nopeita sotaliikkeitä huonostikaan. Siitä kai kertoo se kun Laatokan rantaan heti Jatkosodan alussa painetut N-liiton joukot päästettiin karkuun Laatokalle ihan noin vain. Kaiken lisäksi purjehtivat hitailla lautoilla, päivällä ja kirkkaalla säällä Ilmavoimatkaan eivät tehneet mitään.
Lihava olisi ollut saalis ja Suomen armeijan paras osa oli keskitettynä tuolle suunnalle mutta niin vain annettiin mennä karkuun. Todiste ylimmän johtoportaan täydellisestä kyvyttömyydestä. Kaikilla meni sormi suuhun aivan kuten Suomen jääkiekkoporukalla kun pääsee pelaamaan viidellä kolmea vastaan.
Lihava olisi ollut saalis ja Suomen armeijan paras osa oli keskitettynä tuolle suunnalle mutta niin vain annettiin mennä karkuun. Todiste ylimmän johtoportaan täydellisestä kyvyttömyydestä. Kaikilla meni sormi suuhun aivan kuten Suomen jääkiekkoporukalla kun pääsee pelaamaan viidellä kolmea vastaan.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Laskivat tahallaan karkuun. Marskilla oli diili Stalinin kanssa. Suomi on paska maa
Jos maa ei ole natsimaa, se on paskamaa?
Stallareitten aamuyrjö?
Hyvin hallitsi! Laatokan rantaan jäi motti, josta saatiin runsas sotasaalis! Jos vielä paremmin olisi hallinnut oltaisiin saatu Leningrad ristiksemme!
Neukku oli paskamaa!
Stallarit yleensä pikemminkin hysteerisesti kiistävät esim. Tahvanaisen esitykset veljeilystä viholisen kanssa. Yhden stallarin olen tosin nähnyt tukevan tätä näkemystä. Oliko se Vakoilun historiassa, kun Jukka Rislakki hyväksyi Tahvanaisen teosten annin ja käänsi sen Marskin ylistämiseksi. Hän kuulemma "ei pannut kaikkia munia yhteen koriin", kuten muka (lähes) kaikki kenraalit tekivät.
Suomi hallitsi Jatkosodan alkuvaihetta nopeilla ja taidokkailla sotaliikkeillä.
Puna-armeija oli hätää kärsimäsä.
Tämä ns. vesiperämotti syntyi uhraamalla materiaalin pääosa ja jälkijoukot suomalaisten kykenemättä vaikeassa maastossa nopeaan etenemiseen.
Ilmavoimiemme heikkous oli kyvyttömyys maavoimien tehokkaseen tukemiseen mm. syöksypommittajien puuttuessa.
Eikö Puna-armeijan pakeneminen motista synnytäkään stallareissa samaa raivoa kuin brittien evakuointi Dunkerquesta.
Stallarien strategian mukaanhan tässä olisi pitänyt lähteä vastahyökkäykseen, eikä evakuoida!
----Tämä ns. vesiperämotti syntyi uhraamalla materiaalin pääosa ja jälkijoukot suomalaisten kykenemättä vaikeassa maastossa nopeaan etenemiseen.----
Suomella oli tykistö, ilmavomat ja joukot tottuneet metsäkoukkauksiin. Kyllä alueelle teitä meni, saihan neukkukin vietyä sinne miehensä ja raskaat aseensa. Entäs ilmavoimat, eivät kyenneet mihinkään keskellä Laatokkaa hitaita lauttoja vastaan kirkkaalla ilmalla. Olisi niitä voitu mailta tykeilläkin roimia monen kilometrin matkan. Kyvyttömyys ja avuttomuus leimasivat Suomen sodanjohdon toimia, turha selitellä muuta.
-----Ilmavoimiemme heikkous oli kyvyttömyys maavoimien tehokkaseen tukemiseen mm. syöksypommittajien puuttuessa. ---
Ei maavoimien tukemiseen syöksypommittajia tarvita, ei niitä ollut neukullakaan mutta hyvin kykenivät joukkojamme ahdistelemaan.
----Eikö Puna-armeijan pakeneminen motista synnytäkään stallareissa samaa raivoa kuin brittien evakuointi Dunkerquesta.---
Pakenivat taistellen ylivoiman edessä omaa maataan puolustaen, toisin kuin britti, joka ei edes yrittänyt sotia vaan pakeni alivoman edessä.
Stallari: "Ei maavoimien tukemiseen syöksypommittajia tarvita, ei niitä ollut neukullakaan mutta hyvin kykenivät joukkojamme ahdistelemaan."
