Voimme olla simulaation ulkopuolella eri otuksia!

Anonyymi

Voimme olla vaikka ameboja oikeassa todellisuudessa kytkettynä matrixiin ja meidät on ohjelmoitu ihmisen näköisiksi täällä simulaation sisällä.

herääkö ajatuksia/ymmärsitkö?

---
heisielu

106

1347

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Huuhaapaskaa. Herättikö mielipide ajatuksia?

    • Einsteinkin saattoi olla ameba oikeassa todellisuudessa?

    • Jos sinusta tuntuu saniaiselta niin mitä sen pitäisi meitä liikuttaa?

    • Anonyymi

      Minä olen varmasti peruna!

    • Anonyymi

      todellinen itse, korkeampi minä tai higher self simulaation ulkopuolella ja loput minusta, vähäisempi osa täällä simulaatiossa?

      --
      heisielu

      • Anonyymi

        Osa minusta simulaation ulkopuolella tosi maailmassa?

        -Ruumistairtautumiskokemuksissa kuvattu hopealanka voisi olla kuin ethernet-kaapeli, jolla sielu saa informaatiopaketteja korkeammasta ulottuvuudesta.

        Ruumis toimisi langattomasti.
        --
        heisielu


    • Anonyymi

      Mitkä tosiasiat puoltaisivat tällaista todellisuuskuvaa?
      Ja miten voisimme testata väitteesi/ehdotelmasi paikkansapitävyyttä?
      Millaisia omia havaintoja asiaan liittyy?

      --planeetta

    • Anonyymi

      En osaa vastata planeetta-nimimerkin kysymyksiin. Ehkä gnostilaisuudesta voi löytyä jotain vastauksia.

      Itse en usko simulaatio-hypoteesiin, koska uskon hyvään Jumalaan. Hän ei laittaisi tietoisuuksia simulaatioon/matrixiin . ( paitsi ehkä kouluttaakseen niitä :-)

      --
      heisielu

      • Anonyymi

        Planeetta kirjoitti:

        "Mitkä tosiasiat puoltaisivat tällaista todellisuuskuvaa? "

        a) Kaksoisrakokoe ja sen muunnelmat joissa koejärjestelyn valinta tuottaa joko aalto tai hiukkastuloksen

        b) Ihmisen tai ihmisjoukon vaikutus fysikaliseen maailmaan ja esim. erilaisten satunnaisprosessien tai laitteiden muokkaaminen intention avulla

        Pear labs (Princeton Engineering Anomalies Research):

        https://www.youtube.com/watch?v=yMb4j5tHIic

        Globaali tietoisuusprojekti

        http://noosphere.princeton.edu/

        Näissä molemmissa tapauksissa intentio voi vaikuttaa joko tulevaan tai suurinpiirtein samanaikaiseen tapahtumaan (esim. päätän muuttaa kvanttiperiaatteella toimivan satunnaislukugeneraattorin tulosta ensi viikolla klo.xx.xx)

        ...

        C.G. Jungin ja Wolfgang Pauli kirjanen "Syncronicity: acausal conneting principle" ns. merkityksellisistä ja oudoista yhteensattumista joissa ilmiön toinen komponentti on psyykkinen ja toinen fyysinen samaan aikaan tapahtuva ja näennäisen satunnainen mutta kuitenkin oudolla tavalla symbolinen ilmiö suhteessa siihen senhetkiseen kokemukseen.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Synchronicity



        Heisielu kirjoitti:

        "Ehkä gnostilaisuudesta voi löytyä jotain vastauksia."

        Ns. gnostismin voi tulkita myös metodiksi jossa sanojen merkityksiä ja käyttötapoja muutetaan niin paljon että niiden käsitteiden käyttäjien hahmotus todellisuudesta muuttuu toisenlaiseksi kuin niiden sanojen alkup. merkitys.

        "Itse en usko simulaatio-hypoteesiin, koska uskon hyvään Jumalaan. Hän ei laittaisi tietoisuuksia simulaatioon/matrixiin."

        Jos tämä on virtuaalitodellisuus niin se tuntuu olevan ainakin tarpeeksi "hyvä" (=hyvin toimiva) . "Hyväksi" ja "pahaksi" määrittely tuottaa aina keinotekoisia vastakohtaisuuksia ja on yksi komponentti "hajoita ja hallitse" metodissa.


        "paitsi ehkä kouluttaakseen niitä"

        Tuo on oikeastaan ainoa syy miksi tämän koetun maailman voi mielekkäästi hahmottaa jonkinlaiseksi virtuaalitodellisuudeksi jossa tapauksessa sen "simulaation" pitäisi olla

        1) tarpeeksi hyvä että sitä ei ainakaan kovin helposti huomaa virtuaalitodellisuudeksi

        2) ei niin hyvä että sitä on periaatteessa täysin mahdotonta tiedostaa virtuaaliseksi

        Itse olen kokenut tällaista synkronisiteettia vain voimakkaiden tunnekokemusten yhteydessä ja tämä on hyvin tyypillistä ko. ilmiölle. Kun on täysin uppoutunut ja samaistunut virtuaalitodellisuuteen (joka on ns. normaalin ihmisen default tila) niin koko ajatus virtuaalitodelisuudesta hahmotetaan lähinnä tietotekniikan yhteyteen eikä ns. konkreettiseen todellisuuteen.

        Virtuaalitodelisuuden pitää olla niin hyvin toimiva että ns. uskottava kiellettävyys (plausible deniability) periaate vallitsee pääsääntöisesti koko ajan.

        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Planeetta kirjoitti:

        "Mitkä tosiasiat puoltaisivat tällaista todellisuuskuvaa? "

        a) Kaksoisrakokoe ja sen muunnelmat joissa koejärjestelyn valinta tuottaa joko aalto tai hiukkastuloksen

        b) Ihmisen tai ihmisjoukon vaikutus fysikaliseen maailmaan ja esim. erilaisten satunnaisprosessien tai laitteiden muokkaaminen intention avulla

        Pear labs (Princeton Engineering Anomalies Research):

        https://www.youtube.com/watch?v=yMb4j5tHIic

        Globaali tietoisuusprojekti

        http://noosphere.princeton.edu/

        Näissä molemmissa tapauksissa intentio voi vaikuttaa joko tulevaan tai suurinpiirtein samanaikaiseen tapahtumaan (esim. päätän muuttaa kvanttiperiaatteella toimivan satunnaislukugeneraattorin tulosta ensi viikolla klo.xx.xx)

        ...

        C.G. Jungin ja Wolfgang Pauli kirjanen "Syncronicity: acausal conneting principle" ns. merkityksellisistä ja oudoista yhteensattumista joissa ilmiön toinen komponentti on psyykkinen ja toinen fyysinen samaan aikaan tapahtuva ja näennäisen satunnainen mutta kuitenkin oudolla tavalla symbolinen ilmiö suhteessa siihen senhetkiseen kokemukseen.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Synchronicity



        Heisielu kirjoitti:

        "Ehkä gnostilaisuudesta voi löytyä jotain vastauksia."

        Ns. gnostismin voi tulkita myös metodiksi jossa sanojen merkityksiä ja käyttötapoja muutetaan niin paljon että niiden käsitteiden käyttäjien hahmotus todellisuudesta muuttuu toisenlaiseksi kuin niiden sanojen alkup. merkitys.

        "Itse en usko simulaatio-hypoteesiin, koska uskon hyvään Jumalaan. Hän ei laittaisi tietoisuuksia simulaatioon/matrixiin."

        Jos tämä on virtuaalitodellisuus niin se tuntuu olevan ainakin tarpeeksi "hyvä" (=hyvin toimiva) . "Hyväksi" ja "pahaksi" määrittely tuottaa aina keinotekoisia vastakohtaisuuksia ja on yksi komponentti "hajoita ja hallitse" metodissa.


        "paitsi ehkä kouluttaakseen niitä"

        Tuo on oikeastaan ainoa syy miksi tämän koetun maailman voi mielekkäästi hahmottaa jonkinlaiseksi virtuaalitodellisuudeksi jossa tapauksessa sen "simulaation" pitäisi olla

        1) tarpeeksi hyvä että sitä ei ainakaan kovin helposti huomaa virtuaalitodellisuudeksi

        2) ei niin hyvä että sitä on periaatteessa täysin mahdotonta tiedostaa virtuaaliseksi

        Itse olen kokenut tällaista synkronisiteettia vain voimakkaiden tunnekokemusten yhteydessä ja tämä on hyvin tyypillistä ko. ilmiölle. Kun on täysin uppoutunut ja samaistunut virtuaalitodellisuuteen (joka on ns. normaalin ihmisen default tila) niin koko ajatus virtuaalitodelisuudesta hahmotetaan lähinnä tietotekniikan yhteyteen eikä ns. konkreettiseen todellisuuteen.

        Virtuaalitodelisuuden pitää olla niin hyvin toimiva että ns. uskottava kiellettävyys (plausible deniability) periaate vallitsee pääsääntöisesti koko ajan.

        Belisario

        Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt)

        Belisario: "Itse olen kokenut tällaista synkronisiteettia vain voimakkaiden tunnekokemusten yhteydessä ja tämä on hyvin tyypillistä ko. ilmiölle."

        Omat synkronisiteettikokemukseni ovat myös liittyneet etenkin voimakkaisiin tunnekokemuksiin ja etenkin sellaisiin tilanteisiin, jotka ovat olleet *yllättäviä*. Mielestäni synkronisiteetissa on siis perää *ilmiönä* ja kyseessä on hyvin mielenkiintoinen ilmiö, mutta epäselvää on, että *mihin* se perustuu.

        Tieteentekijänä olisin kiinnostunut nimenomaan tieteellisistä selityksistä ko. ilmiölle. Periaatteessa syynä voisi ehkä olla se, että nuo ns. ulkoiset tapahtumat tiedostetaan tietysti vasta jo niiden tapahduttua ja ne ovat siis jo voineet vaikuttaa mieleen ennen tunnekokemusta, mutta subjektiivinen vaikutelma on tosiaan ainakin itselläni usein ollut se, että tunne *edeltää* tuota ulkoisen tapahtuman havaintoa.

        Omat kokemukseni ovat hiukan samantyyppisiä kuin esim. Wolfgang Pauli:lla; mm. ajattelutoiminnan kanssa synkronoituneita sähköhäiriöitä ja C.G. Jung:illa; mm. synkronoituneita paukahduksia seinistä ja huonekaluista tai kuin Raamatun kertomuksissa; mm. ns. humahduksia, jotka jotkin muutkin ovat aistineet samanaikaisesti; sisätiloissa, joissa sellaisia ei siis pitäisi tapahtua, ns. tavanomaisista luonnollisista syistä johtuen.

        Tietysti tämäntyyppisistä kokemuksista keskustelu ei oletusarvoisesti ole; eikä sen voidakaan olettaa olevan, kovin progressiivista, kuin vain sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat sekä itse omanneet samantyyppisiä kokemuksia, että ovat myös sekä riittävän älykkäitä ja tervejärkisiä ja jotka siis lienevät varsin harvinaisia...
        https://en.wikipedia.org/wiki/Wolfgang_Pauli
        https://en.wikipedia.org/wiki/Carl_Jung


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt)

        Belisario: "Itse olen kokenut tällaista synkronisiteettia vain voimakkaiden tunnekokemusten yhteydessä ja tämä on hyvin tyypillistä ko. ilmiölle."

        Omat synkronisiteettikokemukseni ovat myös liittyneet etenkin voimakkaisiin tunnekokemuksiin ja etenkin sellaisiin tilanteisiin, jotka ovat olleet *yllättäviä*. Mielestäni synkronisiteetissa on siis perää *ilmiönä* ja kyseessä on hyvin mielenkiintoinen ilmiö, mutta epäselvää on, että *mihin* se perustuu.

        Tieteentekijänä olisin kiinnostunut nimenomaan tieteellisistä selityksistä ko. ilmiölle. Periaatteessa syynä voisi ehkä olla se, että nuo ns. ulkoiset tapahtumat tiedostetaan tietysti vasta jo niiden tapahduttua ja ne ovat siis jo voineet vaikuttaa mieleen ennen tunnekokemusta, mutta subjektiivinen vaikutelma on tosiaan ainakin itselläni usein ollut se, että tunne *edeltää* tuota ulkoisen tapahtuman havaintoa.

        Omat kokemukseni ovat hiukan samantyyppisiä kuin esim. Wolfgang Pauli:lla; mm. ajattelutoiminnan kanssa synkronoituneita sähköhäiriöitä ja C.G. Jung:illa; mm. synkronoituneita paukahduksia seinistä ja huonekaluista tai kuin Raamatun kertomuksissa; mm. ns. humahduksia, jotka jotkin muutkin ovat aistineet samanaikaisesti; sisätiloissa, joissa sellaisia ei siis pitäisi tapahtua, ns. tavanomaisista luonnollisista syistä johtuen.

        Tietysti tämäntyyppisistä kokemuksista keskustelu ei oletusarvoisesti ole; eikä sen voidakaan olettaa olevan, kovin progressiivista, kuin vain sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat sekä itse omanneet samantyyppisiä kokemuksia, että ovat myös sekä riittävän älykkäitä ja tervejärkisiä ja jotka siis lienevät varsin harvinaisia...
        https://en.wikipedia.org/wiki/Wolfgang_Pauli
        https://en.wikipedia.org/wiki/Carl_Jung

        Itse olen usein sitä mieltä, että ilmiöiden selittäminen on melkolailla viimeisiä asioita. Ensimmäisten joukossa voisi olla vaikka mekaniikkaan perehtyvät asiat.

        Toki selittää voi ennen sitäkin, mutta tällöin selitys voi kertoa enemmän selittäjästä kuin selitettävästä asiasta.

        En tiedä onko sillä merkitystä saisiko esim. presidenttimme kys kokemuksia vai ei, merkitystä on mielestäni enemmän sillä, että ne jotka tätä(kin) asiaa tutkivat, saavat työskennellä rauhassa ja että tutkimusta johdetaan hyvin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse olen usein sitä mieltä, että ilmiöiden selittäminen on melkolailla viimeisiä asioita. Ensimmäisten joukossa voisi olla vaikka mekaniikkaan perehtyvät asiat.

        Toki selittää voi ennen sitäkin, mutta tällöin selitys voi kertoa enemmän selittäjästä kuin selitettävästä asiasta.

        En tiedä onko sillä merkitystä saisiko esim. presidenttimme kys kokemuksia vai ei, merkitystä on mielestäni enemmän sillä, että ne jotka tätä(kin) asiaa tutkivat, saavat työskennellä rauhassa ja että tutkimusta johdetaan hyvin.

        "Itse olen usein sitä mieltä, että ilmiöiden selittäminen on melkolailla viimeisiä asioita. Ensimmäisten joukossa voisi olla vaikka mekaniikkaan perehtyvät asiat."

        Todellisuus tuskin on sillä tavalla staattinen että tuo olisi edes periaatteessa mahdollista. Oletat myös että todellisuus koostuu jonkinlaisista mekanismeista, kaavoista tai algoritmeista mikä tuskin on koko totuus mutta voi olla se osa totuudesta johon tieteen metodeilla ylipäätänsä voi vastata.

        "Toki selittää voi ennen sitäkin, mutta tällöin selitys voi kertoa enemmän selittäjästä kuin selitettävästä asiasta."

        Selitykset kertovat aina selittäjästä jotain ja varmasti ainakin joltain osin myös siitä selitettävästä asiasta mutta se kunkin omaksuma uskomusjärjestelmä moduloi hyvin voimakkaasti selittäjän selityksiä ja pääsääntöisesti kaikki selittäjät haluavat omille uskomuksilleen jonkinlaista vahvistusta ja pitävät vastenmielisenä sellaisia selitysyrityksiä jotka eivät ole yhteensopivia sen kanssa mihin selittäjät itse jo valmiiksi uskovat. Parhaimmatkin selitykset ovat aina vain osatotuuksia ja tutkimus on aina keskeneräinen prosessi.

        "merkitystä on mielestäni enemmän sillä, että ne jotka tätä(kin) asiaa tutkivat, saavat työskennellä rauhassa ja että tutkimusta johdetaan hyvin."

        Minusta kannattaa jokaisen ainakin yrittää muodostaa oma mielipiteensä eikä sokeasti luottaa mihinkään lähteeseen vaikka kyseessä olisi akateeminen tiedeyhteisö jonka jäsenet eivät hekään ole mitenkään immuneja kaikkien selittäjien inhimillisille heikkouksille eikä ulkopuolisten tahojen vaikutuksille.

        Pääsääntöisesti kaikki valtavirtatiede on aina oligarkkien rahoittamaa ja ohjaamaa tiedettä josta on valittu vain osa suurelle yleisölle eräänlaisena propagandana. Tieto on todellista valtaa ja oikeasti toimivaa tietoa ei jaeta vapaasti suurelle yleisölle eikä kilpaileville tahoille varsinkin jos kyse asioista joilla on suuri suurvaltapoliittinen, sotilaallinen, yhteiskunnallinen tai taloudellinen merkitys.

        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Planeetta kirjoitti:

        "Mitkä tosiasiat puoltaisivat tällaista todellisuuskuvaa? "

        a) Kaksoisrakokoe ja sen muunnelmat joissa koejärjestelyn valinta tuottaa joko aalto tai hiukkastuloksen

        b) Ihmisen tai ihmisjoukon vaikutus fysikaliseen maailmaan ja esim. erilaisten satunnaisprosessien tai laitteiden muokkaaminen intention avulla

        Pear labs (Princeton Engineering Anomalies Research):

        https://www.youtube.com/watch?v=yMb4j5tHIic

        Globaali tietoisuusprojekti

        http://noosphere.princeton.edu/

        Näissä molemmissa tapauksissa intentio voi vaikuttaa joko tulevaan tai suurinpiirtein samanaikaiseen tapahtumaan (esim. päätän muuttaa kvanttiperiaatteella toimivan satunnaislukugeneraattorin tulosta ensi viikolla klo.xx.xx)

        ...

        C.G. Jungin ja Wolfgang Pauli kirjanen "Syncronicity: acausal conneting principle" ns. merkityksellisistä ja oudoista yhteensattumista joissa ilmiön toinen komponentti on psyykkinen ja toinen fyysinen samaan aikaan tapahtuva ja näennäisen satunnainen mutta kuitenkin oudolla tavalla symbolinen ilmiö suhteessa siihen senhetkiseen kokemukseen.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Synchronicity



        Heisielu kirjoitti:

        "Ehkä gnostilaisuudesta voi löytyä jotain vastauksia."

        Ns. gnostismin voi tulkita myös metodiksi jossa sanojen merkityksiä ja käyttötapoja muutetaan niin paljon että niiden käsitteiden käyttäjien hahmotus todellisuudesta muuttuu toisenlaiseksi kuin niiden sanojen alkup. merkitys.

        "Itse en usko simulaatio-hypoteesiin, koska uskon hyvään Jumalaan. Hän ei laittaisi tietoisuuksia simulaatioon/matrixiin."

        Jos tämä on virtuaalitodellisuus niin se tuntuu olevan ainakin tarpeeksi "hyvä" (=hyvin toimiva) . "Hyväksi" ja "pahaksi" määrittely tuottaa aina keinotekoisia vastakohtaisuuksia ja on yksi komponentti "hajoita ja hallitse" metodissa.


        "paitsi ehkä kouluttaakseen niitä"

        Tuo on oikeastaan ainoa syy miksi tämän koetun maailman voi mielekkäästi hahmottaa jonkinlaiseksi virtuaalitodellisuudeksi jossa tapauksessa sen "simulaation" pitäisi olla

        1) tarpeeksi hyvä että sitä ei ainakaan kovin helposti huomaa virtuaalitodellisuudeksi

        2) ei niin hyvä että sitä on periaatteessa täysin mahdotonta tiedostaa virtuaaliseksi

        Itse olen kokenut tällaista synkronisiteettia vain voimakkaiden tunnekokemusten yhteydessä ja tämä on hyvin tyypillistä ko. ilmiölle. Kun on täysin uppoutunut ja samaistunut virtuaalitodellisuuteen (joka on ns. normaalin ihmisen default tila) niin koko ajatus virtuaalitodelisuudesta hahmotetaan lähinnä tietotekniikan yhteyteen eikä ns. konkreettiseen todellisuuteen.

        Virtuaalitodelisuuden pitää olla niin hyvin toimiva että ns. uskottava kiellettävyys (plausible deniability) periaate vallitsee pääsääntöisesti koko ajan.

        Belisario

        Erään lausunnon mukaan, joka perustuu testiin, jossa erittäin kylmässä olosuhteessa saadaan aikaan magneettikenttä jne. ja johon ilmestyy järjestelyiden seurauksena anomalia (voin toimittaa yksityiskohdat myöhemmin), havainto on se, että kun kompleksiin systeemiin lisätään hiukkanen, simulaation näkökulmasta ja sen laskentaan liittyvästä näkökulmasta, lisäys ei tarvittavan laskentatehon osalta tapahdu lineaarisesti vaan eksponentaalisesti. Joka taas alkaasulkemaan simulaation mahdollisuutta melkolailla tehokkaasti.
        Joo kannatan ylipäätään asioihin ja ilmiöihin perehtymistä. Ja jos selitystä haetaan, kuten usein tapana on, jossain vaiheessa voi olla mahdollista tarjota jotain, josta voi olla jo sellaisenaan hyötyä., vaikkei täydellinen olisikaan vaan jotenkin käyttökelpoinen.
        --planeetta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Erään lausunnon mukaan, joka perustuu testiin, jossa erittäin kylmässä olosuhteessa saadaan aikaan magneettikenttä jne. ja johon ilmestyy järjestelyiden seurauksena anomalia (voin toimittaa yksityiskohdat myöhemmin), havainto on se, että kun kompleksiin systeemiin lisätään hiukkanen, simulaation näkökulmasta ja sen laskentaan liittyvästä näkökulmasta, lisäys ei tarvittavan laskentatehon osalta tapahdu lineaarisesti vaan eksponentaalisesti. Joka taas alkaasulkemaan simulaation mahdollisuutta melkolailla tehokkaasti.
        Joo kannatan ylipäätään asioihin ja ilmiöihin perehtymistä. Ja jos selitystä haetaan, kuten usein tapana on, jossain vaiheessa voi olla mahdollista tarjota jotain, josta voi olla jo sellaisenaan hyötyä., vaikkei täydellinen olisikaan vaan jotenkin käyttökelpoinen.
        --planeetta

        Tässä se mistä mainitsin ( Linkki : https://advances.sciencemag.org/content/3/9/e1701758 )


    • Näemme ja koemme vain toisen puolen todellisuudesta, aineellisen maailman, emme henkimaailmaa. Kuoltua koemme vain taas sitten henkimaailman.

      Todellinen maailma on vasta se kun ne yhtyvät.

      Siksi voi ajatella että tämä on simulaatio, vaikka tämä on totista totta myös toisaalta.

      Oisiko tämä ratkaisu?

