Mutta puna-armeijan yllättävä (joskin sotapelissä varteenotettavana skenaarioni pidetty) maihinnousu Laatokalle kesäkuun lopulla 1944 johti lopulta siihen että vähän aiemmin hätäisesti rakennetun huoltotien ansiosta suomalaiset pääsivät pakenemaan alta pois. Tykistö ja runsaasti raskasta kalustoa oli kyllä jätettävä puna-armeijalle.
Vähältä piti ettei 5.D ja 15.Pr jääneet Laatokan Karjalassa mottiin 1944
Anonyymi
9
60
Vastaukset
- Anonyymi
Kaikki isot herrat Mannerheimista alkaen vain makoilivat ja ryyppäsivät Asemasodan ajan mitenkään valmistautumatta. Juuri maihinnousujen varalle olisi pitänyt luoda liikkuva reservi, palokunta, joka olisi saatu äkkiä mihin tahansa maihinnousukelpoiseen paikkaan Laatokan rannalla.
Hölynpölyä.
Mannerheim kantoi erityistä huolta linnoittamisetsa. Painopiste vain oli kokonaan väärällä suunnalla seurauksena Marskin strategisesta jättivirheestä kesällä -41.
Mannerheim pyrki myös irroittamaan reservejä omaan johtoonsa säilyttääksen toimintavapauden.
Ykkösnyrkiksi rakenneltiin panssaridivisioonaa, joka tosin olisi tarvinnut saksalaisen kaluston jo -43. Nyt saatiin vain yksi rynnäkkötykkipataljoona.
Laatokan maihinnoususta tiesivät etukäteen vain stallarit.
Marski ei halunnut uskoa suuren "loppusotaan", vaan toivoi ratkaisun tapahtuvan Keski-Euroopassa ja Suomen jäävän sivuun kuten 1918.
Toive ei toteutunut.- Anonyymi
Sotaratsu kirjoitti:
Hölynpölyä.
Mannerheim kantoi erityistä huolta linnoittamisetsa. Painopiste vain oli kokonaan väärällä suunnalla seurauksena Marskin strategisesta jättivirheestä kesällä -41.
Mannerheim pyrki myös irroittamaan reservejä omaan johtoonsa säilyttääksen toimintavapauden.
Ykkösnyrkiksi rakenneltiin panssaridivisioonaa, joka tosin olisi tarvinnut saksalaisen kaluston jo -43. Nyt saatiin vain yksi rynnäkkötykkipataljoona.
Laatokan maihinnoususta tiesivät etukäteen vain stallarit.
Marski ei halunnut uskoa suuren "loppusotaan", vaan toivoi ratkaisun tapahtuvan Keski-Euroopassa ja Suomen jäävän sivuun kuten 1918.
Toive ei toteutunut.Mannerheim kantoi erityistä huolta linnoittamisetsa. Painopiste vain oli kokonaan väärällä suunnalla seurauksena Marskin strategisesta jättivirheestä kesällä -41.
Eihän m-heim voinut tehdä virheitä kenenkään muun kuin umpi-ilkeitten stalinistien mielestä. Hänhän johti sotaa taitavasti, silloin ei tehdä virheitä. Hyi sinua !
Mannerheim pyrki myös irroittamaan reservejä omaan johtoonsa säilyttääksen toimintavapauden.
Yhtä tyhjän kanssa jos reservillä ei ole liikkuvuutta eli ei ole moottoroitu ja ovat lisäksi väärissä paikoissa. Kun reservi on marssinut paikalle on paras torjunnan hetki jo menetetty kuten kävikin Tuuloksessa.
Ykkösnyrkiksi rakenneltiin panssaridivisioonaa, joka tosin olisi tarvinnut saksalaisen kaluston jo -43. Nyt saatiin vain yksi rynnäkkötykkipataljoona.
Ihan eri asia kuin maihinnousuja ja yleensäkin vihollisen yllätysliikeitä torjumaan tarkoitettu palokunta.
Laatokan maihinnoususta tiesivät etukäteen vain stallarit.
Hyvä kun tunnustat, että joku älysi ottaa huomioon jopa niin ihmeellisen sotatoimen kuin maihinnousu suomalaisten selustaan. Olisi tarvinnut olla stallareita Päämajassa neuvomassa horisevaa hevosmiestä.
Marski ei halunnut uskoa suuren "loppusotaan", vaan toivoi ratkaisun tapahtuvan Keski-Euroopassa ja Suomen jäävän sivuun kuten 1918.
Toive ei toteutunut.
Uskolla ja toiveilla sitä sotia johdetaankin. Stalinin moka koko juttu kun ei toiminut kuten herra vapaaherra toivoi. Syytetään Stalinia tästäkin, ei m-heimia tietenkään koska hänhän toivoi kovasti Suomen parasta. - Anonyymi
"Kaikki isot herrat Mannerheimista alkaen vain makoilivat ja ryyppäsivät Asemasodan ajan mitenkään valmistautumatta. linnoitustyöt olivat yhä kesken kun suurhyökkäys alkoi."