Eipä kyennyt kesällä -41. Kesällä -44 taas oli valtava määrä maataistelukoneita samalla asialla
"Pakenivat taistellen ylivoiman edessä omaa maataan puolustaen, toisin kuin britti, joka ei edes yrittänyt sotia vaan pakeni alivoman edessä."
Britit evakuoitiin liittolaisten antautuessa tai paetessa. Vaihtoehto oli antautuminen moninkertaiselle ylivoimalle. Nyt evakuoitiin joukot jatkamaan sotaa.
Tulos oli siis sama kuin Puna-armeijallakin, mutta siis tuomittava, koska tekijänä oli länsimaa. Stallarien uskollisuus NL:lle on ihailtavaa.
Venäläiset muuten puolustivat Talvisodassa ryöstämäänsa Suomen aluetta, ei oma maataan.
-----Britit evakuoitiin liittolaisten antautuessa tai paetessa.---
Sinun maailmasi on taas ylösalaisin, kuten aina. Brtit alkoivat pakonsa ensin ja liittolaiset antautuivat vasta sitten ja ehkä sen takia kun näkivät britin paon. Lue historiasta päivämääriä niin et viitsi sen jälkeen enää valehdella.
----Vaihtoehto oli antautuminen moninkertaiselle ylivoimalle.----
Älä viitsi hei väittää Saksalla olleen brittejä vastassa miljoona-armeija. Vähemmän oli kuin brittejä.
------Venäläiset muuten puolustivat Talvisodassa ryöstämäänsa Suomen aluetta, ei oma maataan. -----
Niin ja Suomi puolusti Pähkinäsaaren rauhan jälkeen Ruotsin ryöstämää Novgorodin/Venäjän aluetta. Tai voi sanoa niinkin, että suomalaiset puolustivat saamelaisilta ja muilta substraattikansoilta ryöstämäänsä maata. Voit valita lukemattomista vaihtoehdoista. Helpottiko yhtään ?
Kaikki maailman suuret ja keskisuuret kansat puolustavat maita, jotka ovat ryöstäneet heikommiltaan.
Stallari: "Sinun maailmasi on taas ylösalaisin, kuten aina. Brtit alkoivat pakonsa ensin ja liittolaiset antautuivat vasta sitten ja ehkä sen takia kun näkivät britin paon. Lue historiasta päivämääriä niin et viitsi sen jälkeen enää valehdella."
Valehtelet. Saksan hyökkäys murskasi nopeasti Hollannin ja Belgian. Ne antautuivat. Myös ranskalaisten puolustus luhistui heti 15.5. 1940.
Britit näkivät tuhon tulevan ja alkoivat jo 20.5. miettiä evakuoinnin mahdollisuutta.
"Älä viitsi hei väittää Saksalla olleen brittejä vastassa miljoona-armeija. Vähemmän oli kuin brittejä."
Valehtelet. Sakuja oli noin kaksi miljoonaa, eli noin 136 divisoonaa ynnä meri- ja ilmavoimat. Brittejä oli 12 divisioonaa, suoraan vastassa 78 divisioonaa. Tosin osa ranskalaisista tuki brittejä.
"Kaikki maailman suuret ja keskisuuret kansat puolustavat maita, jotka ovat ryöstäneet heikommiltaan."
Jopas lipsahti. Stallari-parka. Nyt panet NL/Venäjän samaan riviin muiden valtioiden kanssa. Koko ajanhan olette väittäneet, että NL/Venäjä vain puolusti omaa aluettaan silloinkin, kun valtasi naapurimaitaan, kuten Kannaksen.
.....Saksan hyökkäys murskasi nopeasti Hollannin ja Belgian. Ne antautuivat. --
Mutta vasta sen jälkeen kun britti oli jo aloittanut pakonsa rannikolle. Lue nyt hyvä mies edes yksi tuosta ajasta kertova historia niin et koko ajan sopota sontaa.
----Myös ranskalaisten puolustus luhistui heti 15.5. 1940.---
Roskaa, Ranskan puolustus luhistui vasta brittien paettua ja Saksan alettua lopullisen hyökkäyksen etelään. Kovia taisteluja käytiin kesäkuussa mm. A-joella ennenkuin Ranskan puolustus murtui.
---Britit näkivät tuhon tulevan ja alkoivat jo 20.5. miettiä evakuoinnin mahdollisuutta......
Kun eivät tuolloin enää miettineet vaan menivät jo lujaa kohden rannikkoa.