      • Anonyymi

        "Näemme ja koemme vain toisen puolen todellisuudesta, aineellisen maailman, emme henkimaailmaa. Kuoltua koemme vain taas sitten henkimaailman."

        Niin tavallisesti asia on näin mutta tietyissä tietoisuuden tiloissa ja tiettyjen harjoitusten avulla on mahdollista kokea sekä ns. henkimaailma että ns. aineellinen maailma eli toimia niissä molemmissa maailmoissa tarvittaessa samanaikaisesti.

        Tietyssä mielessä ne molemmat maailmat ovat jonkinlaisia simulaatioita ja monille varsinkin fyysisen kehon kuoleman jälkeen se henkimaailma on jopa enemmän simulaation tai unen kaltainen kuin tämä fysikaaliseksi koettu maailma.

        Fysikaalisessa maailmassa on helpompi "herätä" simulaatiosta kun taas ns. henkimaailmassa se herääminen on melkein mahdotonta jos sitä "heräilyä" ei ole lainkaan kokenut eikä yrittänyt eläessään vielä fyysisessä kehossa.

        Pääsääntöisesti ns. henkiset kokemukset unohtaa nopeasti ja ne palautuvat mieleen uudestaan vasta kuin se sama "resonanssitaajuus" on virittäytynyt kuin mikä oli aktiivisena kun sitä henkimaailmaa viimeksi koettiin.

        (Tämä on tietysti aika esoteerista kamaa joka ymmärretään helposti väärin varsinkin jos vastaanottaja pitää ko. kokemuksia jo oletusarvoisesti mahdottomina ja siis täytenä huuhaana.)

        Belisario


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Näemme ja koemme vain toisen puolen todellisuudesta, aineellisen maailman, emme henkimaailmaa. Kuoltua koemme vain taas sitten henkimaailman."

        Niin tavallisesti asia on näin mutta tietyissä tietoisuuden tiloissa ja tiettyjen harjoitusten avulla on mahdollista kokea sekä ns. henkimaailma että ns. aineellinen maailma eli toimia niissä molemmissa maailmoissa tarvittaessa samanaikaisesti.

        Tietyssä mielessä ne molemmat maailmat ovat jonkinlaisia simulaatioita ja monille varsinkin fyysisen kehon kuoleman jälkeen se henkimaailma on jopa enemmän simulaation tai unen kaltainen kuin tämä fysikaaliseksi koettu maailma.

        Fysikaalisessa maailmassa on helpompi "herätä" simulaatiosta kun taas ns. henkimaailmassa se herääminen on melkein mahdotonta jos sitä "heräilyä" ei ole lainkaan kokenut eikä yrittänyt eläessään vielä fyysisessä kehossa.

        Pääsääntöisesti ns. henkiset kokemukset unohtaa nopeasti ja ne palautuvat mieleen uudestaan vasta kuin se sama "resonanssitaajuus" on virittäytynyt kuin mikä oli aktiivisena kun sitä henkimaailmaa viimeksi koettiin.

        (Tämä on tietysti aika esoteerista kamaa joka ymmärretään helposti väärin varsinkin jos vastaanottaja pitää ko. kokemuksia jo oletusarvoisesti mahdottomina ja siis täytenä huuhaana.)

        Belisario

        Ylösnousemuksessa ja uuden taivaan ja uuden maan luomisessa ne maailmat yhtyvät ja ihminen ja maapallo ovat kokonaan todellisia ja näkyviä.

        Tällaisia planeettoja on galakseissa paljon. Elliptiset galaksit ovat ehkä kokonaan sellaisia. Sellaisia ovat Jumalan valtakunnat, sellainen on Taivaan valtakunta. Maapallon kaltaisia koetuspaikkoja on myös paljon.


      • ”Näemme ja koemme vain toisen puolen todellisuudesta, aineellisen maailman, emme henkimaailmaa. ”

        Katsoisin, että se menee juurikin päin vastoin. Koemme vain aivojen tuottaman henkimaailman ja aineellinen maailma heijastuu meidän tietoisuuteemme vain aivojen aistihavainnoista synnyttämänä illuusiona.

        Tosin sinä taitanet tarkoittaa henkimaailmalla jonkinlaista materialistisen maailman kaltaista virtuaalimaailmaa.


      • Anonyymi
        Olli.S kirjoitti:

        Ylösnousemuksessa ja uuden taivaan ja uuden maan luomisessa ne maailmat yhtyvät ja ihminen ja maapallo ovat kokonaan todellisia ja näkyviä.

        Tällaisia planeettoja on galakseissa paljon. Elliptiset galaksit ovat ehkä kokonaan sellaisia. Sellaisia ovat Jumalan valtakunnat, sellainen on Taivaan valtakunta. Maapallon kaltaisia koetuspaikkoja on myös paljon.

        En haluaisi aina puuttua yksityiskohtiin, mutta mihin perustat esim. vaikka tämän väitteen?

        "Elliptiset galaksit ovat ehkä kokonaan sellaisia."
        eli ovat täynnä uudelleenluotuja maapalloja? Lienenkö ymmärtänyt oikein mitä tarkoitit?

        Koka: "Täynnä" tarkoittaa ilmeisesti sitä, että niitä on "paljon"(?), ei siis sitä, että elliptiset galaksit sisältävät pelkästään uudestiluotuja maapalloja ja niiden ilmeisesti auringonkaltaisia tähtiä (satoja tai tuhansia miljardeja kappaleita per galaksi), vai?

        Koska:
        Mihin niitä niin paljon tarvitaan? Jos kaikki kuolleet ihmiset eläisivät siellä jotenkin sinne siirtyneinä (ei puututa siihen siirtymiseen, koska mo ne ovat aika kaukana ensinnäkin..), paljonko ihmisiä on mielestäsi ollut tähän päivään mennesä Maapallolla olemassa, tiedätkö (kumulatiivinen arvio)?

        Vastaan itse: arviolta noin 100-120 miljardia.

        Eli käytännössä 10-20 maankaltaista planeettaa riittäisi sille populaatiolle ihan hyvin, tai 40-50 todella hyvin, ei tarvita galaksillista (eli satoja tai tuhansia miljardeja, eli yksi tai enemmän per lärvi, olisipa kivaa sekin)..

        Ja mitä sitten tapahtuu, jos siellä uudestisyntyneesä maassa kuolee? Siirtyy seuraavaan?


      • Anonyymi kirjoitti:

        En haluaisi aina puuttua yksityiskohtiin, mutta mihin perustat esim. vaikka tämän väitteen?

        "Elliptiset galaksit ovat ehkä kokonaan sellaisia."
        eli ovat täynnä uudelleenluotuja maapalloja? Lienenkö ymmärtänyt oikein mitä tarkoitit?

        Koka: "Täynnä" tarkoittaa ilmeisesti sitä, että niitä on "paljon"(?), ei siis sitä, että elliptiset galaksit sisältävät pelkästään uudestiluotuja maapalloja ja niiden ilmeisesti auringonkaltaisia tähtiä (satoja tai tuhansia miljardeja kappaleita per galaksi), vai?

        Koska:
        Mihin niitä niin paljon tarvitaan? Jos kaikki kuolleet ihmiset eläisivät siellä jotenkin sinne siirtyneinä (ei puututa siihen siirtymiseen, koska mo ne ovat aika kaukana ensinnäkin..), paljonko ihmisiä on mielestäsi ollut tähän päivään mennesä Maapallolla olemassa, tiedätkö (kumulatiivinen arvio)?

        Vastaan itse: arviolta noin 100-120 miljardia.

        Eli käytännössä 10-20 maankaltaista planeettaa riittäisi sille populaatiolle ihan hyvin, tai 40-50 todella hyvin, ei tarvita galaksillista (eli satoja tai tuhansia miljardeja, eli yksi tai enemmän per lärvi, olisipa kivaa sekin)..

        Ja mitä sitten tapahtuu, jos siellä uudestisyntyneesä maassa kuolee? Siirtyy seuraavaan?

        Se on ihan vaan arvelu. Koetuspaikkoja on ollut jo ikuisesti, henkimaailmoja ja taivaita ja paratiiseja on ollut jo ikuisesti. Valmiita paikkoja on miljardeja.

        Sitä me tuolla galakseissa näemme. Varsinkin sitten kun luodaan uusi maa ja uusi taivas. Näkymä taivaallakin muutttuu. Näemme henkimaailmankin tähdet ym.

        Mutta voidaan siis olettaa, että galakseissa on kaikkia näitä koetuspaikoja ja myös taivaita ihan näkyvissämme. Niiden tähtiä.

        Elliptiset vaan näyttävät niin valmiilta. Täydellisiltä.


    • Anonyymi

      Simulaatio-hypoteesin pohdiskelu johtaa myös solipsismi-ajatukseen. Eli ehkä kaikki muut ihmiset ovat vain ohjelmoituja robotteja ilman samanlaista kokemuksellista tietoisuutta kuin itsellä on.

      Voisi tuntea itsensä aika yksinäiseksi.(yksin koko simulaatiossa!!)

      Tai muuttua hyvällä omatunnolla täysin itsekkääksi.

      ---
      heisielu

      • Anonyymi

        "Simulaatio-hypoteesin pohdiskelu johtaa myös solipsismi-ajatukseen. Eli ehkä kaikki muut ihmiset ovat vain ohjelmoituja robotteja ilman samanlaista kokemuksellista tietoisuutta kuin itsellä on."

        Simulaation voi ajatella sekä yksinpelinä että monen pelaajan pelinä. Tavallisessa unennäössä on kyse yleensä solipsisesta kokemuksesta kun taas valvemaailmassa siinä samassa virtuaalitodellisuudessa vaikuttavat pelaajat kykenevät luomaan keskenään konkreettisen yhteyden eli jonkinlaisen joukkotietoisuuden. Joukkotietoisuutta ilmenee helpoiten tilanteissa jossa syntyy yhteinen tunnetila (esim. urheilutapahtumat, konsertit, sukutilaisuudet kuten häät, hautajaiset yms.)

        "Voisi tuntea itsensä aika yksinäiseksi.(yksin koko simulaatiossa!!)"

        Joukkotietoisuudesta irtautumalla on huomattavasti helpompi huomata olevansa simulaatiossa kuin seurassa eli sillä solipsistisella moodilla on omat hyvin puolensa joissain tilanteissa.

        "Tai muuttua hyvällä omatunnolla täysin itsekkääksi."

        Itsenäinen olemassaolo ei tarkoita itsekkyyttä eikä yksinolo läheskään aina yksinäisyyttä.

        Ylipäätänsä kaikenlainen keskittyminen ja virittäytyminen on aina paljon helpompaa yksin ja joukossa vajoaa taas hyvin helposti jonkinlaiseen unenkaltaiseen ja hyvin mekaaniseen tai automaattiseen transsi- tai hypnoositilaan (joukkohypnoosi tai joukkopsykoosi jossa suurin osa ihmisistä elää suurimman osan elämästään) josta ei jälkeenpäin muista juuri mitään ja joka ei tunnu erityisen elävältä eikä todelliselta.

        Tilanne on toinen jos valitsee seuraansa vain yksilöitä joiden päämääränä on myös simulaatiosta herääminen ja näitä on hyvin harvassa koska herääminen ei ole yleensä mukavaa ja se unessa tai simulaatiossa oleminen on pääsääntäisesti aina helpompaa eikä vaadi juurikaan vaivannäköä.

        Belisario

        tämä riittänee tästä aiheesta minun osaltani ja sekin oli varmaan taas vähän liikaakin informaatiota.... :D


      • Anonyymi

        Kyseessä voi olla myös pelkkä simulaatio josta pelaajat puuttuvat kokonaan, kaikki hahmot ovat tietokoneen ohjaamia eli NPC-hahmoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyseessä voi olla myös pelkkä simulaatio josta pelaajat puuttuvat kokonaan, kaikki hahmot ovat tietokoneen ohjaamia eli NPC-hahmoja.

        Ns. soluautomaatit lienevät juuri tuollaisia.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Life-peli

        Lisätään tuohon yksinkertaisten algoritmien pohjalta toimivaan peliin sitten jonkinlaiset yksinkertaiset muistin (esim. geenit) , kokemisen & valinnanmahdollisuudet niin periaatteessa voitaisiin päästä siihen tilanteeseen missä nyt ollaan miljardien vuosien kuluessa evoluutioprosessin kautta.

        Ilman kokemisen ja valinnanmahdollisuuksia tuollainen peli on äärimmäisen alkuarvoherkkä eikä periaatteessa sen kokemisen ja valinnan tarvitse olla alkuvaiheessa kuin jonkinlainen kärsimyksen ja nautinnon binääristä prosessia joka sitten muistiominaisuuden avulla mahdollistaa vähitellen sen kokemisen monimutkaistumisen.

        Jonkinlainen muistikyky tarvitaan siihen että toimimattomia valintoja ei toisteta loppumattomiin tilanteissa jossa ne johtavat kehityksen umpikujaan eli ts. muisti mahdollistaa älykkyyden kehitymisen kokemusten ja valintojen kautta.

        Simulaation ei tarvitse siis olla alussa täydellinen vaan sen kehittyminen jätetään avoimeksi ja dynaamiseksi prosessiksi. Tietokoneen kaltainen prosessi on sitten tavallaan jonkinlainen jumala joka itsekin kehittyy sen mukaan miten se simulaatio kehittyy ja eri luonnonlakeja ja vakioita voi sitten varioida sen mukaan mikä on lopputulos.

        Jos kaikki hahmot ovat ohjelmoituja ei ole kovin mielenkiintoinen koska siitä puuttuu itseorganisoitumisen kyky joka taas edellyttää jonkinlaista kokemista ja niiden kokemusten pohjalta tehtäviä valintoja.

        Valitettavasti nykyisessä kontrolliyhteiskunnassa pelaajat ohjelmoidaan jo siitä lähtien kun oppivat ymmärtämään puhetta ja se kokemisen ja valitsemisen malli on jo kiteytynyt tai jopa kivettynyt loppuelämän ajaksi viimeistään 30-vuotiaana eli tavallaan on sitten kyse jo NPC-pelaajista jotka ovat tietyssä mielessä eläviä kuolleita eli jonkinlaisia zombeja.

        Dementia alkaa pääsääntöisesti jo 6-7 vuotiaana kun mennään kouluun ohjelmoitavaksi erilaisiin tylsiin töihin jotka soveltuisivat paremmin roboteille.

        Jos yhteiskunnan eli pelaajien kokonaisuuden annettaisiin luonnollisesti itseorganisoitua niin lopputulos ei olisi näin mekaaninen ja disfunktionaalinen kuin nyt.

        Belisario


      • Anonyymi

        Pelkkä simulaatio ilman pelaajia voi olla huomattavasti monimutkaisempi ja tarkempi, koska sen ei tarvitse olla reaaliaikainen kuten yksin- tai moninpelin. Tietokone voi käyttää vaikka miljoonia vuosia laskeakseen mitä yhden sekunnin aikana simulaatiossa tapahtuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pelkkä simulaatio ilman pelaajia voi olla huomattavasti monimutkaisempi ja tarkempi, koska sen ei tarvitse olla reaaliaikainen kuten yksin- tai moninpelin. Tietokone voi käyttää vaikka miljoonia vuosia laskeakseen mitä yhden sekunnin aikana simulaatiossa tapahtuu.

        Ihan yksinkertainenkin ja hidas kone pystyy simuloimaan todella realistista ja isoa universumia, kunhan aikaa on riittävästi kaikkien laskutoimitusten tekemiseen. Tuollaisessa simulaatiossa vain ei voi olla pelaajaa, vaan myös tietoisuus ja aivotoiminta on pelkkää simulaatiota.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan yksinkertainenkin ja hidas kone pystyy simuloimaan todella realistista ja isoa universumia, kunhan aikaa on riittävästi kaikkien laskutoimitusten tekemiseen. Tuollaisessa simulaatiossa vain ei voi olla pelaajaa, vaan myös tietoisuus ja aivotoiminta on pelkkää simulaatiota.

        "Pelkkä simulaatio ilman pelaajia voi olla huomattavasti monimutkaisempi ja tarkempi, koska sen ei tarvitse olla reaaliaikainen kuten yksin- tai moninpelin. "

        Minusta ei pidä sotkea toisiinsa tieteellistä simulaatiota jossa pyritään testaamaan erilaisten matemaattisten mallien ennusteita ja sitten toisaalta oletusta että tämä koko koettu todellisuus on jonkinlainen virtuaalitodellisuus.

        Simulaatiomalleja käytetään tieteellisessä tutkimuksessa jonkinlaisina havaintojen korvaajana mikä taas perustuu oletukseen että nykyhetkellä tunnetuista luonnon säännönmukaisuuksista ja fysiikan kaavoista voisi (muka) extrapoloida mielivaltaisen kauas menneisyyteen tai tulevaisuuteen.

        Supertietokoneet tietysti mahdollistavat sellaisen "tutkimuksen" joka olisi mahdotonta toteuttaa muulla keinoin koska jo yli 3-kappaleen käyttäytymisen mallinnus on hyvin vaikeata. Minusta sentyyppinen "tutkimus" menee aika takuuvarmasti pieleen ja tuottaa hyvin helposti näennäistuloksia - simulaatio ei koskaan voi korvata havaintoa ja kokemusta.

        "Tietokone voi käyttää vaikka miljoonia vuosia laskeakseen mitä yhden sekunnin aikana simulaatiossa tapahtuu."

        Jos todellisuus on tietoisuuskeskeinen niin ei tarvitse simuloida mitään muuta kuin kunkin pelaajan havainnon ja kokemuksen datastreamia ja unohtaa muutenkin ne aika hypoteettiset alkeishiukkaset ja niiden oletettu käyttäytyminen joista lähtien maailman kuvaaminen on äärimmäisen kömpelöä ja mahdotonta muutenkin käytännössä vaikka reduktionismin ideologia onkin nykytieteessä jostain ihmeen syystä vallitsevana.

        Alkeishiukkaset ja yksittäiset atomit ja molekyylit ovat yhtä merkityksettömiä kuin esim. kuvaruudun tekstin pikselit tässä ja muissa viesteissä


        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Simulaatio-hypoteesin pohdiskelu johtaa myös solipsismi-ajatukseen. Eli ehkä kaikki muut ihmiset ovat vain ohjelmoituja robotteja ilman samanlaista kokemuksellista tietoisuutta kuin itsellä on."

        Simulaation voi ajatella sekä yksinpelinä että monen pelaajan pelinä. Tavallisessa unennäössä on kyse yleensä solipsisesta kokemuksesta kun taas valvemaailmassa siinä samassa virtuaalitodellisuudessa vaikuttavat pelaajat kykenevät luomaan keskenään konkreettisen yhteyden eli jonkinlaisen joukkotietoisuuden. Joukkotietoisuutta ilmenee helpoiten tilanteissa jossa syntyy yhteinen tunnetila (esim. urheilutapahtumat, konsertit, sukutilaisuudet kuten häät, hautajaiset yms.)

        "Voisi tuntea itsensä aika yksinäiseksi.(yksin koko simulaatiossa!!)"

        Joukkotietoisuudesta irtautumalla on huomattavasti helpompi huomata olevansa simulaatiossa kuin seurassa eli sillä solipsistisella moodilla on omat hyvin puolensa joissain tilanteissa.

        "Tai muuttua hyvällä omatunnolla täysin itsekkääksi."

        Itsenäinen olemassaolo ei tarkoita itsekkyyttä eikä yksinolo läheskään aina yksinäisyyttä.

        Ylipäätänsä kaikenlainen keskittyminen ja virittäytyminen on aina paljon helpompaa yksin ja joukossa vajoaa taas hyvin helposti jonkinlaiseen unenkaltaiseen ja hyvin mekaaniseen tai automaattiseen transsi- tai hypnoositilaan (joukkohypnoosi tai joukkopsykoosi jossa suurin osa ihmisistä elää suurimman osan elämästään) josta ei jälkeenpäin muista juuri mitään ja joka ei tunnu erityisen elävältä eikä todelliselta.

        Tilanne on toinen jos valitsee seuraansa vain yksilöitä joiden päämääränä on myös simulaatiosta herääminen ja näitä on hyvin harvassa koska herääminen ei ole yleensä mukavaa ja se unessa tai simulaatiossa oleminen on pääsääntäisesti aina helpompaa eikä vaadi juurikaan vaivannäköä.

        Belisario

        tämä riittänee tästä aiheesta minun osaltani ja sekin oli varmaan taas vähän liikaakin informaatiota.... :D

        Anestesialeikkaus on mahdollinen ainoastaan yksinpelissä. Näkökenttä hämärtyy ja hetken päästä taas palautuu, lääkäri kertoo leikkauksen kestäneen 10 tuntia. Yksinpelissä tietokone voi siirtää kelloja eteenpäin mutta moninpelissä ei. 10 tunnin pimeys tuntuisi 10 tunnilta moninpelisimulaatiossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anestesialeikkaus on mahdollinen ainoastaan yksinpelissä. Näkökenttä hämärtyy ja hetken päästä taas palautuu, lääkäri kertoo leikkauksen kestäneen 10 tuntia. Yksinpelissä tietokone voi siirtää kelloja eteenpäin mutta moninpelissä ei. 10 tunnin pimeys tuntuisi 10 tunnilta moninpelisimulaatiossa.

        Ei kai se moninpeliin vaikuta mitenkään vaikka osa miljardeista pelaajista on poissa siitä pelistä esim. sen 10 tuntia. Esim. jos sinä pelaat 10 muun kanssa samaa moninpeliä ja siitä pelistä lähtee pois muuta 3 pelaajaa niin silti peli jatkuu sinun ja 6 muun pelaajan osaltasi samanlaisena moninpelinä kuin ennenkin.

        Todellisuudessa pelaajat vaihtuvat ja siirtyvät toisiin simulaatioihin (kuten unen näköön). Anestesiakaan ei välttämättä katkaise pelaajan kokemusta mutta voi vaikuttaa siihen että ei muista anestesian jälkeen sitä mitä on kokenut sen anestesian aikana (vrt. ns. NDE kokemukset).

        Voi myös olla niin että koemme samaa simulaatioita ainoastaan silloin kuin olemme kommunikoinnin avulla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja kun emme ole vuorovaikutuksessa niin kyseessä on oikeastaan solipsistinen yksinpeli. Koemme muutenkin suoraan vain oman tietoisuutemme ja muiden tietoisuuden olemassaolo päätellään niiden muiden käyttäytymisen perusteella ja loggaudumme samaan peliin vasta kun alamme kommunikoida keskenämme.

