Lämmön siirtyminen II

Et ilmeisesti usko omia silmiäsi? Käypä mittaamassa infrapunamittarilla auton ikkunan lämpötila kun se on huurtumassa. Vertaa sitä sitten siihen, mitä ilman lämpötilaa mittaava tavallinen lämpömittari kertoo samassa paikassa.

Tämä on varsin perustason oppikirja-asiaa ja kuka tahansa voi nämä asiat kokeilla aivan itsekin.

Säteilyn osalta noilla mittauksilla ei liene merkitystä, myös ilmakehä säteilee ulospäin ja viilenee, säteilemällä maan pinta ei kuitenkaan voi viiletä niin paljon että ilmakehä alkaa sitä lämmittää,
nettolämpö kulkee vain yhteen suuntaan.

Haihtuminen tuli heti mieleen, vaikka edellä muuan asiantuntija sanoi että lämpö ei siirry termodynamiikan mukaan sillä tavalla, kuivien aavikoiden haihdunta taas hieman tökkii, siellähän maaperään päinvastoin tiivistyy vesihöyryä.
Löytyisikö jotain esimerkiksi ilman liikkeestä, auringon lämmittävän vaikutuksen loputtua myös konvektio ja ilman liike pinnalta ylöspäin loppuu, tai muuttuu tai jotain sen kaltaista kuten termiikkitoiminnan lakkaaminen.

Anonyymi kirjoitti:

Säteilyn osalta noilla mittauksilla ei liene merkitystä, myös ilmakehä säteilee ulospäin ja viilenee, säteilemällä maan pinta ei kuitenkaan voi viiletä niin paljon että ilmakehä alkaa sitä lämmittää,
nettolämpö kulkee vain yhteen suuntaan.

Haihtuminen tuli heti mieleen, vaikka edellä muuan asiantuntija sanoi että lämpö ei siirry termodynamiikan mukaan sillä tavalla, kuivien aavikoiden haihdunta taas hieman tökkii, siellähän maaperään päinvastoin tiivistyy vesihöyryä.
Löytyisikö jotain esimerkiksi ilman liikkeestä, auringon lämmittävän vaikutuksen loputtua myös konvektio ja ilman liike pinnalta ylöspäin loppuu, tai muuttuu tai jotain sen kaltaista kuten termiikkitoiminnan lakkaaminen.

Lue lisää

Jatkan vielä kelaamista.
Voihan olla että aloitukseni oletus ilmakehän lämmittävästä vaikutuksesta onkin väärä, ja ilmakehä viilenesi samaa tahtia maan pinnan mukana, joka selittäisi "iltakasteen" ja tiivistymisen, mutta siirtäisi oskilaation kokonaan ilmakehään.

Anonyymi kirjoitti:

Säteilyn osalta noilla mittauksilla ei liene merkitystä, myös ilmakehä säteilee ulospäin ja viilenee, säteilemällä maan pinta ei kuitenkaan voi viiletä niin paljon että ilmakehä alkaa sitä lämmittää,
nettolämpö kulkee vain yhteen suuntaan.

Haihtuminen tuli heti mieleen, vaikka edellä muuan asiantuntija sanoi että lämpö ei siirry termodynamiikan mukaan sillä tavalla, kuivien aavikoiden haihdunta taas hieman tökkii, siellähän maaperään päinvastoin tiivistyy vesihöyryä.
Löytyisikö jotain esimerkiksi ilman liikkeestä, auringon lämmittävän vaikutuksen loputtua myös konvektio ja ilman liike pinnalta ylöspäin loppuu, tai muuttuu tai jotain sen kaltaista kuten termiikkitoiminnan lakkaaminen.

Lue lisää

Maan pinnan lämpösäteily ei ole merkityksetöntä vaan se määrää nimenomaan kuivan pinnan tasapainolämpötilan. Loppupelissähän kaikki energia Maapallolta kuitenkin poistuu säteilyn kautta.

Alailmakehä kerrostuu viilentyneen maan kohdalla siten että kylmä ja tiheä ilma laskeutuu alaspäin. Käy kuten arkkupakastimessa eli pohjalla kylmyys säilyy vaikka kannen avaisikin. Jos tuulee niin sitten lämpötilat tasautuvat ilmakehän alakerroksen ja maanpinnan välillä.

