Ajokortti uudistus etenee eduskuntaan. Ja tämä pohja tähän lokakuulta 2017.
Ottaisin muutamia katkelmia keskustan hyvin oivaltamista asioista, jota edellinen hallitus ajoi liikenneministeri Bernerin johdolla. Yritän perustella myös, vaikka sitä jo tuossa 2017 Hesingin uutisten jutussa onkin. Itse olen aikoinaan perehtynyt liikenteen saloihin syvällisemminkin, ja siten pontta löytyy asiaan paneutumiseen. Tämä kylläkin tila niin rajoitettua täällä, siitä muutamia huomioita.
>Esityksen tarkoituksena on selkeyttää ja keventää ajokorttikoulutuksen sääntelyä sekä edistää uusien vaihtoehtoisten opetusmenetelmien käyttöä.
Ajokorttilain astuessa voimaan se muuttaisi muun muassa perinteistä autokouluopetusta. Esimerkiksi opetussisältöjen tarkasta määrittelystä luovuttaisiin.
Ajo-opetuksen antaminen ja ajoharjoittelu olisivat silti edelleen luvanvaraisia, mutta opetukseen sisällytettäisiin turvallisuutta painottavia osioita.<
Ja asian ydin on, että muutoksilla otetaan nykyistä paremmin huomioon oppilas: mitä hän osaa, mikä koulutusvaihtoehto sopii hänelle ja kuinka paljon opetusta hän tarvitsee. Ajokorttikoulutuksen hankkimiseen tulee enemmän vaihtoehtoja. Ettei enään mallia, kun saat ajokortin plakkariisi, että se olisi siinä. Tutkintojen vaativuuden ohella aiotaan tehostaa uusien kuljettajien rikkomusseurantaa.
Jos kuljettajalle määrätään ajokieltoa, ajokortti palautetaan vasta sen jälkeen, kun hän on saanut lisäkoulutusta. Tämä on hyvin tärkeä !
" kasvattaja" liikenteeseen. Liikenne vain jo alkaa sellaista, että pitää kuljettajalla olla takaraivossa, että " ENTÄ SITTEN " JOS TÖPEKSIN.
Koulutuksen tavoitteena on ehkäistä kuljettajan riskikäyttäytymistä.
ESIMERKKEJÄ LÖYTYY LIIKAA!
Otan peitellysti muutaman päivän takaa, menemättä ikävän asian yksityiskohtiin. Pohjois-pohjanmaalla moottoripyöräilijä kiihdytti risteyksen jälkeen voimakkaasti jossa 60 km/h rajoitus, arvion mukaan sai nopeudeksi 200 km/m, kun vastaan tuli vasemmalle kääntyvä traktori, törmäten siihen, hän traktorin kuljettaja ilmeisestikin ajatteli että siitä hyvin kerkiää, kun tiedossaan oli rajoitus nopeudellekkin tiellä. Mutta näin siinä sitten kävi, pyöräili kuoli, törmättyään traktoriin. Poliisin ilmoitus oli kolarista, että pyöräilijä rikkoi raikeästi olemassa olevia tieliikkennelakeja. Ihan tutkimusten mukaankin lähestyvän ajoneuvon nopeutta ja etäisyyttä on aina vaikea arvioida.
Laitan tähän loppuun vielä paljonko edetään sekunnissa kun nopeutta 200 km/h; se on veljet ja toverit, naiset ja henkilöt, noin 60 metriä sekunnissa. (tarkalleen juuri alle 56 m ). Ja kuten olettaa sopii traktorimies nähnyt että kaukana on vielä joten hyvin ennättää kääntyä.
Voisi ajatella, että ollut n 4-5 sekunnin päässä, matkana 200-250 m.
Sepä siitä ikävästä asiasta, joita liikenne turmat aina on. " ei se vauhti, vaan äkki pysähdys".
