Suomestako luokkayhteiskunta?
Miksi ja miten tulo- ja varallisuuserot ovat Suomessa kehittyneet 2000-luvulla?
Miksi eriarvoisuuden kasvusta vaietaan? Leipäjonoista ei puhuta, vaikka tiedetään leipäjonoilla paikattavan puutteellista perusturvaa, josta myös EU:n komissio on Suomea huomauttanut, siis liian pienestä perusturvasta.
Tilastokeskuksen mukaan tuloerojen kasvu oli 1990-luvun lopussa OECD-maiden nopeinta. Tuloerot ovat sen jälkeen pysyneet melko vakaina, mutta varallisuuserot ovat kasvaneet. Varallisuuserojen jakautumista ja kasvua on Tilastokeskuksen mukaan vaikeampi tutkia vuoden 2005 jälkeen, kun varallisuusvero poistettiin kokonaan. Tuloerojen ja varallisuuserojen vertaamista vaikeuttaa se, että varallisuutta kasvatetaan usean vuoden aikana, usean sukupolven aikana, kun taas tuloeroja vertaillaan lyhyemmällä tähtäimellä, esimerkiksi vuosittain.
Miten luokkayhteiskunta voimistuu ja miten varallisuuserot kasvavat?
Verotus ei enää korjaa tuloeroja. Palkkatulot ja eläkkeet verotetaan progressiivisesti. Pääomatuloista vero on joko 30 tai 34 prosentin tasavero.
Onko isoista pääomatuloista verotettu 34 prosentin tasavero jonkun mielestä solidaarisuusvero?
Rikkaimmat rikastuneet eniten
Varakkain kymmenysosa suomalaisia omistaa lähes 50 % kaikesta nettovarallisuudesta. Vielä vuonna 1994 varakkain kymmenysosa omisti 39,2 % kaikesta nettovarallisuudesta. Samalla kaikkien muiden kuin rikkaimman kymmenesosan osuus nettovarallisuudesta on vähentynyt. Vähävaraisin 50 %, eli puolet kotitalouksista, omisti vuonna 1994 kaikesta nettovarallisuudesta 6,9 %. Vähävaraisten (puolet kotitalouksista) varallisuus oli laskenut vuoteen 2016 mennessä 6,1 prosenttiin.
Pienituloiset kotitaloudet velkaantuneet
Kotitalouksien velkaantumisaste oli 127,4 % vuonna 2018.
Olisiko Suomessa noususuhdanteen aikana pitänyt varallisuuserojen ja tuloerojen pienentyä, eli eriarvoisuuden vähentyä?
Vuonna 2018 bruttokansantuote kasvoi 2,3 %? Miten se vaikutti tuloeroihin, perusturvaan, huoltosuhteeseen ja köyhyysvajeeseen?
Miksi perusturvaa ei parannettu EU:n tasolle? Miksi omaisuustuloja ei veroteta progressiivisesti kuten ansiotuloja ja eläkkeitä?
Entä miksi noususuhdanteen aikana leikattiin koulutuksesta, eläkkeistä ja työttömiltä, eli luotiin aktiivimalli ja ryhdyttiin leikkaamaan kaikkein pienituloisimmilta. Lisäksi kilpailukykyyn (kiky-malli) vedoten tehtiin sopimus, joka tuotti lisää matalapalkkaisia pätkätöitä. Miksi näin.
Varallisuus kasvoi samaan aikaan lähes verotta kaikkein rikkaimmilla?
Kenen etujen mukaista on eriarvoisuuden kasvu ja luokkayhteiskunta? Nykyinen hallitus, jossa mukana ovat myös vasemmistopuolueet, tekee parhaansa katkaistakseen eriarvoisuuden kehityksen ja oikaistakseen verotusta. Ennusteiden mukaan bruttokansantuote kääntyy laskuun, joten jos perusturvaa halutaan parantaa ja varallisuuseroja poistaa, on veroja ryhdyttävä perimään veronmaksukyvyn mukaan.
