Kalevassa olin 25.5.2019 koko aukean juttu sotakiihkoilija Mannerheimista, joka olisi 1919 halunnut valloittaa Pietarin Suomen armeijalla, joka oli jo 1918 päässyt veren makuun täällä Suomessa lahtaamalla venäläisiä ja suomalaisia tuhansittain. Diktatuuria kannattanut M oli pettynyt kun hänet äänestettiin sivuraiteelle tasavaltaa ja rauhaa tehtäessä. Bolshevikkien vallankumous olisi kenties kaatunut selustahyökkäykseen kun muut valkoiset kenraalit ahdistivat sitä joka puolelta lähinnä Englannin tukemina. Suunnitelma oli Suomen kannalta kehno, koska valkoiset kenraalit halusivat Suomen liitettäväksi takaisin Venäjään. Siis bolsevikkien tunnustama itsenäisyys olisi mennyt saman tien. Semmoinen "itsenäisyysmies" se Mannerheim siis pohjimmiltaan oli.
Näin Kaleva:
"Mannerheim halusi itsenäistyneen Suomen hyökkäävän heti Pietariin – vastusti jyrkästi demokratiaa"
KOTIMAA 25.5.2019 8:00
ILARI TAPIO
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/mannerheim-halusi-itsenaistyneen-suomen-hyokkaavan-heti-pietariin-vastusti-jyrkasti-demokratiaa/820716/
"Suomen sata vuotta täyttävä tasavaltainen hallitusmuoto oli kesän 1919 äärioloissa viisas kompromissi. Presidentin ja eduskunnan taitavasti tasapainotetut valtasuhteet olivat omiaan luomaan vakautta ja yhteishenkeä sekä estämään levottomuuksia. Valtionhoitaja Mannerheim pisti kuitenkin tiukasti hanttiin. Hän olisi vienyt Suomen mukaan Venäjän sisällissotaan."
Näin Kaleva:
"Mannerheim halusi itsenäistyneen Suomen hyökkäävän heti Pietariin – vastusti jyrkästi demokratiaa"
KOTIMAA 25.5.2019 8:00
ILARI TAPIO
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/mannerheim-halusi-itsenaistyneen-suomen-hyokkaavan-heti-pietariin-vastusti-jyrkasti-demokratiaa/820716/
"Suomen sata vuotta täyttävä tasavaltainen hallitusmuoto oli kesän 1919 äärioloissa viisas kompromissi. Presidentin ja eduskunnan taitavasti tasapainotetut valtasuhteet olivat omiaan luomaan vakautta ja yhteishenkeä sekä estämään levottomuuksia. Valtionhoitaja Mannerheim pisti kuitenkin tiukasti hanttiin. Hän olisi vienyt Suomen mukaan Venäjän sisällissotaan."
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kirgiisi-palvelijako vei uskottavuuden?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Uralin_perhonen
Oliko se kirgiisi- "palvelija" syynä uskottavuuskriisiin?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Uralin_perhonen
Mannerheim ei aloittanut tai julistanut ainoatakaan sotaa pitkän uransa aikana.
...eikä voittanut!
Kuka siis voitti Mannerheimin vuosien 1918 tai 1944-45 sodissa?
Halu ei ole teko!
Minäkin haluaisin mersun, mutta silti vain Ladalla ajelen!
Meneekö Kalevalla huonosti?
》》Meneekö Kalevalla huonosti?《《
Tämä sama kokoaukean kokoinen artikkeli ilmestyi kaikissa saman konsernin lehdissä viime viikkojen aikana.
Kaleva
Ilkka
Satakunnan kansa
Turun sanomat
Forssan lehti
Lännen media
Kainuun sanomat
Lapin kansa
Pohjalainen
Keskisuomalainen
Etelä-Saimaan sanomat
Tuskinpa edes sinunlaisesi olivat olleet tarpeeksi tyhmiä lähtemään vapaaehtoisesti Petrogradin kimppuun. Suomen useita eri piirejä kiinnostivat Inkeriä enemmän Kuolan niemimaa ja Itä-Karjala.
Ainakin Maalaisliittolaiset lahtari halusivat innolla Pietariin hurmejuhliin. Ja samaan aikaan käytiin heimosotina tunnettuja hyökkäyksiä pitkin itärajaa aina Petsamoa myöten.
Tässä on aikansa Maalaisliittolaisuutta ja / tai KePulaisuuttaa äärimilleen vietynä: Santeri Alkion kannatti Pietarin hävitystä maan tasalle! Santeri Alkion, tuon kepulaisuuden pyhän isän, mielestä tuo "aasialaisen kupan ja venäläisen mädätyksen haiseva pesä" oli hävitettävä maan tasalle! Sehän oli miljoonakaupunki jo tuolloin...
Martti Ahti: Salaliiton ääriviivat, sivu 131. Lähteenä tuossa Ahdin väitöskirjassa näyttää olevan alkion päiväkirja 10.3.1919!