Tässä saunottu, kuten tapoihin kuulluu rahtasauna kesäisin lähes jokailta lämmin. Ja nyt olleet työmiehet metsässä, joille sauna on " eedvarttia" JA HYVIN SEN OTTANEET VASTAAN. Käsin istutus ei ole niin nopeaa, kun se huolella tehdään. Ei riitä että nakataan reikäänsä, sitä tulee vähän taplakin ympäriltä, ja paikka valinta on tärkeä myös ettei jää juuret ilman kanssa kosketuksiin. Ja he ei niin tee säännöllistä päivää, kun heillä koti hommiakin, siitä sopivasti sovittaen urakkaansa. Ei se enään montaa päivää vie. Siinä on sitten vielä monien vaiheiden jäljeen tuleville polville tukkimetsää, tuskin silloinkaan ilman metsää pärjätään.
Sellasta nyt !
Eiköhän tässä pirtin puolelle ja iltakahveen aika.
Ottaisin muutamia katkelmia keskustan hyvin oivaltamista asioista, jota edellinen hallitus ajoi liikenneministeri Bernerin johdolla. Yritän perustella myös, vaikka sitä jo tuossa 2017 Hesingin uutisten jutussa onkin. Itse olen aikoinaan perehtynyt liikenteen saloihin syvällisemminkin, ja siten pontta löytyy asiaan paneutumiseen. Tämä kylläkin tila niin rajoitettua täällä, siitä muutamia huomioita.
>Esityksen tarkoituksena on selkeyttää ja keventää ajokorttikoulutuksen sääntelyä sekä edistää uusien vaihtoehtoisten opetusmenetelmien käyttöä.
Ajokorttilain astuessa voimaan se muuttaisi muun muassa perinteistä autokouluopetusta. Esimerkiksi opetussisältöjen tarkasta määrittelystä luovuttaisiin.
Ajo-opetuksen antaminen ja ajoharjoittelu olisivat silti edelleen luvanvaraisia, mutta opetukseen sisällytettäisiin turvallisuutta painottavia osioita.<
Ja asian ydin on, että muutoksilla otetaan nykyistä paremmin huomioon oppilas: mitä hän osaa, mikä koulutusvaihtoehto sopii hänelle ja kuinka paljon opetusta hän tarvitsee. Ajokorttikoulutuksen hankkimiseen tulee enemmän vaihtoehtoja. Ettei enään mallia, kun saat ajokortin plakkariisi, että se olisi siinä. Tutkintojen vaativuuden ohella aiotaan tehostaa uusien kuljettajien rikkomusseurantaa.
Jos kuljettajalle määrätään ajokieltoa, ajokortti palautetaan vasta sen jälkeen, kun hän on saanut lisäkoulutusta. Tämä on hyvin tärkeä !
" kasvattaja" liikenteeseen. Liikenne vain jo alkaa sellaista, että pitää kuljettajalla olla takaraivossa, että " ENTÄ SITTEN " JOS TÖPEKSIN.
Koulutuksen tavoitteena on ehkäistä kuljettajan riskikäyttäytymistä.
ESIMERKKEJÄ LÖYTYY LIIKAA!
Otan peitellysti muutaman päivän takaa, menemättä ikävän asian yksityiskohtiin. Pohjois-pohjanmaalla moottoripyöräilijä kiihdytti risteyksen jälkeen voimakkaasti jossa 60 km/h rajoitus, arvion mukaan sai nopeudeksi 200 km/m, kun vastaan tuli vasemmalle kääntyvä traktori, törmäten siihen, hän traktorin kuljettaja ilmeisestikin ajatteli että siitä hyvin kerkiää, kun tiedossaan oli rajoitus nopeudellekkin tiellä. Mutta näin siinä sitten kävi, pyöräili kuoli, törmättyään traktoriin. Poliisin ilmoitus oli kolarista, että pyöräilijä rikkoi raikeästi olemassa olevia tieliikkennelakeja. Ihan tutkimusten mukaankin lähestyvän ajoneuvon nopeutta ja etäisyyttä on aina vaikea arvioida.