        On oikeastaan 3 erilaista kokemisen tasoa:

        1) minäkokemus joka on yksinpeli jossa vietetään aina suurin osa elämästä - solipsistinen moodi

        2) vuorovaikutteinen moninpeli jossa syntyy kontakti kommunikoinnin avulla ja vain silloin kun vuorovaikutetaan - "me" moodi

        3) muiden pelaajien käytöksen havaitseminen ilman vuorovaikutusta ja kommunikointia jolloin ne muut koetaan jonkinlaisina NPC-hahmoina omassa pelissä. "muut" moodi

        Belisario


      • Anonyymi

        "Ei kai se moninpeliin vaikuta mitenkään vaikka osa miljardeista pelaajista on poissa siitä pelistä esim. sen 10 tuntia. "

        Mutta ei pelaajia voi kytkeä pois simulaatiosta. He ovat olleet syntymästään asti kytkettyjä simulaatioon, ja tästä syystä kaikki muistikuvat ovat peräisin tietokoneen hermoratoihin syöttämästä datavirrasta. Jos pelaaja kytketään pois simulaatiosta (kuten Matrix-elokuvassa), siitä jää kyllä selvät muistikuvat ja sen jälkeen tietää mikä on todellinen todellisuus eikä asiassa olisi mitään filosofoitavaa.

        Matrix-tyyppinen simulaatio on mahdollinen ainoastaan yhden pelaajan pelinä. Yhden pelaajan lisäksi kaikki loput hahmot ovat agentti Smithin tyyppisiä NPC-hahmoja joita kukaan pelaaja ei ohjaa, vaan ne ovat pelkkiä tietokonehahmoja. Toinen vaihtoehto on että kaikki hahmot ovat NPC-hahmoja, eikä simulaatiossa ole yhtään pelaajaa.

        "Todellisuudessa pelaajat vaihtuvat ja siirtyvät toisiin simulaatioihin (kuten unen näköön)."

        Edes unen aikana pelaajaa ei voi kytkeä irti. Pelihahmon nukkuessa ilmeisesti myös pelaaja nukkuu, ja jos pelaaja herää kesken unien, hän kokee olevansa pelihahmo joka loikoilee sängyllä saamatta unta. Irti kytkettynä pelaaja heti näkisi todellisen todellisuuden ja lähtisi pois pelikopistaan ja muistaisi kaiken.

        "Anestesiakaan ei välttämättä katkaise pelaajan kokemusta mutta voi vaikuttaa siihen että ei muista anestesian jälkeen sitä mitä on kokenut sen anestesian aikana"

        Anestesiassa pelihahmon virtuaaliaivot nukutetaan, jolloin tietokone hämärtää datavirran ja siirtää pelimaailman kelloja eteenpäin, sen jälkeen simulaatio välittömästi jatkuu. Se on mahdollista ainoastaan yhden pelaajan yksinpelissä, sekä tietysti puhtaassa simulaatiossa ilman pelaajia ja myös todellisessa todellisuudessa (ei simulaatio).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei kai se moninpeliin vaikuta mitenkään vaikka osa miljardeista pelaajista on poissa siitä pelistä esim. sen 10 tuntia. "

        Mutta ei pelaajia voi kytkeä pois simulaatiosta. He ovat olleet syntymästään asti kytkettyjä simulaatioon, ja tästä syystä kaikki muistikuvat ovat peräisin tietokoneen hermoratoihin syöttämästä datavirrasta. Jos pelaaja kytketään pois simulaatiosta (kuten Matrix-elokuvassa), siitä jää kyllä selvät muistikuvat ja sen jälkeen tietää mikä on todellinen todellisuus eikä asiassa olisi mitään filosofoitavaa.

        Matrix-tyyppinen simulaatio on mahdollinen ainoastaan yhden pelaajan pelinä. Yhden pelaajan lisäksi kaikki loput hahmot ovat agentti Smithin tyyppisiä NPC-hahmoja joita kukaan pelaaja ei ohjaa, vaan ne ovat pelkkiä tietokonehahmoja. Toinen vaihtoehto on että kaikki hahmot ovat NPC-hahmoja, eikä simulaatiossa ole yhtään pelaajaa.

        "Todellisuudessa pelaajat vaihtuvat ja siirtyvät toisiin simulaatioihin (kuten unen näköön)."

        Edes unen aikana pelaajaa ei voi kytkeä irti. Pelihahmon nukkuessa ilmeisesti myös pelaaja nukkuu, ja jos pelaaja herää kesken unien, hän kokee olevansa pelihahmo joka loikoilee sängyllä saamatta unta. Irti kytkettynä pelaaja heti näkisi todellisen todellisuuden ja lähtisi pois pelikopistaan ja muistaisi kaiken.

        "Anestesiakaan ei välttämättä katkaise pelaajan kokemusta mutta voi vaikuttaa siihen että ei muista anestesian jälkeen sitä mitä on kokenut sen anestesian aikana"

        Anestesiassa pelihahmon virtuaaliaivot nukutetaan, jolloin tietokone hämärtää datavirran ja siirtää pelimaailman kelloja eteenpäin, sen jälkeen simulaatio välittömästi jatkuu. Se on mahdollista ainoastaan yhden pelaajan yksinpelissä, sekä tietysti puhtaassa simulaatiossa ilman pelaajia ja myös todellisessa todellisuudessa (ei simulaatio).

        "Mutta ei pelaajia voi kytkeä pois simulaatiosta. He ovat olleet syntymästään asti kytkettyjä simulaatioon, ja tästä syystä kaikki muistikuvat ovat peräisin tietokoneen hermoratoihin syöttämästä datavirrasta. "

        Tietysti jos oletat että asia on samalla tavalla kuin Matrix elokuvassa. Minä taas lähden siitä oletuksesta että sekä kollektiivinen tietoisuus että siitä dissosioitu yksilöllinen tietoisuus molemmat kykenevät tuottamaan itselleen virtuaalisen todellisuuden.

        Tietoisuus on se simulaation serveri sekä kollektiivisesti että yksilöllisesti mutta kaikki niiden tietoisuuksien sisällöt ovat aina simuloituja. Ei siis ole mitään aineellista ja sen pelihahmon aivot ovat vain virtuaaliset aivot.

        Simulaation serveri eli kollektiivinen tietoisuus huolehtii vain siitä että sen kollektiivisen simulaation sisäinen koherenssi säilyy eli jos jokin asia on jo aktualisoitunut todennäköisyysjakaumasta niin se säilyy aktuaalisena niin kauan kuin sitä asiaa ylläpidetään uskomusten ja intention avulla. Jos se ylläpitäminen lakkaa niin se "aineellinen" rakenne vähitellen hajoaa tai muuttuu toiseksi. Uskomukset ja intentio ovat ainoat asiat mitkä muokkaavat simulaation sääntökokoelmaa ja sisältöä.

        Periaatteessa sekä se yksilöllisen tietoisuuden simuloima unennäkö että se kollektiivinen "valveilla" koettu datastreamiä ovat yhtä todellisia ja se ns. valvetilassa muiden havainnoima anestesia on myös osa sitä simulaatiota joka seuraa sen kollektiivisen simulaatioon sääntökokoelmasta (ns. luonnonlait) koska se jolle se anestesia tapahtuu on vain pelihahmo joka ei sen anestesian aikana ole loggautunut siihen kollektiiviseen simulaatioon vaan joko kokee sillä aikaa jotain toista datastreamiä.

        Niitä erilaisia kollektiivisia virtuaalisia todellisuuksia voi olla lukuisia rinnakkain ja tiettyjen harjoitusten avulla niissäkin voi toimia ja vaikuttaa. Esim. ns. selkounet ovat tämäntyyppisiä. Se on ikäänkuin tv-kanavan vaihto välillä toiseksi. Mikään niistä "tv-kanavista" tai simulaatioista ei ole todellisempi kuin toinen mutta niitä ei kannata kuitenkaan sotkea toisiinsa vaan keskittyä yhteen kerrallaan.


        Tom Campbellin My Big Toe on mielestäni hyvä kuvaus tietoisuuden luomasta simulaatiosta. Campbell lähti ensin kehittämään tietoisuuden selitysmallia mutta huomasi sitten myöhemmin että sen avulla voi selittää myös kvanttifysiikan ja suhtiksen periaatteet eli sen aineellisen maailman tietoisuuden ohella. Siinä on käännetty nykyinen käsitys (aine luo tietoisuuden) toisinpäin eli tietoisuus luo aineen.

        https://www.youtube.com/watch?v=-RMOGFaOLSQ

        Belisario


      • Anonyymi

        "Tietoisuus on se simulaation serveri sekä kollektiivisesti että yksilöllisesti mutta kaikki niiden tietoisuuksien sisällöt ovat aina simuloituja. Ei siis ole mitään aineellista ja sen pelihahmon aivot ovat vain virtuaaliset aivot. "

        Tässä tapauksessa ei ole mitään pelaajaa joka voisi tapahtumiin vaikuttaa, vaan tietokone ainoastaan laskee kaiken deterministisesti ohjelmointinsa mukaan. Sivutuotteena syntyy NPC-tietoisuuksia joilla ei ole vapaata tahtoa vaan ainoastaan itsetietoisuus.

        Simulaation ulkopuoliset, tietokoneen rakentaneet todelliset olennot joilla on myös vapaa tahto, eivät voi mistään tietää onko simulaation oheistuotteena syntynyt tietoisuuksia vai ei. Ainoastaan simulaatiossa oleva NPC-hahmo voi subjektiivisesti tietää olevansa tietoinen, mutta ulkopuoliset eivät voi sitä mistään tietää. Myös ei auta sanoa ja toistaa olevansa tietoinen olento, koska ulkopuoliset todelliset olennot eivät sitä usko vaan olettavat että simulaatio vain toimii realistisen näköisesti, mutta arvelevat myös että mitään tietoista siellä ei ole joka tuhoutuisi kun koneen sammuttaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tietoisuus on se simulaation serveri sekä kollektiivisesti että yksilöllisesti mutta kaikki niiden tietoisuuksien sisällöt ovat aina simuloituja. Ei siis ole mitään aineellista ja sen pelihahmon aivot ovat vain virtuaaliset aivot. "

        Tässä tapauksessa ei ole mitään pelaajaa joka voisi tapahtumiin vaikuttaa, vaan tietokone ainoastaan laskee kaiken deterministisesti ohjelmointinsa mukaan. Sivutuotteena syntyy NPC-tietoisuuksia joilla ei ole vapaata tahtoa vaan ainoastaan itsetietoisuus.

        Simulaation ulkopuoliset, tietokoneen rakentaneet todelliset olennot joilla on myös vapaa tahto, eivät voi mistään tietää onko simulaation oheistuotteena syntynyt tietoisuuksia vai ei. Ainoastaan simulaatiossa oleva NPC-hahmo voi subjektiivisesti tietää olevansa tietoinen, mutta ulkopuoliset eivät voi sitä mistään tietää. Myös ei auta sanoa ja toistaa olevansa tietoinen olento, koska ulkopuoliset todelliset olennot eivät sitä usko vaan olettavat että simulaatio vain toimii realistisen näköisesti, mutta arvelevat myös että mitään tietoista siellä ei ole joka tuhoutuisi kun koneen sammuttaa.

        "Tässä tapauksessa ei ole mitään pelaajaa joka voisi tapahtumiin vaikuttaa, vaan tietokone ainoastaan laskee kaiken deterministisesti ohjelmointinsa mukaan. "

        Tietoiset oliot ovat rakentaneet kaikki tunnetut tietokoneet, kehittäneet matematiikan, tieteen ja tekniikan. Minun olisi pitänyt kirjoittaa "ikäänkuin simulaation serveri" eli kyse on tässä tapauksessa lähinnä vertauskuvasta eikä mekaanisten algoritmien avulla toimivasta tietokoneesta.

        "Simulaation ulkopuoliset, tietokoneen rakentaneet todelliset olennot joilla on myös vapaa tahto, eivät voi mistään tietää onko simulaation oheistuotteena syntynyt tietoisuuksia vai ei. "

        Tietoisuuksia ei voi tuottaa tietotekniikan avulla. NPC on nimenomaan puhtaasti algoritmien avulla tuotettu tietoista olentoa feikkaava pelihahmo jolla ei ole minkäänlaista tietoisuutta, kokemuksia eikä tahtoa vaikka sen käyttäytyminen voi olla samankaltaista kuin tietoisen olennon.

        "Myös ei auta sanoa ja toistaa olevansa tietoinen olento, koska ulkopuoliset todelliset olennot eivät sitä usko vaan olettavat että simulaatio vain toimii realistisen näköisesti..."

        En minäkään voi tietää varmasti sinusta että et ole tekoäly botti etkä sinä minusta mutta se onkin juuri yksi virtuaalitodellisuuksien ominaisuuksista että minä voin sen tietää itsestäni mutta en voi todistaa sitä kenellekään toiselle (kuten ei mitään muutakaan ei voi todistaa muuten kuin matematiikassa joka taas ei välttämättä kerro todellisuudesta yhtään mitään).

        Belisario


      • Anonyymi

        Tässä on kylläkin kyse tietokonesimulaatiosta, alunperin Matrixin tyyppisestä simulaatiosta mutta aihe on laajentunut myös muihin tietokonesimulaatioihin.
        Aloittaja esitti väitteen, että on mahdollista että eläisimme tietokonesimulaatiossa. Onko aloittajan väite siis mielestäsi väärä ja loppuunkäsitelty, koska yrität jo salakavalasti siirtyä seuraavaan aiheeseen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tässä tapauksessa ei ole mitään pelaajaa joka voisi tapahtumiin vaikuttaa, vaan tietokone ainoastaan laskee kaiken deterministisesti ohjelmointinsa mukaan. "

        Tietoiset oliot ovat rakentaneet kaikki tunnetut tietokoneet, kehittäneet matematiikan, tieteen ja tekniikan. Minun olisi pitänyt kirjoittaa "ikäänkuin simulaation serveri" eli kyse on tässä tapauksessa lähinnä vertauskuvasta eikä mekaanisten algoritmien avulla toimivasta tietokoneesta.

        "Simulaation ulkopuoliset, tietokoneen rakentaneet todelliset olennot joilla on myös vapaa tahto, eivät voi mistään tietää onko simulaation oheistuotteena syntynyt tietoisuuksia vai ei. "

        Tietoisuuksia ei voi tuottaa tietotekniikan avulla. NPC on nimenomaan puhtaasti algoritmien avulla tuotettu tietoista olentoa feikkaava pelihahmo jolla ei ole minkäänlaista tietoisuutta, kokemuksia eikä tahtoa vaikka sen käyttäytyminen voi olla samankaltaista kuin tietoisen olennon.

        "Myös ei auta sanoa ja toistaa olevansa tietoinen olento, koska ulkopuoliset todelliset olennot eivät sitä usko vaan olettavat että simulaatio vain toimii realistisen näköisesti..."

        En minäkään voi tietää varmasti sinusta että et ole tekoäly botti etkä sinä minusta mutta se onkin juuri yksi virtuaalitodellisuuksien ominaisuuksista että minä voin sen tietää itsestäni mutta en voi todistaa sitä kenellekään toiselle (kuten ei mitään muutakaan ei voi todistaa muuten kuin matematiikassa joka taas ei välttämättä kerro todellisuudesta yhtään mitään).

        Belisario

        "Tietoisuuksia ei voi tuottaa tietotekniikan avulla."

        Nykyisin tietokoneissa on perinteisten CPU- ja GPU- ytimien lisäksi myös NPU -ytimiä jotka ovat neuroverkkoytimiä ja tehostavat mm. hahmontunnistusta (nopeuttaa esim. sisäänkirjautumista kasvontunnistuksella) ja kuvien- ja videonprosessointia. NPU-ytimiä on ihan matkapuhelimissakin, esim. Galaxy S10:ssä on CPU:n ja GPU:n lisäksi 2 NPU -ydintä, ja iphonessa on peräti 8 NPU-ydintä. NPU:t ovat hermoverkkoja joissa kulkee samanlaisia sähkömagneettisia signaaleita ihan kuten ihmisaivoissakin.

        Kunhan tietokoneet vähän vielä kehittyvät ja NPU-ytimiin tulee lisää neuroneja, ne saavuttavat tietoisuuden jo ihan lähitulevaisuudessa. Tietokoneessa voitaisiin myös ajaa tietokonepeliä jossa on NPU-kiihdytetyt ja realistisesti ajattelevat/käyttäytyvät NPC-hahmot sekä hyvä grafiikka tehokkaan GPU:n ansiosta. Simuloiduilla hahmoilla olisi myös tietoisuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tietoisuuksia ei voi tuottaa tietotekniikan avulla."

        Nykyisin tietokoneissa on perinteisten CPU- ja GPU- ytimien lisäksi myös NPU -ytimiä jotka ovat neuroverkkoytimiä ja tehostavat mm. hahmontunnistusta (nopeuttaa esim. sisäänkirjautumista kasvontunnistuksella) ja kuvien- ja videonprosessointia. NPU-ytimiä on ihan matkapuhelimissakin, esim. Galaxy S10:ssä on CPU:n ja GPU:n lisäksi 2 NPU -ydintä, ja iphonessa on peräti 8 NPU-ydintä. NPU:t ovat hermoverkkoja joissa kulkee samanlaisia sähkömagneettisia signaaleita ihan kuten ihmisaivoissakin.

        Kunhan tietokoneet vähän vielä kehittyvät ja NPU-ytimiin tulee lisää neuroneja, ne saavuttavat tietoisuuden jo ihan lähitulevaisuudessa. Tietokoneessa voitaisiin myös ajaa tietokonepeliä jossa on NPU-kiihdytetyt ja realistisesti ajattelevat/käyttäytyvät NPC-hahmot sekä hyvä grafiikka tehokkaan GPU:n ansiosta. Simuloiduilla hahmoilla olisi myös tietoisuus.

        "Kunhan tietokoneet vähän vielä kehittyvät ja NPU-ytimiin tulee lisää neuroneja, ne saavuttavat tietoisuuden jo ihan lähitulevaisuudessa. "

        Ei ole olemassa minkäänlaista algoritmia joka kykenisi muuttamaan fysikaaliset ominaisuudet subjektiiviseksi kokemuksellisuudeksi. Kannattaa tutustua John Searlen kiinalaisen huoneen argumentiin vahvaa tekoälyä vastaan:

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinalaisen_huoneen_argumentti

        Popperin idea lupailevasta materialismista johon nykyinen tiedeyhteisö sortuu jatkuvasti ja aina lisätään 20-30 v kun se lupailtu suuri läpimurto että ei sitten koskaan oikeasti tunnu toteutuvan:

        https://www.edge.org/response-detail/11002

        "Simuloiduilla hahmoilla olisi myös tietoisuus."

        Miten tietoisuus ohjelmoidaan/simuloidaan?

        Belisario


      • Anonyymi

        "Matrix leffassa ei edes oleteta että se tietoisuus tuotetaan tietokoneella"

        Elokuvassa oli myös tietokoneella tuotettuja tietoisuuksia. Esim. agentti Smithillä oli tietoisuus, ja useammalla Smithillä oli vain yksi ja yhteinen ryhmätietoisuus. Yksi ja sama koneen luoma tietoisuus tiedosti samanaikaisesti jokaista Smith-kopiota.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Matrix leffassa ei edes oleteta että se tietoisuus tuotetaan tietokoneella"

        Elokuvassa oli myös tietokoneella tuotettuja tietoisuuksia. Esim. agentti Smithillä oli tietoisuus, ja useammalla Smithillä oli vain yksi ja yhteinen ryhmätietoisuus. Yksi ja sama koneen luoma tietoisuus tiedosti samanaikaisesti jokaista Smith-kopiota.

        "Elokuvassa oli myös tietokoneella tuotettuja tietoisuuksia. Esim. agentti Smithillä oli tietoisuus, ja useammalla Smithillä oli vain yksi ja yhteinen ryhmätietoisuus. Yksi ja sama koneen luoma tietoisuus tiedosti samanaikaisesti jokaista Smith-kopiota."

        Voit tietysti halutessasi tulkita sen niin mutta koska kyse oli kuitenkin fiktiosta niin siitä ei kannata vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä on kylläkin kyse tietokonesimulaatiosta, alunperin Matrixin tyyppisestä simulaatiosta mutta aihe on laajentunut myös muihin tietokonesimulaatioihin.
        Aloittaja esitti väitteen, että on mahdollista että eläisimme tietokonesimulaatiossa. Onko aloittajan väite siis mielestäsi väärä ja loppuunkäsitelty, koska yrität jo salakavalasti siirtyä seuraavaan aiheeseen?

        Unohdat että ihminen ohjelmoi ne tietokonesimulaatiot joten tietoisuus ohjelmoi nekin eli kyse ei ole eri asiasta vaan ainoastaan vain hieman laajemmasta ja oikeasti paljon toimivammasta perspektiivistä samaan asiaan.

        Mitä tulee aloittajan kysymykseen niin siinä ei ole yhtään mitään järkeä että paljon alkeellisempi tietoisuus (ameeba) olisi siirretty simulaatioon jossa edellytetään täysin erilaista oliota. Ameeban tietoisuus ihmisen kehossa käyttäytyisi ameeban tavoin eli ei kovin ihmismäisesti.

        Matrix leffassa ei edes oleteta että se tietoisuus tuotetaan tietokoneella vaan ainoastaan se datastreami eli sen tietoisuuden sisältö. Jos tietoisuuden sisällöt olisivat sama asia kuin tietoisuus niin silloin tv-ohjelmatkin olisivat tietoisia:D

        Perinteisen tieteen simulaatiomalli:

        https://www.youtube.com/watch?v=Chfoo9NBEow

        joka on mielestäni täysin väärä ja perustuu siihen että ihmisen aivojen neuronien toiminta skannataan ja siirretään tietokoneelle ja sitten kuvitellaan että myös se tietoisuus siirtyy sinne tietokoneelle ja tämän pitäisi tyypillisen lupailevan materialismin tavoin tapahtua seuraavan 20-30 v aikana samaan tapaan kuin ihmisen genomi on jo kartoitettu.

        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kunhan tietokoneet vähän vielä kehittyvät ja NPU-ytimiin tulee lisää neuroneja, ne saavuttavat tietoisuuden jo ihan lähitulevaisuudessa. "

        Ei ole olemassa minkäänlaista algoritmia joka kykenisi muuttamaan fysikaaliset ominaisuudet subjektiiviseksi kokemuksellisuudeksi. Kannattaa tutustua John Searlen kiinalaisen huoneen argumentiin vahvaa tekoälyä vastaan:

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinalaisen_huoneen_argumentti

        Popperin idea lupailevasta materialismista johon nykyinen tiedeyhteisö sortuu jatkuvasti ja aina lisätään 20-30 v kun se lupailtu suuri läpimurto että ei sitten koskaan oikeasti tunnu toteutuvan:

        https://www.edge.org/response-detail/11002

        "Simuloiduilla hahmoilla olisi myös tietoisuus."

        Miten tietoisuus ohjelmoidaan/simuloidaan?

        Belisario

        "Kannattaa tutustua John Searlen kiinalaisen huoneen argumentiin vahvaa tekoälyä vastaan:"

        Searlen argumentti koskee ainoastaan perinteisiä CPU:ita ja perinteistä ohjelmointia, mutta se ei sovi hermoverkkoihin ja NPU-ytimiin. Hermoverkot voivat olla yhtä hyvin biologisia tai keinotekoisia, ja niitä ei Searlen argumentti koske.