Kirkas ja kuiva ilmakehä on IR-säteilyllekin kutakuinkin läpinäkyvää. Se ei siis absorboi eikä emittoi juuri nimeksikään. Maasta lähtevä säteily pääsee esteittä läpi avaruuteen. Toisaalta avaruus lähettää säteilyä tännepäin, mutta siellä lämpötila on vain 2.7 K, joten sieltä tännepäin tuleva säteilyteho on olematon ja voidaan tässä yhteydessä unohtaa. Nettona energia siirtyy korkeammasta lämpötilasta matalampaan, kuten pitääkin.

Auringon pintalämpötila on noin 6000 K. Niinpä sieltä riittää tänne energiaa päiväsaikaan reilusti. Keskimäärin sitä tulee 238 W/m2 teholla pallon pinnalle. Saman verran poistuu sitten täältä säteilemällä avaruuden kylmyyteen.

Paljon puhuttu hiilidioksidin lisäys aiheuttaa jonkin verran IR-säteilyn lisäabsorptiota ilmakehässä. Tämä häiritsee tulevan ja lähtevän säteilytehon tasapainoa. Arvion mukaan CO2-pitoisuuden tuplaaminen esiteollisen ajan lukemista aiheuttaa 3.7 W/m2 olevan epätasapainon "tuloihin ja menoihin". Se on suhteellisesti 1.5 % tuosta arvosta 238 W/m2. Häiriön kompensoimiseksi lämpötila sitten hieman nousee pitkän päälle. Lämmennyt pallo säteilee tehokkaammin. Näin tulot ja menot asettuvat taas tasapainoon. Eli lämpeneminen loppuu lämpenemällä, jos päästöt saadaan loppumaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kirkas ja kuiva ilmakehä on IR-säteilyllekin kutakuinkin läpinäkyvää. Se ei siis absorboi eikä emittoi juuri nimeksikään. Maasta lähtevä säteily pääsee esteittä läpi avaruuteen. Toisaalta avaruus lähettää säteilyä tännepäin, mutta siellä lämpötila on vain 2.7 K, joten sieltä tännepäin tuleva säteilyteho on olematon ja voidaan tässä yhteydessä unohtaa. Nettona energia siirtyy korkeammasta lämpötilasta matalampaan, kuten pitääkin.

Auringon pintalämpötila on noin 6000 K. Niinpä sieltä riittää tänne energiaa päiväsaikaan reilusti. Keskimäärin sitä tulee 238 W/m2 teholla pallon pinnalle. Saman verran poistuu sitten täältä säteilemällä avaruuden kylmyyteen.

Lue lisää

Kuiva kirkas ilma on juuri se, joka säteilee suurimman osan lämmöstä sinne avaruuden takaseinään.
Maan pinnasta suoraan avaruuteen säteilee vain hyvin pieni osa (10...12 µ alueella) n 15 W/m^2, loput jää ilmakehään, ja säteilee avaruuteen siitä kuivasta kirkkaasta ilmasta käsin n 230 W/m^2, joten käsityksesi hieman poikkeaa täälläkin useaan kertaan esitetyistä ja todetuista mittaustuloksista.

Konvektiota varmaan tapahtuu, mutta varmuudella ei niin että se viilentäisi maan pintaa jos ilma on lämpimämpää.

Anonyymi kirjoitti:

Paljon puhuttu hiilidioksidin lisäys aiheuttaa jonkin verran IR-säteilyn lisäabsorptiota ilmakehässä. Tämä häiritsee tulevan ja lähtevän säteilytehon tasapainoa. Arvion mukaan CO2-pitoisuuden tuplaaminen esiteollisen ajan lukemista aiheuttaa 3.7 W/m2 olevan epätasapainon "tuloihin ja menoihin". Se on suhteellisesti 1.5 % tuosta arvosta 238 W/m2. Häiriön kompensoimiseksi lämpötila sitten hieman nousee pitkän päälle. Lämmennyt pallo säteilee tehokkaammin. Näin tulot ja menot asettuvat taas tasapainoon. Eli lämpeneminen loppuu lämpenemällä, jos päästöt saadaan loppumaan.

Lue lisää

Kuinkas tämä vanhaIPCC- hokema liittyy aiheeseen ?

Haihtumisesta.