Varallisuuseroja ei vähennetä siten, että rikkaat saavat lisää veroetuja ja köyhiltä leikataan. Toivottavasti myös muut, kuin SDP ja vasemmistoliitto vaativat veronmaksukykyyn perustuvaa, oikeudenmukaista verotusta.
Nyt on oikeudenmukaisuuden aika - ei tehdä Suomesta luokkayhteiskuntaa suurine varallisuuseroineen.
Miksi ja miten tulo- ja varallisuuserot ovat Suomessa kehittyneet 2000-luvulla?
Miksi eriarvoisuuden kasvusta vaietaan? Leipäjonoista ei puhuta, vaikka tiedetään leipäjonoilla paikattavan puutteellista perusturvaa, josta myös EU:n komissio on Suomea huomauttanut, siis liian pienestä perusturvasta.
Tilastokeskuksen mukaan tuloerojen kasvu oli 1990-luvun lopussa OECD-maiden nopeinta. Tuloerot ovat sen jälkeen pysyneet melko vakaina, mutta varallisuuserot ovat kasvaneet. Varallisuuserojen jakautumista ja kasvua on Tilastokeskuksen mukaan vaikeampi tutkia vuoden 2005 jälkeen, kun varallisuusvero poistettiin kokonaan. Tuloerojen ja varallisuuserojen vertaamista vaikeuttaa se, että varallisuutta kasvatetaan usean vuoden aikana, usean sukupolven aikana, kun taas tuloeroja vertaillaan lyhyemmällä tähtäimellä, esimerkiksi vuosittain.
Miten luokkayhteiskunta voimistuu ja miten varallisuuserot kasvavat?
Verotus ei enää korjaa tuloeroja. Palkkatulot ja eläkkeet verotetaan progressiivisesti. Pääomatuloista vero on joko 30 tai 34 prosentin tasavero.
Onko isoista pääomatuloista verotettu 34 prosentin tasavero jonkun mielestä solidaarisuusvero?
Rikkaimmat rikastuneet eniten
Varakkain kymmenysosa suomalaisia omistaa lähes 50 % kaikesta nettovarallisuudesta. Vielä vuonna 1994 varakkain kymmenysosa omisti 39,2 % kaikesta nettovarallisuudesta. Samalla kaikkien muiden kuin rikkaimman kymmenesosan osuus nettovarallisuudesta on vähentynyt. Vähävaraisin 50 %, eli puolet kotitalouksista, omisti vuonna 1994 kaikesta nettovarallisuudesta 6,9 %. Vähävaraisten (puolet kotitalouksista) varallisuus oli laskenut vuoteen 2016 mennessä 6,1 prosenttiin.
Pienituloiset kotitaloudet velkaantuneet
Kotitalouksien velkaantumisaste oli 127,4 % vuonna 2018.
Olisiko Suomessa noususuhdanteen aikana pitänyt varallisuuserojen ja tuloerojen pienentyä, eli eriarvoisuuden vähentyä?
Vuonna 2018 bruttokansantuote kasvoi 2,3 %? Miten se vaikutti tuloeroihin, perusturvaan, huoltosuhteeseen ja köyhyysvajeeseen?
Miksi perusturvaa ei parannettu EU:n tasolle? Miksi omaisuustuloja ei veroteta progressiivisesti kuten ansiotuloja ja eläkkeitä?
Entä miksi noususuhdanteen aikana leikattiin koulutuksesta, eläkkeistä ja työttömiltä, eli luotiin aktiivimalli ja ryhdyttiin leikkaamaan kaikkein pienituloisimmilta. Lisäksi kilpailukykyyn (kiky-malli) vedoten tehtiin sopimus, joka tuotti lisää matalapalkkaisia pätkätöitä. Miksi näin.