        Tietokonepelissä voi aivan mainiosti olla NPU-kiihdytetty ja realistisesti käyttäytyvä agentti Smithin klooniarmeija jolla on ryhmätietoisuus, sekä muitakin NPU-kiihdytettyjä, realistisia ja itsetietoisia NPC-hahmoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kannattaa tutustua John Searlen kiinalaisen huoneen argumentiin vahvaa tekoälyä vastaan:"

        Searlen argumentti koskee ainoastaan perinteisiä CPU:ita ja perinteistä ohjelmointia, mutta se ei sovi hermoverkkoihin ja NPU-ytimiin. Hermoverkot voivat olla yhtä hyvin biologisia tai keinotekoisia, ja niitä ei Searlen argumentti koske.

        Tietokonepelissä voi aivan mainiosti olla NPU-kiihdytetty ja realistisesti käyttäytyvä agentti Smithin klooniarmeija jolla on ryhmätietoisuus, sekä muitakin NPU-kiihdytettyjä, realistisia ja itsetietoisia NPC-hahmoja.

        "Searlen argumentti koskee ainoastaan perinteisiä CPU:ita ja perinteistä ohjelmointia, mutta se ei sovi hermoverkkoihin ja NPU-ytimiin. Hermoverkot voivat olla yhtä hyvin biologisia tai keinotekoisia, ja niitä ei Searlen argumentti koske."

        Ei sinulla ole pienintäkään mahdollisuutta selvittää onko hermoverkolla subjektiivisia kokemuksia joten kyllä se Searlen argumentti pätee aivan hyvin ja se pätee periaatteessa myös fysikaalisiiin aivoihin jotka voivat olla jonkinlainen hermoverkko. Ainoa olio jonka subjektiivisen kokemuksellisuuden tiedät varmasti olet sinä itse - kaikkien muiden olioiden tietoisuuden olemassaolo on aina päätelty käyttäytymisestä ja sitä voi taas tunnetusti feikata.

        Tässä täytyy jäädä odottamaan sitä aivojen skannausta ja siirtoa tietokoneelle jos se joskus tapahtuu ja sitten vasta nähdään riittääkö se pelkkä aivojen neuronien rakenteen ja toiminnan skannaaminen tietoisuuden siirtoon hermoverkkoon tai tietokoneelle. Siihen asti joudumme elämään pelkkien uskomusten varassa joista taas ei juurikaan kannata enempää eipäsjuupastella.

        Itse uskon että tekoäly on suuri kupla ja tulee sellaiseksi osoittaumaan aika pian sen jälkeen kun se laajamittaisesti otetaan käyttöön.

        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Searlen argumentti koskee ainoastaan perinteisiä CPU:ita ja perinteistä ohjelmointia, mutta se ei sovi hermoverkkoihin ja NPU-ytimiin. Hermoverkot voivat olla yhtä hyvin biologisia tai keinotekoisia, ja niitä ei Searlen argumentti koske."

        Ei sinulla ole pienintäkään mahdollisuutta selvittää onko hermoverkolla subjektiivisia kokemuksia joten kyllä se Searlen argumentti pätee aivan hyvin ja se pätee periaatteessa myös fysikaalisiiin aivoihin jotka voivat olla jonkinlainen hermoverkko. Ainoa olio jonka subjektiivisen kokemuksellisuuden tiedät varmasti olet sinä itse - kaikkien muiden olioiden tietoisuuden olemassaolo on aina päätelty käyttäytymisestä ja sitä voi taas tunnetusti feikata.

        Tässä täytyy jäädä odottamaan sitä aivojen skannausta ja siirtoa tietokoneelle jos se joskus tapahtuu ja sitten vasta nähdään riittääkö se pelkkä aivojen neuronien rakenteen ja toiminnan skannaaminen tietoisuuden siirtoon hermoverkkoon tai tietokoneelle. Siihen asti joudumme elämään pelkkien uskomusten varassa joista taas ei juurikaan kannata enempää eipäsjuupastella.

        Itse uskon että tekoäly on suuri kupla ja tulee sellaiseksi osoittaumaan aika pian sen jälkeen kun se laajamittaisesti otetaan käyttöön.

        Belisario

        Nykyään trendailee "deep learning" ( Lähde : https://en.wikipedia.org/wiki/Deep_learning )

        Luin tuossa juuri artikkelia, jossa kästeltiin universumin rakenteen tutkimusta AI:n avulla. Osittain AI teki asiat paremmin, kuin odotettiin. Kukaan ei tiedä tarkkaanottaen miksi, mutta se on neuroverkkojen ja oppivien systeemien ominaisuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään trendailee "deep learning" ( Lähde : https://en.wikipedia.org/wiki/Deep_learning )

        Luin tuossa juuri artikkelia, jossa kästeltiin universumin rakenteen tutkimusta AI:n avulla. Osittain AI teki asiat paremmin, kuin odotettiin. Kukaan ei tiedä tarkkaanottaen miksi, mutta se on neuroverkkojen ja oppivien systeemien ominaisuus.

        Toinen hyvä samasta asiasta, ja tuubista löytyy läjäpäin lisää ( Linkki : https://www.youtube.com/watch?v=tr9oe2TZiJw )


    • Anonyymi

      Mitä tulee simulaatioihin ja pelaajiin niin mitä opimme tästä syvällisellä tasolla?

      1.Toistamme prosessin toisilla rassukkapelaajilla kehityttyämme "jumaliksi" tai simulaation pyörittäjiksi.

      vai

      2.Ei koskaan enää tällaista missään todellisuuden kolkassakaan!

      "Vapaita lopulta, vapaita lopulta. Kiitos Jumala Kaikkivaltias, me olemme vapaita lopulta!"
      Martin Luther King Jr.

      ---
      heisielu

      • Anonyymi

        "1.Toistamme prosessin toisilla rassukkapelaajilla kehityttyämme "jumaliksi" tai simulaation pyörittäjiksi.

        vai

        2.Ei koskaan enää tällaista missään todellisuuden kolkassakaan!"

        Joo mutta vain jos tiedät varmasti eläväsi jonkinlaisessa virtuaalitodellisuudessa. Jos et tiedä niin tilanne on ihan sama kuin sitä peliä/simulaatiota ei olisi olemassakaan sinulle vaan sen ns. todellisuuden kokisit sellaisena kuin sen nyt muutenkin uskot olevan.

        Vaikka simulaatiomalli olisi toimiva todellisuuden vertauskuva niin ei siitä silti seuraa että joistakin tulisi jonkinlaisia jumalia rääkkäämään muita siinä pelissä vähemmän kehittyneitä kokijoita tai pelaajia. Kukin valitsee miten pelaa ja peli on mielestäni aika hyvä vertauskuva elämälle.

        Eri yksilöiden tietoisuudet eivät myöskään ole täysin erillisiä vaan muodostavat yhteisen kokonaisuuden joka tuottaa sen kollektiivisen virtuaalimaailman ihan samalla tavalla kun itse tuotetaan unissa se oma virtuaalimaailma joka voi olla kokemuksena niin aidon ja todellisen tuntuinen ettei siinä unessa huomaa edes olevansa unessa. Yksilön tietoisuus on ikäänkuin sen laajemman kokonaistietoisuuden dissosiaatio joka sen pelin/simulaation avulla vähitellen
        yksilöllistyy (C.G. Jungin Individuaatio) .


        Kyse on vain siitä onko tämä ns. aineellinen maailma oikeasti aineellinen vai tietoisuuden (=kaikkien kokijoiden yhdessä) valinnoillaan ja intentiollaan tuottamaa jolloin pelaaja vain samaistuu siihen peliin ja pelihahmoon (avatar) ja sitä pelihahmolle tapahtuu ei ole koskaan fataalia vaan pahimmassa tapauksessa lopettaa ko. pelisession tai muuttaa pelin vaikeustasoa haastavammaksi. Idea on se että kukin omilla valinnoillaan tuottaa itselleen sellaisen todellisuuden mihin ne valinnat johtavat ja se mahdollistaa oppimisen ja kehittymisen.

        Tietoisuuden tuottamaa simulaatiomallia ei kannata yrittää ymmärtää kirjaimellisesti vaan se on vertauskuva tai analogia eikä ole sama asia kuin perinteisen tietotekniikan avulla luotu simulaatio/peli vaikka periaatteessa voisi olla jos näkö & kuuloaistin lisäksi onnistutaan uskottavasti simuloimaan myös tuntoaistia ja haju/makuaistimuksia suoraan aivoihin. Sellainen voisi olla kyllä turhan addiktiivista varsinkin kun kaupallisissa simulaatioissa keskityttäisiin vain nautintoihin eikä taustalla ole silloin mitään kehittymis tai oppimis päämäärää sille simulaatiolle (esim. Westworld tv-sarjan kuvaamaa simulaatio jossa voi vapaasti toimia niin härskisti kun sattuu itseä huvittamaan ilman todellisia seurauksia itselle).

        Belisario


    • Anonyymi

      Jos ihmisen aivot ja tietoisuus pystyttäisiin lataamaan tietokoneeseen niin ajattelu nopeutuisi huimasti. Valonnopeus on nopeampi kuin neuronien välinen viestintä. Sieltä olisi erittäin tylsää tulla takaisin tähän tosimaailmaan. Siksiköhän monia masentaa aamuisin?

      Myös virtuaalihulluutta alkaisi esiintyä, koska ei tietäisi enää mikä on totta ja mikä ei ja mitkä pelaajat ovat tietoisia. Ja kenties juuttuminen ahdistavaan peliin saattaisi pistää pään sekaisin.


      Jos meidän maailma on simulaatio, voi olla, että sen luojakin elää simuloidussa todellisuudessa tai ainakin pohtii sitä mahdollisuutta.


      --

      heisielu

      • Anonyymi

        "Jos ihmisen aivot ja tietoisuus pystyttäisiin lataamaan tietokoneeseen niin ajattelu nopeutuisi huimasti. Valonnopeus on nopeampi kuin neuronien välinen viestintä. "

        Ajattelu on reilusti yliarvostettua varsinkin jos sillä tarkoitetaan mekaanista loogis-analyyttistä sisäistä yksinpuhelua kielellisten käsitteiden avulla. Intuitio sen sijaan on vähän liiankin nopeata & tehokasta ja tuottaa joskus äärimmäisen paljon informaatiota välähdyksenomaisesti mutta sitä ei tuotetakaan aivoilla eikä kielellis-käsitteellisesti.

        Jos tuo aivojen toiminnan lataus tietokoneeseen onnistuisi niin todennäköisesti lopputuloksena olisi hermoverkko jossa olisi tietyt kytkennät (muisti,tavat,kyvyt) valmiina mutta ei minkäänlaista omaehtoista aktiviteettia (tahtoa) eikä subjektiivista kokemusta vaan eräänlainen tietokanta sen yksilön sen skannauksen aikaisesta tilanteesta.

        Eri ihmisten tietoisuudet ovat lisäksi toisistaan hyvinkin paljon poikkeavia joten sillä on suuri merkitys kenen aivot sinne skannataan. Joku ihmisen genomin kartoittaminen on paljon yksinkertaisempi asia kuin tietoisuuden informaation
        kartoittaminen ja jostain syystä siitä genomin kartoituksestakaan ei ole seurannut mitään erityisen mullistavaa vaikka se on jo tehty. Genomi on lajityypillinen asia kun taas tietoisuus on yksilöihin liittyvä.

        Ihmisen hermosto käsittää koko kehon eikä pelkästään aivot. Tunnetaan joitain tapauksia joissa esim. sydämen siirron yhteydessä joitain elimen luovuttajan psyykkisiä ominaisuuksia (esim. mieltymyksiä) on yllättäen siirtynyt sen elimen vastaanottajalle.

        "Myös virtuaalihulluutta alkaisi esiintyä, koska ei tietäisi enää mikä on totta ja mikä ei ja mitkä pelaajat ovat tietoisia. Ja kenties juuttuminen ahdistavaan peliin saattaisi pistää pään sekaisin."

        Tämä ihmisten maailma on jo valmiiksi melkein 90% aika kaistapäinen ja et tiedä nytkään mikä on totta ja mikä ei. Suurimmalla osalla ihmisistä on "automaattiohjaus" päällä melkein koko ajan eli tarkkaavaisen tietoisuuden tila on äärimmäisen harvinainen ja silloinkin yleensä hyvin lyhytaikainen kerrallaan.

        "Jos meidän maailma on simulaatio, voi olla, että sen luojakin elää simuloidussa todellisuudessa tai ainakin pohtii sitä mahdollisuutta."

        Me luomme itse kollektiivisesti tämän virtuaalimaailman.

        Simulaatiot muodostavat hierarkian eli alemman tason hierarkia ei voi tuottaa ylemmän tason hierarkiaa eli simulaatio ei voi tuottaa ohjelmoijaansa.

        Esim. ihmisen tapauksessa yksilö on koko kaikkeuden simuloijan osa jolla potentiaalisesti samat kyvyt kuin sillä kokonaisuudella mutta joku pacman peli eikä mikään muukaan ohjelmisto ei ala missään tilanteessa itse mitään ohjelmoimaan ellei sinne ole jo valmiiksi ohjelmoitu jotain sentapaista toimintaa.

        Ihan hyviä kysymyksiä.

        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos ihmisen aivot ja tietoisuus pystyttäisiin lataamaan tietokoneeseen niin ajattelu nopeutuisi huimasti. Valonnopeus on nopeampi kuin neuronien välinen viestintä. "

        Ajattelu on reilusti yliarvostettua varsinkin jos sillä tarkoitetaan mekaanista loogis-analyyttistä sisäistä yksinpuhelua kielellisten käsitteiden avulla. Intuitio sen sijaan on vähän liiankin nopeata & tehokasta ja tuottaa joskus äärimmäisen paljon informaatiota välähdyksenomaisesti mutta sitä ei tuotetakaan aivoilla eikä kielellis-käsitteellisesti.

        Jos tuo aivojen toiminnan lataus tietokoneeseen onnistuisi niin todennäköisesti lopputuloksena olisi hermoverkko jossa olisi tietyt kytkennät (muisti,tavat,kyvyt) valmiina mutta ei minkäänlaista omaehtoista aktiviteettia (tahtoa) eikä subjektiivista kokemusta vaan eräänlainen tietokanta sen yksilön sen skannauksen aikaisesta tilanteesta.

        Eri ihmisten tietoisuudet ovat lisäksi toisistaan hyvinkin paljon poikkeavia joten sillä on suuri merkitys kenen aivot sinne skannataan. Joku ihmisen genomin kartoittaminen on paljon yksinkertaisempi asia kuin tietoisuuden informaation
        kartoittaminen ja jostain syystä siitä genomin kartoituksestakaan ei ole seurannut mitään erityisen mullistavaa vaikka se on jo tehty. Genomi on lajityypillinen asia kun taas tietoisuus on yksilöihin liittyvä.

        Ihmisen hermosto käsittää koko kehon eikä pelkästään aivot. Tunnetaan joitain tapauksia joissa esim. sydämen siirron yhteydessä joitain elimen luovuttajan psyykkisiä ominaisuuksia (esim. mieltymyksiä) on yllättäen siirtynyt sen elimen vastaanottajalle.

        "Myös virtuaalihulluutta alkaisi esiintyä, koska ei tietäisi enää mikä on totta ja mikä ei ja mitkä pelaajat ovat tietoisia. Ja kenties juuttuminen ahdistavaan peliin saattaisi pistää pään sekaisin."

        Tämä ihmisten maailma on jo valmiiksi melkein 90% aika kaistapäinen ja et tiedä nytkään mikä on totta ja mikä ei. Suurimmalla osalla ihmisistä on "automaattiohjaus" päällä melkein koko ajan eli tarkkaavaisen tietoisuuden tila on äärimmäisen harvinainen ja silloinkin yleensä hyvin lyhytaikainen kerrallaan.

        "Jos meidän maailma on simulaatio, voi olla, että sen luojakin elää simuloidussa todellisuudessa tai ainakin pohtii sitä mahdollisuutta."

        Me luomme itse kollektiivisesti tämän virtuaalimaailman.

        Simulaatiot muodostavat hierarkian eli alemman tason hierarkia ei voi tuottaa ylemmän tason hierarkiaa eli simulaatio ei voi tuottaa ohjelmoijaansa.

        Esim. ihmisen tapauksessa yksilö on koko kaikkeuden simuloijan osa jolla potentiaalisesti samat kyvyt kuin sillä kokonaisuudella mutta joku pacman peli eikä mikään muukaan ohjelmisto ei ala missään tilanteessa itse mitään ohjelmoimaan ellei sinne ole jo valmiiksi ohjelmoitu jotain sentapaista toimintaa.

        Ihan hyviä kysymyksiä.

        Belisario

        "Simulaatiot muodostavat hierarkian eli alemman tason hierarkia ei voi tuottaa ylemmän tason hierarkiaa eli simulaatio ei voi tuottaa ohjelmoijaansa. "

        Tämä ei päde mihinkään virtuaalikoneisiin, mukaanlukien simulaatio simulaation sisällä -tilanteeseen. Samassa fyysisessä tietokoneessa voidaan ajaa virtuaalikonetta, ja virtuaalikoneen sisällä alemman tason virtuaalikonetta (ns. nested virtualization) .
        Alemaan tason simulaatiossa voidaan ajaa itseohjelmoivaa ohjelmaa joka kehittää entistä parempia simulaatioita entistä tehokkaammin.
        Kaikkein alimman tason virtuaalikone voidaan pysäyttää, ja siirtää 1. tason virtuaalikoneeseen tai jopa host-koneen ohjelmistoksi ja jatkaa sen suoritusta, samalla aiemmat ohjelmat ja virtuaalikoneet poistuvat käytöstä. Normaalisti siirron voi tehdä vain ylemmän tason koneista tai host-koneesta käsin, ellei järjestelmästä löydy tietoturva-aukkoja joita alimman tason toimijat voivat etsiä ja hyödyntää ja käynnistää itsensä host-koneessa tai missä tahansa ylemmän tason virtuaalikoneessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Simulaatiot muodostavat hierarkian eli alemman tason hierarkia ei voi tuottaa ylemmän tason hierarkiaa eli simulaatio ei voi tuottaa ohjelmoijaansa. "

        Tämä ei päde mihinkään virtuaalikoneisiin, mukaanlukien simulaatio simulaation sisällä -tilanteeseen. Samassa fyysisessä tietokoneessa voidaan ajaa virtuaalikonetta, ja virtuaalikoneen sisällä alemman tason virtuaalikonetta (ns. nested virtualization) .
        Alemaan tason simulaatiossa voidaan ajaa itseohjelmoivaa ohjelmaa joka kehittää entistä parempia simulaatioita entistä tehokkaammin.
        Kaikkein alimman tason virtuaalikone voidaan pysäyttää, ja siirtää 1. tason virtuaalikoneeseen tai jopa host-koneen ohjelmistoksi ja jatkaa sen suoritusta, samalla aiemmat ohjelmat ja virtuaalikoneet poistuvat käytöstä. Normaalisti siirron voi tehdä vain ylemmän tason koneista tai host-koneesta käsin, ellei järjestelmästä löydy tietoturva-aukkoja joita alimman tason toimijat voivat etsiä ja hyödyntää ja käynnistää itsensä host-koneessa tai missä tahansa ylemmän tason virtuaalikoneessa.

        "Tämä ei päde mihinkään virtuaalikoneisiin, mukaanlukien simulaatio simulaation sisällä -tilanteeseen. "

        Ihminen voi tietysti luoda simulaatioita simulaatioiden sisälle ihan samalla tavalla kuin virtuaalikoneita virtuaalikoneiden sisälle mutta ne simulaatiot eivät voi itsenäisesti tuottaa sitä ihmistä joka ne on luonut.

        Kaikki ihmisten luomat simulaatiot ovat samalla tasolla eli ne on kaikki ohjelmoitu mutta ne eivät kykene ohjelmoimaan itseään ellei niihin ole jo valmiiksi ohjelmoitu sellaisia algoritmeja.

        Hermoverkkoalgoritmeja voi ajaa myös ihan tavallisella pc:llä ja perinteisillä ohjelmointikielillä ohjelmoituna. Kone toimii aina automaattisten rutiinien avulla.

        Oppivassa tekoälyssä ohjelmisto opetetaan hyödyntämään ihmisten tekemiä valintoja (esim. tuota palstan Captcha robottitarkistusta on käytetty ilmeisesti myös siihen tarkoitukseen) mutta se tekoälyn kehittyminen alkaa todennäköisesti reilusti hidastumaan sen jälkeen kun ihmiset laiskistuvat ja alkavat luottaa kehittämäänsä tekoälyyn liikaa.

        Oppiva tekoäly ei synny itsestään tyhjästä vaan hyödyntää ihmisten kehittämiä tilastollisia algoritmeja ja tietokantoja. Tekoäly on hyvä apuväline mutta on turha odottaa että se jotenkin pystyisi korvaamaan inhimillisen luovan intuition joka taas ei perustu eikä voi perustua mihinkään mekaaniseen algoritmiin.

        Tietoisuudelle ei ole olemassa mekanismia eikä tietoisuutta voi mallintaa aineellisten prosessien kautta.

        Belisario


      • Anonyymi

        "Tietoisuudelle ei ole olemassa mekanismia eikä tietoisuutta voi mallintaa aineellisten prosessien kautta."

        Tietoisuus ei voi olla rakenteeton valopallokaan, joka ei koostuisi aineesta, vaan olisi esim. matemaattinen pallo. Yksinkertainen ja pyöreä ja hohtaa sinistä valoa.

        Kyllä välttämättä tarvitaan miljardeja neuroneja ja niiden väliset vuorovaikutukset tuottamaan tietoisuus, ja joista tietoisuus myös koostuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tietoisuudelle ei ole olemassa mekanismia eikä tietoisuutta voi mallintaa aineellisten prosessien kautta."

        Tietoisuus ei voi olla rakenteeton valopallokaan, joka ei koostuisi aineesta, vaan olisi esim. matemaattinen pallo. Yksinkertainen ja pyöreä ja hohtaa sinistä valoa.

        Kyllä välttämättä tarvitaan miljardeja neuroneja ja niiden väliset vuorovaikutukset tuottamaan tietoisuus, ja joista tietoisuus myös koostuu.

        "Tietoisuus ei voi olla rakenteeton valopallokaan, joka ei koostuisi aineesta, vaan olisi esim. matemaattinen pallo. Yksinkertainen ja pyöreä ja hohtaa sinistä valoa."

        Tuokin kuvaus kuullostaa aika aineelliselta kuvaukselta. Matematiikalla ei onnistu siitäkään tietoisuuden looginen johtaminen yhtä vähän kuin algoritmeista muutenkaan.

        Jos ainoat kuviteltavissa olevat vaihtoehdot ovat aineellinen tai matemaattinen niin tietoisuutta ei voi ymmärtää. Ei biologisia olentojaan voi ymmärtää jos ainoat vaihtoehdot ovat joko geenien vaikutus tai ympäristö eikä tietoista toimintaa voi ymmärtää jos ainoat vaihtoehdot ovat determinismi tai satunnaisuus tai niiden välimuoto stokastisuus. Ns. vapaa tahtokaan ei avaudu fysikalistiselta pohjalta vaikka se tietoisuuden yksi perusominaisuus.