-----Sakuja oli noin kaksi miljoonaa, eli noin 136 divisoonaa ynnä meri- ja ilmavoimat. Brittejä oli 12 divisioonaa, suoraan vastassa 78 divisioonaa.---
Nyt tuotatkin jo ihan huipputekstiä kun väität Saksan kaikkien joukkojen hyökänneen brittiä vastaan. Eli siis Hollantia, Belgiaa ja Ranskaa vastaan ei ollut ainuttakaan sotilasta vaan kaikki 136 div. hosuivat Englannin kanssa. Pidä juttusi edes jossain määrin järkevinä niin et itseäsi ihan naurettavaksi saata.
Brtittien ja saksalaisten taistelujen alkaessa melkoinen osa Saksan divisioonista oli vielä Saksan puolella koskapa ei yli 130 div. kalustoineen ja a-tarvikkeineen ihan yks-kaks pullahda taistelutantereelle. Se on iso ja pitkä kuljetus. Vain Saksan nopeat etujoukot ajoivat brittejä takaa ja Ranskan kukistamiseen koottavat joukot olivat vasta marssilla Saksasta kun britti jo aloitti juoksemisensa.
Stallari: "Mutta vasta sen jälkeen kun britti oli jo aloittanut pakonsa rannikolle. Lue nyt hyvä mies edes yksi tuosta ajasta kertova historia niin et koko ajan sopota sontaa."
Valehtelet. Britit marssivat aluksi Belgiaan, mutta joutuivat perääntymään muiden kanssa Belgian ja Ranskan joukkojen alkaessa antautumisen ja perääntymisen.
"Nyt tuotatkin jo ihan huipputekstiä kun väität Saksan kaikkien joukkojen hyökänneen brittiä vastaan. Eli siis Hollantia, Belgiaa ja Ranskaa vastaan ei ollut ainuttakaan sotilasta vaan kaikki 136 div. hosuivat Englannin kanssa. "
Kuten tekstistäni ilmenee, valehtelet omiasi,kuten aina.
" Vain Saksan nopeat etujoukot ajoivat brittejä takaa ja Ranskan kukistamiseen koottavat joukot olivat vasta marssilla Saksasta kun britti jo aloitti juoksemisensa."
Hölynpölyä. Armeijaryhmien A j a B päävoimat marsivat kiivasta tahtia yrittäen erottaa britit evakuointisatamasta. Taitavalla viivytyksellä saatiin aikaa evakuoinnille ja aina pienempi määrä joukkoja suojeli evakuointia.
"Roskaa, Ranskan puolustus luhistui vasta brittien paettua ja Saksan alettua lopullisen hyökkäyksen etelään. Kovia taisteluja käytiin kesäkuussa mm. A-joella ennenkuin Ranskan puolustus murtui."
Se oli vain loppunäytös. Saksan hyökkäys eteni 30-50 km päivässä Ranskan joukkojen luhistuessa nopeaa tahtia.
"Kun eivät tuolloin enää miettineet vaan menivät jo lujaa kohden rannikkoa."
Britit perääntyivät järjestyksessä ja evakuointi alkoi, kun aluskalustoa saatiin paikalle. Ranskalaiset joukot suojasivat osaltaan ja niitä evakuoitiin myös noin 100 000 miestä.
-----Britit marssivat aluksi Belgiaan, mutta joutuivat perääntymään muiden kanssa Belgian ja Ranskan joukkojen alkaessa antautumisen ja perääntymisen.-----
Eikös kuitenkin tarkoitus ollut se, että britti suojelee niitä eikä niin, että ne suojelevat brittejä?
-----Saksan hyökkäys eteni 30-50 km päivässä Ranskan joukkojen luhistuessa nopeaa tahtia.----
Jos Saksan joukot olisivat koko ajan edenneet tuota vauhtia niin noin 40 päivässä minkä lännen sotaretki kesti ne olisivat olleet jo lähes 2000 km päässä eli kaukana Ranskan ulkopuolella.
Stallari: "Eikös kuitenkin tarkoitus ollut se, että britti suojelee niitä eikä niin, että ne suojelevat brittejä?"
Ei ollut. Tarkoitus oli taistella yhdessä hyökkääjää vastaan. Hollanti ja Belgia pitivät loppuun asti kiinni puolueettomuudestaan ja pyysivät apua hyökkäyksen alettua. Se teki tehokkaan yhteistoiminnan mahdottomaksi.
Hollanti lopetti sotatoimet 14.5. 39 ja Belgia 29.5.
"Jos Saksan joukot olisivat koko ajan edenneet tuota vauhtia niin noin 40 päivässä minkä lännen sotaretki kesti ne olisivat olleet jo lähes 2000 km päässä eli kaukana Ranskan ulkopuolella."
Totta, mutta vain stallarin valeissa. Tuota vauhtia edettiin vain vajaa pari viikkoa Sommelta alkaneen etenemisen jälkeen Etelä-Ranskaan. Ranska antautui 18.6. 40.
