Mitä ajattelet 24-vuotiaasta, peruskoulun varassa olevasta henkilöstä, joka on vailla mitään työkokemusta, on sosiaalisiin suhteisiin kykenemätön. Mistä tällainen henkilö voisi löytää sisältöä ja mielekkyyttä elämäänsä? Tuskin ainakaan enää työmarkkinoille kykenee itseänsä taistelemaan, sen verran kovaa on kilpailu. Miten järjestää asunto ja toimeentulo? Vai onko kuolema ainut ulospääsy?
Toivoton tapaus?
Anonyymi
7150
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kannattaa suorittaa se peruskoulu loppuun, jottei ole sen varassa. Sen jälkeen ammatilliseen oppilaitokseen hakemaan jokin ammattipätevyys, jolla pääsee töihin.
Jos ei saa töitä, voi hakea työttömyyskorvausta, asumistukea ja toimeentulotukea.
Koeta hankkiutuu puutarha-alalle ja tee siitä ammatti. On terveellistä ulkotyötä eikä peraatteessa kauheen vaativaa mutta eteen päin pääsee alaa opiskelemalla. Voi sitten perustaa vaikka pienen yrityksen joka tekee hommia ihmisille jotka ei itse kykene. Pääasia on ettet ala itseäsi väheksymään vaan koetat oppia elämn taitoja joihin rohkeuskin kuuluu.
Tämän kirjoittaja on eräs joka sai ammatin akkaan vasta kolmekymppisenä ja surkealla lähtö pohjalla mutta aika hyvin on mennyt. Onnee sulle matkaa n!
Missä sä nyt sitten asut? Ja millä elät?
Aloittaja ei itse varmaankaan ole kyseinen henkilö. Taitaa olla lähiomainen. Ei tuo hyvä tilanne ole. Kannattaisi olla harrastuksia, mutta jos ei ole rahaa, niin harastaminen voi olla vaikeata. Töihin on aina mahdollisuuksia. Jos on peruskoulussa ollut hyvä puusepäntöissä, niin sitten voisi perustaa puuseppäfirman. Asua voi aluksia vaikka hylätyssä asuntovaunussa. Sukulaisilta voisi saada käytettyjä työkaluja ja työkalupakin.
Yrittäjäksi en kannustaisi, kun ei ole työkokemusta eikä itsenäisyyttä muutenkaan. Jos asuu maalla, voi kasvattaa itse ainakin juureksia ja marjastaa. Toisaalta maalla on puoli-ilmaisia kerrostaloasuntojakin, kun kukaan ei halua niitä! Voi hakeutua johonkin kausityöhön kasvihuoneille t. perunafarmarille. Joskus eläinten hoitoon tarvitaan työvoimaa.
Tässä lähellä kiertää yksi pullojen kerääjä. Aina näyttäisi olevan samat vaatteet päällä, nyt pahimman helleaallon aikana en ole häntä nähnyt.
Ajattelisin, että nuori ihminen, jolla on käytännössä kaikki kortit elämässä kääntämättä. Ei se varmasti mitään helppoa tule olemaan, mutta kaikki on kuitenkin mahdollista.
Pahin vaihtoehto passivoitua ja jäädä makaamaan.
Jos tosiaan on sosiaalisiin suhteisiin kykenemätön, silloin kilpailu työpaikoista voi olla kovaa. Varmaan näin on tämän henkilön tapauksessa, jos on päässyt peruskoulusta 24 vuotiaaksi ilman yhtään työkokemusta tai kouluttautumista. Reipas työteliäs tyyppi olisi varmasti ollut tuon ajan jo töissä, oli koulutusta tai ei. Eli kyse on nyt pään sisäisistä jutuista. Työnantajilla ei valitettavasti ole käyttöä henkilöille, jotka eivät tee työtä, joten siitä suunnasta ei apua ole tarjolla.
Mutta onneksi yhteiskunta voi elättää ja kannattaakin alkaa miettiä muita ajanvietetapoja, jos varmasti tietää, että ei pysty kampeamaan itseään työntekijäkuntoon. Ulkoliikunta, kansalaisopiston tarjoamat mahdollisuudet jne.? Kuntouttava toiminta?