Laitan tähän loppuun vielä paljonko edetään sekunnissa kun nopeutta 200 km/h; se on veljet ja toverit, naiset ja henkilöt, noin 60 metriä sekunnissa. (tarkalleen juuri alle 56 m ). Ja kuten olettaa sopii traktorimies nähnyt että kaukana on vielä joten hyvin ennättää kääntyä.
Voisi ajatella, että ollut n 4-5 sekunnin päässä, matkana 200-250 m.
Sepä siitä ikävästä asiasta, joita liikenne turmat aina on. " ei se vauhti, vaan äkki pysähdys".
Tässä saunottu, kuten tapoihin kuulluu rahtasauna kesäisin lähes jokailta lämmin. Ja nyt olleet työmiehet metsässä, joille sauna on " eedvarttia" JA HYVIN SEN OTTANEET VASTAAN. Käsin istutus ei ole niin nopeaa, kun se huolella tehdään. Ei riitä että nakataan reikäänsä, sitä tulee vähän taplakin ympäriltä, ja paikka valinta on tärkeä myös ettei jää juuret ilman kanssa kosketuksiin. Ja he ei niin tee säännöllistä päivää, kun heillä koti hommiakin, siitä sopivasti sovittaen urakkaansa. Ei se enään montaa päivää vie. Siinä on sitten vielä monien vaiheiden jäljeen tuleville polville tukkimetsää, tuskin silloinkaan ilman metsää pärjätään.
Sellasta nyt !
Eiköhän tässä pirtin puolelle ja iltakahveen aika.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ihmisten liikkuminen tällä tavalla on jälkeen jäänyttä. Nuoret se jo aistii. Enää ei kiinnosta ajokortti. Kun autoilu tuli, se oli jotakin upeeta. Herrat ajoi itse autoa. Sitten ajaminen koettiin niin aikaa vieväksi ja turhaksi, että herrat siirtyivät takapenkille. Nyt ajavat tavikset. Mutta kuka jaksaa tuijottaa tylsää tietä tuntikausia? Moottoritie tylsyyden huippu.
Ihmisillä on parempaa tekemistä kuin kuluttaa elämää tietä tuijottaen.
Saaste ja meteli hirvittää. Miksi valmistaa yhdelle ihmiselle tällainen "kupla", joka maksaa ja joka saastuttaa jo valmistumisvaiheessa? Miksi kuluttaa kallista tietä nastarenkailla?
Miten mikään työsuojelu hyväksyisi holtittoman vastaantulevan 80Kmh kulkevan esineen, joka kohtaa toisen noin metrin, kahden etäisyydeltä? Liukkaalla talvikelillä, ratissa ties kuka?
Minä en.
Tulevaisuudessa tätä katsotaan äimänkäkenä. Missä järki?
"Ihmisillä on parempaa tekemistä kuin kuluttaa elämää tietä tuijottaen."
Mitähän se olisi, se parempi tekeminen ? Voisi kokeilla !
Miten tuo istustus, ihan vaan mielenkiinnosta kun itsekin pari tuhatta tainta taas keväällä maahan polkaistiin.
Siis mikä on muokkaustapa, tai aloitetaan siitä, otatitko kannotkin pois. Sitten se muokkaus, auraus, laikutus, mätästys vai mikä.
Pottitaimet putkella maahan, siinä tärkeintä jatkon kannalta on tuo muokkaus, ja myös kantojen poisto. Jos otat kannot energiaksi, saat kelpo risukon aukkoon, jos jätät kannot ja kaivinkonella siisti laikutus johon taimet, niin pääset vähemmällä jatkossa, ja marjasatokin tuplaantuu. Aukkoon kun aina kehittyy vadelmaa, mustikkaa, puolukkaa, metsämansikkaakin. Löytyypä kosteasta kohdasta mesimarjakin joskus.