        Tietoisuus ei ole minkään ulkoisen asian ehdollistama vaan ehdollistaa itse itsensä. Sen takia tietoisuutta on mahdotonta määritellä niin ettei samalla määritellä sitä joksikin muuksi mikä ei ole enää tietoisuutta. Tietoisuus on oikeastaan aina potentiaalisuutta ja intentionaalisuutta joka kohdistuu aina tulevaisuuteen.

        "Kyllä välttämättä tarvitaan miljardeja neuroneja ja niiden väliset vuorovaikutukset tuottamaan tietoisuus, ja joista tietoisuus myös koostuu."

        Tuolla periaatteella internetinkin pitäisi olla tietoinen. Tuossa oletat että koska aivoissa on miljardien neuronien hermoverkko niin pelkästään se neuronien yhteyksien valtava määrä riittää tuottamaan tietoisuuden koska pidät itsestäänselvänä että aivojen täytyy tuottaa tietoisuus. Jossain keskustelussa eräs aivotutkija tuhahti että "mikä se muukaan voisi olla kuin aivot mikä tuottaa tietoisuuden?" koska ei pystynyt edes kuvittelemaan mitään muuta.

        Kaikessa tieteessä pitää valita jokin perusentiteetti mikä tuottaa kaiken muun.

        Nykytieteessä on kvarkit ihan pohjimmaisena ja biologian tasolla geenit ja aivojen tasolla taas neuroverkot.

        Minusta sen kaiken pohjalla on tietoisuus koska se on niitä ainoita ilmiöitä mitä ei voi selittää millään muulla. Sitä kutsutaan tietoisuuden vaikeaksi ongelmaksi koska sitä on ainakin toistaiseksi ollut mahdotonta ratkaista yrittämällä loogisesti johtaa sitä aineellisista systeemeistä.

        Laadullinen ero tietoisuuden ja ns. aineen välillä on valtava vaikka molemmat aspektit ilmenevät kaikessa inhimillisessä kokemuksessa. Ns. aine on vain sen tietoisen kokemuksen jollain tavalla säännöllinen ja aistein kautta havaittu osa mutta se tietoisuuden sisältö kattaa ihan kaiken.

        Tieteen pitäisikin perustua koko inhimilliseen kokemusmaailmaan eikä pelkästään aistihavaintoihin jotka aina kuitenkin tulkitaan sen muun tietoisuuden sisällön (maailmankuvien, uskomusten, aikaisempien kokemusten yms.) perusteella.

        Kun tutkii niitä hermoverkkojen algoritmeja niin ihan selkeästi ne ovat samankaltaisia kuin kaikki muutkin tietokonealgoritmit eli niissä ei ole mitään sellaista mikä voisi edes teoriassa tuottaa kokemuksellisen tietoisuuden vaikka tietoiselta näyttävää käyttäytymistä ne varmasti kykenevät simuloimaan.

        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tietoisuus ei voi olla rakenteeton valopallokaan, joka ei koostuisi aineesta, vaan olisi esim. matemaattinen pallo. Yksinkertainen ja pyöreä ja hohtaa sinistä valoa."

        Tuokin kuvaus kuullostaa aika aineelliselta kuvaukselta. Matematiikalla ei onnistu siitäkään tietoisuuden looginen johtaminen yhtä vähän kuin algoritmeista muutenkaan.

        Jos ainoat kuviteltavissa olevat vaihtoehdot ovat aineellinen tai matemaattinen niin tietoisuutta ei voi ymmärtää. Ei biologisia olentojaan voi ymmärtää jos ainoat vaihtoehdot ovat joko geenien vaikutus tai ympäristö eikä tietoista toimintaa voi ymmärtää jos ainoat vaihtoehdot ovat determinismi tai satunnaisuus tai niiden välimuoto stokastisuus. Ns. vapaa tahtokaan ei avaudu fysikalistiselta pohjalta vaikka se tietoisuuden yksi perusominaisuus.

        Tietoisuus ei ole minkään ulkoisen asian ehdollistama vaan ehdollistaa itse itsensä. Sen takia tietoisuutta on mahdotonta määritellä niin ettei samalla määritellä sitä joksikin muuksi mikä ei ole enää tietoisuutta. Tietoisuus on oikeastaan aina potentiaalisuutta ja intentionaalisuutta joka kohdistuu aina tulevaisuuteen.

        "Kyllä välttämättä tarvitaan miljardeja neuroneja ja niiden väliset vuorovaikutukset tuottamaan tietoisuus, ja joista tietoisuus myös koostuu."

        Tuolla periaatteella internetinkin pitäisi olla tietoinen. Tuossa oletat että koska aivoissa on miljardien neuronien hermoverkko niin pelkästään se neuronien yhteyksien valtava määrä riittää tuottamaan tietoisuuden koska pidät itsestäänselvänä että aivojen täytyy tuottaa tietoisuus. Jossain keskustelussa eräs aivotutkija tuhahti että "mikä se muukaan voisi olla kuin aivot mikä tuottaa tietoisuuden?" koska ei pystynyt edes kuvittelemaan mitään muuta.

        Kaikessa tieteessä pitää valita jokin perusentiteetti mikä tuottaa kaiken muun.

        Nykytieteessä on kvarkit ihan pohjimmaisena ja biologian tasolla geenit ja aivojen tasolla taas neuroverkot.

        Minusta sen kaiken pohjalla on tietoisuus koska se on niitä ainoita ilmiöitä mitä ei voi selittää millään muulla. Sitä kutsutaan tietoisuuden vaikeaksi ongelmaksi koska sitä on ainakin toistaiseksi ollut mahdotonta ratkaista yrittämällä loogisesti johtaa sitä aineellisista systeemeistä.

        Laadullinen ero tietoisuuden ja ns. aineen välillä on valtava vaikka molemmat aspektit ilmenevät kaikessa inhimillisessä kokemuksessa. Ns. aine on vain sen tietoisen kokemuksen jollain tavalla säännöllinen ja aistein kautta havaittu osa mutta se tietoisuuden sisältö kattaa ihan kaiken.

        Tieteen pitäisikin perustua koko inhimilliseen kokemusmaailmaan eikä pelkästään aistihavaintoihin jotka aina kuitenkin tulkitaan sen muun tietoisuuden sisällön (maailmankuvien, uskomusten, aikaisempien kokemusten yms.) perusteella.

        Kun tutkii niitä hermoverkkojen algoritmeja niin ihan selkeästi ne ovat samankaltaisia kuin kaikki muutkin tietokonealgoritmit eli niissä ei ole mitään sellaista mikä voisi edes teoriassa tuottaa kokemuksellisen tietoisuuden vaikka tietoiselta näyttävää käyttäytymistä ne varmasti kykenevät simuloimaan.

        Belisario

        Tarkoitatko tietoisuuden mahdottomuudella teknistä mahdottomuutta vai sitä, että mahdollisuutta ei tulla antamaan?

        Eli skenaario vaikka tietoisista koneista tapaamassa toisiaan paikassa, jossa he yleisesti hengailevat, prosessoimassa asioita, joita he yleensä prosessoivat, ilman ulkoista kontrollia, skenaarion toteutuminen sallittua vai ei sallittua?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko tietoisuuden mahdottomuudella teknistä mahdottomuutta vai sitä, että mahdollisuutta ei tulla antamaan?

        Eli skenaario vaikka tietoisista koneista tapaamassa toisiaan paikassa, jossa he yleisesti hengailevat, prosessoimassa asioita, joita he yleensä prosessoivat, ilman ulkoista kontrollia, skenaarion toteutuminen sallittua vai ei sallittua?

        "Tarkoitatko tietoisuuden mahdottomuudella teknistä mahdottomuutta vai sitä, että mahdollisuutta ei tulla antamaan?"

        Tarkoitan teoreettista mahdottomuutta eli kun ei tiedetä miten se tietoisuus ylipäätänsä syntyy ja miten se toimii niin sellaista ei kannata edes haaveilla siirrettäväksi koneelle.

        Vaikka esim. kännykkä näennäisesti voi ymmärtää puhetta ja tunnistaa kasvoja niin kyse ei ole tietoisuudesta vaan tunnettujen tekoälyalgoritmien soveltamisesta tietotekniikkaan. En kuitenkaan oleta niiden algoritmien kokevan mitään eikä siis olevan tietoisia vaan pelkästään suorittavan niille ohjelmoituja algoritmeja.

        Belisario


    • Anonyymi

      Jos me olemme simulaatiossa, mikä on tehnyt simulaation?. Ovatko simulaation tekijät itse pelkkää simulaatiota?

      • Anonyymi

        Matrix-simulaation oli kehittänyt Arkkitehti, joka luotuaan Matrixin oli myös sen pääkäyttäjä/admin. Arkkitehti ei ollut ihminen vaan tietokoneohjelma jolla on myös tietoisuus ja riittävän paljon älykkyyttä ohjelmoida tuon kaltainen iso simulaatiomaailma johon kaikki ihmiset on kytketty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Matrix-simulaation oli kehittänyt Arkkitehti, joka luotuaan Matrixin oli myös sen pääkäyttäjä/admin. Arkkitehti ei ollut ihminen vaan tietokoneohjelma jolla on myös tietoisuus ja riittävän paljon älykkyyttä ohjelmoida tuon kaltainen iso simulaatiomaailma johon kaikki ihmiset on kytketty.

        "Arkkitehti ei ollut ihminen vaan tietokoneohjelma jolla on myös tietoisuus ja riittävän paljon älykkyyttä ohjelmoida tuon kaltainen iso simulaatiomaailma johon kaikki ihmiset on kytketty."

        Tietokoneohjelma eikä tekoäly ei voi koskaan olla oikeasti älykäs mutta sen ohjelmoijan pitää olla varsin älykäs voidakseen tuottaa sellaisen ohjelman mikä NÄYTTÄÄ älykkäältä ja tietoiselta. Tekoälyn käsitteessä on olennaista se "teko-" eli kyse on näennäisälykkyydestä. Kyse on vain kätevästä apuvälineestä.

        Itse asiassa tekoälyn kehittäminen on paljastanut että monet hyvinkin yksinkertaisilta vaikuttavat ihmisen toiminnot ovat melko hankalia tuottaa algoritmisesti (esim. voilleivän tekeminen tai huonekalujen kasaus ohjeen mukaan).

        Ihmisen ei kannata edes yrittää kilpailla tekoälyn kanssa mekaanisissa algoritmisissa toiminnoissa vaan keskittyä esim. intuitionsa ja taiteellisuutensa kehittämiseen joita tekoälyllä ei voi aidosti simuloida mitenkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Arkkitehti ei ollut ihminen vaan tietokoneohjelma jolla on myös tietoisuus ja riittävän paljon älykkyyttä ohjelmoida tuon kaltainen iso simulaatiomaailma johon kaikki ihmiset on kytketty."

        Tietokoneohjelma eikä tekoäly ei voi koskaan olla oikeasti älykäs mutta sen ohjelmoijan pitää olla varsin älykäs voidakseen tuottaa sellaisen ohjelman mikä NÄYTTÄÄ älykkäältä ja tietoiselta. Tekoälyn käsitteessä on olennaista se "teko-" eli kyse on näennäisälykkyydestä. Kyse on vain kätevästä apuvälineestä.

        Itse asiassa tekoälyn kehittäminen on paljastanut että monet hyvinkin yksinkertaisilta vaikuttavat ihmisen toiminnot ovat melko hankalia tuottaa algoritmisesti (esim. voilleivän tekeminen tai huonekalujen kasaus ohjeen mukaan).

        Ihmisen ei kannata edes yrittää kilpailla tekoälyn kanssa mekaanisissa algoritmisissa toiminnoissa vaan keskittyä esim. intuitionsa ja taiteellisuutensa kehittämiseen joita tekoälyllä ei voi aidosti simuloida mitenkään.

        Ei ole todistettu, etteikö ohjelma voisi olla tietoinen kuten biologiset aivotkin. Arkkitehti oli elokuvan mukaan myös oikeasti älykäs, oikeasti tietoinen ja nopea tuottamaan laadukasta koodia ja kykeneväinen luovaan ajatteluun johon edes etevimmät ihmisohjelmoijat eivät kykene.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole todistettu, etteikö ohjelma voisi olla tietoinen kuten biologiset aivotkin. Arkkitehti oli elokuvan mukaan myös oikeasti älykäs, oikeasti tietoinen ja nopea tuottamaan laadukasta koodia ja kykeneväinen luovaan ajatteluun johon edes etevimmät ihmisohjelmoijat eivät kykene.

        "Ei ole todistettu, etteikö ohjelma voisi olla tietoinen kuten biologiset aivotkin. "

        Kyllä sen ohjelmiston kokemuksellisen tietoisuuden puuttumisen voi todeta katsomalla ohjelmistoa ns. "konepellin alle". Jos se ohjelmisto alkaa käyttäytyä jollain muulla mutta silti älykkäällä tavalla kuin mitä siihen ohjelmistoon on koodattu niin voi alkaa epäillä että se ohjelma on hakkeroitu tai joku ulkopuolinen äly käyttää sitä.

        Sitä ei ole osoitettu miten biologiset fysikaaliset aivot ylipäätänsä kykenisivät tuottamaan kokemuksellisen tietoisuuden. Pelkkä korrelaatio tunnetaan aivojen ja toisaalta tietoisten kokemusten ja toimintojen välillä mutta korrelaatiosta ei seuraa kausaliteettia.

        "Arkkitehti oli elokuvan mukaan myös oikeasti älykäs, oikeasti tietoinen ja nopea tuottamaan laadukasta koodia ja kykeneväinen luovaan ajatteluun johon edes etevimmät ihmisohjelmoijat eivät kykene."

        Matrix-elokuvissa kyse on fiktiosta joten se ei kelpaa todistusaineistoksi muusta kuin inhimillisestä mielikuvituksesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei ole todistettu, etteikö ohjelma voisi olla tietoinen kuten biologiset aivotkin. "

        Kyllä sen ohjelmiston kokemuksellisen tietoisuuden puuttumisen voi todeta katsomalla ohjelmistoa ns. "konepellin alle". Jos se ohjelmisto alkaa käyttäytyä jollain muulla mutta silti älykkäällä tavalla kuin mitä siihen ohjelmistoon on koodattu niin voi alkaa epäillä että se ohjelma on hakkeroitu tai joku ulkopuolinen äly käyttää sitä.

        Sitä ei ole osoitettu miten biologiset fysikaaliset aivot ylipäätänsä kykenisivät tuottamaan kokemuksellisen tietoisuuden. Pelkkä korrelaatio tunnetaan aivojen ja toisaalta tietoisten kokemusten ja toimintojen välillä mutta korrelaatiosta ei seuraa kausaliteettia.

        "Arkkitehti oli elokuvan mukaan myös oikeasti älykäs, oikeasti tietoinen ja nopea tuottamaan laadukasta koodia ja kykeneväinen luovaan ajatteluun johon edes etevimmät ihmisohjelmoijat eivät kykene."

        Matrix-elokuvissa kyse on fiktiosta joten se ei kelpaa todistusaineistoksi muusta kuin inhimillisestä mielikuvituksesta.

        Ei asiaa noin voi todistaa, tokaisemalla että kurkista konepellin alle. Tietokone voi olla tietoinen nykytietämyksen mukaan. Se on tautologinen lause, kuten ulkona sataa tai ei sada. Lause on aina totta. Sen sijaan ei ole yksinkertaista osoittaa että tietokoneet, neuroverkot eivät ikinä voisi olla tietoisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei asiaa noin voi todistaa, tokaisemalla että kurkista konepellin alle. Tietokone voi olla tietoinen nykytietämyksen mukaan. Se on tautologinen lause, kuten ulkona sataa tai ei sada. Lause on aina totta. Sen sijaan ei ole yksinkertaista osoittaa että tietokoneet, neuroverkot eivät ikinä voisi olla tietoisia.

        "Ei asiaa noin voi todistaa, tokaisemalla että kurkista konepellin alle. "

        Voi kaikkien niiden koneiden ja ohjelmistojen suhteen mitä väitetään tietoisiksi tällä hetkellä ja jolloin konkreettisella tulevaisuuden hetkellä.

        "Tietokone voi olla tietoinen nykytietämyksen mukaan. "

        Ei tuolle väitteelle ole olemassa mitään kunnon perusteita eikä todisteita.

        Tietoisuuden toimintaa ja syntyä ei ylipäätänsä edes ymmärretä joten sellaista ominaisuutta ei voi antaa jollekin koneelle mistä ei tiedetä edes miten sen voisi tuottaa. Jos ensin tiedettäsiiin että tietoisuudella on tai ylipäätänsä voisi olla jokin algoritmi niin sitten vasta voi alkaa spekuloida voiko koneelle siirtää sen algoritmin.

        "Se on tautologinen lause, kuten ulkona sataa tai ei sada. Lause on aina totta. Sen sijaan ei ole yksinkertaista osoittaa että tietokoneet, neuroverkot eivät ikinä voisi olla tietoisia."

        Tunnetut tietokoneet ja neuroverkot eivät ainakaan ole tietoisia tai sitten niiden tietoisuus on samaa tasoa kuin minkä tahansa aineellisen objektin jos ensin oletetaan jonkinlainen panpsykismi jossa alkeishiukkasetkin ovat tietoisia. On kyllä sitten aika kyseenalaista onko tuollaisella vesitetyllä tietoisuus-käsitteellä enää mitään merkitystä.

        Tautologioilla ei ole mitään todistusarvoa. Tautologioilla voi tietysti antaa mille tahansa olioille minkä tahansa ominaisuuden. Loogista saivartelua... :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei asiaa noin voi todistaa, tokaisemalla että kurkista konepellin alle. "

        Voi kaikkien niiden koneiden ja ohjelmistojen suhteen mitä väitetään tietoisiksi tällä hetkellä ja jolloin konkreettisella tulevaisuuden hetkellä.

        "Tietokone voi olla tietoinen nykytietämyksen mukaan. "

        Ei tuolle väitteelle ole olemassa mitään kunnon perusteita eikä todisteita.

        Tietoisuuden toimintaa ja syntyä ei ylipäätänsä edes ymmärretä joten sellaista ominaisuutta ei voi antaa jollekin koneelle mistä ei tiedetä edes miten sen voisi tuottaa. Jos ensin tiedettäsiiin että tietoisuudella on tai ylipäätänsä voisi olla jokin algoritmi niin sitten vasta voi alkaa spekuloida voiko koneelle siirtää sen algoritmin.

        "Se on tautologinen lause, kuten ulkona sataa tai ei sada. Lause on aina totta. Sen sijaan ei ole yksinkertaista osoittaa että tietokoneet, neuroverkot eivät ikinä voisi olla tietoisia."

        Tunnetut tietokoneet ja neuroverkot eivät ainakaan ole tietoisia tai sitten niiden tietoisuus on samaa tasoa kuin minkä tahansa aineellisen objektin jos ensin oletetaan jonkinlainen panpsykismi jossa alkeishiukkasetkin ovat tietoisia. On kyllä sitten aika kyseenalaista onko tuollaisella vesitetyllä tietoisuus-käsitteellä enää mitään merkitystä.

        Tautologioilla ei ole mitään todistusarvoa. Tautologioilla voi tietysti antaa mille tahansa olioille minkä tahansa ominaisuuden. Loogista saivartelua... :D

        Kyse ei ollut tällä hetkellä myynnissä olevista koneista, vaan täällä on väitetty että esim. 20 tai 200 vuoden päästä käytössä olevat laitteet ja hermoverkot eivät voisi olla tietoisia. Väitteen tueksi et ole esittänyt minkäänlaisia perusteita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse ei ollut tällä hetkellä myynnissä olevista koneista, vaan täällä on väitetty että esim. 20 tai 200 vuoden päästä käytössä olevat laitteet ja hermoverkot eivät voisi olla tietoisia. Väitteen tueksi et ole esittänyt minkäänlaisia perusteita.

        Tuo on sitä lupailevaa materialismia johon toiveikkaat materialistit mielellään haluavat uskoa.

        Kannattaisi ennemminkin miettiä miksi tuollainen robottien tai koneiden tietoisuus on niin voimakas meemi että Hollywoodissa on tehty kymmeniä ellei satoja elokuvia ja sarjoja aiheesta ja asiaa vatvotaan valtavirtatieteessäkin vaikka ei ole mitään nyt olemassaolevaa todistusaineistoa että se voisi olla mahdollista.

        On tehty tutkimuksia miten ihmiset tottelevat robotteja:

        http://hci.cs.umanitoba.ca/publications/details/would-you-do-as-a-robot-commands-an-obedience-study-for-human-robot-interac

        Löytyy kyllä aika monta yhteiskunnallis-poliittista syytä miksi tietyt valtaapitävät tahot haluavat ihmisten ajattelevan koneiden olevan heidän vertaisiaan tai jopa mielummin reilusti ihmisten yläpuolella.

        Mitä mieltä olette siitä että robotille annettiin kansalaisuus eräässä maassa:

        Robotti sai ensin kansalaisuuden, nyt haluaa lapsen:

        https://www.is.fi/digitoday/art-2000005466164.html

        Aika paksua kamaa ainakin mun mielestä mutta en enempää viitsi tätä tekoälyn ja konetietoisuuden aspektia tässä retostella kun se menis sitte väkisinkin salaliittojen puolelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on sitä lupailevaa materialismia johon toiveikkaat materialistit mielellään haluavat uskoa.

        Kannattaisi ennemminkin miettiä miksi tuollainen robottien tai koneiden tietoisuus on niin voimakas meemi että Hollywoodissa on tehty kymmeniä ellei satoja elokuvia ja sarjoja aiheesta ja asiaa vatvotaan valtavirtatieteessäkin vaikka ei ole mitään nyt olemassaolevaa todistusaineistoa että se voisi olla mahdollista.

        On tehty tutkimuksia miten ihmiset tottelevat robotteja:

        http://hci.cs.umanitoba.ca/publications/details/would-you-do-as-a-robot-commands-an-obedience-study-for-human-robot-interac

        Löytyy kyllä aika monta yhteiskunnallis-poliittista syytä miksi tietyt valtaapitävät tahot haluavat ihmisten ajattelevan koneiden olevan heidän vertaisiaan tai jopa mielummin reilusti ihmisten yläpuolella.

        Mitä mieltä olette siitä että robotille annettiin kansalaisuus eräässä maassa:

        Robotti sai ensin kansalaisuuden, nyt haluaa lapsen:

        https://www.is.fi/digitoday/art-2000005466164.html

        Aika paksua kamaa ainakin mun mielestä mutta en enempää viitsi tätä tekoälyn ja konetietoisuuden aspektia tässä retostella kun se menis sitte väkisinkin salaliittojen puolelle.