Todellisuudessa eivät juurikaan ryypänneet ja takalinjoja rakennettiin kovasti.
Kannaksella VT-linja oli tosin liian lähellä päälinjaa ja
- Anonyymi
Erfurtin muistelmista näkee, että Marski ja kenraalit olivat -43 lopulla vakavasti huolissaan saksalaisten itärintaman tilanteesta. Kannattaa lukea kirjat. Marski kyseli tiukkaan sävyyn, että oliko etelässä enää lainkaan saksalaisia, kun NL eteni 30 km päivässä, mutta toisaalta NL ei myöskään kehuskellut isoilla sotavankimäärilläkään. V. 43 aikana Suomi varautui mahdollisiin ongelmiin sinänsä oikein mm.
- vaatimalla 4 kokenutta pataljoonaa saksalaisten alaisuudesta takaisin Suomen vastuualueelle (ml. panttipataljoona)
- kalustohankinnoilla
- aikaistamalla v. 43 palvelukseenastumiseriä.
- pitämällä päällystökoulutuksen koko ajan pyörimässä.
Näiden seurauksena liikkuvaksi -44 muuttuneessa sodankäynnissä oli sekä reservejä että kalustoa. Vaikka NL:n hyökkäyksen alkuvaiheessa menetettiin mm. tykistöä, oli VKT-linjalla sitten konetuliaseita ja tykkejä silti riittävästi. Eikä ollut samaa reservi-, ammus- ja upseeripulaa kuin v. 40.
Vaikka ylijohtoa moititaan VT-aseman linnoittamatta jättämisestä, niin olisiko se kumminkaan kestänyt sitä 3 päivää enempää? V. -43 tehdyillä valmisteluilla kuitenkin luotiin pohja VKT-aseman ja Ilomantsin ratkaisuille. 1944 myös kylmästi jätettiin Laatokan pohjoispuolen joukoille vain viivytystehtävä, eikä pyritty heti alussa voimia sitoviin koukkauksiin ja mottitaisteluihin kuten 1939. Reservit siirrettiin Kannakselle. Kun tilanne oli vakautettu siellä, tuettiin U-linja ja sitten palattiin Ilomantsissa Talvisodan tyyppiseen hyökkäävään mottisotaan. Kaikki tämä voitiin hoitaa, kun ajoitus hoidettiin kylmäpäisesti ja käytössä oli riittävästi kokeneita joukkoja raskaan kaluston tukemana.- Anonyymi
Erfurtin muistelmista näkee, että Marski ja kenraalit olivat -43 lopulla vakavasti huolissaan saksalaisten itärintaman tilanteesta. Kannattaa lukea kirjat.
Huolissaan oli koko kansa eikä sen tietämiseen kirjoja tarvita. Kansa ja rintamamiehet olivat huolissaan enemmän kuin herrat. Jos herrat olisivat huolissaan olleet niin ehkä moni asia olisi tehty toisin ja tehty paljon enemmän.
- Anonyymi
"Tykistö ja runsaasti raskasta kalustoa oli kyllä jätettävä puna-armeijalle."
Todellisuudessa melkoinen osa tykistöstä ja muusta kalustosta saatiin pelastettua juuri tuota kiertotietä pitkin. Se oi tie eikä polku!- Anonyymi
Mutta se raskain jäi sinne tienposkeen veli-venäläiselle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta se raskain jäi sinne tienposkeen veli-venäläiselle.
Vanha sileäksi kulunut kalusto joutikin jäädä käyttökelvottomaksi tehtynä metsiin. Tilalle saatiin uusi, joka vietiin suoraan U-linjaan, minkä 7. armeijan voitonvarmat joukot yrittivät Lemetissä murtaa suoraan liikkeestä. Aamuyöllä eteenpäin edenneet neuvostopanssarit saivat vastaansa suomalaistykistön keskityksen, millaista ne eivät olleet ennen kokeneet. Yksitoista patteristoa tuhosi Lemetin tielle 7 ja vaurioitti useita panssareita. Puolustajien itseluottamus kasvoi silmissä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1192542
Juniorivalmennus Jokereissa..
Mitä hittoa siellä seurassa oikein tapahtuu?? Tämän kauden U14 ikäluokkaan on mahdutettu kaksi päävalmentajaa. Tälle kau511871Ammuskelua taas
Keskipohjanmaa tietää kertoa että Yläpubin hujakoilla ammuskeltu lauantain vastaisena yönä.221622- 1291498
- 681273
Introverttinä osastolla
Yhdellä lääkäritapaamisella hoitaja valitti lääkärille etten tee mitään muuta kuin makaan ja ulkoilen. Kävin kuitenkin s3491196Seksikkäin asu mikä päällä olet nähnyt kaivattusi ?
Seksikkäin asu mikä yllä olet nähnyt kaivattusi ?701138- 891045
- 90916
- 127890