Sauna lämpiää itselläkin joka ilta. Kesällä. Verkot menee tässä vielä veteen, juhannuskalaa tarkoitus pyytää. Siikaa savupönttöön ja kuhaa pannulle. Marskin tapaan ku laittaa niin kyllä kelpaa. Piparjuurivoissa paistaa ja niin edespäin, tiedät varmaan.
En sanottavammin pidä siiasta sen mudan maun vuoksi.
Miksi pitää syödä mutalammikossa kasvatettua kalaa. Syökää esim perämeren lohta tai muita puhtaissa vesissä eläviä villikaloja.
Et ole sitten syönyt kuin kasvatettua siikaa.
Puhdasvetisessä järvessä kasvanut villisiika ei maistu mudalta, ei edes keskikesän helteillä pyydetty. Tietysti käsittely pitää olla oikeaa, siis verestys, suolistus ja heti kylmään. Näitä ei kaupunkilaisurpot oikein osaa.
Kuha on järviemme helpoin saaliskala, sitä saa uistelemalla, jigillä, tasuripilkillä ja tietysti verkoilla. Siikaa ei oikein muuten kuin verkoilla, ja lapin järvistä talvisin pilkillä. Viihtyy kesäisin vähän syvemmällä, onkimiehelle hankalasti.
Ahven, jos kokoa on, myös hyvä, ja helppokin pyytää. Vaan isoa ahventa (yli 500 g) saadakseen pitää tietää paikat, ei tule mistä sattuu. Ahven savustettuna kypsyy maukkaaksi kun on paksu nahkainen eikä pääse kuivumaan niinkuin kuha savupöntössä.
Muikkua joka osaa pyytää saa tietysti erinomaista kalaa. Nuottaaminen vaan alkaa olla katoavaa kansanperinnettä, itse olen osakkaana nouttakunnassa, ja pari kertaa kesässä vedetään. Yleensä tulee sellainen ämpärillinen per mies (meillä 3 miestä, kaksi keluaa/vetää ja yksi porkkaa, kaksinkin pärjää jos vedon välissä porkkaa)
Tervehdys !
Ihan mukavia kyselet, ja olempa siihen vielä oikea henkilö vastaamaankin. Ensinnäkin kaloista -siioista oli kysymystä, kuittaan tuon puhtauden myös puhdasvetisestä järvestä, sitä olen kohdallani kokenut paljon, ja ei ole mudan makua ainakaan täällä lähi järvessä. Myös meri siikaa olen käyttänyt, ei mitään moittimista siinäkään, kuten merissämme ei sitä ole muuallakaan havaittu että olisi kalat jotenkin näkyvästi saastuneet, toki niissä jotain on, siksi ao viranomaiset suosittaakin säännöstelemään kalansyöntiä paikoin.
Muttei nämä nyt mitään varmaankaan aiheuttaisi joka päivä syöntikään. Juuri tänään olikin siikaa ja uutta perunaa. Vaikkapa noin esittäisin kalan valmistusta. Peruna ei kaipaa kuin ruikauksen suolaa sekaan on sikäli helppo valmistaa.
Siika paistetaan kokonaisena.
Siikoja puhdistettuina, suolaa, mustapippuria ja tilliä. Voinokare ( kyllä voi on se ainut oikea paistamiseen, voi vähän lisätä vaikka rypsiöljyä, mutta se alkaa panussa räiskimään, voi ei sitä tee yksin )
-Kalat kuiviksi ja puhtaiksi talouspaperilla.
-Kylkiin terävällä veitsellä pienet viillot.
-Maustaminen sisältä ja ulkoa suolalla ja mustapippurilla.
_-Kalan vatsaan täytettä tillinoksilla, voinokareilla ja inkiväärilastuilla. - -Kalat leivinpaperilla peitetylle uunipellille ja paisto 200-asteisessa uunissa 15–20 minuuttia. Kun kalan liha irtoaa hyvin ruodoista, kala on kypsää.
