyllyillä tarjolla myös tuttuja kotimaisia kotiruokia, mutta kuka niistä välittää kun mainokset telvisiossa toitottavat jatkuvasti uusista helpoista ja herkullisista valmisruuista joilla voit tuoda kaukomaat suoraan kotiisi.
Entäs jos ajattelisit lähteä ulos syömään. Kaupunkiemme kadut ovat täynnä pizzeriotia, kebapeja ja hampurilais-paikkoja, missä ovat kyltit suomalaista kotiruokaa tarjolla, mistä muualta kuin kotoota saa enää lautasellista hernekeittoa, läskisoosia tai perunamuusia ja kokoliha kastia.
Eikä se vielä tähänkään lopu. Kun muodikkaat naisten lehdet kirjoittelevat "uusista" etnisistä vaihto ehto hodoista jotka on tuotu kaukomailta tuliaisiksi niin omat viimeiset kupparimme, kansan parantajat ja yrttien taitajat kuolevat kotonaan vieden kaiken sen taidon ja tiedon mukanaan manan majoille tai tuonelan virttaan..
Ja kun yhä useammat läsimaistuneet ihmiset vaihtavat muotivirtausten mukana uskontoaan milloin hinduiksi, budha-uskoviksi tai muslimeiksi, niin meidän kulttuuriimme jo pitkään kuuluneet kristin uskon pyhätöt kaikuvat tyhjyyttään tai lahoavat huollon puutteessa ja jos välttämättä tahtoo etnistä uskoa etsiä niin kuinka olisi oma kansan uskomme ahteineen, lempoineen, tapion emäntineen jne.
Siis miksi me annamme eurooppalaisten ja amerikkalaisten suuryritysten ja hallitusten jyrätä alleen meidän suomalaisen sielun ja sisun sekä halun olla täällä pohjolan perä konnuilla rauhassa ja sovussa itsemme, luonnon ja muun maailman kanssa aiheuttamatta huolta muille tai turhaa riitaa muiden kanssa. Olemmehan me jo monen sukupolven ajan pärjänneet politiikalla olla hedelmällisessä yhteityössä muiden maiden kanssa ilman puolueellisia kantoja.
Historian tunneilla pikku koululaisille syötetään muka Euroopan historiaa, mutta kummasti tästä unohdetaan miltei kokonaan oman isänmaamme tapahtumat sekä muiden sukulais kulttuureihimme (entiset neuvostoliiton maat euroopan alueella) kuuluvien maiden tapahtumat ja saammekin lukea vain keski-euroopan "mahtavien" maiden tapahtumista, sodista ja valtakuntien vaihdoista.
Toki on on hyvä tietää sen aikaisen tunnetun maailman tapahtumista, mutta voisihan samalla kertoa mitä meidän esi-isillemme tapahtui samoihin aikoihin millaista kulttuuria, uskontoa tai vaikeuksia täällä oli kulloinkin, sillä ainakin minusta ihmiselle olisi tärkeämpää tietää enemmän oman kansansa kohtaloista kuin muiden.
Eikä päättäjille riitä pelkästään se että emme tunne omaa menneisyyttämme kunnolla vaan myös nykyisyys on tuhottava jollain tavalla ja mikä olisikaan sen parempi kohde kuin ruoka kulttuurimme.
Nykyisin kun menee kauppaan ja vilkaiseekin valmis- tai säilykeruokiin niin löytää thai-, intialaista-, kiinalaista- sekä italialaistapataa tai keittoa. onhan toki hyllyillä tarjolla myös tuttuja kotimaisia kotiruokia, mutta kuka niistä välittää kun mainokset telvisiossa toitottavat jatkuvasti uusista helpoista ja herkullisista valmisruuista joilla voit tuoda kaukomaat suoraan kotiisi.
Entäs jos ajattelisit lähteä ulos syömään. Kaupunkiemme kadut ovat täynnä pizzeriotia, kebapeja ja hampurilais-paikkoja, missä ovat kyltit suomalaista kotiruokaa tarjolla, mistä muualta kuin kotoota saa enää lautasellista hernekeittoa, läskisoosia tai perunamuusia ja kokoliha kastia.