Varallisuus kasvoi samaan aikaan lähes verotta kaikkein rikkaimmilla?
Kenen etujen mukaista on eriarvoisuuden kasvu ja luokkayhteiskunta? Nykyinen hallitus, jossa mukana ovat myös vasemmistopuolueet, tekee parhaansa katkaistakseen eriarvoisuuden kehityksen ja oikaistakseen verotusta. Ennusteiden mukaan bruttokansantuote kääntyy laskuun, joten jos perusturvaa halutaan parantaa ja varallisuuseroja poistaa, on veroja ryhdyttävä perimään veronmaksukyvyn mukaan.
Varallisuuseroja ei vähennetä siten, että rikkaat saavat lisää veroetuja ja köyhiltä leikataan. Toivottavasti myös muut, kuin SDP ja vasemmistoliitto vaativat veronmaksukykyyn perustuvaa, oikeudenmukaista verotusta.
Nyt on oikeudenmukaisuuden aika - ei tehdä Suomesta luokkayhteiskuntaa suurine varallisuuseroineen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Suomi on länsimainen demokratia , ja länsimaiseen demokratiaan kuuluu köyhyys ja eriarvoisuus. Se on hinta minkä joutuu maksamaan siitä että voi kyseenalaistaa tulonjaon oikeudenmukaisuuden yhteiskunnassa puhumalla siitä julkisesti. Monelle tärkeämpää olisi kyllä saada hieman enemmän voita leivänpäälle, kun oikeus nälkäisenä vaatia lisää ruokaa.
Missä sanotaan, että nimenomaan KÖYHYYS kuuluu demokratiaan? Aika outoa ajattelua näin maallikosta.
Suomi kuuluu (vielä) seuraan, johon jenkkien länsimainen demokratia pyrkii, mutta johon juuri suunnaton tännekkin kaupattu ahneus on suuri este.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyvinvointivaltio
Suomessa ei kukaan näe nälkää sen takia ettei tuet ole riittäviä. Omilla valinnoilla voidaan kuitenkin päätyä siihen että kynsien pidennys, alkoholi, uhkapelit tai hieno puhelin menee syömisen edelle.
Siksi meillä pitäisi olla korvamerkitty raha, jota ei kertakaikkiaan voi käyttää muuhun kuin järkevään syömiseen. Silloin kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää omaa tyhmyyttään ja valittaa sitä.
Käy kysymässä leipäjonoissa tuntikaupalla ruokaa jonottavilta, että näkevätkö nälkää. Kysy myös mihin kaikkeen vähäinen toimeentulotuki riittää? Vieläkö EU:n ruokapaketteja jaetaan Suomen köyhille? Tulottomien määrä kaksinkertaistui noin 40.000:een, mieti miksi ja miten tulottomat Suomessa pärjäävät.
Leipäjonossa voi olla nälkäisiä, mutta enimmäkseen siellä on ylipainoisia joille vähempi riittäisi. Silloin työkykykin kohenisi.
Leipäjonossa ollaan enimmäkseen koska rahaa ei haluta käyttää ruokaan vaan johonkin muuhun. Leipäjonossa ollaan myös yhteisöllisyyden takia samaan tapaan kuin ämpärijonossa.
Tätä on kysytty ja niin on vastattu.
Venäjää puhuvia ja älypuhelinta räplääviä joutosakkia näyttäisi ainakin tv-kuvissa olevan. Meneehän se aika noinkin jos ei halua elämälleen muuta sisältöä.
Kun itseltä kysyy ja itse vastaa, niin vastaus on oikea itsestä. Sitä voidaan myös sanoa vaihtoehtoiseksi faktaksi tai mutu-tiedoksi. Ihan miltä itsestä tuntuu.
Aina noususuhdanteessa erot kasvavat ja laskusuhdanteessa pienenevät. Se johtuu omaisuuden arvon muutoksista. Sama omaisuus esimerkiksi asunto voi olla yhtenä päivänä satatonnia kalliimpi mutta siinä asutaan ihan samalla tavalla.