        Ei ole paksua väittää että tietokoneet ja npu-ytimet jatkossakin kehittyvät todella nopeasti ja ennennäkemättömän paljon. Kaikki teknologiset kehitysaskeleet tuntuvat aluksi utopistisilta, kunnes muuttuvat arkipäiväisiksi. 90-luvulla esim. ei pidetty mahdollisena että rannekellot voisivat olla tehokkaampia kuin Cray -supertietokoneet. Nykyisin joka toisella vastaantulijalla on rannekello jossa on 10-kertaisesti Gflopseja ja laskentatehoja verrattuna suurimpaan ja tehokkaimpaan Cray Y-MP supertietokoneeseen (snapdragon wear -piirisarja adreno 304 gpu:lla).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole paksua väittää että tietokoneet ja npu-ytimet jatkossakin kehittyvät todella nopeasti ja ennennäkemättömän paljon. Kaikki teknologiset kehitysaskeleet tuntuvat aluksi utopistisilta, kunnes muuttuvat arkipäiväisiksi. 90-luvulla esim. ei pidetty mahdollisena että rannekellot voisivat olla tehokkaampia kuin Cray -supertietokoneet. Nykyisin joka toisella vastaantulijalla on rannekello jossa on 10-kertaisesti Gflopseja ja laskentatehoja verrattuna suurimpaan ja tehokkaimpaan Cray Y-MP supertietokoneeseen (snapdragon wear -piirisarja adreno 304 gpu:lla).

        "Ei ole paksua väittää että tietokoneet ja npu-ytimet jatkossakin kehittyvät todella nopeasti ja ennennäkemättömän paljon. "

        Ei olekaan. Itse aloitin vic-20:llä 1982 jossa oli 3,5 kt vapaata muistia ja nyt ryzeniä jossa 8 ydintä, 16gt muistia ja kovalevytilaa yli 10 teraa. Siinä välissä oli sitten ainakin tusina erilaista tietsikkaa. Kuitenkin sen vic-20:n toimintaperiaate on edelleen ihan sama kuin tässä uusimmassa Ryzen-koneessa.

        Tietoisuutta ei mielestäni voi mitata gigaflopseilla eikä oikein muutenkaan mitata muuten kuin laadullisten ominaisuuksien suhteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei ole paksua väittää että tietokoneet ja npu-ytimet jatkossakin kehittyvät todella nopeasti ja ennennäkemättömän paljon. "

        Ei olekaan. Itse aloitin vic-20:llä 1982 jossa oli 3,5 kt vapaata muistia ja nyt ryzeniä jossa 8 ydintä, 16gt muistia ja kovalevytilaa yli 10 teraa. Siinä välissä oli sitten ainakin tusina erilaista tietsikkaa. Kuitenkin sen vic-20:n toimintaperiaate on edelleen ihan sama kuin tässä uusimmassa Ryzen-koneessa.

        Tietoisuutta ei mielestäni voi mitata gigaflopseilla eikä oikein muutenkaan mitata muuten kuin laadullisten ominaisuuksien suhteen.

        2016 tehokkain supertietokone (100 petaflops) pystyi simuloimaan samanaikaisesti 3 miljoonaa neutonia. 2017 180 petaflops, 2018 300, 2019 1000 petaflops riittää 29 miljoonaan neuroniin. 100 miljardia neronia saavutetaan 2025 jolloin voisi simuloida ihmisaivoja. Näissä laskelmissa tosin ei ole huomioitu npu-ytimien viimeaikaista tuloa, hermoverkkoytimet aikaistavat ja tehostavat aivosimulaatioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        2016 tehokkain supertietokone (100 petaflops) pystyi simuloimaan samanaikaisesti 3 miljoonaa neutonia. 2017 180 petaflops, 2018 300, 2019 1000 petaflops riittää 29 miljoonaan neuroniin. 100 miljardia neronia saavutetaan 2025 jolloin voisi simuloida ihmisaivoja. Näissä laskelmissa tosin ei ole huomioitu npu-ytimien viimeaikaista tuloa, hermoverkkoytimet aikaistavat ja tehostavat aivosimulaatioita.

        Kehitys ei pysähdy ihmisaivoon eikä zettaflopsin tehoihin. 2036 saavutetaan 1000 aivoa ja 2047 miljoona aivoa, supertietokoneet alkavat olla jo 100 yottaflopsin tehoisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kehitys ei pysähdy ihmisaivoon eikä zettaflopsin tehoihin. 2036 saavutetaan 1000 aivoa ja 2047 miljoona aivoa, supertietokoneet alkavat olla jo 100 yottaflopsin tehoisia.

        " 100 miljardia neronia saavutetaan 2025 jolloin voisi simuloida ihmisaivoja. "

        Siis ennen tuota 100 miljardin neuronin simulointimahdollisuutta ei ole käytännössä mitenkään mahdollista sanoa onnistuuko se tietoisuuden simulointi vai ei ja lisäongelmana on edelleen että kukaan ei tiedä miten se tietoisuus oikeasti toimii ja miten se vois syntyä aineellisista prosesseista.

        Ei minusta kannata kauheasti hypettää edes tuosta koneen tietoisuuden mahdollisuudesta tällä hetkellä. Ehkä olis helpompi yrittää simuloida vaikka hiirtä vaikka siinä tulee vastaan se ongelma että ei tiedetä mitä hiiri kokee subjektiivisesti.

        Biologian puolella on olemassa vedonlyönti Rupert Sheldraken ja Lewis Wolpertin välillä että pystytäänkö ennustamaan hedelmöitetystä solun genomista sen tulevan yksilön kaikki ominaisuudet. Veto tehtiin 2009 ja tulos tarkistetaan 2029 eli 10 v päästä.

        http://www.sheldrake.org/files/pdfs/papers/The-bet-is-on.pdf?fbclid=IwAR2AIiiJEw1t_iFA6AnBQey5fAdLby8t8nHaxSZYvQeCZlLLN5nYf9aNaPI

        Ko. vedonlyöntiin voi myös kuka tahansa osallistua:

        https://bet.fitzdares.com/sportsbook/SPECIALS/Genome-Wager/3114535/?fbclid=IwAR1l0V8YttFqV9jdAMVSDK9HG0Fr9vfMrl8QDFgjdEVJZVBIn-_gag6hUPo

        Kuinka paljon olisit itse valmis lyömään vetoa että koneella on tietoisuus 30- vuoden päästä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " 100 miljardia neronia saavutetaan 2025 jolloin voisi simuloida ihmisaivoja. "

        Siis ennen tuota 100 miljardin neuronin simulointimahdollisuutta ei ole käytännössä mitenkään mahdollista sanoa onnistuuko se tietoisuuden simulointi vai ei ja lisäongelmana on edelleen että kukaan ei tiedä miten se tietoisuus oikeasti toimii ja miten se vois syntyä aineellisista prosesseista.

        Ei minusta kannata kauheasti hypettää edes tuosta koneen tietoisuuden mahdollisuudesta tällä hetkellä. Ehkä olis helpompi yrittää simuloida vaikka hiirtä vaikka siinä tulee vastaan se ongelma että ei tiedetä mitä hiiri kokee subjektiivisesti.

        Biologian puolella on olemassa vedonlyönti Rupert Sheldraken ja Lewis Wolpertin välillä että pystytäänkö ennustamaan hedelmöitetystä solun genomista sen tulevan yksilön kaikki ominaisuudet. Veto tehtiin 2009 ja tulos tarkistetaan 2029 eli 10 v päästä.

        http://www.sheldrake.org/files/pdfs/papers/The-bet-is-on.pdf?fbclid=IwAR2AIiiJEw1t_iFA6AnBQey5fAdLby8t8nHaxSZYvQeCZlLLN5nYf9aNaPI

        Ko. vedonlyöntiin voi myös kuka tahansa osallistua:

        https://bet.fitzdares.com/sportsbook/SPECIALS/Genome-Wager/3114535/?fbclid=IwAR1l0V8YttFqV9jdAMVSDK9HG0Fr9vfMrl8QDFgjdEVJZVBIn-_gag6hUPo

        Kuinka paljon olisit itse valmis lyömään vetoa että koneella on tietoisuus 30- vuoden päästä?

        Kyllä aivan varmasti tietokoneilla on henkisiä toimintoja jo nyt. Henkiset toiminnot on määritelty siten, että ne ovat aineessa tapahtuvia monimutkaisia sähköisiä toimintoja, jotka eivät ole kemiallisia reaktioita (molekyylisidoksia) tai valoa. Vaan esim. ajattelu, tunteet, tietoisuus yms. ovat henkisiä toimintoja ja voidaan EEG:llä havaita. Yhtä lailla myös tietokoneen sähköllä tekemät monimutkaiset laskelmat ovat henkisiä toimintoja, koska ne eivät ole kemiallisia reaktioitakaan. Tietokoneet ovat kykeneviä henkisiin toimintoihin, ja niiden ainoa tehtävä on suorittaa suuri määrä monimutkaisia henkisiä toimintoja tehokkaasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä aivan varmasti tietokoneilla on henkisiä toimintoja jo nyt. Henkiset toiminnot on määritelty siten, että ne ovat aineessa tapahtuvia monimutkaisia sähköisiä toimintoja, jotka eivät ole kemiallisia reaktioita (molekyylisidoksia) tai valoa. Vaan esim. ajattelu, tunteet, tietoisuus yms. ovat henkisiä toimintoja ja voidaan EEG:llä havaita. Yhtä lailla myös tietokoneen sähköllä tekemät monimutkaiset laskelmat ovat henkisiä toimintoja, koska ne eivät ole kemiallisia reaktioitakaan. Tietokoneet ovat kykeneviä henkisiin toimintoihin, ja niiden ainoa tehtävä on suorittaa suuri määrä monimutkaisia henkisiä toimintoja tehokkaasti.

        "Henkiset toiminnot on määritelty siten, että ne ovat aineessa tapahtuvia monimutkaisia sähköisiä toimintoja, jotka eivät ole kemiallisia reaktioita (molekyylisidoksia) tai valoa. "

        Noita itse kutsuisin lähinnä jonkinlaisiksi esibiologisiksi toiminnoiksi jotka käyttäytyvät vähän samalla tavalla kuin plasma tai Einstein-Bosen kondensaatti ikäänkuin elämän kaltaisesti ja ovat jonkinlaisia kvanttifysikaalisia makrotiloja. Tuota voisi myös kutsua ns. muotokentien tasoksi joka organisoi alemman tason ainetta.

        "Vaan esim. ajattelu, tunteet, tietoisuus yms. ovat henkisiä toimintoja ja voidaan EEG:llä havaita."

        Minusta noilla aivokuvantamismenetelmillä ei suoraan havaita ajattelua, tunteita eikä tietoisuutta ylipäätänsä vaan lähinnä sen alemman tason aineen organisoituminen tietoisuuden ohjaamana.

        Kannattaa tutustua William Tillerin intentiokokeisiin:

        https://www.researchgate.net/scientific-contributions/2120306459_William_A_Tiller

        Aihetta voi myös lähestyä materialistisemmalta kannalta hahmottamalla aine-tietoisuus jatkumo sen mukaan kuinka hyvin informaatio on siinä aineessa integroitunut ja minkälaisia ilmiöitä erilaiset aine-tietoisuuden tasot tuottavat.

        Tässä täytyy hahmottamistyökaluiksi ottaa käyttöön lisää apukäsitteitä joita ei kannata yrittää ymmärtää täysin kirjaimellisesti koska ne ovat vain ilmiöiden hahmotuksen apuneuvoja. Luonnollisesti nyt siirrytään samalla reilusti valtavirtatieteen ulkopuolelle joka voi aiheuttaa mentaalisia ähkyjä joillekin pedanttisimmille yksilöille.

        Esim. teosofiassa se jaottelu oli aine, eetteritaso(muotokentät),astraalitaso (tunnetaso), mentaalitaso (intuitio, intentio yms.)

        Gurdjieff jakoi aine-tietoisuuden vetyjen taulukoksi jossa ylemmän alempaa organisoivan tason aineessa oli vähemmän säännönmukaisuuksia (luonnonlakeja, ehdollistumisia) ja siinä alemman tason aineessa taas vastaavasti vähemmän informaation integroitumista, enemmän entropiaa ja tietysti vähemmän tietoisuuteen liittyviä ominaisuuksia mutta kuitenkin edelleen kyky reagoida ylemmän tason organisointiin.

        Vetyjen taulukko ja siihen liittyvät hyvinkin monimutkaiset alkemistiset vuorovaikutukset ovat aika hankalia hahmottaa kuten Gurdjieffin ideat muutenkin koska G yritti estää oppilaitaan ajattelemasta liian mekaanis-kaavamaisesti eli toimi lähinnä Sokrateen tai zen-opettajan tavoin.

        J.G. Bennett yritti selkiyttää G:n opetuksia muokkaamalla ne paremmin länsimaisen tieteen kanssa yhteensopiviksi ja onnistuikin siinä verrattaen hyvin. JGB jaotteli aine-energia-tietoisuuden 12 alaluokkaan ja kolmeen pääluokkaan:

        1) Mekaaninen, fysikaalinen aine-energia

        a) hajaenergia (lämpö,hiukkasten satunnainen liike, aine ilman kaavaa ja muotoa)

        b) suuntaenergia (esim. gravitaatio, sähkö, magnetismi)

        c) sidosenergiat (kemialliset energiat, kiinteät kappaleet, nesteet, kiinteän kaavan tai muodon omaavat) -mahdollistavat esim. tuolilla istumisen...:D

        d) elastinen energia (säilyttää "kaavansa" ja muotonsa muutoksissa hajoamatta, taipuisuus, esim. muovailuvaha, kuminauhat yms. - korkein puhtaasti fysikaalisen tason energia. Kuminauhan matemaattis-fysikaalinen kuvaus on hyvin monimutkainen.

        2) Elämän energiat (organisaatio, sensitiivisyys)

        a) rakennusenergia (katalyyttinen kyky, dna, proteiinit - kyky hajoittaa ympäristön materiaa oman rakenteen ylläpitämiseksi)

        b) vitaalienergia (virtaa veressä ja hermostossa, prana - vitaalienergain määrä, laatu ja intensiteetti määrittelee olion terveydentilan, vitaalienergia myös jatkuvasti kierrättyy elollisessa luonnossa syömisen ja syödyksi tulemisen prosesseissa ja tätä alemman tason energioita ei esim. ihminen eikä muut kehittyneemmät eliöt kykene ravinnokseen)

        c) automaattienergia (automaattisen toiminnan energia, automaattiset assosiaatiot, kaikki toiminta johon ei liity aikomusta tai valintaa. Ihminen koneena. Periaatteessa kaikki ihmisen tuottama tietotekniikka ja tekoäly kuuluu myös tähän kategoriaan.

        d) sensitiivienergia (tietoisuus omista ajatuksista, tunteista, kehosta, aistimuksista - ilman sensitiivienergiaa olemme vain koneita - sensitiivienergian organisoituminen ja kiteytyminen muodostaa persoonallisuuden ja minuuden. Sensitiivisyys on "elämän täyteläisyyttä" jos sen energian intensiteetti ja määrä on riittävä.

        3)Kosmiset ja universaalit energiat

        Nämä jätän väliin tässä vaiheessa mutta luettelen ne lyhyesti:

        a) tajuntaenergia
        b) luova energia
        c) yhdistävä energia
        d) transkendenttinen energia

        Kaikki nämä 12 energia-aineen eri laatua vuorovaikuttavat jatkuvasti keskenään maailmankaikkeudessa ja tuottavat kaikki koettavissa olevat ilmiöt. Aistein havaittavissa ovat vain mekaaniset energiat ja muista nähdään vain seuraukset alemman tason aineessa. Koettavissa ovat periaatteessa koko energioiden asteikko jossa kosmiset ja universaalit energiat ovat sellaisia että niissä voi olla vain osallisina. Sensitiivienergia on taas omaa.

        Tuossa ylläolevassa on se malli jota pääasiassa kannatan. Idealimi-selitys on lyhyempi & vaatii vähemmän.


    • Anonyymi

      Mitäpä jos tämä maailma onkin vain jumalan pelaama the sims peli hehe

    • Jaa, yleisesti ottaen se voisi olla päinvastoin eli ylemmässä maailmassa ollaan korkeammassa asemassa kuin täällä menneisyydessä.
      Esim. voi olla joku maan nykypoliitikoista joku nelikätinen Vaikuntha taivaan asukas, jolla tuossa taivaassa on korkea asema.
      Menneisyydessä oli dinosaurukset, joita nykyajan asukkaat polttavat autojen bensatankeissa löpönä. Tulevaisuus on kehitystä kohden parempaa ja ihanteiden täyttymystä aina kaikkivoipaisuuteen asti. Tämä nykyinen aika on tietokonepelissä kenttä, jonne lähetetään rankaisua tarvitsevia hahmoja - tulevaisuudesta käsin.

      Veikkaan, että tämä nykyinen vuosituhat karsitaan asukkaineen lopulta pois kokonaan maailmanhistoriasta ja vuoden 3333 jKr paikkeilla elävät henkilöt ovat lähes puolijumalten asemassa tai ainakin teistisessä euforiassa. Sinne asti pääsee täältä barbaarien joukosta vain ani harva asukas.

      Tulee nimittäin Profeetta Isan perheestä alkava uusi dynastia, joka luo UUDEN AADAMIN, jonka jälkeläisiä kaikki tulevan maailman asukkaat tulevat olemaan. Tämän vuosituhannen barbaareista ei monikaan selviä tulevaisuuteen. Pietarin kirjeiden perusteella voi päätellä, että edes nykyisten taivaiden asukkaat eivät ole kelvollisia uuteen aikakauteen. Kolmannesta taivaasta hän povaa pelastuvan ehkä Nooan arkin verran väkeä eli peräti kahdeksan henkilöä.

      Tämä erittäin sekava kirjoitus on tarkoitettu vain osoittamaan pessimismiä sen suhteen voiko ylemmässä maailmassa olla heikompia asukkaita kuin mitä tässä nykyisessä ajassa on. Ei vaan tuleva aikakausi on täynnä teististä hurmiota ja kehittyneisyyttä. Ei välttämättä Euroopassa, joka saattaa taantua takapajulaksi, mutta Intiassa, Kiinassa ja Etelä-Amerikassa ehkä.

    • Anonyymi

      Tiedä mitä siellä nanomaailmassa on. Voi olla vaikka taivas ja helvettikin.
      Sehän on toinen ulottuvuus minne ei kovin paljoa nähdä. Ajatelkaas jos Jumala on siellä silloinhan Hän voi nähdä ja kuulla kaiken ja tuomita meidät myöhemmin sen perusteella. Mistä näitä tietää paras olla varuillaan.

      • Anonyymi

        Siis kvanttimaailma piti olla.


    • Anonyymi

      Todellisuuden rajan hämärtyminen, tai muuttuminen, on normaali ilmiö, kun aivot, sekä sisäinen informaatio kasvaa ja kehittyy. Kun jo tiedämme, että mieli luo kaiken sisäisesti (valon, ajan, äänet, hajut, tilan, värit, liikkeen aistimisen, toisen henkilön, tieteet, taiteet, uskonnot jne.), niin tiedämme myös sen, että mielen luoman todellisuuskuvan ulkopuolella on varsin erilainen todellisuus, jossa ei ole valoa, aikaa, uskontoa jne. Ja koska tämä mielen ulkopuolella oleva todellisuus on meiltä piilossa, vain mielikuvitus on rajana, miten sitä muotoilemme. Ja koska tiedämme, miten aivot, eli suljettu luomisympäristö toimii, voimme myös herätä miettimään, miten suuresta illuusiosta mahdollisesti on kyse. Silloin voimme päätyä kyseenalaistamaan olemisemmekin. Eli mitä olemme ja missä olemme, jos sitä tarkasteltaisiin ulkopuolisin silmin. Voimme hyvinkin olla vaikka köntti pelkkää neuromassaa akvaariossa tms. tilassa, tai kehittynyt AI pitkälle kehittyneessä virtuaaliympäristössä. Ehkä kokemasi illuusio voi olla ainoa laatuaan, eli ihmiset, tapahtumat yms. jotka havaitset, saattaa olla omaa luomaasi illuusiota tai könttiin syötettyä dataa. Ts. on vain yksi, minä.

    • Anonyymi

      Satunnaista:

      -Jos elämme simulaatiossa, kuka heijastaa sen? Tai esoteerisemmin sanottuna:kuka uneksii meidät?

      -Simulaatiossa on varmaan helppo tallentaa kaikki ihmisen teot ja ajatukset. Niistä muodostuu ihmisen identiteetti.

      -Jos meillä on aikaisempia elämiä simulaatiossa, toki nekin on tallennettu.(Ainakin aika-avaruuspötkylään.)

      -Jotkut voi haluta, että heidän aikaisempi elämä/ kaikki elämät deletoidaan ja alkaa uusi elämä "puhtaana sieluna".Silloin ei ole enää karmaa tai esim. pahoja sotamuistoja keskiajalta vaikuttamassa neurooseina tässä elämässä.

      -Voisiko olla tahoja, jotka haluaa romahduttaa koko simulaation? Ovatko he sitten pahiksia vai hyviksiä meidän näkökulmasta?

      Heräsikö yllä olevasta ajatuksia?

      --
      heisielu

      • Anonyymi

        Tässä on nyt näköjään taas pakko spekuloida niin paljon kuin "sielu sietää" :D

        "Jos elämme simulaatiossa, kuka heijastaa sen? Tai esoteerisemmin sanottuna:kuka uneksii meidät?"

        "Alitajunta" heijastaa tai projisoi kokemukset aika-avaruuden koordinaatistoon. Kyse on ikäänkuin hologrammista tai implisiitisestä todellisuudesta (ks. David Bohm:Wholeness and implicate order) suhteessa siihen projisoituun tai mielen hahmottamaan eksiplisiittiseen avaruus-aika todellisuuteen.

        Tiettyjen anomalististen ilmiöiden (esim. kaukonäkeminen engl. controlled remote viewing) takia olen itse kallistumassa sille kannalle että kaikki "aika" on ikäänkuin samanaikaista eli elämme (ikäänkuin) jonkinlaisessa tietokonepelin kaltaisessa peliavaruudessa joka on "koko ajan" tai "ajattomasti" olemassa mutta tarkkaavaisuutemme (=minuus) kykenee keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan josta seuraa ajan lineaarisuuden illuusio. Ts. sekä menneisyys että nykyisyys ovat olemassa nykyhetkessä alati muokkautuvana hyperdimensioonalisena (3d 3t) asiana tai ainakin projisoitavissa sellaiseksi. Tähän "menneisyyden" ja "tulevaisuuden" muokkaatuvuuteen viittaa myös ns. Mandela efekti joka viittaa siihen että eri yksilöt muistavat kokeneensa erilaisen menneisyyden tai aika-janan.

        Helpompaa ja konkreettisempaa on verrata tätä fyysiseksi koettua todellisuutta unennäköön jossa myöskin projisoidaan aika-avaruus kokemusmaailma joka voi muistuttaa valvetilan maailmaa aika pitkälle mutta jonka sääntökokoelma (=ns. luonnonlait) on huomattavasti väljempi kuin arkitajunnan kokemuksessa eli unessa voi myös tapahtua sellaisia asioita jotka ovat hyvin harvinaisia ja epätodennäköisiä valvetajunnassa.