Eikä se vielä tähänkään lopu. Kun muodikkaat naisten lehdet kirjoittelevat "uusista" etnisistä vaihto ehto hodoista jotka on tuotu kaukomailta tuliaisiksi niin omat viimeiset kupparimme, kansan parantajat ja yrttien taitajat kuolevat kotonaan vieden kaiken sen taidon ja tiedon mukanaan manan majoille tai tuonelan virttaan..
Ja kun yhä useammat läsimaistuneet ihmiset vaihtavat muotivirtausten mukana uskontoaan milloin hinduiksi, budha-uskoviksi tai muslimeiksi, niin meidän kulttuuriimme jo pitkään kuuluneet kristin uskon pyhätöt kaikuvat tyhjyyttään tai lahoavat huollon puutteessa ja jos välttämättä tahtoo etnistä uskoa etsiä niin kuinka olisi oma kansan uskomme ahteineen, lempoineen, tapion emäntineen jne.
Siis miksi me annamme eurooppalaisten ja amerikkalaisten suuryritysten ja hallitusten jyrätä alleen meidän suomalaisen sielun ja sisun sekä halun olla täällä pohjolan perä konnuilla rauhassa ja sovussa itsemme, luonnon ja muun maailman kanssa aiheuttamatta huolta muille tai turhaa riitaa muiden kanssa. Olemmehan me jo monen sukupolven ajan pärjänneet politiikalla olla hedelmällisessä yhteityössä muiden maiden kanssa ilman puolueellisia kantoja.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onnea! En ole vähään aikaan lukenut yhtä masentavaa ja tuskallista tekstiä. Lukukokemusta ei tehnyt tuskalliseksi vain se, että kirjoitusvirheitä oli runsaasti. Et selvästikkään näytä osaavan yhdyssanasääntöjä. Kirjoituksesi pursuaa katkeruutta, jota ei vain yksinkertaisesti jaksa kuunnella, saati lukea.
Suomen historia on sen verran niukka, että yksi lukiokurssikin on liikaa sen käsittelyyn. Suomen historiassa nyt ei vain ole mitään kummallista tai omalaatuista. Myöskään ruokakulttuurissamme ei ole kehumista. Kuka jaksaa läskisoosia syödä? Ainoa aarre historiassamme on kirjallisuus.
Kysymys ei olekaan siitä onko maamme historia erityisen loistokas vai ei. Niin tai näin, se on kuitenkin meidän historiaamme, ja tuskin kenellekään tekee pahaa tietää mitkä asiat ovat tehneet meistä sitä mitä nyt olemme. Ei ole mitenkään haitaksi tuntea muidenkin kansojen historiaa, mutta säälittävää on jos peruskoululainen luulee Suomen itsenäistyneen 60-luvulla tai jotain vastaavaa.
Ja mitä tulee alkuperäiseen kirjoitukseen, tuota minäkin olen miettinyt. Joissakin maamme kouluissa on mm. kielletty leijonakorujen ja muiden vastaavien kansallisten symbolien käyttö, koska ne mukamas ovat rasistisia symboleita. Eli sen sijaan, että nuorille kerrottaisiin kyseisten symbolien oikeasta merkityksestä, opettajat lähtevätkin mukaan rasististen yksilöiden viitoittamalle tielle ja selittävät nuo symbolit rasistisiksi. Väkisin tulee mieleen onko tuossakin taustalla joku EU:n taholta keksitty ajatus että kun nuorten päihin on iskostettu että kansallissymbolien käyttö on maahanmuuttajia kohtaan vihamielistä, nuo tunnukset voidaankin surutta heittää romukoppaan ja ihmiset eivät enää tunne yhteyttä omiin juuriinsa, vaan kaikista tulee vain yhtä euromassaa, jotka vannovat sinikeltaisen tähtilipun nimeen. Myönnän, ehkä hieman kärjistettyä mutta tuollaista tulee pohdittua.