Varallisuuseroihin vaikuttaa se ettei ylärajaa ole mutta alarajan on. Aina on joku joka tuhlaa kaiken tai ottaa jopa velkaakin tuhlaamista varten. Kun koko kansa vaurastuu niin luuserit pysyy yhtä köyhinä
"Kun koko kansa vaurastuu, niin luuserit pysyy yhtä köyhinä..."
Oletko sitä mieltä että "luuserit" eivät kuulu Suomessa KANSAA? Onko osa kansaa siirretty yhteiskunnan ulkopuolelle selviämään leipäjonoissa, asunnottomina, toivottomina - TULOTTOMINA?
Työttömät, eläkeläiset, yksinhuoltajat... Ketä tarkoitat kun puhut luusereista?
Luuseri on ihminen, joka on hävinnyt elintasokilpailussa joskin osa ei ole siihen osallistunutkaan.
Se ei ole kansalaisuuteen liittyvä asia.
Tuon nykyisen "kilpailun ",myötä on kansakunta alkanut kuihtua.
Toimeentulovaikeudet lisääntyneet ja syntyvyys:
https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html
Kun sosiaalinen turva on olematon ja työllä toimeentulo heikkoa vähenee veron ja eläkkeiden maksajat. Se on eliitin mukava istua puskissa pimeässä isessee ja nauttia paremmuudestaan. Siinä voi sitten kilpailla keskenään paremmudestaan ja elin tasostaan. Loppuu se elintaso sieltäkin kun lakkaa talous pyörimastä.
Suomessa joka viides alle 25-vuotias nuori mies on koulutuksen tai työelämän ulkopuolella. Työpaikkaa on vaikea saada digimaailmassa, ellei ole koulutusta ja työkokemusta. Mistä sitä työkokemusta työttömälle tai kouluttamattomalle? Kun lisäksi tiedetään, että huono-osaisuus periytyy, niin kuka työtön ja aktiivimallin mukaan ilman työttömyyskorvaustakin jäänyt suunnittelee perheen perustamista?
1990-luvulla noin 50.000 suomalaista lasta ja nuorta asui köyhässä perheessä, kun nykyään köyhien perheiden lapsia ja nuoria on jo yli 130.000. Paljon on "luusereita" tulossa, ellei mitään tehdä.
Rinteen hallitus on päättänyt hallitusohjelman mukaan toisen asteen koulutuksen saatavuudesta jokaiselle alle 18-vuotiaalle. Se on hyvä alku nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen.
On myös tutkittu, mistä nuorten syrjäytyminen johtuu. Vastaus on perheen köyhyys. Köyhien perheiden nuoret eivät ole tottuneet saamaan kotoa kulttuurisia, opinnollisia tai itsensä kehittämiseen tarvittavia valmiuksia.
Osattomuuskokemukset ja huono itsetuntu masentavat, mistä seurauksena on näköalattomuus ja usein myös eristäytyminen, eli se luuserin tulevaisuus.
Onko se ylisukupolvinen köyhyysperimä lasten ja nuorten omaa syytä? Vai pitäisikö yhteiskunnallista tasa-arvoa lisätä siten, että se mahdollisuuksien tasa-arvo olisi mahdollista myös köyhien perheiden lapsille ja nuorille. Nyt näin ei ole. Epätasa-arvo on kasvanut varallisuuserojen kasvettua ja tulottomuuden kaksinkertaistuessa.
Eihän se luottamusta yhteiskuntaan lisää, kun luuseriksi nimitellään, eikä anneta minkäänlaisia mahdollisuuksia nousta köyhyysloukusta - sukupolvesta toiseen.
Eihän ne tulottomat epävarmuuden ilmapiirissä elävät "luuserit" perusta perhettä ja tee lapsia (köyhyydestä kärsimään) ilman työtä ja asuntoa.