Noin 70 % pallon pinnasta on vesien peitossa. Veden höyrystäminen sitoo paljon lämpöä. Tämä lämpö vapautuu sitten ilmakehässä, kun höyry aikanaan tiivistyy vesipisaroiksi eli pilviksi. Pilvet peittävät myös noin 70 % pinnasta (avaruudesta katsottuna). Tiivistymisessä vapautuva lämpö siirtyy ilmakehän seoksen lämmöksi. Siellä erityisesti vesi absorboi ja emittoi tehokkaasti IR-säteilyä. Seuraavaksi tehokkain absorboija/emittoija on kaasumainen vesihöyry ja sitten tulee kaasumainen hiilidioksidi. Valtakaasut N2 ja O2 eivät abrorboi/emittoi IR-aallonpituuksilla nimeksikään. Nekin kyllä saavat osansa tiivistymisessä vapautuvasta lämmöstä, mutta eivät siis siirrä lämpöä avaruuteen muuta kuin välillisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Kuiva kirkas ilma on juuri se, joka säteilee suurimman osan lämmöstä sinne avaruuden takaseinään.
Maan pinnasta suoraan avaruuteen säteilee vain hyvin pieni osa (10...12 µ alueella) n 15 W/m^2, loput jää ilmakehään, ja säteilee avaruuteen siitä kuivasta kirkkaasta ilmasta käsin n 230 W/m^2, joten käsityksesi hieman poikkeaa täälläkin useaan kertaan esitetyistä ja todetuista mittaustuloksista.

Konvektiota varmaan tapahtuu, mutta varmuudella ei niin että se viilentäisi maan pintaa jos ilma on lämpimämpää.

Lue lisää

Noin on

On hieman epäuskottavaa väittää maan pinnan säteilytehon (400W/m^2) olevan suurempi kuin pinnalle auringosta saapuvan (250 w/m^2)

Anonyymi kirjoitti:

Noin on

On hieman epäuskottavaa väittää maan pinnan säteilytehon (400W/m^2) olevan suurempi kuin pinnalle auringosta saapuvan (250 w/m^2)

Kiellätkö S-B lain. Nuubeli tulossa varmaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kirkas ja kuiva ilmakehä on IR-säteilyllekin kutakuinkin läpinäkyvää. Se ei siis absorboi eikä emittoi juuri nimeksikään. Maasta lähtevä säteily pääsee esteittä läpi avaruuteen. Toisaalta avaruus lähettää säteilyä tännepäin, mutta siellä lämpötila on vain 2.7 K, joten sieltä tännepäin tuleva säteilyteho on olematon ja voidaan tässä yhteydessä unohtaa. Nettona energia siirtyy korkeammasta lämpötilasta matalampaan, kuten pitääkin.

Auringon pintalämpötila on noin 6000 K. Niinpä sieltä riittää tänne energiaa päiväsaikaan reilusti. Keskimäärin sitä tulee 238 W/m2 teholla pallon pinnalle. Saman verran poistuu sitten täältä säteilemällä avaruuden kylmyyteen.

Lue lisää

Voisit hieman tarkistaa tietojasi, maasta
suoraan avaruuteen pääsee säteilyä mittausten mukaan noin 6 % kokonaismäärästä.

Anonyymi kirjoitti:

Voisit hieman tarkistaa tietojasi, maasta
suoraan avaruuteen pääsee säteilyä mittausten mukaan noin 6 % kokonaismäärästä.

Tuo on keskiarvo. Edellä puhuttiin kuvasta kirkkaasta ilmasta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on keskiarvo. Edellä puhuttiin kuvasta kirkkaasta ilmasta.

Ilmakehän absorptiosta vastaavat vesi (pilvet), vesihöyry ja CO2, pääasiassa. N2 ja O2 ovat sivuosassa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on keskiarvo. Edellä puhuttiin kuvasta kirkkaasta ilmasta.

Yläilmakehä. joka säteilee avaruuteen, on juuri sitä kuivaa puhdasta ilmaa.

Kaikki "kerrokset" säteilevät. Maan pinnaltakin karkaa suoraan tuo edellä mainitsemasi 6 %, tai sinne päin - keskimäärin. Ilmassa säteilystä vastaavat nuo kh-kaasut. Ylhäällä CO2 merkitys vain korostuu, kun vesi putoaa kyydistä.