On se toki ikävää jos kulttuurit tuhoutuvat, mutta nuoria ei vain voida opettaa pitämään historiastamma jos se ei heitä kiinnosta. Yleissivistys on tärkeä asia, sehän on selvä. Mihin vedetään raja isänmaallisten symboolien käytössä? On muistettava että nationalismiin liittyy myös vahva negatiivinen puoli, johon liittyy muiden kulttuurien halveksunta. En kuitenkaan tarkoita, että nationalismi olisi aina tätä, ja EU:n sisälläkin on kansalliskiihkoilijoita. Maan kunnioitus on eri asia kuin kiihkoilu. On myös totta, että leijonasymbolia käyttävät useimmiten uusnatsit, joten pelko ei ole aivan turhaa. Itse leijonasymbolilla tuskin on mitään tekemistä kansallissosialismin kanssa, mutta varuillaan on oltava, jotta nuorista ei sitä kayttäessä tule kansalliskiihkoilijoita.
Kannan kaulallani hopeista leijonaa ylpeydellä. Olen ylpeä siitä, että olen suomalainen. En ole rasisti, vaikka jotkut ovat niin haukkuneet - vain riipukseni takia. Minusta pakolaiset ja muut maahanmuuttajat ovat tervetulleita. Raja siihenkin kuitenkin täytyy jossain vaiheessa vetää. Meillä on omastakin takaa köyhyyttä ja näistä ihmisistä täytyisi myös huolehtia. Jos jollain pakolaisella on tosiaan kotimaassaan hengenvaaraa taikka haluaa tulla tänne töihin, niin tervetuloa. Mutta elintasopakolaiset on palautettava takaisin seuraavalla lennolla. Samoin ne jotka eivät kunnioita Suomen lakia.
voikuinka pilkun piip, kun jaksaa vain kirjoitus virheisiin takertua, Oletkos koskaan kuullu lukihäiriöstä...
Lukion itsekin käyneenä tiedän kyllä mitä tu huikaisevan ihana suomen historiaa käsittelevä kurssi sisältää.. jälleen aloitetaan siitä kun ruotsalaiset tuli suomeen sitten raapaistaan pikkasen pintaa ja hupsis venäjä jyrääkin jo yli ja muutama sivu eteenpäin ja ollaan jo itsenäisiä ja sitten raapaisu sisällis sodasta ja loppu kurssi käsitellään talvi- ja jatkosotaa.. en toki tahdo vähätellä näiden kohtalokkaiden vuosien merkitystä on onni asua "vielä" vapaassa maassa jonka omat vaarimme ja isämme ovat meille taistelleet..
Mutta kuka onkaan unohtanut ne muinaiset esi-isämme ne joiden elämästä emme tiedä vieläkään juurikaan mitään. Ne jotka elivät viikinkien aikaan. Ne jotka jättivät perinnökseen maankätköihin mitä upeimpia koruja ja mitä kauniimpia lauluja kansallis eeppokseemme, teokseen josta kumpuaa se todellinen suomalaisuuden ääni ja voima.. Kuinka moni onkaan todella lukenut Kalevalaa? Teosta joka vain mainitaan ohimennen ja silloin tällöin äidinkielen tunneilla...
Ja kyllähän meidän ruokakulttuuriimme kuuluu todellisia helmiä kuten erilaiset juustot ja mitä moninaisemmat uuni- ja vispipuurot.. Joita ulkomaalaisetkin kehuvat ja tuottavat suomesta.
Niin kuten jo sanoin on muitakin koruja/tunnuksia joita voi kantaa ylpeydellä ilman että kukaan leimaa ihmistä heti rasistiksi tai muuhun ryhmittyvään kuuluvaksi. Nimittäin kalevalakoruja..
Itse ainakin kannan näitä koruja ylpeydellä, uhkuvathan ne primitiivistä ja korutonta kauneutta ja voisin kyllä sanoa että kyllä ne on helppo tunnistaa suomalaisiksi koruiksi tai kansallissymboleiksi.