Suomen valtio ei hae ulkomailla pulaan joutuneita suomalaisia noin vain kotiin. Valtio ei myöskään maksa ihmisten paluukyytejä.
Siinä on yksi pääviesteistä, jota ulkoministeriön konsuliasioiden yksikön Jussi Tanner haluaa korostaa.
– Suomalaisia kyllä autetaan konsulipalvelulain mukaisesti, mutta mitään konsulikyytejä me emme järjestä, kriisi- ja avustustilanteista vastaava Tanner sanoo.
Jos Suomen kansalainen on esimerkiksi ulkomailla ilman rahaa, eikä hän pääse kotiin, ulkoministeriö pyrkii selvittämään vakuutuksien, perheenjäsenten ja muiden ihmissuhteiden kautta löytyisikö rahaa jostakin muualta.
Jos ne keinot eivät auta, silloin ulkoministeriö voi kirjoittaa asiakkaalle takaisinmaksusitoumuksen.
Käytännössä asiakkaalle ”lainataan” valtion kassasta rahaa matkakuluihin. Rahat joutuu maksamaan takaisin.
– Veronmaksajien pussista rahat eivät mene, Tanner tähdentää.
ULKOMINISTERIÖN konsulipalvelut voi antaa ulkomailla ongelmiin joutuneelle muun muassa neuvontaa, tiedonvälitystä, kielimuurien ylitystä ja tarvittaessa oikeuksien ajamista ja puolustamista.
Lähtökohta on aina se, ettei ulkoministeriö mene paikallisten viranomaisten tontille. Heidän kanssaan tehdään yhteistyötä.
Paikalliset viranomaiset vastaavat esimerkiksi pelastustoimista.
Konsulipalveluissa ei tehdä rajaa siinä, millaisiin vaikeuksiin suomalainen on ulkomailla joutunut. Kaikkia autetaan tarvittaessa.
Jos suomalaiset esimerkiksi joutuvat pulaan alueella, jonne ulkoministeriö on kehottanut välttämään matkustamista, heitä silti autetaan.
– Jos rannalla varoitetaan heikoista jäistä, mutta joku silti menee sinne kävelemään ja tippuu veteen, niin kyllä pelastuslaitos tulee hätiin. Meidän idea on sama.
Tällöinkään ulkoministeriö ei maksa matkustus- tai sairaalakuluja. Ne hoidetaan takaisinmaksusitoumuksen kautta.
TAKAISINMAKSUSITOUMUKSEEN joudutaan kuitenkin turvautumaan harvoin.
– Budjetti tällaisten tapausten hoitamiseen vuositasolla on 45 000 euroa. En muista sen koskaan ylittyneen, Tanner selventää.
Siinä on yksi pääviesteistä, jota ulkoministeriön konsuliasioiden yksikön Jussi Tanner haluaa korostaa.
– Suomalaisia kyllä autetaan konsulipalvelulain mukaisesti, mutta mitään konsulikyytejä me emme järjestä, kriisi- ja avustustilanteista vastaava Tanner sanoo.
Jos Suomen kansalainen on esimerkiksi ulkomailla ilman rahaa, eikä hän pääse kotiin, ulkoministeriö pyrkii selvittämään vakuutuksien, perheenjäsenten ja muiden ihmissuhteiden kautta löytyisikö rahaa jostakin muualta.
Jos ne keinot eivät auta, silloin ulkoministeriö voi kirjoittaa asiakkaalle takaisinmaksusitoumuksen.
Käytännössä asiakkaalle ”lainataan” valtion kassasta rahaa matkakuluihin. Rahat joutuu maksamaan takaisin.
– Veronmaksajien pussista rahat eivät mene, Tanner tähdentää.
ULKOMINISTERIÖN konsulipalvelut voi antaa ulkomailla ongelmiin joutuneelle muun muassa neuvontaa, tiedonvälitystä, kielimuurien ylitystä ja tarvittaessa oikeuksien ajamista ja puolustamista.
Lähtökohta on aina se, ettei ulkoministeriö mene paikallisten viranomaisten tontille. Heidän kanssaan tehdään yhteistyötä.
Paikalliset viranomaiset vastaavat esimerkiksi pelastustoimista.
Konsulipalveluissa ei tehdä rajaa siinä, millaisiin vaikeuksiin suomalainen on ulkomailla joutunut. Kaikkia autetaan tarvittaessa.
Jos suomalaiset esimerkiksi joutuvat pulaan alueella, jonne ulkoministeriö on kehottanut välttämään matkustamista, heitä silti autetaan.
– Jos rannalla varoitetaan heikoista jäistä, mutta joku silti menee sinne kävelemään ja tippuu veteen, niin kyllä pelastuslaitos tulee hätiin. Meidän idea on sama.
Tällöinkään ulkoministeriö ei maksa matkustus- tai sairaalakuluja. Ne hoidetaan takaisinmaksusitoumuksen kautta.
TAKAISINMAKSUSITOUMUKSEEN joudutaan kuitenkin turvautumaan harvoin.
– Budjetti tällaisten tapausten hoitamiseen vuositasolla on 45 000 euroa. En muista sen koskaan ylittyneen, Tanner selventää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.