Uskon, että jokainen uudestisyntynyt ihminen rakastaa kokosydämisesti evankeliumia samoin kuin vaikkapa pikkuvauva rakastaa äidinrintaa tai janoinen metsäkauris purossa virtailevaa vettä.
Vertaus ontuu sikäli, että evankeliumin nimenomainen sanoma on se, että meidän kohdallamme "äidinmaito" ja "purossa virtaava vesi" eivät ole meistä erillään, vaan ovat meissä. Ja sanon nyt vielä tämänkin: eivät ole pelkästään meissä, vaan ovat me. Evankeliumin ydinmehu eli ydinajatus on uutinen siitä, että ristillä Jumala teki meistä ja Kristuksesta Yhtä eli... Kristuksen. Meillä ei kerta kaikkiaan ole Kristuksesta erillistä olemassaoloa. Ja koska meillä ei ole Hänestä erillistä olemassaoloa, me olemme erottamattomasti Hänessä, Häntä eli... Hän. On mieletöntä ajatella, että viiniköynnöksen oksat olisivat millään tavoin tai missään mielessä jotakin muuta kuin viiniköynnöstä. Omalta pieneltä osaltaan ne ovat muodostamassa Köynnöstä eli ovat omalta kohdaltaan Köynnöstä. Ja koska ainoa oikea näkökulma Köynnöksen suhteen on kokonaisnäkökulma eli Puutarhurin näkökulma, silloin Köynnöksestä puhuttaessa puhutaan aina Yhdestä Köynnöksestä. On olemassa Yksi Totinen eli Todellinen Viiniköynnös, Kristus, joka muodostuu... meistä! ("Me olemme Hänen täyteytensä, joka kaikki kaikessa täyttää...")
"Korvasyyhy" perustuu uskoakseni meissä oleviin vanhoihin aivoratoihin, jotka saavat päivittäin kiihokkeita meitä ympäröivästä maailmasta, joka on Hyvän- ja pahantiedon puun maailma, arvosanojen, palkkaluokkien, arvoasteikkojen, arvoasemien, menestyjien ja menetystä vaille jääneiden maailma. Erillisten, itsestään vastuullisten yksilöiden maailma. Tästä maailman järjestelmästä Kristus on kuolettanut meidät pois. Siksi meillä on etuoikeus ja lupa antaa aivoratojemme uudistua evankeliumin sanomalla. Päivittäin.
Kristityt, jotka väittävät, että "meiltä puuttuu jotakin" ja että meidän tulee kaivata "Jumalan voiman ilmestymistä" tai muuta vastaavaa, sanovat itse asiassa (sitä ehkä itse tajuamatta): "Me emme tyydy siihen, mitä meille ristillä ja ylösnousemuksessa ja taivaaseen astumisessa tapahtui. Me emme tyydy siihen, mitä ja keitä me olemme nyt Kristuksessa. Me tarvitsemme jotakin sen lisäksi."
Vertaus ontuu sikäli, että evankeliumin nimenomainen sanoma on se, että meidän kohdallamme "äidinmaito" ja "purossa virtaava vesi" eivät ole meistä erillään, vaan ovat meissä. Ja sanon nyt vielä tämänkin: eivät ole pelkästään meissä, vaan ovat me. Evankeliumin ydinmehu eli ydinajatus on uutinen siitä, että ristillä Jumala teki meistä ja Kristuksesta Yhtä eli... Kristuksen. Meillä ei kerta kaikkiaan ole Kristuksesta erillistä olemassaoloa. Ja koska meillä ei ole Hänestä erillistä olemassaoloa, me olemme erottamattomasti Hänessä, Häntä eli... Hän. On mieletöntä ajatella, että viiniköynnöksen oksat olisivat millään tavoin tai missään mielessä jotakin muuta kuin viiniköynnöstä. Omalta pieneltä osaltaan ne ovat muodostamassa Köynnöstä eli ovat omalta kohdaltaan Köynnöstä. Ja koska ainoa oikea näkökulma Köynnöksen suhteen on kokonaisnäkökulma eli Puutarhurin näkökulma, silloin Köynnöksestä puhuttaessa puhutaan aina Yhdestä Köynnöksestä. On olemassa Yksi Totinen eli Todellinen Viiniköynnös, Kristus, joka muodostuu... meistä! ("Me olemme Hänen täyteytensä, joka kaikki kaikessa täyttää...")
"Korvasyyhy" perustuu uskoakseni meissä oleviin vanhoihin aivoratoihin, jotka saavat päivittäin kiihokkeita meitä ympäröivästä maailmasta, joka on Hyvän- ja pahantiedon puun maailma, arvosanojen, palkkaluokkien, arvoasteikkojen, arvoasemien, menestyjien ja menetystä vaille jääneiden maailma. Erillisten, itsestään vastuullisten yksilöiden maailma. Tästä maailman järjestelmästä Kristus on kuolettanut meidät pois. Siksi meillä on etuoikeus ja lupa antaa aivoratojemme uudistua evankeliumin sanomalla. Päivittäin.
Kristityt, jotka väittävät, että "meiltä puuttuu jotakin" ja että meidän tulee kaivata "Jumalan voiman ilmestymistä" tai muuta vastaavaa, sanovat itse asiassa (sitä ehkä itse tajuamatta): "Me emme tyydy siihen, mitä meille ristillä ja ylösnousemuksessa ja taivaaseen astumisessa tapahtui. Me emme tyydy siihen, mitä ja keitä me olemme nyt Kristuksessa. Me tarvitsemme jotakin sen lisäksi."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.