Tulottomien määrä Suomessa on jo yli 50.000. Määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Joten aika moni lapsi ja nuori elää köyhyydessä ja kurjuudessa. Tulottomuuden nopea kasvu johtunee uusista sanktioista, joita koko ajan keksitään lisää. Myös asumisen ja ruuan kalleus Suomessa aiheuttaa köyhyyttä perustulon ollessa huono. Köyhyysvaje kasvaa kilpaa varallisuuserojen kanssa, mikä näkyy lasten ja nuorten pahana olona sekä vanhusten heitteillejätössä.
Niin .Nuo asiat ja se huoltosuhde kun ei korjaannu kärräämällä lisää ihmisiä sosiaaliturvan varaan ,vaan puuttumalla ongelman ytimeen ja korjaamalla nuo asiat kestävälle pohjalle, johon elämää voi rakentaa.
Köyhä oppii kepillä , rikas taas porkkanalla.Tätä laulua laulaa kaikki hallitukset puoluekannasta riippumatta. Laulun sanat on kirjoitettu EK:n ja MTK:n yhteisissä illanistujaisissa mihin demaritkin on armosta päässeet mukaan. Media levittää verovaroilla laulun sanoja kansan kuultavaksi.
Sinänsä kiva lukea kunnon kommentti, jossa on ajatusta eikä pelkkää verbaaliagressiota oman porukan puolesta vihollisporukkaa vastaan.
Havainto siitä, että kohti luokkayhteiskuntaa mennään on mielestäni oikea, mutta ihmisten näkemys siitä miksi näin tapahtuu ovat kuitenkin pahasti pielessä tai ainakin vanhentuneita. Eriarvoisuus lisääntyy kaikkialla maailmassa ja syy siihen on globalisaatio. Globalisaation eriarvoistava vaikutus on voimistunut nimen omaan 2000-luvulla. Eriarvoisuuden kasvu ei siis ole suomalainen ilmiö, pikemminkin päinvastoin, se tulee Suomeen maailmalta. Eriarvoisuuden lisääntyminen on ylikansallinen taloudellinen ilmiö, mutta myös yhä enenevässä määrin ylikansallinen poliittinen ilmiö. Paradoksaalista on, että Suomessa ne poliittiset puolueet, joiden pitäisi torjua eriarvoisuuden lisääntymistä ja jotka puheissa sitä väittävät tekevänsä itse asiassa toimivat niin, että eriarvoisuus vain kasvaa. Syynä tähän on suhtautuminen kansallisvaltioon. Ns vihervasemmisto kannattaa innokkaasti kaikkea ylikansallista ja suhtautuu nuivasti tsenäisen Suomen puolustamiseen. Ääritapauksessa itsenäisyyden puolustaminen leimataan natsismiksi ja itsenäisyyden kannattajat ääritetään ja eristetään. Komento tähän on tullut ylikansalliselta vallankäyttäjältä EU:lta. Demokaraattinen kansallisvaltio on kuitenkin viimeinen puolustuslinja luokkayhteiskuntaa vastaan. Voidakseen puolustaa yhteiskunnallista tasa-arvoa demokraattisen valtion on oltava taloudellisesti vahva ja hyvässä kunnossa. Heikko valtio ei voi tehdä mitään kansalaistensa hyväksi. Väittäessään puolustavansa alempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvien työtätekevien ihmisten etuja vihreiden ja vasemmistopuolueiden puolue-eliitit itse asiassa puolustavat omia yläluokkaisia etujaan. Vihreiden ja vasemmistopuolueiden puolue-eliitit siis huijaavat kansaa. Kun kansalaiset äänestävät vihervasemmistoa niin se vahvistaa ko puolueiden eliittien huijauslinjaa. Jos kannatus alenisi niin vasemmistopuolueiden linjat voisivat muuttua- tästä on jo havaittu esimerkkejä.