Tarjolla kala tillivoisulan ja sitruunaperunan kanssa. AVOT ! kyllä maustui.
Asia2 metsän istutuksesta>
Heillä jotka työn tekee on 4-veto mönkijä, ei mikään pienimpiä, siinä nostolaitteessa ja ulos-ottoaksellilla pyörivä möyhentäjä, kuin vähän joskus oli traktoreitten perässä siväskairoja, siinä vain heillä sopiva terä joka möyhentää maata sellaiselta alalta että puuntaimen siihen hyvin sopii, ja ihan normaali putki istutus koneella sitten polkaisten taimi maahan. Paikoin ei tarvitse möyhennystä jossa maa kuohkeaa, siihen vain reikä ja levitys putkikoneella johon taimi tiputetaan, polkaisua ympäriltä, vähän maa tiivistyy juuren ympäri. Oikein kätevä kapea mönkijä tuohonkin. Siinä sitten samalla kulkee telineissään taimet ym tykötarpeet. Eikä metsäpohja siten tule kovin painumia kun ei ole sitä normaali äestämistä tai naverojenkaan vetoja ( kuin pienet ojat, johon partaalle taimet istutetaan ) Senssit metsässä määrittää miten taimi siihen istutetaan. Kunhan ei tule sateilla kovin seisovaa vettä juurille liikaa.
Tuhkaa sitten saisi vaikka kuin laittaa. Alkaisi taimet nousemaan nopsemaan. Varsinkin enemmän suopohjalle olisi tuhka jopa välttämättömyys. onnistuu levitys talviaikaan hyvin, kun tutkitusti tuhka ei valu sulaessa keväsin ojiin vaan painuu metsäpohjaan.
Parhaiten tuhkalannoitus siis sopii plajon typpeä sisältäville turvemaille, joilla tarvitaan kaliumia ja fosforia.
Paksuturpeiset ojitusalueet, jotka olisivat luonnontilassa nevatyypin soita tarvitsevat paljon kaliumia. Tästä löytyy paljonkin tietoa Metsäntutkimuslaitokselta (Metla). -jos kuin kiinnostusta olisi !
Ongelmiakin sitten on, jos tuhkalannoite sisältää liikaa kaliumköyhää turvetuhkaa.
Huonoimmillaan turvepitoisessa tuhkassa kaliumin määrä saattaa jäädä liian alhaiseksi, sitä pitäsi sitten lisätä siihen.
mm lentolevityksin tuhkaa levitetään metsiin. Ja tuhkaahan meillä on paljon, se vain pitäisi saada hajautettua metsiin. Jos nyt muistelisin, niin yli 500 000 tonnia tuhkaa tulee puun ja turpeen polttamisesta vuosittain. Mutta se tuhka ei kaikki käy metsiin, pitäisi olla ns " puunpoltto tuhkaa ".
Kun ilmasto asiat nykyään niin päällimmäisinä, niin tuhkakin sitä, kun kierrätetään puun kasvun edistäjänä. Olisihan se vähän hankalaa, eikä niin vähääkään, jos jäisi ilmastosta päälle tuo tovi sitten ollut raesade, jos aina noin sataisi jääpaloja. Kun niin hörhöillen puhuvat että mikä ilamasto se meille jää. Tuskimpa meillä niin mikään muuttuu, jääkaudesta ei ole tietoa, kuin ei keskiajan kuumista ajoistakaan. Meidän vain tuudyttävä tähän entiseen jopa hallakesiin, kun nekin on tullakseen-.
Sellaista jorinaa laidasta toiseen.
Näkemisiin !
Ruutanaako olet mennyt syömään?
Ihmettelen aina Etelän pojan taipumusta ylimaustaa kala. Mustapippurikin on oikeastaan turhaa.