        "Simulaatiossa on varmaan helppo tallentaa kaikki ihmisen teot ja ajatukset. Niistä muodostuu ihmisen identiteetti."

        Esoteerisissa opeissa esiintyy käsite "akashic record" eli jonkinlainen eetteritallennus kaikesta mikä on tapahtunut ja mahdollisesti myös kaikesta mikä olisi voinut tapahtua tai voisi tapahtua.

        "Jos meillä on aikaisempia elämiä simulaatiossa, toki nekin on tallennettu.(Ainakin aika-avaruuspötkylään.)"

        Niitä aikaisempia elämiä voi ehkä verrata jonkinlaiseen pelisessioon jossa pelihahmo kuolee mutta pelaaja kykenee jatkamaan tai aloittamaan pelin uudestaan. Kuten tietokonepeleissä niin voisi ehkä olla niinkin että kyetään tallettamaan jokin tietty pelitilanne ja palaamaan siihen samaan tilanteeseen halutessaan uudestaan kuinka monta kertaa tahansa (esim. ns. dejavu kokemus tai kuten "Päiväni murmelina" elokuvassa.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Päiväni_murmelina

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Déjà-vu

        "Jotkut voi haluta, että heidän aikaisempi elämä/ kaikki elämät deletoidaan ja alkaa uusi elämä "puhtaana sieluna".Silloin ei ole enää karmaa tai esim. pahoja sotamuistoja keskiajalta vaikuttamassa neurooseina tässä elämässä."

        Se ei olisi kovin optimaalista simulaation resurssien käytön ja pelaajan kehittymisen kannalta. Pääsääntöisesti omista virheistä kannattaa yrittää oppia sen verran ettei tee niitä uudestaan.

        "Voisiko olla tahoja, jotka haluaa romahduttaa koko simulaation? Ovatko he sitten pahiksia vai hyviksiä meidän näkökulmasta?"

        Kuka on tässä tapauksessa "me"? Se pelaaja vai se pelihahmo tai avatar?

        Simulaation romahdus = herääminen unesta. Jos simulaaatio tai uni on painajainen niin herääminen tuntuu positiiviselta tai päinvastoin jos se valvetilan kokemus on huonompi kuin se uni. Muiden herättäminen tai simulaation romahduttaminen ei ole kovin suositeltavaa vaan on parempi herätä spontaanisti itse jos ja kun alkaa olla siihen valmis.

        Katselen parhaillaan Westworld tv-sarjan kolmatta kautta ja se onkin mielestäni erinomainen kuvaus simulaatiomallien erilaisista filosofisista aspekteista.

        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä on nyt näköjään taas pakko spekuloida niin paljon kuin "sielu sietää" :D

        "Jos elämme simulaatiossa, kuka heijastaa sen? Tai esoteerisemmin sanottuna:kuka uneksii meidät?"

        "Alitajunta" heijastaa tai projisoi kokemukset aika-avaruuden koordinaatistoon. Kyse on ikäänkuin hologrammista tai implisiitisestä todellisuudesta (ks. David Bohm:Wholeness and implicate order) suhteessa siihen projisoituun tai mielen hahmottamaan eksiplisiittiseen avaruus-aika todellisuuteen.

        Tiettyjen anomalististen ilmiöiden (esim. kaukonäkeminen engl. controlled remote viewing) takia olen itse kallistumassa sille kannalle että kaikki "aika" on ikäänkuin samanaikaista eli elämme (ikäänkuin) jonkinlaisessa tietokonepelin kaltaisessa peliavaruudessa joka on "koko ajan" tai "ajattomasti" olemassa mutta tarkkaavaisuutemme (=minuus) kykenee keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan josta seuraa ajan lineaarisuuden illuusio. Ts. sekä menneisyys että nykyisyys ovat olemassa nykyhetkessä alati muokkautuvana hyperdimensioonalisena (3d 3t) asiana tai ainakin projisoitavissa sellaiseksi. Tähän "menneisyyden" ja "tulevaisuuden" muokkaatuvuuteen viittaa myös ns. Mandela efekti joka viittaa siihen että eri yksilöt muistavat kokeneensa erilaisen menneisyyden tai aika-janan.

        Helpompaa ja konkreettisempaa on verrata tätä fyysiseksi koettua todellisuutta unennäköön jossa myöskin projisoidaan aika-avaruus kokemusmaailma joka voi muistuttaa valvetilan maailmaa aika pitkälle mutta jonka sääntökokoelma (=ns. luonnonlait) on huomattavasti väljempi kuin arkitajunnan kokemuksessa eli unessa voi myös tapahtua sellaisia asioita jotka ovat hyvin harvinaisia ja epätodennäköisiä valvetajunnassa.

        "Simulaatiossa on varmaan helppo tallentaa kaikki ihmisen teot ja ajatukset. Niistä muodostuu ihmisen identiteetti."

        Esoteerisissa opeissa esiintyy käsite "akashic record" eli jonkinlainen eetteritallennus kaikesta mikä on tapahtunut ja mahdollisesti myös kaikesta mikä olisi voinut tapahtua tai voisi tapahtua.

        "Jos meillä on aikaisempia elämiä simulaatiossa, toki nekin on tallennettu.(Ainakin aika-avaruuspötkylään.)"

        Niitä aikaisempia elämiä voi ehkä verrata jonkinlaiseen pelisessioon jossa pelihahmo kuolee mutta pelaaja kykenee jatkamaan tai aloittamaan pelin uudestaan. Kuten tietokonepeleissä niin voisi ehkä olla niinkin että kyetään tallettamaan jokin tietty pelitilanne ja palaamaan siihen samaan tilanteeseen halutessaan uudestaan kuinka monta kertaa tahansa (esim. ns. dejavu kokemus tai kuten "Päiväni murmelina" elokuvassa.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Päiväni_murmelina

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Déjà-vu

        "Jotkut voi haluta, että heidän aikaisempi elämä/ kaikki elämät deletoidaan ja alkaa uusi elämä "puhtaana sieluna".Silloin ei ole enää karmaa tai esim. pahoja sotamuistoja keskiajalta vaikuttamassa neurooseina tässä elämässä."

        Se ei olisi kovin optimaalista simulaation resurssien käytön ja pelaajan kehittymisen kannalta. Pääsääntöisesti omista virheistä kannattaa yrittää oppia sen verran ettei tee niitä uudestaan.

        "Voisiko olla tahoja, jotka haluaa romahduttaa koko simulaation? Ovatko he sitten pahiksia vai hyviksiä meidän näkökulmasta?"

        Kuka on tässä tapauksessa "me"? Se pelaaja vai se pelihahmo tai avatar?

        Simulaation romahdus = herääminen unesta. Jos simulaaatio tai uni on painajainen niin herääminen tuntuu positiiviselta tai päinvastoin jos se valvetilan kokemus on huonompi kuin se uni. Muiden herättäminen tai simulaation romahduttaminen ei ole kovin suositeltavaa vaan on parempi herätä spontaanisti itse jos ja kun alkaa olla siihen valmis.

        Katselen parhaillaan Westworld tv-sarjan kolmatta kautta ja se onkin mielestäni erinomainen kuvaus simulaatiomallien erilaisista filosofisista aspekteista.

        Belisario

        " kaikki "aika" on ikäänkuin samanaikaista eli elämme (ikäänkuin) jonkinlaisessa tietokonepelin kaltaisessa peliavaruudessa joka on "koko ajan" tai "ajattomasti" olemassa"

        Ihmisen yksidimensionaalinen aikakäsitys antaa mahdollisuuden segmentoida tietoa palasiksi, joita pystytään jakamaan ihmisten kesken.


        Löytyisikö supersäieteoriasta tulevaisuudessa ikkuna ajattomuuteen?


        -Koko simulaation arvojärjestelmä uuteen päivitykseen sen mukaan mitä siinä on aiemmin opittu.(opittu rakkaudesta?)

        --
        heisielu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " kaikki "aika" on ikäänkuin samanaikaista eli elämme (ikäänkuin) jonkinlaisessa tietokonepelin kaltaisessa peliavaruudessa joka on "koko ajan" tai "ajattomasti" olemassa"

        Ihmisen yksidimensionaalinen aikakäsitys antaa mahdollisuuden segmentoida tietoa palasiksi, joita pystytään jakamaan ihmisten kesken.


        Löytyisikö supersäieteoriasta tulevaisuudessa ikkuna ajattomuuteen?


        -Koko simulaation arvojärjestelmä uuteen päivitykseen sen mukaan mitä siinä on aiemmin opittu.(opittu rakkaudesta?)

        --
        heisielu

        "Ihmisen yksidimensionaalinen aikakäsitys antaa mahdollisuuden segmentoida tietoa palasiksi, joita pystytään jakamaan ihmisten kesken."

        Todennäköisesti aivot ovat jonkinlainen suodatin tai apuväline joka mahdollistaa esim. intuition ( tai kaiken kokeminen samanaikaisesti eli ns. mystinen kokemus) kaltaisen helposti ylitsevuotavan ja valtavan informaatiomäärän hahmottamisen esim. matematiikan, luonnollisen kielen ja logiikan avulla jotka ovat lineaarisia tapoja mallintaa kokemusta ja siksi edellyttävät jonkinlaista selkeää aika-avaruudellista hahmottamista ja koordinaatistoa ja samalla mahdollistavat ihmisten välisen kommunikoinnon ja siksi kaikki kielellisesti ilmaistu tieto on aina jollain tavalla lineaarista ja determinististä vaikka se itse todellisuus ei olisikaan sen kielen edellyttämän ilmaisutavan kaltainen.

        "Löytyisikö supersäieteoriasta tulevaisuudessa ikkuna ajattomuuteen?"

        Epäilen vahvasti että supersäieteoria on umpikuja kuten muutenkin suurin osa nykyisestä teor. fysiikasta jossa matematiikka on aika pitkälle korvannut havaintojen ensisijaisuuden teorianmuodostuksessa ja jossa etsitään sitten kuumeisesti sopivia äärimmäistä mittaustarkkuutta edellyttäviä ilmiöitä esiintymään sen matemaattisen teorian ennusteina tai "vahvistuksina". Oikeastaan matemaattisessa teor. fysiikassa ns. alkeishiukkaset ovat vain matemaattisen kaavan parametreja eikä niillä välttämättä edes ole mitään ontologista statusta sen teorian ulkopuolella.

        Periaatteessa sellaista ajattomuutta on aina tavoiteltu tieteessä erilaisten invarinassien kautta (ns. ("ikuiset") luonnonlait ja fysiikan matemaattiset kaavat joissa oletetaan ja edellytetään että se todellisuus on jollakin tavalla ylipäätänsä ennustettavissa tai pääteltävissä mielivaltaisen kauas menneisyyteen tai tulevaisuuteen koska uskotaan ns. luonnonlakien olevan joko ikuisia tai ainakin alkuräjähdyksen jälkeen muuttumattomia vaikka periaatteessa olisi ainakin minusta järkevämpää olettaa niiden luonnnonlakien syntyvän ja muuttuvan sitä mukaa kuin se todellisuuden konfiguraatiokin muuttuu ja se muutos saattaa taas olla monessa tapauksessa hyvinkin epälineaarinen ja ajallis-paikallisesti rajoitettua.

        Matemaattinen mallinnus on muutenkin hyvin vahvasti pelkistävä, yleistävä ja idealisoiva hahmotustapa ja tuntuu oikeasti toimivan vain hyvin yksinkertaisten järjestelmien kuvauksessa (esim. yli 3 kappaleen liikkeiden mallinnuksen vaikeus) tai sellaisilla tieteenaloilla jotka ovat fragmentoituneet hyvin pieniksi kokonaisuuksiksi joilla kullakin on oma paradigmansa, erityisongelmansa ja "asiantuntijansa"

        "Koko simulaation arvojärjestelmä uuteen päivitykseen sen mukaan mitä siinä on aiemmin opittu.(opittu rakkaudesta?)"

        Esim. Thomas Campbelin MY Big Toe simulaatiomallissa (pyyteetön) rakkaus on negentropiaa eli entropian ja epäjärjestyksen vastaista eli jonkinlaista harmoniaa.

        https://www.my-big-toe.com/

        Rakkaudesta puhuminen tieteen ja filosofian yhteydessä voi kuullostaa vähän kornilta mutta esim. J.G. Bennettin energiataulukossa ns. yhdistävä energia on korkeamman tason universaalienergia kuin esim. tietoisuuden ja luovuuden energiat jotka taas molemmat voivat monessa tapauksessa luoda epäharmoniaa kokonaisjärjestelmään.

        Yhdistävän energian yläpuolella on vain ns. transkendenttinen energia joka on samalla kaiken olemassaolon tuolla puolen.

        https://www.duversity.org/ideas/mental_energies.html

        Belisario


    • Anonyymi

      -Ehkä simulaation luoja pelaa jokaisena pelihahmona simulaationsa sisällä.(sen unohtaminen on usein tarpeen)

      -Sehän olisi hyvä eettinen sääntö, että omaan simulaatioon saa mennä vain itse. Mutta ehkä on ulkopuolisia vapaaehtoisia, jotka pitää simulaatiota mielenkiintoisena kokemuksena.

      -Siten on hyvä käsky se vanha tuttu eli rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi, koska se lähimmäinen itse asiassa olet sinä itse. Mutta kun käsketään rakastaa vihamiehiäkin... Oisko ne sitten niitä ulkopuolisia vapaaehtoisia pelaajia?

      -Vielä sanoisin, että suuri määrä kärsimystä tietoisten olentojen elämässä viittaa kyllä siihen, että tässä mahdollisessa simulaatiossa on kyllä nyt jotain kummallista, jota en ehkä nyt heti onnistu artikuloimaan..


      Kuten olen sanonut, en usko että elämme simulaatiossa(paitsi ehkä oman mielen/aivojen tekemän), mutta aiheella on mukava ajatusleikkiä.

      --
      heisielu

      • Anonyymi

        "-Ehkä simulaation luoja pelaa jokaisena pelihahmona simulaationsa sisällä.(sen unohtaminen on usein tarpeen)"

        Tavallaan näin on ainakin Bernardo Kastrupin idealismissa jossa ns. kaiken tietoisuus on jakautunut tai oikeammin dissosioitunut kokonaisuudesta eli jonkinlaisesta prototietoisuudesta vähän samalla tavalla kuin psykiatrisessa dissosiaatio-oirehdinnassa jossa samassa fyysisessä kehossa vuoretellen ilmaantuu erilaisia sivupersoonia jotka eivät aina ole edes tietoisia toisistaan ja jos ovat niin silloinkin pitävät niitä muita sivupersoonia itsestään erillisinä.

        https://blogs.scientificamerican.com/observations/could-multiple-personality-disorder-explain-life-the-universe-and-everything/

        https://en.wikipedia.org/wiki/Dissociative_identity_disorder


        Erilaisilla eliöryhmillä (ihmisillä perheet, suku, yhteisöt, uskonnot, harrastukset ja eliöillä parvet) voi olla myös ikäänkuin yhteinen tietoisuus joka ilmenee ainakin tietyissä tunteita aktivoivissa tilanteissa (konsertit, urheilutilaisuudet, häät, hautajaiset yms)

        Kirurgisesti katkaisemalla aivopuoliskoja yhdistävä aivokurkiainen saadaan myös aikaan 2 eri persoonaa kunnes yhteydet aivopuoliskojen välillä rakentuvat uudestaan ja kehon eri puoliskojen keskinäinen koordinaatio palautuu entiselleen. Tuo on siinä mielessä mielenkliintoista että se viittaa siihen että pelkästään ulkomaailmasta erillisen kehon kokeminen voi tuottaa itsenäisen persoonallisuuden (vrt identtiset kaksoset)

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Aivokurkiainen

        Vähän esotererisemmassa aineistossa tunnetaan kyllä jälleensyntymismuistoja varsinkin lapsilla ja yhteisöissä jossa ei suhtauduta sellaiseen torjuvasti (esim. Intiassa Ian Stevensonin tutkimukset).

        https://en.wikipedia.org/wiki/Ian_Stevenson

        Vaikka nuo kokemukset olisivat aitoja niin silti ne eivät minusta vältämättä todista reinkarnaation todellisuudesta vaan ehkä lähinnä siitä että tapahtuu jonkinlaista psyykkisten energioiden kierrätystä kuten esim. elinsiirtojen vastaanottajien oudot kokemukset joissa elinten luovuttajien muistoja ja mieltymyksiä on siitynyt elimen vastaanottajalle elinsiirron jälkeen.

        https://listverse.com/2016/05/14/10-organ-recipients-who-took-on-the-traits-of-their-donors/

        Kuten usein ja tavallisesti länsimaisessa anglo-amerikkalaisessa "kultturissa" niin tuontyypisiä paranormaaliksi luokiteltavissa olevia ilmiöitä ei yleensä haluta ottaa vakavasti koska ne koetaan jonkinlaiseksi uhaksi omalle maailmankuvalle.

        "-Vielä sanoisin, että suuri määrä kärsimystä tietoisten olentojen elämässä viittaa kyllä siihen, että tässä mahdollisessa simulaatiossa on kyllä nyt jotain kummallista, jota en ehkä nyt heti onnistu artikuloimaan.."

        Kai se on niin että omien ja muiden mokien kautta oppii parhaiten ja jos taas yrittää välttää kaikkea tekemistä niin ei tee sitten mokiakaan mutta ei myöskään juurikaan kehity eikä opi mitään uutta. Jos taas oletusarvoisesti estetään kärsimysten kokeminen niin samalla katoaa myös valinnan mahdollisuus. Älykkyys taas lienee aika pitkälle sitä että ei toista virheitään ja silloin yleensä välttyy myös samasta syystä toistuvilta kärsimyksiltä. Jotkut taas eivät opi omista eikä muiden mokista ja siten tavallaan helposti maksimoivat omat kärsimyksensä ja usein lisäävät myös muiden kärsimyksiä.

        "Kuten olen sanonut, en usko että elämme simulaatiossa(paitsi ehkä oman mielen/aivojen tekemän), mutta aiheella on mukava ajatusleikkiä."

        En minäkään usko että elämme ainakaan jonkinlaisessa digitaalisessa tietoteknisessä simulaatiossa (tyyliin Nick Boström) vaikka periaatteessa jonkinlaista samankaltaisuutta tai analogiaa voikin esiintyä tietoteknisten simulaatioiden ja koetun elämän välillä.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Simulation_hypothesis

        Ihminen pyrkii ajattelemaan tuntemattomia asioita jo tunnetun vertauskuvan tai analogian kautta ja se on usein hyödyllistä mutta kyse on harvoin täydellisestä identtisyydestä (kuten vertauskuvassa "ihminen on kone" vaikka se onkin osittain totta). Varsinkin tekniikan kehitys tuottaa uusia käsitteellisiä työkaluja uusien vertauskuvien muodossa.
        Tuli vähän pitkä sepustus kun mieluiten yritän aina vähän ottaa viitekehystäkin mukaan...

        Belisario


    • Anonyymi

      Tämä liittyy aikaisempaan viestiini "uskotko kognitiiviseen sulkeumaan" eli voiko kaiken ymmärtää. Sillä jos olemme simulaatiossa voisi hyvinkin ajatella, että hakkeroisi koko simulaation salat selville. Mutta mitä sen jälkeen?

      -viljellä ja varjella simulaatiota
      -rakentaa uusi simulaatio opitun perusteella
      -nauttia simulaatiosta
      -herätä simulaatiosta kokonaan ja elää tosimaailmassa.

      Mitä muuta voisi tehdä jos simulaatio ei aseta meille kognitiivista sulkeumaa?

      --
      heisielu

      • Anonyymi

        "Sillä jos olemme simulaatiossa voisi hyvinkin ajatella, että hakkeroisi koko simulaation salat selville. Mutta mitä sen jälkeen?"

        Siinä simulaatiomallissa (tai lähinnä simulaatio todellisuuden vertauskuvana) ei ole mahdollista "hakkeroida simulaation saloja" lopullisesti koska jokainen meistä on omalta osaltaan sen simulaation tuottaja eikä se simulaatio ole siis millään tavalla lukkoon lyöty eikä siinä ole mitään ikuisia ja staattisia luonnonlakeja vaan vallitsee jatkuva takaisinkytkentä jokaisen simulaatioon osallitujan ja sen simulaation tuottaman todellisuuden välillä. Ts. se "simulaatio" on avoin systeemi sekä sisältönsä että sääntöjensä suhteen vaikkakin yleensä suhteellisen hitaasti kokonaisuutena muuttuva.

        "-viljellä ja varjella simulaatiota"
        &
        "-rakentaa uusi simulaatio opitun perusteella"

        Periaatteessa kyllä ainakin niiden yksilöiden osalta jotka ovat menestyksellisesti läpäisseet ns. "elämän koulun" ja saavuttaneet jonkinlaisen koherentin, kehittyneen ja tasapainoisen minuuden eli vastuu lisääntyy sitä mukaa kuin kehitytystä positiiviseen suuntaan tapahtuu.

        Kuitenkin pääsääntöisesti kukaan simulaatiossa elävä ei ole niin valmis etteikö olisi vielä jotain kehittämisen varaa eli niillä guruilla ja pyhimyksilläkin lienee edelleenkin omat haasteensa jäljellä.

        Entropia kuitenkin vaikuttaa myös tässäkin eli tietyn henkisen tason ylläpitäminen ei onnistu ilman jatkuvaa harjoittelua (eli ihan sama asia kuin kaikissa inhimillisissä kyvyissä - käyttämätön taito vähitellen rapistuu ja lopulta katoaa ja kehitysprosessi on pahimmassa tapauksessa aloitettava taas uudestaan alemmalta tasolta)

        Tämäkin simulaatio on ilmeisesti kehittynyt aika paljon muutaman sadan tai varsinkin tuhannen vuoden takaisesta positiivisempaan suuntaan ainakin 1980-luvulle asti ainakin länsimaissa yhteiskuntajärjestelmien, demokratian ja tasa-arvoisuuden suhteen mutta sekin edistys voidaan menettää jos ei älytä puolustaa sitä mikä on vielä hyvää ja toimivaa nykyisessä järjestelmässä. Kriisit ovat usein mahdollisuus sekä parempaan että myös nykyistä huonompaan tilanteeseen.

        "-nauttia simulaatiosta"

        Kyllä siitä voi ja pitääkin nauttia aina kun siihen on tilaisuus ja jos se simulaation kokeminen ei tunnu nautinnolta vaan enimmäkseen kärsimykseltä tai jonkinlaiselta rangaistukselta niin syy saattaa olla myös omassa asenteessa ja varsinkin uskomuksissa. Elämässä kuitenkin yleensä on sekä kärsimystä että ainakin mahdollisuutta nautintoon suurin piirtein yhtä paljon jo pelkästään kontrastin ja oppimisen palautteen takia.