Suomalainen hyvinvointivaltio on saatu aikaan maltillisen oikeiston ja maltillisen isänmaallisen vasemmiston yhteistyöllä. Ristiriitoja on melko onnistuneesti säädelty demokraattisten ja sopimusyhteiskunnan instituutioiden avulla. Nyt tämä ristiriitojen sääntely pyritään tekemään mahdottomaksi murentamalla kansallinen tietoisuus. Seuraus on vääjäämättä muutos kohti luokkayhteiskuntaa.
Tuo on puppua.
Kaikkialla maailmassa köyhien eläm,ä on parantunut eniten katsoo asiaa millä mittarilla tahansa.
Kyllä vasemmistolainen saa olla, mutta onko pakko olla noin epärehellinen itselleen?
"Suomalainen+hyvinvointivaltio+on+saatu+aikaan+maltillisen+oikeiston+ja+maltillisen+isänmaallisen+vasemmiston+yhteistyöllä",+
Polarisoit ja yksinkertaistat asioita.
Jos vasemmisto on luonut hyvinvoinnin, niin miksi sitä on valtioissa, joissa vasemmiston merkitys on pieni?
Kyse on yleisesti toteutuneesta elintason kasvusta, joka on tehnyt elämän helpommaksi kaikille ja joka on erityisesti parantanut köyhien asemaa.
Suomalaisessa politiikassa pelkästään aloitteita ja tavoitteita katsomalla ei aina selviä onko kyse oikeiston vai vasemmiston kädenjäljestä.
Toisin kuin uskottelet, niin koulutus tai sosiaalituet eivät ole vasemmiston ansiota eikä myöskään kahdeksantuntinen työpäivä. Ne ovat toteutuneet kaisissa teollisuusmaissa poliittisista voimasuhteista riippumatta.
Kun kaikki puolueet kannattavat julkisena palveluna terveydenhoitoa ja koulutusta, on pilkunnussimista hakea eroa siitä, kuka palvelun viimekädessä toteuttaa. Vasemmisto on innolla antanut terveydenhoitoa yksityisille yrityksille ihan omasta tahdostaan ilman kenenkään painostusta tai apua.
Kyse on pitkälti mielikuvista, joita halutaan luoda. Olisi ihan terveellistä kastoa myös tekoja. Nyt tuntuu siltä ettei Kokoomus olisi ikinä voinut saada läpi niin oikeistolaista hallitusohjelmaa kuin minkä vasemmisto teki. Silti vasemmisto haluaa luoda mielikuvan ettei se olisi oikeistolainen.
Yhteiskunta on toki jakautunut. Jakautuminen ei ole niinkään omistamisessa koska mikään puolue ei ole sosialistinen vaan kaikki ovat aidosti kapitalistisia. Jako on oikeuksien ja velvollisuuksien välillä.
Meillä on työssäkäyvä ryhmä, jolla on vain velvollisuuksia ja elätettävä ryhmä, jolla on vain oikeuksia. Olisi aika laittaa kaikille velvollisuus osallistau itsensä elättämiseen omien kykyjen mukaan ja vasta toissijaisesti täyttää puute muiden panoksella. Nyt elätettäväksi pääseminen vapauttaa kaikista vastuista sillä ajatuksella, että ei voi vaatia ettei tule paha mieli.
Työssäkäyvälle tulee paha mieli, silläkin pitää olla väliä.
Mainitse joku hyvinvointivaltio, jossa ei ole vasemmistoa.
Hyvinvointivaltiot huolehtivat kansalaisistaan hyvin. Kansalaisten pahoinvointi minimoidaan riittävän hyvällä perusturvalla. Muut pohjoismaat ovat hyvinvointivaltioita, Suomea lukuunottamatta. EU:n komissio ei ole huomauttanut muita pohjoismaita puutteellisesta perusturvasta, eivätkä muut pohjoismaat ole puutteellisen perusturvan vuoksi tarkkailussa.