Ilmaston muutoksesta puheenollen. Siitä ilmastonlämpenemisestä nimittäin. Kävin tuossa läpi mökkikuntani juhannusaaton lämpötilat vuodesta 1960 viime vuoteen, tämä vuosihan on vielä mittaamatta.
Helleraja on ylittynyt vain 4 kertaa, kaksi kertaa 70 luvulla ja samaten kaksi kertaa 80 luvulla. Sen jälkeen ei kertaakaan, pari kertaa on päästy lähelle, 1999 ja 2000 oltiin noin puolen asteen päässä hellerajasta. Noistakin ajoista siis jo 20 vuotta.
Viiden peräkkäisen vuoden juosevaa keskiarvoa kun lasketaan, niin kylmin viisivuotiskausi on 2014-2018, 16,4 astetta päivän ylin ja 8,1 päivän alimman keskiarvot. Siis varsin vilakkaa on viimevuosina ollut. No, viime kesä oli muutoin kyllä lämmin.
Tämäkin osoittaa, ettei tuo ilmasto nyt ainakaan kauhiasti lämmennyt ole, mieluummin päinvastoin ainakin jussina.
Kävin samalla tavalla läpi myös samaisen havaintoaseman kuukausikeskiarvot samalta jaksolta, siis vuodesta 1960 viime vuoden loppuun. Nousua oli 0,2 astetta juoksevana keskiarvona 10 vuoden tarkastelulla. Siis himpun on lämmennyt, vaan ei lähellekään sitä 1,5 astetta jota pitävät rajana, saati enemmän.
Kun olen utelias tutkijatyyppi, niin läksin perkaamaan tarkemmin miksi Ilmatieteen laitos sanoon Suomen ilmaston lämmmenneen ja uhkaavan lähes kaikkea elämää täällä. Tilastoistahan se löytyy. Niitä kun on jouduttu tulkistsemaan. Siis vanhoja havaintoja on tulkittu niin, että ne antaa liian korkeita arvoja koska mittarit manuaalisesti luettu ja harvemmin kuin jatkivaseurantaiset modernit laitteet. Näin siis on korjattu "virallisia" lämpötiloja noin 0,3 astetta alaspäin.
Eikä siinä vielä kaikki. Jostain syystä viime vuosien havainnoista on poistettu muutamia päiviä kun keskiarvoa on laskettu. Perusteena joku tilastotieteellinen epävarmuustekijä joka havainnoista on löydetty. Kuinka ollakkaan nuo poistot kohdistuvat kylmiin talvikuukausiin, ja kas kummaa, niidenkin kylmimpiin päiviin. Näin keskiarvo onkin hieman korkeampi kuin olisi jos myös ne kaiken kylmimmät päivät olisi datassa mukana.
Näin on siis saatu se lähes asteen nousu, todellista nousua tuo noin 0,2 astetta, sitten vanhojen tilastotoetojen korjauksella 0,3 astetta ja viimeaikaisten havaintojen siivoamisella 0,1 astetta, Yhteensä siis virallinen totuus on 0,6 astetta noin 60 vuodessa. Näin meitä huijataan.
Tuosta ei voi olla kuin samaa mieltä.
Itse en kalaa juuri mausta kuin suolalla. Jos muuta makua haluaa, niin kastikkeella, tai paneroinnilla sitten sitä. Esimerkiksi Marskin kuha, se piparjuurella maustettu, syntyy juurikin paneroimalla ja piparjuurivoissa paistamalla.
Samaa mieltä, suola riittää. Graaviloheen sopii kyllä tilli, mutta senkin käyttö on enemmän visuaalinen juttu.
Jos kala vanhentunutta, maustamisella saadaan sitä piiloon.
Tuore kala ei vaadi mitään mausteita suolan lisäksi.
Graaviin kalaan tujaus konjakkia, siikaan sopii ginikin, antaa mukavasti särmää makuun. Mutta graavikalassakin suola tärkein.