        "herätä simulaatiosta kokonaan ja elää tosimaailmassa."

        Maailma on tosimaailma koko ajan mutta jos se koetaan jonkinlaisessa unen- tai hypnoosinomaisessa transsissa suurimman osan ajasta niin se maailman kokemus voi olla hyvin pitkälle harhaa.

        Omaksuttu arvomaailma ja uskomukset moduloivat myös hyvin vahvasti mitä ja miten kokee todellisuuden. Oikeastaan todellisuus muistuttaa enemmän tietokonepeliä kuin tietoteknistä simulaatiota joka jonkun vielä todellisemman mallinnus.

        "Mitä muuta voisi tehdä jos simulaatio ei aseta meille kognitiivista sulkeumaa?"

        Eiköhän se kognitiivinen sulkeuma ole enemmänkin kuppikuntakohtainen kuin yksilön ongelma. Perinteisesti itäisissä kulttuureissa (esim. Intia, Kiina, Japani jne. ) ainakin oli kehitetty lukuisia itsensäkehittämisen metodeita joilla tuota kognitiivista sulkeumaa vastaan voi taistella kun taas länsimaissa ei juurikaan ole pidetty vastaavia metodeja tärkeinä tai edes mahdollisina joten täällä on ajateltu että sen sijaan pelkkä tekniikan ja tieteen kehitys riittää sen sijasta kuten esim. subhuma.. eiku transhumanismissa ja muussa vastaavassa tekoälyn ihannoinnissa.

        Kognitiivinen sulkeuma syntyy myös helposti jos ei osaa (tai halua) nähdä käsitteellisen kielen, logiikan ja matematiikan kuvausten taustalla olevaa todellisuutta vaan olettaa kaiken kognition olevan jotenkin algoritmista eli koneellisesti jotenkin prosessoitavissa.

        Gurdjieffilla oli tällainen ohje nykypäivän ihmiselle:

        “Take the understanding of the East and the knowledge of the West-and then seek.”

        "Ota idän ymmärrys ja länsimaiden tiede ja etsi"

        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sillä jos olemme simulaatiossa voisi hyvinkin ajatella, että hakkeroisi koko simulaation salat selville. Mutta mitä sen jälkeen?"

        Siinä simulaatiomallissa (tai lähinnä simulaatio todellisuuden vertauskuvana) ei ole mahdollista "hakkeroida simulaation saloja" lopullisesti koska jokainen meistä on omalta osaltaan sen simulaation tuottaja eikä se simulaatio ole siis millään tavalla lukkoon lyöty eikä siinä ole mitään ikuisia ja staattisia luonnonlakeja vaan vallitsee jatkuva takaisinkytkentä jokaisen simulaatioon osallitujan ja sen simulaation tuottaman todellisuuden välillä. Ts. se "simulaatio" on avoin systeemi sekä sisältönsä että sääntöjensä suhteen vaikkakin yleensä suhteellisen hitaasti kokonaisuutena muuttuva.

        "-viljellä ja varjella simulaatiota"
        &
        "-rakentaa uusi simulaatio opitun perusteella"

        Periaatteessa kyllä ainakin niiden yksilöiden osalta jotka ovat menestyksellisesti läpäisseet ns. "elämän koulun" ja saavuttaneet jonkinlaisen koherentin, kehittyneen ja tasapainoisen minuuden eli vastuu lisääntyy sitä mukaa kuin kehitytystä positiiviseen suuntaan tapahtuu.

        Kuitenkin pääsääntöisesti kukaan simulaatiossa elävä ei ole niin valmis etteikö olisi vielä jotain kehittämisen varaa eli niillä guruilla ja pyhimyksilläkin lienee edelleenkin omat haasteensa jäljellä.

        Entropia kuitenkin vaikuttaa myös tässäkin eli tietyn henkisen tason ylläpitäminen ei onnistu ilman jatkuvaa harjoittelua (eli ihan sama asia kuin kaikissa inhimillisissä kyvyissä - käyttämätön taito vähitellen rapistuu ja lopulta katoaa ja kehitysprosessi on pahimmassa tapauksessa aloitettava taas uudestaan alemmalta tasolta)

        Tämäkin simulaatio on ilmeisesti kehittynyt aika paljon muutaman sadan tai varsinkin tuhannen vuoden takaisesta positiivisempaan suuntaan ainakin 1980-luvulle asti ainakin länsimaissa yhteiskuntajärjestelmien, demokratian ja tasa-arvoisuuden suhteen mutta sekin edistys voidaan menettää jos ei älytä puolustaa sitä mikä on vielä hyvää ja toimivaa nykyisessä järjestelmässä. Kriisit ovat usein mahdollisuus sekä parempaan että myös nykyistä huonompaan tilanteeseen.

        "-nauttia simulaatiosta"

        Kyllä siitä voi ja pitääkin nauttia aina kun siihen on tilaisuus ja jos se simulaation kokeminen ei tunnu nautinnolta vaan enimmäkseen kärsimykseltä tai jonkinlaiselta rangaistukselta niin syy saattaa olla myös omassa asenteessa ja varsinkin uskomuksissa. Elämässä kuitenkin yleensä on sekä kärsimystä että ainakin mahdollisuutta nautintoon suurin piirtein yhtä paljon jo pelkästään kontrastin ja oppimisen palautteen takia.

        "herätä simulaatiosta kokonaan ja elää tosimaailmassa."

        Maailma on tosimaailma koko ajan mutta jos se koetaan jonkinlaisessa unen- tai hypnoosinomaisessa transsissa suurimman osan ajasta niin se maailman kokemus voi olla hyvin pitkälle harhaa.

        Omaksuttu arvomaailma ja uskomukset moduloivat myös hyvin vahvasti mitä ja miten kokee todellisuuden. Oikeastaan todellisuus muistuttaa enemmän tietokonepeliä kuin tietoteknistä simulaatiota joka jonkun vielä todellisemman mallinnus.

        "Mitä muuta voisi tehdä jos simulaatio ei aseta meille kognitiivista sulkeumaa?"

        Eiköhän se kognitiivinen sulkeuma ole enemmänkin kuppikuntakohtainen kuin yksilön ongelma. Perinteisesti itäisissä kulttuureissa (esim. Intia, Kiina, Japani jne. ) ainakin oli kehitetty lukuisia itsensäkehittämisen metodeita joilla tuota kognitiivista sulkeumaa vastaan voi taistella kun taas länsimaissa ei juurikaan ole pidetty vastaavia metodeja tärkeinä tai edes mahdollisina joten täällä on ajateltu että sen sijaan pelkkä tekniikan ja tieteen kehitys riittää sen sijasta kuten esim. subhuma.. eiku transhumanismissa ja muussa vastaavassa tekoälyn ihannoinnissa.

        Kognitiivinen sulkeuma syntyy myös helposti jos ei osaa (tai halua) nähdä käsitteellisen kielen, logiikan ja matematiikan kuvausten taustalla olevaa todellisuutta vaan olettaa kaiken kognition olevan jotenkin algoritmista eli koneellisesti jotenkin prosessoitavissa.

        Gurdjieffilla oli tällainen ohje nykypäivän ihmiselle:

        “Take the understanding of the East and the knowledge of the West-and then seek.”

        "Ota idän ymmärrys ja länsimaiden tiede ja etsi"

        Belisario

        " kukaan simulaatiossa elävä ei ole niin valmis etteikö olisi vielä jotain kehittämisen varaa "

        Kyllä tietyt asiat on opittava, että on siedettävä ihminen. Mutta en usko/toivo, että tämä on mikään ikuinen koulu, jossa ikuisesti ainavaan opitaan uutta.

        En voi enää hyväksyä sitä vaikka ennen vahvasti uskoinkin niin.

        --
        heisielu


    • Anonyymi

      Satunnaisia ajatuksia:

      Jos elämme simulaatiossa välttäisin seuraavia:

      -NPC-hahmoja,filosofisia zombeja eli ilman kokemuksellista tietoisuutta omaavia henkilöitä.
      -Henkilöitä jotka toimivat "automaattiohjauksella" eli eivät juuri koskaan tietoisesti ajattele mitä tekevät.
      -Henkilöitä, joilla ei ole vapaata tahtoa.

      Tietoiset "hereillä olevat" yksilöt kiinnostaisi eniten ja etenkin sellaiset, jotka on nähnyt simulaation ulkopuolelle. (astraalimaailma kuuluu simulaation sisälle)

      --
      heisielu

      • Anonyymi

        Entä jos simulaation tekijät ovat itsekin jossain simulaatiossa, ja taas sen tekijät toisessa simulaatiossa ja senkin tekijät kolmannessa simulaatiossa jne. Mitä silloin sen ulkopuolella on? Energiakentissä liikumme ja hologrammeissa?


    • Anonyymi

      Jos elämme simulaatiossa, kuolemanjälkeinen elämä voi olla seuraavaa:

      -Simulaation kovalevyllä on kaikki ajatukset, tapahtumat ja tunteetkin. Voit elää itsesi ja miksei muidenkin elämän huippuhetkiä uudestaan. Voi oppia eri ihmisten kokemuksista ja näkökulmista.
      -Voit tavata simulaation luojan
      -Ehkä on opeteltava uusi elämä simulaation ulkopuolella tosi elämässä.

      Totean taas, että en usko,että elämme simulaatiossa...

      Keksitkö lisää aiheesta "simulaation jälkeinen elämä".

      --
      heisielu

    • Anonyymi

      Kyseessä voi olla rekursiivinen simulaatio, jolloin elää simulaatiossa joka on simulaatio simulaatiosta joka on simulaatio simulaation simulaatiosta jne. Äärettömyyksiin asti.
      Vaikka rekursiivisessa simulaatiossa on äärettömästi sisäkkäisiä simulaatioita, se on silti äärellinen, koska riittää määritellä vain yksi rekursiivinen simulaatio. Eri simulaation tasot ovat sama asia.

      • Anonyymi

        Ihmiskunta tulee myös myöhemmin keksimään perimmäisen todellisuuden simulaation, jossa unviersumi kehittyy täsmälleen samalla tavalla, ja simulaatioon tulee myös ihmiskunta joka keksii simulaation jne.
        Kehittyneet kvanttitietokoneet mahdollistavat myös simulaation ajamisen reaaliaikaa nopeammin, jolloin ennenpitkää pystyy näkemään tarkasti tulevaisuuteen ja tietää miten ihmiskunnalle tulevaisuudessa käy. Sisäisiä simulaatioita tutkimalla pystyy nopeammin oppimaan tulevaisuuden tekniikkaa. Hyvin monen sisäisen simulaation päässä koko universumi vilahtaa silmänräpäyksessä ohi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiskunta tulee myös myöhemmin keksimään perimmäisen todellisuuden simulaation, jossa unviersumi kehittyy täsmälleen samalla tavalla, ja simulaatioon tulee myös ihmiskunta joka keksii simulaation jne.
        Kehittyneet kvanttitietokoneet mahdollistavat myös simulaation ajamisen reaaliaikaa nopeammin, jolloin ennenpitkää pystyy näkemään tarkasti tulevaisuuteen ja tietää miten ihmiskunnalle tulevaisuudessa käy. Sisäisiä simulaatioita tutkimalla pystyy nopeammin oppimaan tulevaisuuden tekniikkaa. Hyvin monen sisäisen simulaation päässä koko universumi vilahtaa silmänräpäyksessä ohi.

        Kaikki ihmisen tekemät havainnot rakentuu aivojen ehdoilla sähkökemiallisena prosessina ihmiselle ominaisiksi projektioiksi. Ts. vain sinä voit nähdä ja kokea kaikkeuden sellaisena kuin näet sen suljetussa luomisympäristössäsi. Siksi mikään aivojen luoma inhimillinen simulaatio ei välttämättä vastaa mielen/aistien ulkopuolella olevaa todellisuutta. Esimerkiksi mielen ulkopuolella ei ole sen paremmin pimeää kuin valoisaakaan, sillä molemmat on aivojen tuottamia ilmiöitä.

        Kaikki tekniset simulaatiot rakennetaan myös aivojen tuottaman informaation ja projektioiden ehdoilla. Ts. ne noudattaa tiedostettua ja havaittua kokonaisuutta ja luonnetta. Ihminen voi ainoastaan muuttaa sisäisesti informaatiota, jolla voidaan luoda tekniikkan avulla lukuisia erilaisia "todellisuuksia". Se, miten se vastaa varsinaista todellisuutta, ei tietenkään voida koskaan todeta, koska ihminen ei näe mielensä ulkopuolelle. "Todellisuus" on aina päätös, joka saa eniten kannatusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki ihmisen tekemät havainnot rakentuu aivojen ehdoilla sähkökemiallisena prosessina ihmiselle ominaisiksi projektioiksi. Ts. vain sinä voit nähdä ja kokea kaikkeuden sellaisena kuin näet sen suljetussa luomisympäristössäsi. Siksi mikään aivojen luoma inhimillinen simulaatio ei välttämättä vastaa mielen/aistien ulkopuolella olevaa todellisuutta. Esimerkiksi mielen ulkopuolella ei ole sen paremmin pimeää kuin valoisaakaan, sillä molemmat on aivojen tuottamia ilmiöitä.

        Kaikki tekniset simulaatiot rakennetaan myös aivojen tuottaman informaation ja projektioiden ehdoilla. Ts. ne noudattaa tiedostettua ja havaittua kokonaisuutta ja luonnetta. Ihminen voi ainoastaan muuttaa sisäisesti informaatiota, jolla voidaan luoda tekniikkan avulla lukuisia erilaisia "todellisuuksia". Se, miten se vastaa varsinaista todellisuutta, ei tietenkään voida koskaan todeta, koska ihminen ei näe mielensä ulkopuolelle. "Todellisuus" on aina päätös, joka saa eniten kannatusta.

        Mitä tarkoitat aistien ulkopuolisella todellisuudella? Onko kyseessä se todellisuus, jota aistit tarkkailevat, vai se joka vastaanottaa ja tarkkailee aistien luomia havaintokuvia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä tarkoitat aistien ulkopuolisella todellisuudella? Onko kyseessä se todellisuus, jota aistit tarkkailevat, vai se joka vastaanottaa ja tarkkailee aistien luomia havaintokuvia?

        Kyseessä on se todellisuus, jota aistit MUUNTAA. Eli esim. fotonit on alkuperäinen informaatiota sisältävä muoto, jota sellaisenaan emme näe ympärillämme, koska siihen pitää saada kontakti ja se pitää vielä muuntaa ihmisen ymmärtämään muotoon. Eli muunnamme fotonien sisältämän informaation silmän retinassa "ihmiskielelle", sähkökemialliseksi impulsseiksi, joista aivoissa rakennetaan visuaalinen ulotteinen kokemus. Eli tässä on rajanvetoa siihen, mitä on ja tapahtuu ennen silmää ja silmän jälkeen. Ja tämän rajan molemmilla puolilla on eri muodoissa olevat todellisuudet. Ts. silmän ulkopuolella ei ole valoa, pimeää, eikä värejä, koska ne on kaikki inhimillisiä kokemuksia, jotka tapahtuu vain aivojen rakentamina mielen tulkintoina. Ja tästä voi vetää johtopäätökset, että sitä rajan tuolla puolella olevaa todellisuutta emme näe, vaan muunnoksen siitä. Ja tästä voi taas jatkaa ajatusleikkiä, että miltä todellisuus näyttää mielen ulkopuolella. Ja edelleen, kun koko havaintomaailma rakentuu aivoissa, onko tämän rajan toinen puoli jotain vieläkin erilaisempaa. Eli ääripään tyylistä ajattelua, onko liikkuminen, kosketuksen tunteminen yms. myöskin mielen tulkintoja? Ja tästä päästään taas uusiin sfääreihin, eli onko mahdollista, että olemme esim. pelkkää neuromassaa jonkin älykkään elämänmuodon laboratoriossa tms. lennokasta ja kaikki mitä havainnoimme, eli oma keho, sen ulkonäkö, lihasvoima, liikkuminen, luonto, kaupunkimaisema, tähtitaivas jne. pelkkää syötettyä informaatiota. Ja kaiken tämän lisäksi toimii myös "järki", eli teemme tietyin perusteuin päätökset, mikä on totta ja mikä ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyseessä on se todellisuus, jota aistit MUUNTAA. Eli esim. fotonit on alkuperäinen informaatiota sisältävä muoto, jota sellaisenaan emme näe ympärillämme, koska siihen pitää saada kontakti ja se pitää vielä muuntaa ihmisen ymmärtämään muotoon. Eli muunnamme fotonien sisältämän informaation silmän retinassa "ihmiskielelle", sähkökemialliseksi impulsseiksi, joista aivoissa rakennetaan visuaalinen ulotteinen kokemus. Eli tässä on rajanvetoa siihen, mitä on ja tapahtuu ennen silmää ja silmän jälkeen. Ja tämän rajan molemmilla puolilla on eri muodoissa olevat todellisuudet. Ts. silmän ulkopuolella ei ole valoa, pimeää, eikä värejä, koska ne on kaikki inhimillisiä kokemuksia, jotka tapahtuu vain aivojen rakentamina mielen tulkintoina. Ja tästä voi vetää johtopäätökset, että sitä rajan tuolla puolella olevaa todellisuutta emme näe, vaan muunnoksen siitä. Ja tästä voi taas jatkaa ajatusleikkiä, että miltä todellisuus näyttää mielen ulkopuolella. Ja edelleen, kun koko havaintomaailma rakentuu aivoissa, onko tämän rajan toinen puoli jotain vieläkin erilaisempaa. Eli ääripään tyylistä ajattelua, onko liikkuminen, kosketuksen tunteminen yms. myöskin mielen tulkintoja? Ja tästä päästään taas uusiin sfääreihin, eli onko mahdollista, että olemme esim. pelkkää neuromassaa jonkin älykkään elämänmuodon laboratoriossa tms. lennokasta ja kaikki mitä havainnoimme, eli oma keho, sen ulkonäkö, lihasvoima, liikkuminen, luonto, kaupunkimaisema, tähtitaivas jne. pelkkää syötettyä informaatiota. Ja kaiken tämän lisäksi toimii myös "järki", eli teemme tietyin perusteuin päätökset, mikä on totta ja mikä ei.

        Siis mielestäsi aistit tekevät jatkuvasti karkeita virheitä ja ovat kuin väärin toimivia havaintolaitteita?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis mielestäsi aistit tekevät jatkuvasti karkeita virheitä ja ovat kuin väärin toimivia havaintolaitteita?

        Ehkä havaintoon tulee suhtautua epäillen. On kuitenkin mahdollista, että havainto on oikea. Tosin lienee mahdollista myös systemaattiseen virheeseen, joko perustuen perusasiat virheellisyyteen, ajattelun systemaattiseen virheeseen tai havaintojen systemaattiseen virheeseen.
        --planeetta


    • Anonyymi

      Tuli tällainen idea mieleen:

      Entäs jos se ei olekaan niin, että joko elämme simulaatiossa tai emme.
      Jos elämme paikassa, joka liukuu simulaation ja todellisuuden välillä.
      Esim. Jos päätät ja teet jotain todella haitallista, liut simulaatioon huomaamattasi.
      Ja kun teet jotain todella merkittävää, niin tämä tarrautuu taas tosi todellisuuteen kenties ikuisiksi ajoiksi.

      Oletko ajatellut tällaista todellisuusliukumaa?

      --
      heisielu

      • Anonyymi

        Haista lude! Emme liu^u mihinkään emmekä ole minkään ulkopuolella. Olemme täysin keskellä simulaatiota. Johan tuon jo järkikin sanoo.


    • Anonyymi

      Kenties elämme simulaatiossa, koska sen ulkopuolella on kaoottista ja luonnonlait eivät pysy vakioina. Eikös monissa luomismyyteissä voiteta kaaos järjestyksellä.

      --
      heisielu

    • Anonyymi

      Koska todellisuutemme rakentuu sisäsyntyisesti, sen omilla ehdoilla ja rajoituksilla, voimme sen ulkopuolella olla mitä vain. Minun on jo pitkään tehnyt mieli murtautua tämän rajan läpi ja kurkata sinne toiselle puolelle. Puuttuu enää vain keino siihen.

      • Anonyymi

        Anonyymi kirjoitti: "Puuttuu enää vain keino siihen."

        Miten ois mietiskely, avun pyytäminen tähän korkeammalta voimalta tai unien tutkiminen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anonyymi kirjoitti: "Puuttuu enää vain keino siihen."

        Miten ois mietiskely, avun pyytäminen tähän korkeammalta voimalta tai unien tutkiminen?

        Itsellä ei oo kokemusta, mutta puhutaan myös astraalimatkailusta ja käsitteestä Merkaba.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsellä ei oo kokemusta, mutta puhutaan myös astraalimatkailusta ja käsitteestä Merkaba.

        Astraalimatkailu tapahtuu 100% pääkopan sisäpuolella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anonyymi kirjoitti: "Puuttuu enää vain keino siihen."

        Miten ois mietiskely, avun pyytäminen tähän korkeammalta voimalta tai unien tutkiminen?

        Paitsi että kyse oli nimen omaan päästä juuri näiden sisäsyntyisten asioiden ulkopuolelle.


    • Anonyymi

      Kenties se otus mikä olet simulaation ulkopuolella on nyt kuollut ja ainoa mikä sinusta on jäljellä on tämä simulaation sisäinen versio.

      Btw. Matrix 4 ensi-ilta 25.12 Suomessa.

    • Anonyymi

      Onkos siitä ollut puhetta että maailmassa Missä Elämme eli kolme tilaulottuvuutta ja yksi aikaulottuvuus saattaa olla simulaatio.

      Simulaation ulkopuolella olisi esim neljä tilaulottuvuutta ja kaksi aikaulottuvuutta.

      Olisimme ikään kuin vankeja täällä alimmissa ulottuvuuksissa.

      ..
      H

    • Anonyymi

      Periaatteessa lähes mikä vain voi olla mahdollista, kun kerrataan, miten konstruktio ns. todellisuudesta syntyy. On siis mahdollista esimerkiksi, että tuntemassamme "todellisuudessa" on vain yksi tietoisuus ja kaikki muut ihmiset on pelkkää dataa, simuloituja ihmisiä.

    • Anonyymi

      Fyysinen ruumis voi olla tosimaailmassa, mutta kaikki aistisisällöt voivat olla simuloitua.

      • Anonyymi

        Fyysisellä ruumiilla tosimaailmassa voi olla aisteja, jotka on "sokeutettu" tai tehty toimimattomaksi ja joita ei simuloida ollenkaan.

        Eli kun pääsee tosi maailmaan niin omistaakin useampia aisteja.


    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      3796
    2. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      172
      2315
    3. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1557
    4. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1157
    5. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      23
      1017
    6. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      894
    7. Toivoisin etten jännittäisi

      niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti
      Ikävä
      42
      862
    8. Junan kylkeen autolla

      Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä
      Pyhäjärvi
      73
      831
    9. Oletko päättänyt

      Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa
      Ikävä
      72
      790
    10. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      100
      789
    Aihe