Suomea mainostetaan keskimääräisen hyvinvoinnin valtiona. Keskimäärin Suomessa menee hyvin. Eläkkeet ovat keskimäärin kohtuullsia, varallisuuserot ovat keskimäärin siedettäviä jne.
Sen sijaan Suomella on hyvä KILPAILUKYKY, jota muun muassa Sipilän hallitus edisti siten, että työntekijöiden työaikaa lisättiin ja vuosilomia vähennettiin. Myös aktiivimalli edisti kilpailukykyä, mutta lisäsi tulottomuutta ja leipäjonoja.
World Economic Forumin mukaan suomi on kilpailukykyvertailussa huippuluokkaa, mutta inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI Human Development Index) tai elämänlaadun indeksillä (Quality of Life) mitattuna sijoitus on huonompi.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen "aidon kehityksen indikaattori" kasvoi vuoteen 1989 asti ja sen jälkeen kääntyi laskuun. 2000-luvulla "aidon kehityksen indikaattori (GPI Genuine Progress Indicator) on painunut 1970-luvun tason alapuolelle. Tutkimusten mukaan HYVINVOINTIA ALENTAVAT erityisesti kasvavat TULOEROT. Vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen erityisesti kaikkein rikkaimmat ovat rikastuneet huimasti enemmän kuin muut.
Pienituloisimman väestönosan tulokehitys on miinusmerkkinen. Suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneet nopeasti.
Työttömyyden syitä on monia: suhdannetyöttömyys, kausityöttömyys, ihanteellinen työmarkkinaikä, vähäinen koulutus, terveysongelma jne. Toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää syrjäytymisen ehkäisyssä, mihin työttömyys johtaa. Pitkittynyt työttömyys kasaa ongelmia: terveysongelmat, toimeentulo-ongelmat, sosiaaliset ongelmat, kulttuuriset ongelmat jne. Hyvinvointivaltiossa huolehditaan, että kansalaisista ei tehdä kilpailukykyyn vedoten työttömiä eikä tulottomia. Hyvinvointivaltiossa kansalaiset eivät hauku toisiaan luusereiksi tai loisiksi (kuten ennen v. 1918). Hyvinvointivaltiossa ei kerrota äänestäjille, että keskimäärin menee hyvin, mitä valitat itsesi tai lähimmäisesi puolesta.
Hyvinvointivaltiossa ketään ei jätetä yhteiskunnan ulkopuolelle eikä nimitellä esimerkiksi luuseri (lost?) tai "ihmisroska", kuten eräs Oululainen kaupunginvaltuutettu (kesk.) totesi Eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi: Ilmaisu "ihmisroska"
oli erityisen loukkaava.
"... elätettäväksi pääseminen vapauttaa kaikista vastuista..."
on mielipide, jota en ymmärrä alkuunkaan. "Elätettäväksi pääseminen", oikeammin joutuminen, ei vapauta ketään vastuista. Päinvastoin jokapäiväisestä elämästä tulee hengissäpysymisen taistelu. Työssäkäyville tulee paha mieli sen vuoksi, että työttömistä työkavereista tehdään tulottomia ("elätettäväksi pääseviä") erilaisin sanktioin ja pahaa mieltä lisää pelko siitä, että seuraaksi työtön ja tuloton voi olla itse kukin.
Ei ole demokraattista maata,jossa ei ole vasemmistoa. Yksi kommari ei kesää tee eikä saa mitään aikaan. Tollo.
Suomalaiset ovat velkaantuneet, mutta et ilmeisesti tiedä miksi. Ota selvää, niin huomaat että se on suhdanneriippuvaista ja hyvä asia.
Suomessa ei kukaan taistele elämisestä. Ihminen valitsee työnteon ennen taistelua. Asenteesi paistaa hyvin läpi kun pidät työntekoa pahempana kuin kuolemaa.