Valkoisten johto siirtyi tammikuussa 1918 Vaasaan, johti sodan voittoon ja palasi toukokuun alussa Helsinkiin.
Punaisille jäi Helsinki. Huhtikuun alussa johto pakeni Viipuriin ja sitten Venäjälle.
Siellä tappelivat keskenään, kunnes Stalin teloitti pääosan.
Punaisille jäi Helsinki. Huhtikuun alussa johto pakeni Viipuriin ja sitten Venäjälle.
Siellä tappelivat keskenään, kunnes Stalin teloitti pääosan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Valkoiset toimivat vastuullisesti.
Punikit aloittivat tahallisen hävityksen maaliskuussa tajuttuaan häviönsä.
Punikit haaveilivat kostosodasta, kunnes sen aika tuli 1939.
Silloin oli punikkeja niin vähän jäljellä, että Kuusisen hallitusta oli vaikea saada kokoon.
Erikoista oli myös, että kaikkian 1400:sta punaupseerista löytyi Kuusisen armeijakunnan riveihin vain 90!
Stalin teki oikein kun teloitti rikolliset, juopottelivat Suomen valtion rahoilla.
Kyllä ne olivat 1930-luvulla jo uskollisia neuvostokansalaisia.Se vaan ei auttanut, kun passissa luki kansallisuus:Suomi.
Vaasassa Mannerheim johti aluksi maaherran virastosta, sitten siirtyi Ylihärmään johtamaan aseriisuntaa ja lopuksi Seinäjoelle. Junalla oli kätevää siirtyä aina painopisteen mukaan. Lopuksi päädyttiin Mikkeliin.
Olihan se melkoinen voitto. Kolme katovuotta 1923, 1928 ja 1929. Kyösti Kalliolta 65 miljoonan markan katokorvaukset ihmisiä tappaneille ja helpotuksia maksuihin torppareille ja muille pienviljelijöille. 20-luvulla voittajat olisivat kuolleet nälkään ilman Neuvostoliitosta tuotua viljaa.
Vuosina 1923, 1928 ja 1929 ei ollut enää torppareita vaan kaikki oli saaneet lunastaa torppansa itselleen.
Pientila oli paljon mukavampi kuin punainen kolhoosi, joten voitto oli todella merkitävä!
"20-luvulla voittajat olisivat kuolleet nälkään ilman Neuvostoliitosta tuotua viljaa."
Valehtelet. NL:ssa oli pysyvä nälänhätä kulakkivainojen ja kolhoosijärjestelmään siirtymisen takia.
Suomessa oli kyllä niukkaa varsin Pohjois- ja Itä-Suomen köyhillä alueilla.
Ulkomaankaupan kasvaessa metsätyöt kasvattivat vähitellen ansioita.
Neuvostoliiton tulevilla alueilla oli tasan yksi nälänhätä 1920-luvulla vuonna 1921. Ihan turha luoda mielikuvaa jostakin rikkaasta lännestä ja köyhästä idästä 1920-luvun Suomessa. Pohjanmaallahan 20-luvulla Maalaisliitto auttoi Ivar Kreugeria ajamaan alas tulitikkuteollisuuden, koska se uhkasi viedä isänniltä orjat. Onneksi Neuvostoliiton vaatimuksesta oli isäntien päästettävä köyhäkin vaurastumaan. Väinö Linnakin lähti Honkolan kartanon rengin eli orjan paikalta sotien jälkeen Tampereelle. Neuvostoliiton olisi piänyt vielä kieltää suomalaisilta ja omiltaan suolstosyöpää ja keliakiaa aiheuttavan viljan kulutus kokonaan. Kekkoslovakiassahan ruisleipää sai vielä mainostetaa terveystuotteena.
Velaksi saivat mökin rotiskonsa eli olivat velkatorppareita. Suolistosyöpää, diabetesta ja keliakiaa niidenkin tuottama Suomen kansalle aiheutti. Närpiön kurkkujakin järjettömämpi Suomen maatalouden idea on ehkä aikomus tuottaa maidon ylituotannosta korvaava raaka-aine muoville. Antaisivat ahneet pirut edes hormoonilehmiensä ylituptannon köyhille. Punakaartilaiset aina pohtivat 1918 aikoiko ison talon isäntä pistää karjansa lihoiksi. Neuvostoliitossahan tunnetusti kulakit teurastivat karjansq kostoksi omaisuuden takavarikoimisesta.
Ainahan isännät ovat tuota tehneet. Tampereelle perustettiin 1921 Sarvis Oy. Sarvis Oy teki galatiittimuovia maidon raaka-aineesta kaseiinista. Isännät yrittävät tänä päivänä esittää muoviksi muuttuvan maidon ylituotannon olevan hormooneilla pilattua maitoa, 1920-luvulla ei ollut Suomen maataloudessa vidlä hormooneja.