Kuha myös oikein hyvää graavattuna, ahvenkin jos file on tarpeeksi suuri, sellaisesta kilon ahvenesta saa jo graavia.
Kylmäsavustuksessa suolan kanssa oltava tarkkana, kun maku tiivistyy savun kuivatessa kalaa.
Suolaa saa kalaan kyllä laittaa aika ronskilla kädellä.
Pääasia että viipaleet ovat hyvin ohuita. Paksut tönkkösuolatut ovat iljettävä.
Graavikalahan tehdään kokonaisesta fileestä. Se on sen paksuinen mikä sattuu kala olemaan, ja suolat sen mukaan, vasta pöytään leikataan suun mukaiset palat.
Oletko tuoreesta kalasta koskaan ruokaa laittanut? (Tuore = samana päivänä pyydetty)
Miten taimien istutus edistyy? Työmiesten työpäivien määrään nähden taimia on istutettu tuhansia, eikö niin?
Näyttivät eilen uutisissa nuoria taimenistuttajia. Nuori istuttaa tunnissa noin 100 tainta, joten sinun ammattimiesten istuttama määrä tunnissa lienee 130 - 150 kpl huitteilla per henkilö. Luotko sinne kokonaan uuden metsän ja mikä mahtaa olla uuden metsän hehtaarimäärä?
Vai 100 tunnissa, siis vähän rapiat 30 sekuntia per taimi. Kyllähän se menee jos maa on oikein hyvää eikä istutuksen laadusta juuri välitä. Mutta keskimäärin tuohon ei pääse, kun pitää välillä vakkaa täyttää, ja taukokin on hyvä pitää aina silloin tällöin
Huolellinen istuttaja ei hosu. Potti kun on maassa ja putki pois niin vielä jalalla varmistetaan, että taimi jää kunnolla, ja maa ympärillä tiivistyy sopivasti. Näin vältetään täydennysistutus seuraavana keväänä.
Et taida kovin paljoa metsäasioista tietää, kommenteistasi pätellen.
"he ei niin tee säännöllistä päivää, kun heillä koti hommiakin, siitä sopivasti sovittaen urakkaansa. Ei se enään montaa päivää vie. "
Et osaa näitä, luulet että tehdään kuin autotehtaassa hihnalla.
Se on maalla ihmisten aika niin työlästä, kun hantti hommiakin siihen väliin sovitetaan. Ei sitä silti aina olla paikassaan kuin jokunen tunti, ihan työtilanteen mukaan. Jos maanviljelijöitä, se ollut tuorerehun aikaa, ja siihen sovittaa se aikansa, jos jää välipäätä se vaikka käydään taimia istuttamassa.
Vaikutat mekoiselta uunolta työasioihin. Oletko koskaan ollut työssä ?
Jos olet tämä mainitsemasi 50 vuotias sairaseläkeläinen ?
Kerrot taas satuja ja välttelet vastaamasta kysymykseen, kuten tapanasi on. Miksi et palkannut istuttajiksi rantamökissäsi asuvia pakolaisia?
En nyt tiedä kenen kanssa keskustelet itsesi lisäksi. Minä en ole hän, mutta sinä silti keskustelet hänen kanssaan.
Hupinsa kullakin !
Et taida oikein näistä metsäasioista olla jyvällä, miten muusta maailman menosta? Mahdatko olla yhtä pihalla kaikesta?
Jos et parempaan keskusteluun pysty, niin mene vaikka ja ota juhannuskännit, mutta pysy kaukana vesistöistä.
Eikö se kuse selvinpäinkin allensa, ja sitten huutaa lestaa, muka lämmetäkseen.
Metsäasioista sen verran jyvällä, että oman tontin harvennukset ja kaadot tehdään tarvittaessa omin voimin. Ensi kuussa lomalla pääsee katsomaan mitä syksyllä kaadetaan, jos kaadetaan.
Hyvään keskusteluun pystyy jokainen järjissään oleva. Mikä on sinun selityksesi?