Britit olivat tällöin muodostamassa 2. Siirtoarmeijaa Ranskaan, mutta sekin evakuoitiin nyt kiireesti.
----Tarkoitus oli taistella yhdessä hyökkääjää vastaan. ----
V alehtelet taas, ei ollut. Belgia ja Hollanti olivat julistautuneet puolueettomiksi ja niillä ei ollut missään tilanteessa tarkoitus taistella yhdessä Britannian kanssa Saksaa vastaan vaan pysyä visusti erossa sodasta, jonka Britannia ja Ranska olivat niiden mielipidettä kysymättä julistaneet.
Jos siis Britannia oli ajatellut Belgiaa ja Hollantia yhteisrintamaan Saksaa vastaan niin se oli Britannian oma ajatus mistä nämä kaksi maata eivät tienneet mitään. Sen takia niillä ei pitänyt olla välttämättä mitään roolia sodassa eikä niiden antautumisen olisi pitänyt vaikuttaa Britannian sodankäyntikykyyn sitä eikä tätä. Jos Britannia oli ennakkoon laskenut jotakin niiden varaan niin se on Britannian moka eikä näiden kahden pikkuvaltion.
Stallari jatkaa tietämättömyytensä esittelyä.
"V alehtelet taas, ei ollut. Belgia ja Hollanti olivat julistautuneet puolueettomiksi ja niillä ei ollut missään tilanteessa tarkoitus taistella yhdessä Britannian kanssa Saksaa vastaan vaan pysyä visusti erossa sodasta, jonka Britannia ja Ranska olivat niiden mielipidettä kysymättä julistaneet."
Kuten jo totesin, maat pyysivät länsimaiden apua vasta Saksan hyökätessä. Siksi ei mitään valmisteluja ollut tehty.
"Jos siis Britannia oli ajatellut Belgiaa ja Hollantia yhteisrintamaan Saksaa vastaan niin se oli Britannian oma ajatus mistä nämä kaksi maata eivät tienneet mitään. "
Hölynpölyä. Ranska ja Britannia olivat valmistelleet suunnitelman noiden maiden auttamisesta. Nyt se toteutettiin avunpyynnön jälkeen eli Ranskan 7. A. ja brittien Siirtoarmeija lähtivät marssille Belgiaan asemistaan Ranskan länsirajalla. Se oli Ranskan vaatima virheliike, jota britit olivat vastustaneet.
"Sen takia niillä ei pitänyt olla välttämättä mitään roolia sodassa eikä niiden antautumisen olisi pitänyt vaikuttaa Britannian sodankäyntikykyyn sitä eikä tätä. Jos Britannia oli ennakkoon laskenut jotakin niiden varaan niin se on Britannian moka eikä näiden kahden pikkuvaltion."
Hölynpölyä. Onko stallari todella velvoitettu suoltamaan tuollaista soopaa?
Hollannin ja Belgian valtaus avasi tien Saksan jatkolle kohti Kanaalin rannikkoa.
Se pahensi ratkaisevasti Ranskan ja brittien siirtoarmeijan asemaa.
Koeta keksiä parempia valeita. Nyt menet koko ajan tyhmempään suuntaan.
Jos et nuoleskele brittejä, olet stallari?
Ei,vaan silloin kun nuoleskelet Stalinia ja mustamaalaat Suomea ja länsimaita.
" Suomi ei 1941 hallinnut liikkuvaa sotaa "
Siinä syy, miksi joukkomme jäivät sotimaan jatkosodan hyökkäysvaiheen jälkeen saavutettuihin asemiin ns. asemasotaa, lähes kolmeksi vuodeksi.
Joukot ryhmittyivät asemasotaan,kun tavoitteet oli saavutettu.
Odotetiin Saksan voittavan sodan nopeasti.
Niin ei käynyt.
Sotapoliisin+toimintakertomuus+touko-elokuu+1944+kertoo+kuinka+hyvin+"liikuntasota"+hallittiin+Suomen+ruotsalaisten+taholta!+Go+West+oli+tunnussana...
Olihan se häpeä mikä häpeä ja täydellnen alisuoritus. Nenän alla karkuun eikä kukaan tee mitään suojattomia purjehtijoita vastaan. Missä kuuluisa tykistö, missä ilmavoimat ?
Vastapuolikin osaa toimia. Suomalaiset joutuivat vaikean maastoon ja ilmvoimien toiminta oli heikosti järjestetty.
Kesällä -41 Suomen armeija saavutti joukon loistavia voittoja. Niiden mustamaalaus on palstan stallareille tärkeää.
Siksi avataan tällaisia keskusteluja.