Martti Ahdin toisessa kirjassa, Ryssänvihassa, kerrotaan Santeri Alkiosta sellaisia asioita mitä hänestä ei yleisesti tiedetä. Alkion sai Kaila kiihotettua hyvin ankaraksi ryssänupseerien vihaajaksi, oikein nro 1, ja Alkio saikin paljon "aikaan" sillä saralla. Aika radikaali tuntuu olleen 1918 tapahtumien aikaan.
Martti Ahti: Ryssänvihassa Elmo Kaila. Aktivistin, asevoimien harmaan eminenssin ja Akateemisen Karjala-Seuran johtajan elämäkerta 1988-1935. WSOY, Porvoo 1999. 554 s.
Santeri Alkio oli myymässä suomalaisia punavankeja orjiksi Saksaan kalikaivoksille 1918
http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2010/08/30/vanrikki-nappulan-historiankurssi/
"Kun maassa oli lähes 100 000 punavankia, se oli valtava huolto-ongelma. Kokoomus ja maalaisliitto keksivät sellaisenkin hankkeen, että myydään vankeja orjiksi Saksaan kalikaivoksille. Erityisen innokas orjakauppias oli maalaisliiton johtaja Santeri Alkio."
Niistä päiväkirjoista löytyy erikoinen juttu:
Antiikkikauppias myi matkalaukullisen tarkkoja muistiinpanoja Esko Aholle. Santeri Alkion keväällä löytyneet päiväkirjat toimitetaan kirjaksi
Valtiomies, kirjailija Santeri Alkion (1862-1930) päiväkirjojen löytyminen on melkoinen sensaatio. Runsaat sata mustaa vahakantista vihkoa kuvaavat hänen mietteitään ja tapahtuminen kuvauksia 1880-luvun alusta kuolinviikolle asti. Alkio kirjoitti päiväkirjaa aluksi katkelmallisemmin ja 1910-luvun alusta systemaattisesti.
Päiväkirjat tuovat uutta tietoa keskusta-maalaisliiton ideologin, kansanedustajan, ministerin, nuorisoseuramiehen, kirjailijan ja sanomalehtimiehen elämästä. Valtiollisesti kiinnostavin vuosien 1917-1922 välinen aika on tosin kuvattu jo vuonna 1951 mikrofilmille. Filmit ovat valtionarkistossa.
Merkittävä osa aineistosta jätettiin Alkion pojan Paavo Alkion toivomuksesta kuvaamatta, koska hän halusi, että mikrofilmille talletetaan ainoastaan virallisempi osa hänen isänsä elämästä. Myöhempien vuosien päiväkirjamerkinnät tuovat esiin myös vanhan Alkion ahdistukset ja suhteet perheeseen.
Antiikkivälittäjän kautta Aholle
Päiväkirjat olivat keväällä siirtyneet Alkion jälkipolvilta antiikkivälittäjälle, joka tajusi niiden merkityksen. Hän otti yhteyttä Sitran yliasiamieheen, keskustan ex-puheenjohtajaan Esko Ahoon. Aho ei aluksi uskonut, että kyse on aidoista aineistosta, koska hän luuli niiden olevan jo arkistoissa.
Antiikkikauppias kuskasi ruskeaan matkalaukkuun pakatut vihkot Aholle ja yhdessä professori Kari Hokkasen kanssa he totesivat, että kyse on aidoista päiväkirjoista. Aho päätti pelastaa materiaalin ostamalla sen omiin nimiinsä.
Aho myi päiväkirjat samalla summalla sanomalehti Ilkkaa lähellä olevalle Etelä-Pohjanmaan lehtiseuralle. Ilkan päätoimittaja Matti Kalliokoski suunnittelee, että päiväkirjojen kiinnostavimmista kohdista toimitetaan kirja. Kalliokosken arvion mukaan sopiva julkaisuajankohta olisi vuonna 2012, jolloin tulee kuluneeksi 150 vuotta Alkion syntymästä. Päiväkirjat tulevat myös tutkijoiden käyttöön.
Hokkanen on jo alustavasti tutustunut aineistoon. Hän kertoo päiväkirjojen tuovan paljon lisävalaistusta esimerkiksi Alkion suhtautumista Lapuan-liikkeeseen ja Aulis J. Alasen Alkiosta vuonna 1976 julkaisemaan elämänkertaan.
Julkaistu 23.9.2008
Onnistut jo alkukappaleella todistamaan, ettet ole vakavasti otettava keskustelija:
"Ainakin Maalaisliittolaiset lahtari halusivat innolla Pietariin hurmejuhliin. Ja samaan aikaan käytiin heimosotina tunnettuja hyökkäyksiä pitkin itärajaa aina Petsamoa myöten."
Meinaatko ettei tuo ole totta?
HEH! Ja 'Loka-Laitinen' lähteenä. Nooh se sopii sinun tasoiselle 'historiotsijalle'.